kehittämisverkoston luominen Itä-Suomeen (v )

Transkriptio

1 Metsäpalvelun osaamiskeskittymän ja tutkimusja kehittämisverkoston luominen Itä-Suomeen (v ) Metsäpalveluyritysten verkottuminen taimituotantoon (Metsätaimitarhapäivät it äi ) ) MMM Ville Kankaanhuhta, Metsäntutkimuslaitos, Suonenjoen toimipaikka Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

2 Metsäpalvelun osaamiskeskittymä metsänhoidon teknologian tutkijaryhmä Metsänhoidon teknis-taloudellisten ongelmien ratkaisu: metsänhoitopalveluiden tuottamisen arvoketjut, työn organisointi, logistiikka, laadun hallinta ja metsänhoitotöiden koneellistaminen. Puuntuotannon arvoketju: taimituotanto, taimihuolto, metsänviljely, taimikonhoito ik it ja muut metsänhoitotyöt. t Tuotantotalous, liiketaloustiede, markkinointi sekä tieto- teto ja viestintäteknologia. täte og Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

3 Metsäpalvelun osaamiskeskittymä tutkimus- ja kehittämisverkoston toimijat Päämääränä: vipinää v lähtien. Valmius metsänhoidon teknologian tutkimus- ja kehittämispalvelujen tarjoamiseen koko maassa. Itä-Suomen yliopisto, Joensuu Metla Opiskelijat Mikkelin AMK MP -yritys(2) Savon ammattija aikuisopisto, Toivala MP -yritys(1) Verkosto MP -yritys (3) MP -yritys(4) Opiskelijat MP -yritys (6) MP -yritys (5) MP -yritys (7) Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

4 Metsänhoitopalvelut -portaali ja projektit > Teknologialla tehokkuutta metsänhoitoon koneellisen istutuksen laaja käyttöönotto (v ). Metsänhoitolaitteiden kansainvälinen markkinapotentiaali ja teknologian kaupallistaminen (v. 2010). Maanmuokkauksen laadun hallinta (v ). 2010). NeoSilvix - Aistin- ja ohjaustekniikan kehittäminen koneelliseen metsänhoitoon ja energiapuun korjuuseen (v ). Evaluation of the productivity and cost-efficiency of machines developed for tree planting and pre-commercial thinning (v )

5 Muutokset luovat uusia mahdollisuuksia yrittäjille (PESTE) Poliittiset ja yhteiskunnalliset (Politics): EU -säädökset, hankintalaki, kilpailulainsäädäntö? Metsälainsäädäntö ja alan organisaatiomuutokset? Taloudelliset lli (Economics): Maailmantalous, EU:n taloustilanne ja julkinen rahoitus? Metsäalan rakennemuutos? Yhteiskunta ja sosiaaliset muutokset (Society): Ikääntyminen, kaupunkilaistuminen: metsänomistusrakenteen muutos? Varallisuustaso, kulutuskäyttäytyminen, hoivapalvelujen maksaminen: tarve myydä metsää ja tarve metsäomaisuudenhoitopalveluihin? Teknologinen kehitys (Technology): Laserkeilaus ja metsäsuunnittelun muutos. Palvelutyyppejä esim: metsäsuunnitelmien päivityspalvelut ja metsäomaisuuden vuosihuolto, metsänhoitotöiden töid ajoitus ja päätöksentekolaskelmat, t k k l t puukaupan valmistelupalvelut jne. Metsänhoidon koneellistaminen sekä metsänhoidon ja taimituotannon menetelmät. Ekologia ja ympäristö (Environment): ilmastonmuutos, biotalous, myrskytuhot, myyrätuhot?

6 Metsäpalveluyrittäjäverkostot taimituottajien kumppaneina Metsäpalveluverkoston tarjooma ja asiakas: Metsäpalvelut metsänviljelymateriaalista, yksittäisistä työlajeista ja suunnittelupalveluista aina täyden palvelun paketteihin. Asiakas: Yksityiset metsänomistajat, kunnat/kaupungit ja yhteisöt. Metsänhoitoyhdistysten y ja firmojen alihankinta: kumppanuudet. Metsähallitus. Mahdollistavia tekijöitä: Metsäalalla tapahtuvat rakenteelliset muutokset. Metsäsuunnittelujärjestelmien muutokset. Hankintalainsäädäntö (kunnat/kaupungit, yhteisöt). Etuja: Verkosto pystyy tarjoamaan laajan tarjooman asiakkaille ill hyödyntäen joustavasti jäsentensä vahvuuksia ja resursseja. Haasteita: Alussa markkinointi ja verkoston pelisääntöjen sopiminen. Resurssien ja tiedon hallinta, toiminnan ohjaus ja tietojärjestelmät.

7 Tieto- ja viestintäteknologian (= ICT) hyödyntäminen metsäpalveluverkostoissa (pilotointeja ) Näkökulmana liiketoiminnan ja ICT:n kehittäminen rinnakkain etsien ratkaisuja merkittävimpiin toiminnan pullonkauloihin : Mitkä ICT:tä hyödyntävät toimintamallit tuovat esim. selkeitä kustannussäästöjä tai palvelutuotteiden laadun paranemista? Tietointensiivisiä metsäpalveluprosesseja (esim.): Taimien i varastointi ti ja toimitusketjut it tj t eri ikasvukauden k aikoina i (esim. 5 eri kasvuvaiheessa olevaa kasvatuserää kesässä). Maanmuokkauksen toiminnanohjaus (ajoitus ja resurssit). Istutustyön, etenkin koneistutusten, toiminnanohjaus yhdistettynä taimitoimituksiin. Laadun hallinta istutustyössä, maanmuokkauksessa ja taimikonhoidossa (paluutieto kuviolta) sekä palvelupakettien takuut. Metsäsuunnittelutiedon päivitys metsuri/konetyön yhteydessä (paluutieto kuviolta). Asiakkuuksien ja operatiivisen metsäsuunnittelun tiedon hallinta (markkinointi, päätöksenteko ja ajoitus). Tiedon hallinta ja analysointi: Miten kehittää toimintaa jatkossa?

8 Taimituottajan taimet istutettuna palvelu, jossa metsäpalveluyrittäjä on kumppanina Palvelutuote ja asiakas: Ei myydä pelkästään taimia, vaan taimet istutettuna (havaintoja toteutuksesta Suomessa myös ulkomaisella työvoimalla). Asiakkaat: metsänhoitoyhdistykset, yksityiset metsänomistajat, yhteisöt, kunnat/kaupungit, jne. Mahdollistavia tekijöitä: Metsänhoitoyhdistysten resurssipula. Omatoimisten metsänomistajien väheneminen. Jäljellä olevien maatilametsänomistajien kevätkiireiden lisääntyminen. Etuja: Vähemmän liikkuvia osia toimintaprosessissa. Toimitusketjun ja palvelun laadun hallinta helpompaa. Haasteita: Markkinointi i suoraan metsänomistajille t myytäessä. ä Tuontityövoiman koulutus, opastus, työnjohto ja laaduntarkkailu.

9 Metsäpalveluyrittäjät alue-/istutuskoneyrittäjien kumppaneina Palvelutuote ja asiakas: Istutuskoneyrittäjä ottaa hoitaakseen tietyn alueen istutukset, jolloin hän tarvitsee pienten uudistusalojen manu -istutuksiin avukseen metsäpalveluyrittäjäkumppanin. Asiakas: Metsänhoitoyhdistykset, metsäteollisuusyritysten metsäpalveluorganisaatiot, l ti t metsähallitus jne. Mahdollistavia tekijöitä: Työvoimapula metsureista. Koneistutuksen yleistyminen. Taimierät läpi kesän istutukseen/koneistutukseen. Etuja: Pystytään hyödyntämään koneyrittäjän taimiterminaalia. Tuotettavien taimierien täysimääräinen hyödyntäminen. Palveluprosessissa/toimitusketjussa vähemmän liikkuvia osia. Haasteita: Taimituotannon käynnistäminen kone/kesäistutukseen.

10 Kysymyksiä / kommentteja? Kiitos!