Potilashoidon vuosikertomus 2015 Psykiatrian tulosalue

Potilashoidon vuosikertomus 2015 Psykiatrian tulosalue 1

Psykiatrinen hoito Psykiatrian tulosalue tuottaa lastenpsykiatrian, nuorisopsykiatrian ja aikuispsykiatrian palveluja hajautetusti lähellä palvelujen käyttäjien kotipaikkaa. Tulosalue vastaa lasten- nuoriso- ja aikuispsykiatrisen erikoissairaanhoidon avohoidon ja osastohoidon palveluiden järjestämisestä sairaanhoitopiirin kunnille, lukuun ottamatta Kemiönsaaren, Paraisten, Punkalaitumen ja Turun kuntia. Lasten- ja nuorisopsykiatrian osastohoidon palvelut tulosalue tuottaa kaikille sairaanhoitopiirin kunnille. Sairaanhoitopiirin osana myös Turunmaan sairaala tarjoaa psykiatrista erikoissairaanhoitoa ruotsinkieliselle väestölle. Psykiatrian tulosalue aloitti toimintansa vuonna 2006, jolloin yhdistettiin neljän alueen eli Loimaan, Salon, Tyksin ja Vakka-Suomen erikoissairaanhoito. Psykiatrinen erikoissairaanhoito on osa laajempaa mielenterveystyötä. 1. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin strategiasta johdetut keskeiset Psykiatrisen tulosalueen toiminnalliset tavoitteet vuonna 2015 liittyvät avohoidon palvelujen tehostamiseen ja monipuolistamiseen, hoitotakuun toteutumiseen, potilaslähtöisten palveluprosessien laadun parantamiseen, tuottavuuden parantamiseen sekä strategisen ja operatiivisen yhteistyön vahvistamiseen kuntien kanssa. Turun psykiatrian, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin psykiatrian tulosalueen ja Turunmaan sairaalan yhdistymisneuvottelut jatkuivat. Näiden neuvottelujen tuloksena organisaatioiden yhteinen mielenterveys- ja päihdepäivystyksestä vastaava yksikkö aloitti toimintansa helmikuussa yhteispäivystyksen yhteydessä. Sairaanhoitopiiri vuokrasi Halikon sairaalan tyhjänä olleet tilat asumiskäyttöön turvapaikanhakijoille. Tulosalueen toimipisteissä ilmenneet sisäilmaongelmat ja puutteet toimitiloista jatkuivat. Erityisesti ongelmia ilmeni nuorisopsykiatrian Kaivokadun yksikössä, jossa käynnistettiin vuokranantajan toimesta puhdistustyöt. Kaivokadulla aiemmin toiminut nuorisopsykiatrian syömishäiriöpäiväyksikkö siirtyi uusiin toimitiloihin Kerttulinkadulle, jossa myös vuoden lopulla ilmeni sisäilmaongelmia. Salon aikuispsykiatrian poliklinikan osalta sisäilmaongelmien selvitystyö jatkui. Lastenpsykiatrian toiminta Tyks:n rakennus 10 osalta kärsi edelleen toimitilojen ahtaudesta. Toimipisteiden siirtyminen saattoi haitata potilaiden kulkemista hoitopaikkoihin. Aluepoliklinikkojen toiminnassa korostui tulosalueen linjaukset potilaan kotiin tarjottavista palveluista yhteistyössä perusterveydenhuollon kanssa. Lietoon valmistui sote-ajattelun mukainen tulosalueen ja Liedon kunnan yhteinen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelukeskus, jossa toiminta käynnistyi toimitalo Sarastuksen tiloissa lokakuussa. Aikuispsykiatria Aikuispsykiatrian avohoitotoiminnan sisältöä kehitettiin tavoitteena palvelun tasalaatuisuus ja yhdenmukaisemmat hoitokäytännöt eri aluepoliklinikoilla. Tavoitteena on jatkaa avohoitotoiminnan sisällön kehittämistä ja palvelun saatavuutta. Pitkään vireillä ollut nuorisopsykiatrian ja aikuispsykiatrian yhteinen syömishäiriöyksikkö pyritään saamaan toimintaan myös aikuispsykiatrian osalta. Vuoden 2015 helmikuussa käynnistyi mielenterveys- ja päihdepäivystysyksikkö EPLL:n yhteydessä. Yksikön henkilökunta on psykiatrian palkkaama. Vuonna 2014 käynnistetyt neuvottelut Turun kaupungin ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin psykiatrian osastohoidon yhdistämisestä ja keskittämisestä jatkuivat koko vuoden. Osastohoidon ohella tarkasteluun ovat sisältyneet myös keskitetyt erikoispoliklinikat. Nuorisopsykiatria Nuorisopsykiatrialla on kuusi aluepoliklinikkaa Varsinais-Suomessa. On tärkeätä, että huolimatta asuinpaikastaan, potilaat saavat hyvää ja tasalaatuista hoitoa. Vuoden 2015 alusta nuorisopsykiatrialla on toiminut kuusipaikkainen tehostetun avohoidon yksikkö, jossa hoidetaan nuoria, jotka ovat psyykkisistä syistä jumiutuneet kotiinsa, eivätkä esim. avohoito aluepoliklinikoilla tai koulunkäynti onnistu. Toiminta on osoittautunut tarpeelliseksi ja menestykselliseksi. Syömishäiriöyksikössä päiväsairaalamuotoinen syömishäiriöiden hoito on jo vakiintunut osaksi syömishäiriötä sairastavien nuorten hoitoa ja sen avulla on voitu vähentää kokovuorokausihoidon tarvetta. Henkilöstö on saanut lisäkoulutusta nk. Maudsleyn perhepohjaisen hoitomallin käytöstä. Tämä hoitomuoto on ainoa 2

nuorten anoreksian hoitomuodoista, josta on tieteellistä näyttöä ja se on mukana Suomen käypähoito -suosituksissa. Tämän mallin soveltamisen myötä on aiempaa enemmän otettu perheitä mukaan potilaiden hoitoon ja toteutettu enenevästi hoitoa myös yksikön ulkopuolelle suuntautuvana esim. kotikäynteinä ja koulun kanssa tehtävänä yhteistyönä. Vuoden 2015 aikana on jatkunut myös tulosyksikön strategian mukaisen yhteistoiminnan suunnittelu aikuispsykiatrian kanssa. Tämän suunnittelun pitkän tähtäimen tavoitteena on luoda syömishäiriöiden hoidon osaamiskeskus, johon voidaan keskittää sekä lasten-, nuoriso-, että aikuispsykiatrisia syömishäiriötä sairastavien potilaiden hoito. Aluepoliklinikoilla lisättiin konsultatiivista, jalkautuvaa työotetta, jonka avulla pystyttiin tarjoamaan palveluja potilaille myös akuutteihin ongelmiin. Yhteistyötä lisättiin perustason toimijoiden kanssa tavoitteena tukea nuorta ja perhettä heidän omassa ympäristössä. Lisäksi aloitettiin aluepoliklinikoiden toiminnan sisällön kehittäminen siten, että pystytään takaamaan samansisältöinen hoito kaikille potilaille. Lastenpsykiatria Vuonna 2014 on aloitettu Pohjoisten ja Eteläisten aluepoliklinikoiden toimintakäytäntöjen yhtenäistäminen. Tavoitteena on psykiatrian tulosalueen strategian mukaisesti päästä tilanteeseen, jossa lapsi ja hänen perheensä voivat asuinpaikasta riippumatta saada samankaltaiset, tasalaatuiset lastenpsykiatriset palvelut. Vuonna 2015 psykologit ja perhetyöntekijät tekivät tulosyksikön yhteiset ohjeistukset sekä psykologin yksilötutkimuksista että perhetutkimuksista lastenpsykiatrian yksikössä. Ohjeita käytetään sekä käytännön potilastyön ohjeistuksena että uusien työntekijöiden perehdytyksessä. Lastenpsykiatrian osastopaikkojen vähentäminen ja intensiivisen avohoidon kehittämistä jatkettiin vuonna 2015. Keskeiseksi on noussut osaston ja aluepoliklinikoiden sekä akuuttityöryhmän toimintojen integroiminen yhdeksi tutkimus- ja hoitokokonaisuudeksi. Potilashoidon tunnusluvut Ulkoisten lähetteiden määrä laski 3 % ja sisäisten lähetteiden määrä nousi 50,5 %. Kehitys on tavoitteiden mukaista. Mielenterveystyö on sairaanhoitopiirissä ollut erikoissairaanhoitopainotteista ja tavoite on ollut lähetemäärän vähentäminen. Vuoteen 2014 verrattuna nousua oli ulkoisten ja sisäisten lähetteiden määrässä yhteensä 7,8 % ja palveluja saaneiden henkilöiden määrässä 3,5 %. Kuviossa 1 on esitetty lähetteiden määrän muutos vuosina 2006-2015. KUVIO 1. PSYKIATRIAN TULOSALUEELLE SAAAPUNEET ULKOISET JA SISÄISET LÄHETTEET VUOSINA 2006-2015. 3

Oman toiminnan hoitopäivien määrä laski 3,6 % vuoteen 2014 verrattuna. Osastolla hoidettujen potilaiden määrä nousi 2,4 % vuoteen 2014 verrattuna. Kuviossa 2 on kuvattu Psykiatrian tulosalueen omana toimintana tuotettujen avohoitokäyntien määrä ja kuviossa 3 omana toimintona tuotettujen hoitopäivien kehitys vuosina 2006-2015. Taulukossa 1 esitetään avohoitokäyntien, hoitojaksojen ja hoitopäivien kehitys vuosina 2013-2015. KUVIO 3. PSYKIATRIAN TULOSALUEELLA OMANA TOIMINTANA TUOTETUT HOITOPÄI- VÄT VUOSINA 2006-2015 KUVIO 2. PSYKIATRIAN TULOSALUEELLA OMANA TOIMINTANA TUOTETUT AVOHOI- TOKÄYNNIT VUOSINA 2006-2015 TA=talousarvio, TP= linpäätös TAULUKKO 1. PSYKIATRIAN TULOSALUEEN AVOHOITOKÄYNTIEN, HOITOJAKSOJEN JA HOITOPÄIVIEN KEHITYS VUOSINA 2013-2014. Avohoitokäynnit Aikuispsykiatria Nuorisopsykiatria Lastenpsykiatria Hoitojaksot Aikuispsykiatria Nuorisopsykiatria Lastenpsykiatria Hoitopäivät Aikuispsykiatria Nuorisopsykiatria Lastenpsykiatria 2015 2014 2013 Oma toiminta Ostetut Yhteensä Oma toiminta Ostetut Yhteensä Oma toiminta Ostetut Yhteensä 113 936 14 051 127 987 108 356 15 339 123 695 106 375 17 558 123 695 82 668 3 220 85 888 80 306 2 881 83 187 80 208 3 265 83 187 18 404 4 567 22 971 16 035 4 712 20 747 14 970 5 566 20 747 13 692 6 264 19 956 12 015 7 746 19 761 11 197 8 727 19 761 1 667 255 1 922 1 655 52 1 707 1 628 38 1 707 1 335 195 1 530 1 284 42 1 326 1 273 20 1 326 181 57 238 229 10 239 235 18 239 151 3 154 142 0 142 120 0 142 32 708 5 205 37 913 34 038 39 925 73 963 33 974 5 321 73 963 28 030 4 356 32 386 27 750 5 011 32 761 27 761 4 037 32 761 2 630 749 3 379 4 105 876 4 981 4 189 1 284 4 981 2 048 100 2 148 2 183 0 2183 2 024 0 2183 4

Liitetaulukossa 1 on esitetty vuonna 2015 psykiatrisen vuodeosastohoidon yleisimmät diagnoosiryhmät kustannuksineen ja liitetaulukossa 2 psykiatrisen avohoidon yleisimmät diagnoosiryhmät kustannuksineen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä. Hoitoon pääsy Hoitotakuun toteutumista seurataan THL:n ohjeistuksen mukaisesti. Suosituksena on, että potilas pääsisi avohoidon ensikäynnille kolmen viikon kuluessa lähetteen saapumisesta. Tähän pyritään erityisesti kiireellisen arvion tarpeessa olevien potilaiden kohdalla. Hoitotakuun toteutumisen kriteerit lasten ja nuorten (alle 23-vuotiaat) psykiatriassa ovat: lähetteiden käsittely 21 vuorokaudessa ja hoidon tarpeen arviointi 6 viikossa lähetteen saapumisesta ja hoitoon pääsy 3 kk sisällä lähetteen saapumisesta. Aikuispsykiatriassa hoidon tarpeen arvioinnin raja on 3 kk ja hoitoon pääsyn määräaika 6 kk. Hoitotakuussa pysymiseksi lasten- ja nuorisopsykiatriassa jouduttiin ostamaan arvioitua enemmän psykoterapiapalveluita yksityisiltä palveluntuottajilta. Taulukossa 2 on kuvattu lähetteiden käsittelyn toteutuminen. Lähetteet käsiteltiin kesimäärin neljäntenä päivänä saapumisesta. TAULUKKO 2. LÄHETTEIDEN KÄSITTELYN TOTEUTUMINEN PSYKIATRIAN TULOS- ALUEELLA VUONNA 2015. Erikoisalat Käsitellyt lähetteet joista lähetteen käsittely 0-3 4-21 yli 21 vrk vrk vrk yli 21 vrk % Aika lähetteen saapumisesta käsittelyyn vrk mediaani Psykiatria 1 664 829 804 31 1,86 4 Nuorisopsykiatria 448 225 212 11 2,46 3 Taulukossa 3. on kuvattu hoidon tarpeen arviointia odottavien alle 23-vuotiaiden tilanne 31.12.2015 ja taulukossa 4 psykiatrian erikoissairaanhoitoon odottaneet 31.12.2015.Hoitotakuussa pysymiseksi lasten- ja nuorisopsykiatriassa jouduttiin ostamaan arvioitua enemmän psykoterapiapalveluita yksityisiltä palveluntuottajilta. TAULUKKO 3. MIELENTERVEYSPALVELUIDEN TARPEEN ARVIOINTIKÄYNNILLE ODOTTANEET ALLE 23 -VUOTIAAT ERIKOISALAOITTAIN 31.12.2015 PSYKIATRIAN TULOSALUEELLA. joista odottaneet Aika lähetteen yli saapumisesta 1-60 61-90 yli Käyntiä 90 hoidon tarpeen vrk vrk 90 odottavien vrk arviointiin vrk Erikoisalat % vrk mediaani Nuorisopsykiatria 3 3 0 0 0 17 Lastenpsykiatria 5 5 0 0 0 16 TAULUKKO 4. PSYKIATRIAN ERIKOISSAIRAANHOITOON ODOTTANEET 31.1.2015. Erikoisalat Yhteensä 8 8 0 0 0 Hoitoa odottavien joista odottaneet 1-90 vrk 90-150 vrk 150-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk % Aika hoidon tarpeen arvioinnista hoitoon vrk mediaani Psykiatria 163 154 2 1 6 3,7 21 Nuorisopsykiatria 37 36 0 0 1 2,7 15 Lastenpsykiatria 9 9 0 0 0 0 31 Yhteensä 209 199 2 1 7 3,3 Lastenpsykiatria 260 158 101 1 0,38 2 Yhteensä 2 372 1212 1117 43 1,8 5

2. ASIAKASTULOKSET Tulosalueella potilaspalautteet ovat lisääntyneet. Psykiatrian tulosalueella potilaspalautteiden keskiarvo oli vuoden 2015 asteikolla 4,4. Taulukossa 5 on esitetty tulokset sairaanhoitopiirien viiden yhteisen kysymyksen osalta vuosina 2014-2015. TAULUKKO 5. POTILASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET SAIRAANHOITOPIIRIEN VIITEEN YHTEISEEN KYSYMYKSEEN VUOSINA 2014-2015 PSYKIATRIAN TULOASALU- EELLA. 2015 2014 n ka. 4&5 n ka. 4&5 Kysymys % % 1. Saamani hoito tai palvelu oli hyvää. 734 4,6 92 660 4,5 86 2. Henkilökunta kohteli minua hyvin. 740 4,6 92 672 4.5 90 3. Saamani tieto tutkimuksesta ja hoidosta oli ymmärrettävää. 4. Hoitoani koskevat päätökset tehtiin yhdessä kanssani. 5. Koin oloni turvalliseksi hoidon tai tutkimuksen aikana. 721 4,4 88 662 4,3 84 733 4,4 87 664 4,3 83 733 4,5 88 660 4,3 84 n: vastanneiden lukumäärä ka: vastausten numeerinen keskiarvo 4 & 5 (%): osuus vastanneista, jotka antoivat arvosanan 4-5 Tavoitteena on potilastyytyväisyyden taso, jossa 90 % vastanneista antaa arvosanan 4-5 (asteikolla 5 = täysin samaa mieltä, 1 = täysin eri mieltä). Vihreällä on merkitty tavoitetason ylittävät tulokset ja punaisella ne, missä tavoitetasoa ei saavutettu. Yhteydenottojen lukumäärä potilasasiamiehiin on lisääntynyt vuosittain jonkin verran. Tämä saattaa johtua mm. hoidettujen potilaiden määrän lisääntymisestä ja potilaan oikeuksiin liittyvän tiedon näkyvämmin esillä olemisesta. Vuonna 2015 yhteydenottoja oli 165 kappaletta. Määrä edustaa hyvin pientä osaa kaikista psykiatrian tulosalueella kyseisen vuoden aikana hoidetuista potilaista. Aikaisempien vuosien tapaan yhteydenottojen syiden kirjo oli laaja. Erityisesti yhteydenottojen syissä korostuivat potilaan kohteluun liittyvät asiat. Valtaosa yhteydenotoista kohdistui aikuispsykiatriaan, kuten muinakin vuosina. Nuorisopsykiatriaa koskevat yhteydenotot ovat kaksinkertaistuneet, lisäyksen selittää yksi useita kertoja yhteyttä ottanut asiakas. 3. LAADUNHALLINTA JA POTILASTURVALLISUUS Laadunhallinta Laadunhallinnassa kiinnitetään erityistä huomiota henkilöstön osaamiseen ja työhyvinvointiin. Toimintatapoja on kehitetty etenkin pakkotoimien vähentämiseksi ja turvallisuuden lisäämiseksi. Psykiatrian tulosalueella on oma laatukoordinaattori, joka on mukana sairaanhoitopiirin yhteisessä laatuneuvostossa. Potilasturvallisuus Potilasturvallisuusilmoituksia tehtiin vuoden 2015 aikana yhteensä 298 kpl. Ilmoitusten määrä lisääntyi 17,3 % vuoteen 2014 verrattuna. Ilmoitukset jakaantuivat läheltä piti-tapahtumiin 55 % (164 ilmoitusta) ja potilaille tapahtuneisiin vaaratapahtumiin 45 % (134 ilmoitusta). Vajaa 70 % ilmoituksista liittyi potilaiden lääkehoidon toteutukseen, joista yli puolet osoittautui lääkkeen jakovirheeksi. Toiseksi suurin ryhmä, 12 % ilmoituksista, liittyi tiedonkulkuun ja tiedon hallintaan. Noin 10 % ilmoituksista tehtiin väkivaltaan liittyviin, joista yli 60 % oli potilaan itsensä tai toisen potilaan aiheuttama tapahtuma. Vuonna 2015 merkittäviä riskejä ei raportoitu, mutta yksi merkittävän riskin ilmoitus tehtiin, kun osaston kuormittuneen tilanteen aikana potilas oli vahingoittanut itseään. Kohtalainen riski potilaalle-ilmoituksia tehtiin 6

4,7 % kaikista ilmoituksista. Noin 15 % ilmoituksista oli vähäinen riski potilaalleilmoituksia ja merkityksettömiä riskejä potilaalle-ilmoituksia oli noin 75 %. Potilasturvallisuuden parantamiseksi tapahtumat on käsitelty yksiköiden omissa monniammatillisissa palavereissa ja tapahtumien välttämiseksi tehtiin toiminta- ja ympäristömuutoksia. Vuonna 2013 alkanut potilasturvallisuutta taidolla verkkokoulutus on saanut jatkoaikaa ja jatkuu edelleen toistaiseksi. Koulutuksen on suorittanut noin 90 % koko tulosalueen henkilöstöstä. Yksiköiden lääkehoidon suunnitelmat on päivitetty sairaanhoitopiirin ohjeen mukaisesti. Lääkehoidon turvallisuuden parantamiseksi yksiköissä on järjestetty ja ostettu lääkehoidon koulutusta. Lääkkeenjaon rauhoittamiseksi ja lääkkeiden asianmukaisen säilyttämisen eteen on edelleen tehty tilajärjestelyjä. Myös moniammatillista (hoitajat, lääkärit) lääkehoidon toteuttamista on pyritty selkeyttämään. Tulosalueen aikuispsykiatrianvuodeosastoilla on panostettu Hallittuun fyysisen rajoittamisen (HFR) -menetelmäkoulutuksiin. Tällä toimintamallilla on tarkoituksena vähentää tapahtumien eskaloitumista väkivaltatilanteiksi. Koulutusta on tarjottu kaikille erikoisalojen poliklinikoille. Lastenpsykiatrian yksiköissä on AVEKKI-malli, jolla väkivaltatilanteita on kyetty vähentämään edelleen. AVEKKI-mallia ja HFR-toimintaa hyödyntämällä pyritään tulevaisuudessakin edelleen väkivaltatilanteita vähentämään ja siten potilasturvallisuutta ja työhyvinvointia lisäämään. Potilasturvallisuus on huomioitu myös potilaiden kotiin tehtävään potilastyöhön kouluttamalla henkilöstä turvallisuusasioihin. TAULUKKO 6. POTILASTURVALLISUUDEN VARMISTAMISEKSI KÄYTÖSSÄ OLEVIEN SYSTEMAATTISTEN MENETTELYTAPOJEN TOTEUTUMINEN PSYKIATRAIN TULOS- ALUEELLA VUONNA 2015. Potilasturvallisuuden käsittely johtoryhmässä säännöllisesti (x/vuodessa) Potilasturvallisuustyöryhmä toiminnassa (kyllä/ei) Työryhmän kokoontuminen (x/vuodessa) HaiPro- ilmoitusten pohjalta tehtyjen kehittämistoimenpiteiden lukumäärä Potilaan tunnistaminen: Tunnistusranneke käytössä (kyllä/ei ) Suullinen tunnistaminen käytössä (kyllä/ei ) ISBAR-raportoinnin tarkistuslista käytössä (kyllä/ei) Muut käytössä olevat tarkistuslistat () 2 Infektioiden torjunnan INTO-verkkokurssin suorittaneet % henkilöstöstä 1.1.2016 mennessä. Käsihuuhteen kulutus (l/hpv) SAI-rekisteriin tehdyt ilmoitukset (HLI / 100 hoitojaksoa) 2 Ei 3 tulosalueella Useita toimintayksiköissä Kyllä Kyllä Ei 6,3 Ei tiedossa Ei tiedossa Vuodeosastoilla otettiin käyttöön potilasturvallisuuden ja potilaan tunnistamisen parantamiseksi sekä vaaratapahtumien ennalta ehkäisemiseksi potilaskohtaiset viivakoodirannekkeet. Yli 60 % vuodeosastoista tulostaa rannekkeen jokaiselle potilaalle systemaattisesti, muissa yksiköissä tarpeen mukaan. 7

eella nettiterapiaa käytti noin 50 ja HUS:ssa noin 1000 asiakasta. Nettiterapian osalta ero Pirkanmaahan selittynee sillä, että Pirkanmaa on ollut mukana jo projektin ensimmäisessä laajennusvaiheessa, mutta Mielenterveystalo.fi-palvelu kokonaisuudessaan on vielä HUS:n ulkopuolella alikäytetty, joten systemaattista tiedottamista tarvitaan terveyshyödyn maksimoimiseksi. Kehittämistoiminta Psykiatrian tulosyksikön tieteellinen tutkimustoiminta on ollut runsasta. Tulosalueella oli vuoden 2015 aikana monia potilashoidon kehittämishankkeita. TEPS-projektissa selvitetään turkulaisten ensipsykoosiin sairastuneiden tai psykoosiriskissä olevien potilaiden aiempaa kehitystä, kliinistä ja toiminnallista tilaa hoidon alussa. Lisäksi tutkitaan potilaiden saamaa hoitoa ja siinä esiintyviä puutteita sekä potilaiden toipumista ja heidän sairautensa ennustetta vuoden ja viiden vuoden seuranta-aikana. PRONIAssa tutkitaan kolmen vuoden aikana nuoria psykoosiin ja masennukseen ensikertaa sairastuneita ja psykoosiriskissä olevia potilaita sekä terveitä vertailuhenkilöitä. 4.TOIMINNAN TULOKSET Psykiatrisen hoidon laadun ja vaikuttavuuden mittaaminen on haasteellisempaa kuin somaattisen hoidon tulosten mittaaminen. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri osallistui HUS:n tuottaman Mielenterveystalo.fi nettipalvelun II laajennushankkeeseen 2014-2015. Mielenterveystalo.fi-nettipalvelu tarjoaa luotettavaa, ajantasaista tietoa, palveluohjausta, omahoito-oppaita ja -ohjelmia. Mielenterveystalo.fi-nettipalvelu laajeni vuonna 2015 koko Manner- Suomeen. HUS tietohallinto seuraa sivustojen käyttöä. Projektin jalkautusvaiheen alkaessa tammikuussa 2015 Varsinais-Suomessa sivustoilla oli kävijöitä noin 4 000. Kesäkuun 2015 loppuun mennessä käyttäjiä oli 32 379, joista uusia 28 314, ja sivustojen katselujen määrä oli yhteensä 144 354. Sivustoilla kävijöiden määrä jatkoi 2015 aikana kasvuaan koko maassa ja syksyllä määrä oli Varsinais-Suomessa yli 38 000 kävijää. Mielenterveystalon ainoaa maksullista ja lääkärin lähetettä vaativaa nettiterapiaa käytti vuonna 2015 yhteensä 34 asiakasta, joista 18 oli Turusta, 8 Salosta ja loput muualta Varsinais-Suomesta. Vastaavasti Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alu- METSYssä tutkitaan nuoria ensikertaa psykoosiin sairastuneita ja psykoosiriskissä olevia potilaita sekä terveitä vertailuhenkilöitä. METSYn tavoitteena on monen eri tutkimusmenetelmän tuloksia integroimalla mallintaa psykoosien kliinis-biologista etiologiaa. Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa-projekti. Toimintamallilla pyritään preventiiviseen tukeen läheisen sairastuessa ja ennaltaehkäisemään omaisen uupumista ja sairastumista masennukseen. Syrjäytymisen ehkäisy Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä Lastenpsykiatrian tulosyksikkö on toteuttanut yhdessä Lasten ja nuorten klinikan kanssa sairaanhoitopiirin lasten, nuorten ja perheiden syrjäytymisen ehkäisyhanketta. Salon lastenpsykiatrian aluepoliklinikalla on työskennellyt avopediatri, jota on koulutettu poliklinikan perhe- ja verkostotyöhön. Tämä pilottitoiminta on integroitu Salossa aiemmin Kasteen osana toteutettuun Pois syrjästä -hankkeeseen. 8

REFINEMENT (Research on Financing Systems Effects on the Quality of Mental Health in Europe)-tutkimus selvittää aikuisväestön mielenterveys- ja päihdepalveluiden rahoitus- ja järjestämistapoja sekä niiden yhteyttä palvelujen laatuun eri maissa. Psykiatrian tulosalue osallistuu hankkeeseen yhteistyössä HYKSin erva-alueen, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ja THL:n kanssa. Varsinais-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen selvityksessä (kuntajohtajakokous hyväksyi 26.3.2015) tehtiin tutkimusyhteistyötä aikuisten palvelujen osalta. Tarkoitus on jatkaa yhteistyötä myös lasten ja nuorten palvelujärjestelmän osalta. 9

LIITETAULUKKO 1. PSYKIATRISEN VUODEOSASTOHOIDON YLEISIMMÄT DIAG- NOOSIRYHMÄT KUSTANNUKSINEEN VUONNA 2015 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAAN- HOITOPIIRISSÄ, VERTAILUNA VASTAAVAT LUVUT VUODELTA 2014. Psykiatria mukaan lukien Turunmaan psykiatrian yksikkö Vuodeosastohoito ja päiväkirurgia 2015 2015 kustannus 2014 2014 kustannus F2 Skitsofreniat 525 6 411 050 570 7 202 640 F3 Mielialahäiriöt 629 5 443 753 624 6 108 146 F9 Lasten/nuorten alkavat psyk.häiriöt 127 1 425 922 161 1 871 670 F4 Neuroosit ja psykosomaattiset F1 Lääkkeiden ja päihteiden aiheuttamat elimelliset aivo-oireyhtymät ja käyttäytymisen häiriöt 168 1 370 716 168 1 273 156 156 702 308 137 500 457 F5 Som.sair.liitt.käyt.oireyht 34 597 596 25 468 485 F0 Alzheimerin tauti, Dementia 62 577 470 76 953 781 F8 Psyykkisen kehityksen häiriöt 25 275 745 17 310 425 F6 Persoonallisuushäiriöt 39 193 840 44 276 698 G3 Hermoston rappeumasairaudet 3 98 040 Muut yhteensä 106 902 253 51 529 351 Kaikki yhteensä 1 874 17 998 693 1 882 19 626 880 LIITETAULUKKO 2. PSYKIATRISEN AVOHOIDON YLEISIMMÄT DIAGNOOSIRYHMÄT KUSTANNUKSINEEN VUONNA 2014 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ, VERTAILUNA VASTAAVAT LUVUT VUODELTA 2014. Psykiatria mukaan lukien Turunmaan psykiatrian yksikkö Avohoito 2015 2015 kustannus 2014 2014 kustannus F3 Mielialahäiriöt 47 784 9 001 594 47 123 8 507 403 F4 Neuroosit ja psykosomaattiset häiriöt 18 731 3 928 704 17 157 3 359 755 F9 Lasten/nuorten alkavat psyk. häiriöt 11 627 3 906 423 10 548 3 732 665 F2 Skitsofreniat 15 842 2 532 494 16 162 2 636 493 Z0 Muita tekijöitä 7 530 2 275 661 5 268 1 614 274 F8 Psyykkisen kehityksen häiriöt 3 111 818 107 2 638 741 085 F5 Somaattiseen sairauteen liittyvä käyttäytymisen oireyhtymä Z6 Sosiaaliseen ympäristöön liittyvä ongelma F1 Lääkkeiden ja päihteiden aiheuttamat elimelliset aivo-oireyhtymät ja käyttäytymisen häiriöt 2 436 778 997 2 545 735 278 2 162 771 874 1 948 802 811 4 530 608 360 4 763 639 315 F6 Persoonallisuushäiriöt 3 563 522 475 3 555 517 147 Muut yhteensä 3 139 628 121 101 893 313 928 Kaikki yhteensä 120 455 25 772 810 113 600 23 600 154 10