KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th
TERVEYDENHOITAJA (AMK) KEHITTÄMISTEHTÄVÄ METROPOLIA AMK Petra Vallo, Annika Hoivassilta, Annika Lepistö, Reetta Kurjonen Ohjaavat opettajat: Helena Vidgren ja Anne Nikula Artikkelikatsaus, n=5, sisällönanalyysi Tavoitteena tuottaa tutkittua tietoa äitiysneuvolan terveydenhoitajalle/kätilölle kohdatessaan kohtukuoleman kokeneita perheitä
KOHTUKUOLEMA - n. 200/vuosi (2,6milj. maailmanlaajuisesti) -Menetys verrattavissa lapsen kuolemaan -Surun kohtaa kokonainen perhe (vanhemmat, isovanhemmat, sisarukset, yksin kaksonen)
VAIKUTUKSET - Vaikutukset eri riippuen maasta ja sukupuolesta - Psyykkiset, fyysiset ja sosiaaliset seuraukset ihmissuhteisiin ja seuraaviin lapsiin -Suhtautuminen elämään ja kuolemaan, itsetunto, identiteetti, vanhemmuus -Vahvistava tai heikentävä vaikutus -Ympäristön suhtautuminen suruun - Suru on normaali reaktio kohtukuoleman jälkeen, mutta sen lisäksi vanhemmat voivat kokea masennusta, ahdistusta, post-traumaattista stressiä ja se voi vaikuttaa haitallisesti parisuhteeseen -Resilienssi -Ylpeys omasta vanhemmuudesta, yhteiskunnallinen vaikuttaminen
VANHEMPIEN KOKEMUKSET Uusi odotus on iloisen odotuksen sijaan ylivalppauden ja jatkuvan uhan aikaa -N. 50% raskautuu vuoden sisään menetyksestä -Tyhjän sylin tunne / Pelko uudenkin lapsen menetyksestä -Kyvykkyys raskautua ja saada elävä lapsi (suhde omaan kehoon) - Epäily omaan kykyyn kantaa raskaus loppuun saattaa johtaa toiveeseen synnytykseen päättämisestä ennenaikaisesti -Elävän lapsen myötä koetaan vaatimusta olla täydellisiä äitejä aikaisemman epäonnistuneen äitiyden korvaamiseksi -Ympäristön odotukset ( uusi lapsi korvaa menetetyn ) -Tunteiden vuoristorata:helpotus-ahdistus-toiveikkuus-eristäytyminen-normaliuden vaje
RASKAUDEN SEURANTA - Normaali raskauden seuranta antaa vain rajallisesti turvallisuuden tunnetta - Yksilöllisiin tarpeisiin suunniteltu tuki raskausaikana ja heti vauvan synnyttyä (ahdistuksen ja epävarmuudentunteen vähentämiseksi) - Emotionaalinen ja psyykkinen tuki saattaa puuttua - Ultraäänitutkimuksia enemmän liittyen nousseeseen riskiin, mutta luottamus lyhytkestoista. UÄ tutkimukset voivat olla voimakkaan ahdistuksen lähde sen suorasta yhteydestä edellisen lapsen menehtymisen toteamiseen - Osa käyttää tavallista enemmän terveydenhuollon palveluja, osa vähemmän suojatakseen itseään - Tarve osallistua aktiivisesti omaan raskauden ja synnytyksen hoitoon
SUHDE SYNTYVÄÄN LAPSEEN -Naiset, joilla ei ollut joko psykologista tai lääketieteellistä tukea perinataalikuoleman aikaan, kokivat suurempia vaikeuksia kohdata menetystä ja luoda suhdetta seuraavaan lapseen sikiöaikana -Ahdistuneisuus, suru ja masennus saattavat häiritä suhteen muodostamista seuraavaan lapseen (valmistautuminen ja sopeutuminen) -Vauvan saanti ja yhteys vauvaan ei välttämättä tunnu heti syntymän jälkeen luonnolliselta - Lisääntynyt riski sairastua synnytyksen jälkeiseen masennukseen - Ylihuolehtivaisuus ja ahdistuneisuus, menetyksen pelko esim. lasten sairastuessa
PARISUHDE MUUTOKSESSA - Hyvä parisuhteen laatu on yhteydessä pienempään suruun, ahdistukseen ja masennukseen kohtukuoleman jälkeisessä raskaudessa -Surun työntäminen taka-alalle vaikuttaa parisuhteeseen kielteisesti - Äidit keskittyvät suojelemaan lastaan ja isät ottavat pääroolin puolisonsa tukijana. -Äidit ja isät ilmaisevat suruaan hyvin eri tavoin. -Isät kokevat vaikeaksi löytää tilaa suremiselle ja toivovat tukea surun työstämiseen.
VANHEMPIEN KOHTAAMINEN - Surutyö menetyksestä jatkuu ja menetettyä lasta muistellaan myös tulevaisuudessa - Empaattisuus, huolien kuuntelu, turvallinen ympäristö ja yhteistyösuhteeseen sitoutuminen - Vertaistuen tärkeys - Menetetyn vauvan huomioiminen ja hänen nimensä käyttäminen - Huolta ja pelkoa uudessa odotuksessa helpottaa päättäväisyys nauttia odotuksesta, lapsen elinkyvyn saavuttaminen, tutkimuksista saatu luottamus sekä menetyksen viikkojen yli pääseminen - Monet naiset haluavat vaikuttaa enemmän hoitoonsa ja ottaa aktiivisen roolin odotuksessa sekä suunnitella synnytyksensä jo ajoissa
KEHITTÄMISTEHTÄVÄN JOHTOPÄÄTÖKSET - Vanhemmat tulisi seuloa uudessa raskaudessa masennuksen, ahdistuksen, post-traumaattisen stressin ja parisuhteen tilan osalta esimerkiksi tähän tarkoitukseen kehitetyn lomakkeen avulla jo alkuraskaudessa - Seulonnan avulla voidaan tunnistaa voimakkaan surun vuoksi erityisen seurannan ja tuen tarpeessa olevat - Odotusaikana annetulla emotionaalisella tuella voidaan ehkäistä mielenterveyden ongelmia sekä vahvistaa ja tukea varhaisen vuorovaikutussuhteen muodostumista.
TUTKIMUKSET 1. Mills, TA - Ricklesford, C - Cooke, A - Heazell, AE - Whitworth, M - Lavender T. 2014. Parents experiences and expectations of care in pregnancy after stillbirth or neonatal death: a metasynthesis. BJOG. 2014 Jul;121(8):943-50. 2. Hutti, MH - Armstrong, DS - Myers, J. 2011. Healthcare utilization in the pregnancy following a perinatal loss. MCN Am J Matern Child Nurs. 2011 Mar-Apr;36(2):104-11. 3. Gaudet, C 2010. Pregnancy after perinatal loss: association of grief, anxiety and attachment. Journal of Reproductive and Infant Psychology. Vol. 28. No. 3. August 2010. 240-251. 4. Marianne, MH - Hutti, D - Armstrong, S - Myers, JA - Hall, LA 2015. Grief intensity, psychological wellbeing, and the intimate partner relationship in the subsequent pregnancy after a perinatal loss. JOGNN 44, 42-50. 5. Campbell-Jackson, L - Bezance, J. - Horsch, A 2014. "A renewed sense of purpose": mothers' and fathers' experience of having a child following a recent stillbirth. BMC Pregnancy and Childbirth 2014, 14:423. Burden C.- Bradley S.- Storey C.- Ellis A.- Heazell A.- Downe S.- Cacciatore J. - Siassakos D. 2016. From grief, guilt, pain and stigma to hope and pride a systematic review and meta-analysis of mixed-method research of the psychosocial impact of stillbirth. BMC Pregnancy Childbirth. 2016; 16: 9.
KIITOS!