Kuusen sienitautien i i torjunnan ajoittaminen taimitarhalla



Samankaltaiset tiedostot
siemenviljelmillä NordGen Metsä: Tuhoteemapäivä Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Ajankohtaista kasvinsuojelusta. Marja Poteri ja Arja Lilja

Taudinaiheuttajat siemenillä

Rikkakasvihankkeen tuloksia. Jukka Reiniharju

Kangasmaiden lannoitus

Marja Poteri ja Eevamaria Harala. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Tärkeimmistä metsien sienitaudeista

Paakkutaimien tautien integroitu torjunta metsätaimitarhoilla

Kuusen siementen esikäsittelyt taimitarhalla paremmat tulokset kesäkylvöissä

t a i m i uutiset 3/ 2007 Tässä numerossa TULOKSIA KONEELLISESTA ISTUTUKSESTA ONKO KUUSEN VINOON ISTUTTAMISESTA HAITTAA?

Taimien laadun ja erityisesti juuriston määrän merkitys maastomenestymiselle

4/2008. Taimi uutiset. Metsäntutkimuslaitos

MUUTOS. Kari Mielikäinen. Metla/Arvo Helkiö

Taimikonhoidon vaikutus. Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun

Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan

Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna. Metsätaimitarhapäivät Anne Uimari

Puu luovuttaa (desorptio) ilmaan kosteutta ja sitoo (adsorptio) ilmasta kosteutta.

Metsätieteen aikakauskirja

Syyskylvön onnistuminen Lapissa

Taistelu tyvitervastautia vastaan tutkimustieto laboratoriosta käytäntöön

Parempaa tehoa kasvinsuojeluun. Päivi Parikka, Isa Lindqvist Luke kasvinterveys Jokioinen

Vuosilustot ilmastohistorian tulkkina

Paakkutaimien tautien integroitu torjunta metsätaimitarhoilla. Marja Poteri ja Arja Lilja

KUUSEN KÄPYRUOSTEET. Kaitera 1 Juha, Tillman-Sutela 1 Eila ja Kauppi 2 Anneli

Yhteistyö on vahvistanut pohjoisen metsänhoidon tutkimusta mitä uutta edessä

Kuusen siemen- ja käpytuhojen tunnistaminen

Levittääkö metsänhoito juurikääpää? Risto Kasanen Helsingin yliopisto Metsätieteiden laitos

Suomen metsävarat

Avomaan vihannesviljely

Männyn tyvitervastauti, taudin torjunta ja eteneminen Pohjanmaalla. Tuula Piri

Juurikäävän torjunta tulevaisuudessa Tuula Piri

Tervasroson ja männynneulasruosteen levinneisyys puoliloiskasveilla Oulun kaupunkialueella

Kuusen siementen sienet

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

Miten ilmastonmuutos näkyy Lapissa vaikutuksia metsäluontoon. Ari Nikula Metsäntutkimuslaitos Rovaniemen toimintayksikkö

Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa

Katkonta - ensimmäinen jalostuspäätös vai raaka-aineen hinnan määritystä?

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Ajankohtaista ja näkymiä energiapuun mittauksessa

Metsätuhojen mallinnus metsänhoidolla riskien hallintaa

LED-tekniikan käyttö kuusen ja männyn taimien tuotannossa Johanna Riikonen, LUKE, Suonenjoki. Kuvat: Pekka Voipio

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Kantokäsittelyn kannattavuus

Säämittauksen tuloksia Pohjois-Pohjanmaan koeasemalla Ruukissa

Ruotsalaisen kuusen. MHaa1 siemenviljelysaineiston käyttökelpoisuus Suomessa. Seppo Ruotsalainen & Matti Haapanen Metsäntutkimuslaitos

Juurikääpä- ja tukkimiehentäituhot kuriin kantojen korjuulla totta vai tarua?

Mehiläislevitteinen biologinen täsmätorjunta mansikan ja vadelman harmaahomeen torjunnassa

Siemenen laatu ja punahome. Hanna Ranta siemenlaboratorio, kasvianalytiikka Evira, Loimaa

Biologinen kasvinsuojelu

Timo Kaukoranta. Viljojen hometoksiinien riskin ennustaminen

SeedPAD. Jonas Öhlund SweTree Technologies AB Hans Winsa Sveaskog Förvaltning AB

Hirvet taimikoissa. Taimikonhoidon teemapäivä Joensuu Juho Matala.

Pahkahomeen monet isäntäkasvit Asko Hannukkala Kasvinsuojelupäivä Hämeenlinna

kehittämisverkoston luominen Itä-Suomeen (v )

Taimikoiden käsittelyvalinnat ja niiden vaikutukset. Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

2/2008. Taimi uutiset. Metsäntutkimuslaitos

Rikkakasviseurannan tuloksia. Kuusen paakkutaimet istutuskokeessa. Harmaahome taimien yleisin tauti. Solukkolisäystä kuusella

Jakaumamallit MELA2009:ssä. MELA käyttäjäpäivä Kari Härkönen

Miksi torajyvä iski viime kesänä?

Verkkoajanvarauksesta näet vapaana olevat lääkäriajat ja voit varata ajan. ajanjakso ma ti ke to pe la-su

Kuusen paakkutaimien kasvatusaika ja juuristo

Biokalvokoe -väliraportti. Marjanviljelyn koetila, Suonenjoki Raija Kumpula

LED-valojen käyttö kasvitutkimuksessa

t a i m i uutiset 2/ 2006 Tässä numerossa mm. METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT , JYVÄSKYLÄ. ESITELMIEN ARTIKKELIT JA AJANKOHTAISTA

hinnoitteluun ja puukauppaan

LATVUSMASSAN KOSTEUDEN MÄÄRITYS METSÄKULJETUKSEN YHTEYDESSÄ

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella

Metsäenergian haasteet ja tulevaisuuden näkymät

Ilmatieteen laitos - Sää ja ilmasto - Ilmastotilastot - Terminen kasvukausi, määritelmät. Terminen kasvukausi ja sen ilmastoseuranta

Energiapuun korjuun vaikutus metsiin

Metsäviljelyaineiston käyttöalueiden määrittely. Egbert Beuker Seppo Ruotsalainen

Kasvinsuojeluaineiden käyttö rikkakasvien ja hyönteisten torjunnassa; kasvinsuojelukuulumiset. Marja Poteri Metsäntutkimuslaitos Suonenjoki

Minkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten?

KAINUUN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 5

Energiapuun korjuu ja kasvatus

Suometsätalouden vesistövaikutukset

Risto Jalkanen Luonnonvarakeskus, Rovaniemi

Kasvitautien kirjoa onko aihetta huoleen?

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus

SataVarMa Mansikan syyshoito. Marja Rantanen Luonnonvarakeskus (Luke)

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa

Teijo Nikkanen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Suomen metsäteollisuuden tuotanto- ja puunkäyttönäkymät vuonna 2020

Vaihtoehtolaskelmien vertailua netissä

Prestop ja Prestop Mix -valmisteet biologiseen taudintorjuntaan mansikalla ja vadelmalla. Päivi Heino Verdera Oy/Lallemand Plant Care

Lämpösummatarkastelu avuksi kasvilajien ja - lajikkeiden valintaan

Kasvinsuojelun kuulumisia

Porolaidunten mallittaminen metsikkötunnusten avulla

Rauduskoivun pystykarsintakoe

KASVINSUOJELUTIEDOTE

Muuttuva laki metsän hyönteis ja sienituhojen torjunnasta ja sen vaikutus metsien terveyteen

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

ARVO ohjelmisto. Tausta

Pakkaukset Siemenet Parhaat metsät kasvavat huippulaatuisesta siemenestä. TAIMITARHAT Kerimäki Saarijärvi

uutiset 1/ 99 TÄSSÄ NUMEROSSA MM: METLA Harmaahome ja siemensyntyinen

Suomen metsäsektorin kilpailukyky: näkemyksiä

Sosiaali- ja terveydenhuollon riskit ja haavoittuvuudet ilmaston muuttuessa. IVAVIA-kaaviot

Kannonnoston vaikutukset juurikääpä- ja tukkimiehentäituhoihin sekä lahopuulajistoon

Muutostunnistus ilmakuvilta

Transkriptio:

NORDGEN METSÄ 18.3.2010 Kuusen sienitautien i i torjunnan ajoittaminen i taimitarhalla Raija-Liisa Petäistö, Metla, Suonenjoki. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Kuusen taimet Versosurma (versosyöpä) Gremmeniella abietina Talvihome (lumikariste) Phacidium infestans Harmaahome Botrytis cinerea 22.3.2010 2

Torjunnan ajoittaminen taudin levintäajat (itiölevintä) taimien kasvuvaiheet (alttius sairastua) torjunta-aika (itiön itämisen, rihmaston kasvun torjunta) torjuntatehon pysyvyys 22.3.2010 3

Versosurma kuusella, taimien kasvuvaihe Itiöillä eri aikana saastutettujen 1. (musta) ja 2. vuoden kuusen taimien sairastuminen (Petäistö 2008, For. Path.38: 1-15) 100 Sairaide en taimien os suus, % 80 60 40 20 0 12 Kesäk 7 Heinäk 11Elok 8Syysk Itiösaastutusaika 22.3.2010 4

Versosurma männyllä, taimien kasvuvaihe % sairaat 100 Ensimmäinen kasvukausi % sairaat 40 Toinen kasvukausi 80 30 60 20 40 20 10 0 0 24.7. 22.8. kontr 17 kesä 16 heinä 18 elo 17 syys kontr itiösaastutusaika itiösaastutusaika Petäistö 1999. Silva Fennica 33(3) 22.3.2010 5

Surmakan itiölevintä/sääolosuhteet (Petäistö and Heinonen 2003, For.Path 33:363-373) Itiölevintä alkaa n. 100 d.d. kehittymisen aikaan keväällä Itiölevinnästä 80-90 % tapahtunut heinäkuun loppuun mennessä (n 800 d.d.) Itiölevintää selittää lämpösumma, sade ja edeltäneitten päivien sade ln(p/(1-p)) = -24.062-955.538/dd - 3.498 ln(dd) + 0.349 sqrt(rain) + 0.270 sqrt(rainlag) (Petäistö and Heinonen 2003) Immunologia (Taimiuutiset 2000 3:20-21, Mycologia 2000,92(3)) 22.3.2010 6

Surmakan itiölevintä Itiölevintä/lämpösumma 100 80 Itiö, lkm 60 40 20 0 200 400 600 800 1000 1200 D.D: (Petäistö, tö Heinonen 2003) 22.3.2010 7

Surmakan itiölevintä 12 31 kesäkuuta saakka Heinäkuu Elokuun alusta lähtien iöiden lkm, ke eskiarvo Iti 10 8 6 4 2 0 0 2 4 6 8 101214161820 0 2 4 6 8 10 12 14 16 0 1 2 3 4 5 6 7 8 Vrk sateesta Vrk sateesta Vrk sateesta Petäistö, Heinonen 2003 22.3.2010 8

Surmakan torjunta-ajoitus, ajoitus itiö/rihmasto in vitro (Petäistö, Juntunen 1999, Metlan tiedonantoja 755) 22.3.2010 9

Surmakan torjunta-ajoituskoe, j taimet mä, itiösaastutus elokuun lopullall torjunta 5-21 vrk jälkeen Petäistö, Juntunen 1999, Metlan tiedonantoja 755 22.3.2010 10

surmakka kuusi/mänty, torjunta-ajat j ku/mä itiölevintä sama taimien alttiusjakson ajoitus samankaltainen 1. ja 2. kasvukausi eroaa samoin torjunta-aine teho itämiseen, rihmaston kasvuun torjunta-aineen aineen tehon pysyvyys 22.3.2010 11

Talvihome (lumikariste) i Phacidium infestans kuusella (Petäistö, 2008 Taimiuutiset 2:11-13) Phacidium infestans ei tuota t itiöitä kuusella (tämän hetken tietojen perusteella) Talvihomeen levintä Suomessa tapahtuu männyllä kehittyneitten itiöiden ja myös tuulen tuomien männyn sairastuneiden neulasten avulla (itiö ja rihmastolevintä) torjuntakokeita tehty männyllä 22.3.2010 12

Talvihomeen itiölevintä Phacidium, itiölevintä,(kurkela 1996. Scand,J.For.Res.11:60-67) suhteellinen kosteus Kurkela 1996 lämpötila itiömäärä sade hidas lumen sulaminen keväällä suosii itiöpesäkkeiden kehitystä seur. kesänä ä 22.3.2010 13

Mahdollisia syitä talvihomeen esiintymiseen kuusella kuusen kasvatuksen lisääntyminen i talveentumisongelmat (alkuperät, kylvöajat, lyhytpäiväkäsittelyt) itiölevintäajan pidentyminen (kostea syyskausi, lumipeitteen vähyys) 22.3.2010 14

Talvihomeen torjunta kuusella itiölevintä männyltä, sairaiden mäntyjen poisto rihmastolevintä tuulen lennättämistä männyn sairaista neulasista pitkä sulanmaan aika syksyllä, olisiko tarpeen torjua aikaisemmin??? itiöiden itäminen ja tunkeutuminen taimeen jo ennen lumipeitteen tuloa? miten männyllä torjunnat onnistuneet?? talvivarastointi, laatikkosäilytys/kosteus 22.3.2010 15

Harmaahome, Botrytis cinerea Kasvukauden aikainen tuho Talvivarastointi, tuhot 22.3.2010 16

Harmaahomeen tartunta kasvukauden aikaan, ku 1. kasvukausi (Petäistö,Heiskanen,Pulkkinen 2004. Scand.J.For.Res.19:30-37) Koe1 Koe 2 16 25 14 i Sairaita neulasia/taim 12 10 8 6 4 2 Sairaita neulasia/taim i 20 15 10 5 0 0 1 2 3 4 5 6 1 2 3 4 5 6 itiösaastutusaika, taimien ikä, kk itiösaastusaika, taimien ikä, kk 22.3.2010 17

Harmaahomeen itiöiden itämisnopeus Mean numbe er of diseased d needles/see edling 10 8 6 4 2 0 1 month 2 months 3 months 4 months 5 months 6 months 2 4 6 8 20 o C ssa 100% itävyys jo neljässä ä tunnissa optimaalisissa oloissa oireet ku taimessa tulevat näkyviin 16 tunnissa Days after inoculation 22.3.2010 18

Harmaahomeen itiöiden itävyys eri lämpötiloissa Itävy yys, % 100 0C o 2C o 80 60 40 Pakkasvarasto (Taimiuutiset 2006 2:20-21, Baltic Forestry 2006,11(2)) 20 0 5 10 15 20 25 30 52 121 5 10 15 20 25 30 Hours Hours 100 4C o 6Co Itävy yys, % 80 60 40 20 0 5 10 15 20 25 30 52 121 Aika, h 5 10 15 20 25 30 52 121 Aika, h 22.3.2010 19

Harmaahome, torjunta harmaahomeen nopea kasvu sille suotuisissa olosuhteissa on haasteellinen torjunnan ajoittamiselle kosteus, lpt 22.3.2010 20