Paikka: SeAMK / Koskenalan yksikkö, Koskenalantie 17, Seinäjoki.

Transkriptio

1 1 VAIKUTTAVUUSARVIOINNIN TYÖPAJA Aika: klo Paikka: SeAMK / Koskenalan yksikkö, Koskenalantie 17, Seinäjoki. Neuvotteluhuone A165, 1. krs. Osallistujat: Veli Tuominiemi, Eija Hautamäki, Ritva Uusipaikka, Anni Marttila, Anne-Mari Saarimäki, Satu Koskinen, Riitta Suojanen, Merja Paulasaari, Jussi Björninen, Johanna Koivusaari, Tanja Forslund, Heli Pihlaja, Virpi Kortemäki, Annika Hjorth, Tanja Kaivonen, Maria Tikkaoja, Sonja Sulkakoski, Maarit Pasto, Päivi Krook, Anne Saarijärvi, Marjaana Hinkka, Arto Rautajoki, Jaana Viinamäki, Päivi Saukko, Minna Kivipelto Työpajassa käsiteltiin Seinäjoen sosiaaliviraston kokemuksia ja tähän mennessä kertynyttä arviointitietoa AVAIN-mittarin käytöstä ja sen tuottaman tiedon pohjalta kehitetystä "Mediapaja"-työmallista. Lisäksi koottiin näkemyksiä mittarin tuottaman tiedon soveltamisesta sosiaalityön käytäntöjen kehittämisessä ja tarkasteltiin tukiprosesseja, joita vaikuttavuustiedon soveltamisessa tarvitaan. Työpajaan osallistui Seinäjoen sosiaaliviraston työntekijöitä, AVAIN-mittarin testaajia Vaasan, Ilmajoen ja Alavuden sosiaalivirastoista, SONet BOTNIA:n ja SOS II-hankkeen edustajia. Työpaja järjestettiin THL:n, SOS II-hankkeen ja Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA:n yhteistyönä. 1. Seinäjoen sosiaaliviraston tulokset AVAIN-mittarin testauksesta. Minna Kivipelto esitteli. Tulokset on saatavissa myös THL:n julkaisusta: Kivipelto, Minna & Blomgren, Sanna & Karjalainen, Pekka & Saikkonen, Paula (2013) (toim.) Vaikuttavaa aikuissosiaalityötä - arviointimalleista mittareihin. Julkaisu on ladattavissa netistä ja sen voi myös tilata THL:n kirjakaupasta. 2. Mediapaja-hanke ja sen arviointi. Riitta Suojanen, Maarit Pasto ja Susanna Shearman esittelivät. Näytettiin hankkeeseen osallistuneiden nuorten tekemä video Seinäjoen kaupungin liikuntapalveluista. Video tullaan julkaisemaan Seinäjoen kaupungin sivustolla jossain paikassa. Videon todettiin olevaan sisällöltään ja laadultaan ihan valmis julkaistavakasi. Kaupungin viestintä päättää julkaisemisesta. 3. Ryhmäpohdintaa AVAIN-mittarin testausvaiheen tuloksista ja Mediapajahankkeen pohjalta. Ryhmissä pohdittiin, mitä tulokset kertovat asiakkaiden, työntekijöiden, käytettyjen työmenetelmien näkökulmasta ja mitä ne kertovat

2 2 organisaatiosta/työyhteisöstä sekä sosiaalityön hallinnosta/päätöksenteosta. Lisäksi ryhmät miettivät, mitä johtopäätöksiä voidaan tehdä (a) toimivista käytännöistä ja (b) tarvittavista muutoksista, joita tulosten perusteella voidaan suositella, (c) tuen tarpeesta, jota vaikuttavuustiedon hyödyntäminen edellyttää. Ryhmätyön tuotokset tiivistettynä: Kokemuksia AVAIN-mittarin testauksesta. AVAIN-mittaria on testattu syksystä 2013 lähtien Vaasassa, Ilmajoella ja Alavudella, Tampereella, Lempäälässä ja Hämeenlinnassa. EMPOWER-hankkeessa mukana olevat kunnat käyttävät myös AVAINta (Seinäjoki, Tuusula, Vantaan typ). Vaasassa on tähän mennessä kirjattu 22, Alavudella yhdeksän ja Ilmajoella kahden asiakkaan tiedot. Seinäjoella on kirjattu seitsemän asiakkaan tiedot, Seinäjoella arviointia tehdään pääosin Maarit Paston pro gradu-tutkielmassa. Testaajien kokemuksena on, että AVAIN on aikaa vievä ja työläs. Asiakkaiden kanssa täyttäminen on hankalaa, kun ei ole asiakkaiden kielellä. Lisäksi osa kokee, että kysymysten tulkinnanvaraisuus on hankaloittanut täyttämistä. Mittarin hyvänä puolena on se, että se tekee työn näkyväksi ja auttaa viemään tietoa myös päättäjille. Testauskokemusten mukaan osa asiakkaista on vähän suhtautunut epäilevästi mittariin, toiset innostuneesti. Toiveena on, että mittari täytettäisiin yhdessä työntekijän kanssa. Todettiin, että mittari on mahdollista täyttää myös jälkikäteen, kunhan asioista on sovittu asiakkaan kanssa. Mittariin tulee kuitenkin muistaa laittaa merkintä, onko tiedot täytetty yhdessä asiakkaan kanssa vai ilman asiakkaan läsnäoloa. Jatkossa mittarista voisi olla erikseen työntekijä- ja asiakasversio. Nyt tulee tunne, että ovatko asiat työntekijän tulkitsemia? Niin sanottu kevytversio voisi olla tarpeen. Todettiin, että tiivistettyä versiota testataan parhaillaan Hämeenlinnassa.

3 3 Sosiaalityön vaikuttavuudesta. Pidettiin mielenkiintoisena tulosta, että Seinäjoen sosiaaliviraston testausvaiheen perustella pelkkä etuuskäsittely ei ole vaikuttavaa. Aihe on erityisen ajankohtainen, kun toimeentulotuen perusosa siirtyy Kelan hoidettavaksi vuonna 2017 ja osa kunnista on jo ulkoistanut toimeentulotuen käsittelyn pois sosiaalityöstä. Ennakoitiin, että Kela-siirto voi johtaa sosiaalityön karsimiseen. Sosiaalityölle tulee löytää vaikuttavia työmuotoja, joita vahvistetaan. Seinäjoen tulosten perusteella vaikuttavaa on monipuolinen ja paneutuva tuki. Ryhmätyössä pohdittiin, että vaikuttavuus näyttää olevan monen tekijän summa: nuorten kohdalla esiin ovat nousseet mm. itsetunto, rohkeus ja vuorovaikutustaidot. Monen asiakkaan taustalla on koulukiusaamista, josta arkuus johtuu. Siihen pitäisi puuttua jo varhaisemmassa vaiheessa. Asiakkaan kohtaamisen tärkeys nostettiin esille. Asiakasta arvostava ote pitäisi olla jo osa kaupungin palvelustrategiaa. Tuotiin myös esille havainto, että muutokseen tarvitaan pitkähkö aika, esim. puoli vuotta+puoli vuotta. Tämä tieto pitää saada esille, myös päättäjille. Huolestuttavaa on kuitenkin se, että päättäjiä ei kiinnosta sisältö, vain eurot. Tiedot pitäisi pystyä muuttamaan eurokielelle. Toisaalta pidettiin tärkeänä tuoda vaikuttavuutta esille sosiaalityön ominaisluonteen mukaisesti ja painostaa päättäjiä näkemään myös eurojen taakse (=mitä muuta sosiaalityö on, kuin kuluja). Pidettiin huolestuttavana, että miesten kohdalla tuloksiin ei päästä niin hyvin kuin naisten kohdalla. Tulosten hyödyntämisestä sosiaalityössä ja Mediapaja-hankkeesta. Riitta Suojasen mukaan Mediapajan toteuttaminen oli Seinäjoen sosiaalivirastossa uudenlainen kokeilu, joka välillä tuntui olevan melkein mahdotonta toteuttaa. Sosiaalityön tekemisen reunaehdot mm. toimeentulotuen käsittelyaika ja toimeentulotuen käsittelyn vaatima työaika menee aina edelle. Sosiaalityössä kokeilu haluttiin viedä kuitenkin maaliin, koska siihen oli ryhdytty. Työyhteisössä löytyi myös intoa asialle. Mediapaja toteutettiin kuntouttavana työtoimintana ja siihen osallistui aktiivisesti 3 nuorta. Seinäjoen sosiaalitoimi osti palvelun kansalaisopistolta, josta saatiin pajalle osaava vetäjä. Mediapajan lisäksi haluttiin lisätä vaikuttavuutta ryhmämuotoisella sosiaalityöllä ja tarjoamalla yksilökohtaista parempaa sosiaalityötä mm. enemmän henkilökohtaisia aikoja. Lisäksi tehtiin nuorille avain-arvioinnit ja myös muutamia verrokkiarviointeja. Hankkeeseen liittyvä gradu valmistuu 2014 tai 2015 aikana. Nuorten mukaan saaminen toimintaan oli yllättävän vaikeata. Palautteena työntekijät toivat esille, että jatkossa on mietittävä tarkemmin, mitä ja millä tavalla nuorille tarjotaan, jotta se olisi heidän kannaltaan kiinnostavaa ja merkittävää. Ensimmäisessä tyhmätapaamisessa

4 4 oli 8 nuorta, jotka eivät tunteneet toisiaan ja olivat hyvin hiljaisia. Eri syistä moni jäi pois, mutta varsinaisen videon tekemisen kannalta 3 henkilöä osoittautuikin oikein hyväksi kokoonpanoksi. Tätäkään ei tiedetty etukäteen. Tämä oli kokeilu ja osa asioista loksahti kohdalleen, osa ei. Sosiaalivirasto sai kuitenkin kokemusta ryhmämuotoisesta sosiaalityöstä ja että sitä olisi mietittävä jatkossa paljon enemmän. Ei riitä että kootaan ryhmä ja varataan aika ja paikka. Sisältöön ja ohjaamiseen pitää panostaa kunnolla. Työntekijöiden mukaan varsinainen tekemisen vaihe oli hienointa. Työntekijät saivat jäädä vähän kuin taustavaikuttajiksi. Nuoret alkoivat saada kokemuksellista juttua siitä, mitä he tekivät. Tunteja ja aikoja olisi haluttu jopa lisää eli ei mitään pakkopullaa. Tämä tekeminen näyttää olevankin juuri se tärkein voimaannuttava asia. Sosiaalityö voi ehkä parhaiten vaikuttaa, kun se pitää itsestään vähiten ääntä! Riita Suojanen toi vielä esille, että hän itse oli tavattoman ylpeä mediapajan lopputuloksesta. Se oli ammattimaisen hieno video, joka kelpaa käytettäväksi sellaisenaan. Nuoret saivat tehdä jotain kunnollista ja oikeasti hienoa. On tärkeää, että nuorille ei tarjoilla mitään toisarvoista puuhastelua. Kun video julkaistiin, syntyi jo orastavia ajatuksia tehdä yhteistyötä esim. nuorisotoimen kanssa. He tekevät jonkinlaista verkkojulkaisua jo nyt. Jatkosuunnitelmana mediapajan nuoret ovatkin ideoineet verkkolehden tekemistä, joka olisi varsin mainio suunnitelma. Nyt tälle toiminnalle olisi löydyttävä jokin pysyvä rakenne ja kotipesä. Niin sanotussa esimiesten ryhmässä todettiin myös, että näin pienellä tuloksella menetelmään vaikuttavuudesta ei voi vielä oikein sanoa mitään, joskin yksilötasolla tulokset ovat lupaavia näinkin pienessä porukassa. Olisiko tulos sama suuremmalla otoksella? Lisäksi tulosten perusteella herää kysymyksiä, miten asiakkaitten palveluita voitaisiin kehittää? Ovatko palvelut liian organisaatiolähtöisiä? Pohdittiin, olisiko advocacy tyyppinen työ, asiakkaiden kokonaisvaltainen palvelu tulevaisuuden visio? Tulokset tuottavat tietoa myös ryhmistä, joilla on suurin palvelutarve. Koska ryhmämuotoisen sosiaalityön tärkeys tulee esille, sitä pitäisi suunnitella ja lisätä. Vastaavia kokeiluja on muuallakin, niistä pitäisi ottaa oppia. Nuorten kohdalla toiminta ja tekeminen voivat olla vaikuttavampia kuin keskustelu/perinteinen ohjaus. Esim. nuorten työpajalla on tehty lavasteita teatteriesitykseen ja asiakkaat olleet todella sitoutuneita toimintaan.. Sosiaalityössä ongelmana on palvelujärjestelmän pirstaloitunut toiminta: ei tiedetä mitä missäkin tehdään, mikä liittyy asiakkaan asioihin. Tavoitteena tulisi olla oikeanlaiset palvelut. Lisäksi tulee selkiyttää kumppaneiden työn tärkeys asiakkaan kannalta ja monialaisen yhteistyön merkitys. Toimeentulotuen siirtyminen Kelaan aiheuttaa painetta uudistaa sosiaalityötä, koska nyt se vie suuren osan työajasta. Tuotiin myös esille, että toimeentulotuki on tärkeä työväline, se tuo asiakkaat toimistolle. Pohdittiin, miten tulevaisuudessa, siirtyykö painopiste ehkäisevien päätösten tekemiseen? Yhden ryhmän näkemyksenä oli, että sosiaalityössä

5 5 tulisi korostumaan aluetyö, voitaisiin mennä enemmän yhdennetyn sosiaalityön suuntaan. Tukiprosessit Seinäjoen sosiaalivirastossa AVAIN-mittarin tuottamien tietojen pohjalta kehitettiin nuorille tehostetun työn malli, joka toteutettiin Mediapaja-hankkeena vuoden aikana. Seinäjoen kokeilun tulokset kertovat uskalluksesta ja heittäytymiskyvystä, pidettiin hienona, että uuden kokeilemiseen on löytynyt aikaa. Tärkeänä havaintona tuotiin esiin, että uudenlaisen toiminnan suunnitteluun tulee olla riittävästi aikaa, jos muuallakin lähdetään kehittämään sosiaalityötä AVAIN-mittarilla saatujen tulosten perusteella. Todettiin, että kokeilu on vaatinut työyhteisöltä joustavuutta ja työntekijöiltä sitoutumista. Aina kehittäminen ei ole edennyt oppikirjojen mukaan, joten on vaatinut kärsivällisyyttä ja halukkuutta osallistua kehittämiseen, ei laittaa sen tielle esteitä. Samanhenkinen porukka on tärkeää, jos aletaan tekemään eri tavalla. Myös johdon tukea pidettiin tärkeänä. Johto antaa luvan ja valtuutuksen, vaikka uuden kehittämisessä ei ole aina takeita, että se onnistuu. Tuotiin esille, että myös asiakkaat tulisi saada enemmän mukaan. Mittarin käyttöä tulisi helpottaa, niin että se olisi osa asiakastyötä. Esimerkiksi tietokoneohjelmissa tulisi olla arviointiosio, josta arviointitiedot saisi suoraan. 4. Sovitut asiat Jatketaan AVAIN-mittarin testausta vuoden 2014 loppuun. Tärkeää olisi saada sekä I että II vaiheen arviointeja tehtyä. AVAIN-mittarin ohje löytyy mittarin yläpalkista. Ohjeessa on tärkeitä asioita, jotka kannattaa huomioida, mm. tietosuoja-asiat sivulla 4 ja asiakkaan suostumuksen pyytäminen (ohjeen viimeisellä sivulla).