I OSAVUOSIKATSAUS tammi-huhtikuu 2016

I OSAVUOSIKATSAUS tammi-huhtikuu 2016 Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta 24.5.2016

Kuopion kaupunki Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue Sisällysluettelo Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen sivu Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue 1 Omatoimisen hyvinvoinnin palvelut 8 Ohjatun hyvinvoinnin ja omaehtoisen oppimisen palvelut 13 Taidepalvelut 25 Tapahtumapalvelut 30 Talouden toteuma ja talousennuste tammi-huhtikuu 2016 33 Mittarit 35 Investointiosan seuranta 30.4.2016 ja ennuste v. 2016 37 Projektien edistymisen seuranta 38

Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue Palvelualuejohtaja Pekka Vähäkankaan katsaus ajalta 1.1. - 30.4.2016 Toiminta Alkuvuoden aikana hyväksyttiin museokeskuksen toimintasuunnitelmat 2016-2019, kulttuurikasvatussuunnitelma vuodelle 2016 sekä liikuntahallien käyttösäännöt ja ohjeet. Myös Kuopion museon peruskorjauksen ja laajennuksen hankesuunnitelma hyväksyttiin. Liikuntapaikkaverkostosta poistetun Puijon golf-kenttäalueen käyttötarkoitus muutettiin frisbeegolfkentän sijoituspaikaksi. Alueelle tulee 18-väyläinen frisbeegolfrata, jossa paikallinen frisbeegolfseura rakentaa radan kaupungin tarvikkeista ja varusteista sekä sitoutuu sen pitkäaikaiseksi ylläpitäjäksi (hoito ja kunnossapito). Toimintaperiaatteena on, että frisbeegolfrata on veloituksetta kaikkien kaupunkilaisten käytettävissä. Lasten ja nuorten hyvinvointikorttikokeilu toteutetaan kesän 2016 aikana. Ko. kortti on kuopiolaisten alle 18- vuotiaiden lasten ja nuorten kortti, joka oikeuttaa Niiralan ja Lippumäen uimahallien sekä niiden kuntosalien sekä Kuopio-hallin kuntosalin sekä juoksurata-alueiden käyttöön aj. 2.5.2016 31.8.2016, kortin hinta on 20. Asukastupaohjaajien rekrytointi kaupungin uudelleen sijoitettavista henkilöistä on toteutunut siten, että kolme ensimmäistä ohjaajaa aloitti työkokeilun elo-syyskuussa ja loput kolme ohjaajaa saatiin loppuvuodesta. Talousarviomuutos asukastupaohjaajien vuoden 2016 henkilöstömenoista on esitetty joulukuussa vuoden 2016 käyttösuunnitelman yhteydessä. Talvitapahtumat, mm. Finland Ice Marathon, Puijon Kisat ja Hopeasompafinaali2016 -tapahtumat vedettiin läpi lyhyestä talvesta huolimatta kohtuullisen hyvissä olosuhteissa. Palvelualueuudistuksen seuraava vaihe etenee suunnitellusti ja yhteistyötä muiden palvelualueiden kuten kaupunkiympäristön palvelualueen kanssa on lisätty. Olennaiset poikkeamat talousarvioon Huhtikuun jora-ennusteen mukaan toimintatuotot alittuvat 17 000 ja toimintakulut ylittyvät 215 000. Toimintakatteen ylitys n. 230 000 (100,7 %). Hankkeiden vaikutusta toimintatuottojen ja -kulujen ylitysennusteessa on 84 000, talousarviomuutosesitys hankkeiden osalta tehty lautakunnassa huhtikuussa. Bruttositovien yksiköiden osalta kirjastopalveluissa ennustetaan tulotavoitteen alittumista n. 73 000, joka saadaan katettua menoja karsimalla. Museopalvelujen, ulkoilu- ja virkistyspalvelujen, tapahtumapalvelujen ja tukipalvelujen ennusteet ovat talousarvion mukaisia. Kansalaistoiminnan aktivointiyksikön ennuste hankkeiden osalta ylittää tulojen ja menojen osalta 84 000. Muiden menojen osalta ylitysennuste on 160 000, joka johtuu kuuden asukastupaohjaajan palkkaamisesta kaupungin uudelleen sijoitettavista työntekijöistä. Talousarviomuutos asukastupaohjaajien osalta on tehty. Nettositovien yksiköiden osalta liikuntapaikkapalvelujen ennuste on talousarvion mukainen. Kansalaisopiston ennuste on n. 14 000 negatiivinen Kuel ja Varhe-maksujen muutoksen vuoksi. Musiikkikeskuksen toimintakatteen ennuste ylittää talousarvion n. 90 000, joka johtuu siitä, että talousarvioon sisältyvää (n. 100 000 ) henkilöstömäärärahavajetta ei saada katettua lisätuloilla eikä henkilöstömenoihin tehdyillä sopeuttamistoimilla. Teatterin ennuste on n. 30 000 positiivinen, josta n. puolet poistuu siinä vaiheessa, kun talousarviomuutoksena esitetty vuoden 2015 negatiivinen tulos vähennetään määrärahoista. 1

Tuottavuutta lisäävien toimenpiteiden seuranta Vuoden 2016 tuottavuustoimenpiteistä toimintamenojen karsintatavoite ei ole toteutumassa ennusteen mukaan musiikkikeskuksessa. Sisäliikuntasuunnitelman toteutus etenee osittain. Suunnitelman toteutuminen riippuu kaupunkitasoisista linjauksista ja päätöksistä. Henkilöstön ja osaamisen saatavuus Avoimiin tehtäviin ja virkoihin on ollut koulutettua henkilöstöä saatavilla. Rekrytoinneissa on ensisijaisesti pyritty hyödyntämään sisäistä liikkuvuutta, mutta myös ulkoista hakumenettelyä on käytetty tarvittaessa uudenlaisen osaamisen saamiseksi palvelualueelle. Suunnitelma ulkoisten palvelujen käytöstä Palvelutuotannossa lähtökohtana on kokonaistaloudellisesti edullisin tuotannon järjestämistapa. Liikuntapaikat ja ulkoilu- ja virkistysalueet ovat mukana Kuopion pohjoisen alueen alueurakkakilpailutuksessa. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestäminen Säännösten ja määräysten noudattamisessa ei ole havaittu oikeusseuraamuksia aiheuttaneita ongelmia. Tiedotusta, ohjeistusta ja koulutusta on annettu myös kohdennetusti. Valmistelussa on korostettu yhteistyön ja vuorovaikutuksen merkitystä. Laskusaatavien osalta on tehostettu seurantaa ja kuukausittain käydään läpi laskutusten ja maksusuunnitelmien mukaisten maksujen tilanne. Maksusuunnitelman mukaiset maksut on hoidettu sopimusten mukaisesti ja laskusaatavia ei ole alkuvuoden aikana kertynyt. Päätöksentekoprosesseja on tarkistettu ja esimiehiä on oheistettu valmistelun osalta. 2

Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue 2016 1. VETOVOIMA, KILPAILUKYKY JA KASVU Kriittinen menestystekijä Arviointikriteeri Valtuustoon nähden sitova tavoite 1. Vahva ja monipuolinen elinkeinoelämä Yritystoiminnan kehittämisen välineet ja resurssit Yhteistyötä elinkeinoelämän ja yritysten kanssa kehitetään erityisesti palvelutuotannon osalta (palvelu- ja hankintaohjelma). Toimenpiteet Seuranta 30.4. Ohjelma Valmistellaan esitys liikuntatilojen uudenlaisesta tuottamismallista siten, että toimintamalli mahdollistaa yksityisen palvelutuotannon kaupungin oman palvelutuotannon rinnalla. (etenee hitaasti tai osittain) Toimintamallin valmistelu ja sen eteneminen edellyttää kaupunkitasoisia linjauksia. Kasvuohjelma; Palvelu- ja hankintaohjelma 3. Kuopio-kuva - paras kaupunkiyhteisö Kasvua ja vetovoimaa tukeva markkinointi Positiivisen Kuopio -kuvan aktiivista kehittämistä jatketaan Hyvinvointipalveluiden tiedotusta, markkinointia ja viestintää kehitetään ja tehostetaan. Kasvuohjelma Kirjastossa popup-hanke (kirjasto sinne missä ihmiset ovat) käynnistetty. Kirjastojen ja museoiden tiedotuksen ja markkinoinnin kehittäminen käynnistetty ja osallistuttu markkinointiyhteistyöhön. Liikuntapaikkojen markkinointisuunnitelma laadittu ja toimenpiteet käynnistetty. Tulokselliset yhteistyöverkostot Yhteistyötä mm. kuntien kanssa tehdään vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Kehitetään kuntien välistä yhteistyötä, osallistutaan valtakunnallisiin verkostoihin. Maakuntakirjasto ja - museotoiminnassa kehitetään kuntien välistä yhteistyötä. Osallistuttu aktiivisesti Terve kunta verkoston kokouksiin ja seminaareihin. 3

2. ASUKKAAT JA PALVELUT Kriittinen menestystekijä Arviointikriteeri 4. Tulevaisuuteen Lähiöiden ja keskustaajamien omaleimaisuus suunnattu ja kestävä kaupunkirakenne ja täydennysrakentaminen 5. Asiakaslähtöiset ja omaehtoisuuteen kannustavat ja ennaltaehkäisevät palvelut Ennakoivat ennaltaehkäisevät ja omaehtoisuuteen kannustavat palvelut Palvelujen asiakaslähtöisyys Valtuustoon nähden sitova tavoite Kuntaliitosten myötä tapahtunut Kuopion alueellinen kasvu ja alueiden erilaisuus otetaan huomioon maankäytön, palvelurakenteen ja palvelujen tuottamistavan kehittämisessä. Kaupunkitasoista hyvinvointijohtamista ja yhteistyötä asukkaiden hyvinvoinnin edistämisessä kehitetään (hyvinvointiohjelma) Kuopiolaisten terveyttä ja hyvinvointia edistetään edistetään ennaltaehkäisevästi painopisteenä erityisesti lapset ja nuoret sekä ikäihmiset: lastensuojelumenojen ja vanhuspalvelumenojen kustannuskehityksen hillintä. Lasten ja nuorten palvelut kootaan asiakkuuden ja talouden hallinnan kehittämiseksi uudeksi palvelukokonaisuudeksi Uusia palvelujen tuottamismalleja pilotoidaan ja palvelujen digitalisaatiota viedään eteenpäin. Toimenpiteet Seuranta 30.4. Ohjelma Käynnistetään vuonna 2015 päättyvän Pihkassa Männistöön lähiöhankkeen tavoitteiden pohjalta vanhojen lähiöiden poikkihallinnollisen osallistavan kehittämisen malli. Laaditaan hyvinvointisuunnitelma, jonka osana lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma. Koordinoidaan ja toteutetaan hyvinvointisuunnitelman toimenpiteitä. Sähköinen hyvinvointikertomus toimii seuranta- ja raportointivälineenä. Arvioidaan mallien hyödyt ja kustannukset ennakolta. Kehittämiselle asetetaan selkeät tavoitteet ja niiden toteutumista arvioidaan. Selvitetään sähköisiä ratkaisuja. Edistetään kuntalaisten valmiutta mm. järjestämällä koulutusta. Kaupunkisuunnitteluryhmässä sovittiin vanhojen asuinalueiden kehittämishankkeita koordinoivan ryhmän perustamisesta. Osallistuttu hyvinvointisuunnitelman laatimiseen. Hyvinvointiohjelma - Osallistuttu hyvinvointisuunnitelman valmisteluun. Omatoimisen hyvinvoinnin palveluissa kehittämistoimenpiteiden tavoitteena on asiakasmäärien kasvattaminen. -Hyvinvointikertomus laadittu aikataulun mukaisesti eli katsaus kuopiolaisten hyvinvointiin indikaattori ja palautetiedon valossa ja tavoitteet vuodelle 2017 sekä seuraavalle valtuustokaudelle koottu dioina ja julkaistu nettisivuilla. Hyvinvointiohjelma Kirjastossa pääkirjaston itsepalveluaukioloaika klo 9-10 otettu käyttöön pilotoinnin jälkeen, Nilsiän lähikirjastossa on aloitettu varausten itsepalvelunoudon pilotointi. Kirjastojen ja museoiden yhteisten pedagogisten pal- Hyvinvointiohjelma; Tuottavuusohjelma 4

velujen kehittäminen ja pilotoiminen aloitettu ja työryhmä perustettu. Palvelukumppanuus järjestöjen ja yritysten kanssa Kuntalaisten yhteisöllisyyttä, aktiivisuutta ja osallisuutta lisätään. Lähidemokratiamallin kehittäminen saadaan valmiiksi. Palvelukumppanuutta yritysten ja järjestöjen kanssa lisätään. Palvelusetelikäytäntöä laajennetaan. Palvelualoitteen kokeiluun on valmius. Edetään 2015 hyväksytyn projektisuunnitelman mukaisesti siten, että lähidemokratiamalli on valmis maaliskuussa ja viedään käytäntöön vuoden 2016 aikana. Edistetään uudenlaisten toimintamallien käyttöönottoa. Valmistaudutaan palvelualoitteen kokeiluun. Pitäjäraadin ja kaupunginhallituksen Lähidemokratiajaoston toimintasäännöt ovat valmiina päätöksentekoon vietäväksi. Pitäjäraatien organisointi ja toimeenpanomalli sekä kytkeytyminen muihin vaikuttamisen ja kansalaistoiminnan rakenteisiin on vielä valmistelussa. Palvelualoitteita ei ole tullut. Palvelu- ja hankintaohjelma 3. RESURSSIT, JOHTAMINEN JA HENKILÖSTÖ Kriittinen menestystekijä Arviointikriteeri Valtuustoon nähden sitova tavoite 6. Tasapainoinen talous Tilikauden tulos Tuottavuuden kehittyminen Koko kaupungin toiminnallinen alijäämä pienenee vuosittain suunnittelukauden aikana. Koko kaupungin alijäämä vuonna 2016 on enintään 20,5 milj.. Koko kaupungin toimintakatteen kasvu on enintään 1,4% vuoden 2015 talousarvioon nähden. Toimenpiteet Seuranta 30.4. Ohjelma Palveluiden vaikuttavuutta ja tuottavuutta parannetaan ja palveluverkkoa pyritään tiivistämään, tavoitteena on vähentää kustannuksia tehostamalla henkilöstö- ja tilaresurssien käyttöä. Talouden seurantaa tehostetaan entisestään, jolloin poikkeamiin voidaan reagoida mahdollisimman pian. Tuottavuusohjelma Toiminnan tuottavuutta pyritään parantamaan koko ajan henkilöstö- ja tilaresurssia tehostamalla. Talouden seurantatyötä ja sen kehittämistä tehdään koko ajan asiakkuusjohtajien, palvelupäälliköiden ym. talousasioista vastaavien kanssa. Tuottavuusohjelma 5

Kriittinen menestystekijä 8. Määrätietoinen johtaminen Arviointikriteeri Henkilöstötyön tuottavuus Valtiolta normeihin ja velvoitteisiin mahdollisesti tulevat helpotukset otetaan käyttöön talouden tasapainottamiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi. Valtuustoon nähden sitova tavoite Henkilöstön liikkuvuutta parannetaan ja poikkihallinollista osaamisen hyödyntämistä lisätään. Normeihin ja velvoitteisiin tulevat helpotukset otetaan käyttöön. Tuottavuusohjelma Valtiolta on tullut muutoksia lähinnä ympäristöterveydenhuollolta tuleviin valvontatoimenpiteiden toteuttamiseen. Toimenpiteet Seuranta 30.4. Ohjelma Avoimet tehtävät täytetään ensisijaisesti sisäisesti. Sisäisen täytön osalta yhteistyötä rekrytointipalvelun kanssa tehostetaan. Ulkoisella rekrytoinnilla korvataan sellaista osaamista, joka poistuu organisaatiosta tai hankintaan sellaista uutta osaamista, jota organisaatiossa ei aiemmin ole ollut. Henkilöstön sisäistä liikkuvuutta on kehitetty mahdollistamalla henkilöstön joustava liikkuvuus palvelualueen sisällä avoimiksi tuleviin tehtäviin, Henkilöstön osaamista on hyödynnetty avoimien tehtävien täyttämisessä ja poistunutta osaamista on korvattu myös ulkopuolisella rekrytoinnilla. Työhyvinvointi paranee ja sairauspoissaolot vähenevät. Asiakkuusjohtajat laativat alueilleen henkilöstösuunnitelmaan pohjautuvan rekrytointisuunnitelman, joka käsitellään palvelualueiden johtoryhmässä. Esimiehet soveltavat työhyvinvoinnin toimintamalleja henkilöstöjohtamisessa. Säännölliset kehityskeskustelut. Sairauspoissaoloissa aktiivinen, aikainen puuttuminen ja puheeksiottaminen. Avoimen keskusteluilmapiirin luominen ja säännölliset työpaikkakokoukset, jossa käsitellään toiminnan päämääriä. Kehityskeskustelut käydään suunnitellusti ja poissaoloihin puututaan varhaisessa vaiheessa. -Sairauspoissaolojen määrä verrattuna vastaavaan ajankohtaan vuonna 2015 (tammi huhtikuu) on vähentynyt 4,1 htv. Tapaturmien osalta (0,2 htv) tilanne on pysynyt ennallaan. Kuntoutusten osalta on kasvua ollut 0,1 htv vastaavaan ajankohtaan 2015 verrattuna. Henkilöstöohjelma 6

Asiakkuusjohtajat laativat palvelualueillaan työhyvinvointiohjelman, joka käsitellään palvelualueiden johtoryhmässä Työhyvinvointiohjelmia laaditaan. Johtaminen Esimiesten osaamista kehitetään edelleen osaamiskartoitusten ja muuttuvien osaamisvaateiden mukaisesti. Esimiehille laaditaan kehityskeskusteluissa osaamisen kehittämissuunnitelma ja tehdään osaamiskartoitus (kartoituksessa ja suunnitelmassa hyödynnetään sähköistä kehityskeskustelulomaketta). Esimiesten osaamista vahvistetaan kaupungin keskitetyllä henkilöstökoulutuksella. Lisäksi omaehtoista kehittymistä tuetaan aktiivisesti. Henkilöstöohjelma Palvelualueiden johtamisrakenteita kevennetään ja palvelualueiden keskinäistä yhteistyötä kehitetään. Vaikutetaan aktiivisesti tuleviin rakennemuutoksiin (mm. sote-uudistus) ja ennakoidaan muutosten vaikutukset Kuopion strategiaan ja palvelujen organisointiin. Avoimeksi tulevien esimiestehtävien täyttämisessä käytetään harkintaa ja toimintaa tarkastellaan palvelualueuudistuksen mukaisesti kokonaisvaltaisesti. Johtamisrakenteiden keventämiseksi tarkastellaan palvelualueiden organisaatiorakenteita. Osallistutaan ylialueellisiin kehittämisryhmiin (mm. soteuudistusta varten perustettavat ryhmät) ja omaa toimintaa ja tuotantoa tarkastellaan kriittisesti. Valmistellaan ulkoilu- ja virkistyspalveluiden rakentamis- ja kunnossapitopalveluiden siirtämistä kaupunkiympäristön palvelualueelle. Liikuntapaikkapalveluissa hallintorakenne uudistetaan henkilöstön eläköitymisen yhteydessä. Osallistuttu kaupunkitasoisiin kehittämisryhmiin. 7

Omatoimisen hyvinvoinnin palvelut Asiakkuusjohtaja Janne Hentusen katsaus ajalta 1.1. - 30.4.2016 Toiminta Toiminta on toteutunut seurantajaksolla suunnitellusti. Olennaiset poikkeamat talousarvioon Ei olennaisia poikkeamia talousarvioon nähden seurantajaksolla. Tuottavuutta lisäävien toimenpiteiden seuranta Sisäliikuntasuunnitelman toteutus etenee osittain. Suunnitelman toteutuminen riippuu kaupunkitasoisista linjauksista ja päätöksistä. Muilta osin toimenpiteet etenee suunnitellusti. Henkilöstön ja osaamisen saatavuus Henkilöstön rektyrointia ja osaamisen kehittämistä toteutetaan henkilöstösuunnitelmien mukaisesti. Suunnitelma ulkoisten palvelujen käytöstä Liikuntapaikka- sekä ulkoilu- ja virkistyspalvelujen tuotannossa käytetään ulkoisia palvelun tuottajia suunnitelman mukaisesti. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestäminen Sisäisen valvonnan toimintaa ja riskienhallintaa kehitetään. 8

Omatoimisen hyvinvoinnin palvelut 2016 1. VETOVOIMA, KILPAILUKYKY JA KASVU 1. Vahva ja monipuolinen elinkeinoelämä Yritystoiminnan kehittämisen välineet ja resurssit Yhteistyötä elinkeinoelämän ja yritysten kanssa kehitetään erityisesti palvelutuotannon osalta (palveluja hankintaohjelma). Valmistellaan esitys liikuntatilojen uudenlaisesta tuottamismallista siten, että toimintamalli mahdollistaa yksityisen palvelutuotannon kaupungin oman palvelutuotannon rinnalla. Hyvinvoinnin edistämisen johtaja (etenee hitaasti tai osittain) Toimintamalli valmisteltu ja sen eteneminen edellyttää kaupunkitasoisia linjauksia. 3. Kuopio-kuva - paras kaupunkiyhteisö Kasvua ja vetovoimaa tukeva markkinointi Positiivisen Kuopio -kuvan aktiivista kehittämistä jatketaan Hyvinvointipalveluiden tiedotusta, markkinointia ja viestintää kehitetään ja tehostetaan. Kaikki esimiehet - Kirjastossa popup-hanke (kirjasto sinne missä ihmiset ovat) käynnistetty - Kirjastopalveluiden markkinoinnin kehittäminen käynnistetty - Museoiden tiedotuksen ja markkinoinnin kehittäminen käynnistetty ja osallistuttu markkinointiyhteistyöhön -liikuntapaikkojen markkinointisuunnitelma laadittu ja toimenpiteet käynnistetty Tulokselliset yhteistyöverkostot Yhteistyötä mm. kuntien kanssa tehdään vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Kehitetään kuntien välistä yhteistyötä, osallistutaan valtakunnallisiin verkostoihin. Kaikki esimiehet Maakuntakirjasto ja - museotoiminnassa kehitetään kuntien välistä yhteistyötä Osallistuttu valtakunnalliseen verkostoihin. 9

2. ASUKKAAT JA PALVELUT 4. Tulevaisuuteen suunnattu ja kestävä kaupunkirakenne Ennakoivat ennaltaehkäisevät ja omaehtoisuuteen kannustavat palvelut Ennakoivat ennaltaehkäisevät ja omaehtoisuuteen kannustavat palvelut Palvelujen asiakaslähtöisyys - Kirjastossa pääkirjaston itsepalveluaukioloaika klo 9-10 otettu käyttöön pilotoinnin jälkeen - Kirjastossa aloitettu varausten itsepalvelunoudon pilotointi Nilsiän lähikirjastossa - Kirjaston ja museoiden yhteisten pedagogisten palvelujen kehittäminen ja pilotoiminen aloitettu ja työryhmä perustettu - Museoiden kohderyhmäpalvelut esim. osallistuminen Turvapaikkana museohankkeeseen Palvelukumppanuus järjestöjen ja yritysten kanssa Kuopiolaisten terveyttä ja hyvinvointia edistetään erityisesti ennalta ennaltaehkäisevin toiminnan kautta. Hyvinvoinnin kehittämisen painopisteenä ovat erityisesti lapset ja nuoret sekä ikäihmiset ja konkreettisena tavoitteena on lastensuojelumenojen ja vanhuspalvelumenojen kustannuskehityksen hillintä. Koordinoidaan ja toteutetaan hyvinvointisuunnitelman toimenpiteitä. Sähköinen hyvinvointikertomus toimii seuranta- ja raportointivälineenä. Kaupunkitasoista hyvinvointijohtamista ja yhteistyötä asukkaiden vointiohjelma. Laaditaan poikkihallinnollinen hyvin- hyvinvoinnin edistämisessä kehitetään (hyvinvointiohjelma) Uusia palvelujen tuottamismalleja pilotoidaan ja palvelujen digitalisaatiota viedään eteenpäin. Mallien hyödyt ja kustannukset ennakkoarvioidaan. Kehittämiselle asetetaan selkeät tavoitteet etukäteen ja niiden toteutumista myös jälkiarvioidaan. Arvioidaan mallien hyödyt ja kustannukset ennakolta. Kehittämiselle asetetaan selkeät tavoitteet ja niiden toteutumista arvioidaan. Selvitetään sähköisiä ratkaisuja. Edistetään kuntalaisten valmiutta mm. järjestämällä koulutusta. Kuntalaisten yhteisöllisyyttä, Edetään 2015 hyväksytyn projektisuunnitelman mukaisesti siten, että aktiivisuutta ja osallisuutta lisätään. Lähidemokratiamallin kehittäminen saadaan valmiiksi. kuussa ja viedään käytäntöön vuoden lähidemokratiamalli on valmis maalis- 2016 aikana. Kaikki esimiehet Kaikki esimiehet Kaikki esimiehet Kaikki esimiehet Osallistuttu hyvinvointisuunnitelman valmisteluun. Omatoimisen hyvinvoinnin palveluissa kehittämistoimenpiteiden tavoitteena asiakasmäärien kasvattaminen. Toimenpide-esimerkkinä liikuntahallien alle 18- vuotiaiden hyvinvointikorttikokeilu kesäkaudella 2016. Osallistuttu hyvinvointiohjelman valmisteluun. 10

Palvelukumppanuutta yritysten ja Edistetään uudenlaisten toimintamallien käyttöönottoa. Palvelualoitekokei- järjestöjen kanssa lisätään. Palvelusetelikäytäntöä laajennetaan. Palvelualoitteen kokeiluun tuusto tekee sen käyttöönotosta päälua toteutetaan edellyttäen, että val- on valmius. töksen. Kaikki esimiehet (etenee hitaasti tai osittain) Sisäliikuntasuunnitelma laadittu siten, että se mahdollistaa uudenlaisen palvelutuotannon toteuttamisen. Eteneminen edellyttää kaupunkitasoisia linjauksia. 3. RESURSSIT, JOHTAMINEN JA HENKILÖSTÖ 6. Tasapainoinen talous Tuottavuuden kehittyminen Valtiolta normeihin ja velvoitteisiin mahdollisesti tulevat helpotukset otetaan käyttöön talouden tasapainottamiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi. Normeihin ja velvoitteisiin tulevat helpotukset otetaan käyttöön. Kaikki esimiehet (etenee hitaasti tai osittain) Valtiolta on tullut muutoksia lähinnä ympäristöterveydenhuollolta tuleviin valvontatoimenpiteiden toteuttamiseen. 8. Määrätietoinen johtaminen Henkilöstötyön tuottavuus Henkilöstön liikkuvuutta parannetaan ja poikkihallinollista osaamisen hyödyntämistä lisätään. Avoimet tehtävät täytetään ensisijaisesti sisäisesti. Sisäisen täytön osalta yhteistyötä rekrytointipalvelun kanssa tehostetaan. Ulkoisella rekrytoinnilla korvataan sellaista osaamista, joka poistuu organisaatiosta tai hankintaan sellaista uutta osaamista, jota organisaatiossa ei aiemmin ole ollut. Asiakkuusjohtajat laativat alueilleen henkilöstösuunnitelmaan pohjautuvan rekrytointisuunnitelman, joka käsitellään palvelualueiden johtoryhmässä. Kaikki esimiehet Tehtävien täytössä noudatetaan kaupungin linjauksia. Henkilöstösuunnitelmaa kehitetään toimintaympäristön muutosten mukaisesti. 11

Työhyvinvointi paranee ja sairauspoissaolot vähenevät. Esimiehet soveltavat työhyvinvoinnin toimintamalleja henkilöstöjohtamisessa. Säännölliset kehityskeskustelut. Sairauspoissaoloissa aktiivinen, aikainen puuttuminen ja puheeksiottaminen. Avoimen keskusteluilmapiirin luominen ja säännölliset työpaikkakokoukset, jossa käsitellään toiminnan päämääriä. Kaikki esimiehet (etenee hitaasti tai osittain) Työhyvinvointiohjelmien valmistelu osassa työyksiköitä kesken. Muilta osin tavoitteiden toteutuminen etenee suunnitellusti. Asiakkuusjohtajat laativat palvelualueillaan työhyvinvointiohjelman, joka käsitellään palvelualueiden johtoryhmässä Johtaminen Esimiesten osaamista kehitetään edelleen osaamiskartoitusten ja muuttuvien osaamisvaateiden mukaisesti. Palvelualueiden johtamisrakenteita kevennetään ja palvelualueiden keskinäistä yhteistyötä kehitetään. Vaikutetaan aktiivisesti tuleviin rakennemuutoksiin (mm. soteuudistus) ja ennakoidaan muutosten vaikutukset Kuopion strategiaan ja palvelujen organisointiin. Esimiehille laaditaan kehityskeskusteluissa osaamisen kehittämissuunnitelma ja tehdään osaamiskartoitus (kartoituksessa ja suunnitelmassa hyödynnetään sähköistä kehityskeskustelulomaketta). Avoimeksi tulevien esimiestehtävien täyttämisessä käytetään harkintaa ja toimintaa tarkastellaan palvelualueuudistuksen mukaisesti kokonaisvaltaisesti. Johtamisrakenteiden keventämiseksi tarkastellaan palvelualueiden organisaatiorakenteita. Osallistutaan ylialueellisiin kehittämisryhmiin (mm. sote-uudistusta varten perustettavat ryhmät) ja omaa toimintaa ja tuotantoa tarkastellaan kriittisesti. Hyvinvoinnin edistämisen johtaja Hyvinvoinnin edistämisen johtaja Kaikki esimiehet Esimiesten kehityskeskusteluissa käytetään sähköistä kehityskeskustelulomaketta. Virkojen ja tehtävien täytössä edetään henkilöstösuunnitelman mukaisesti. Osallistuttu kaupunkitasoisiin kehittämisryhmiin. 12

Ohjatun hyvinvoinnin ja omaehtoisen oppimisen palvelut Johtaja Heli Norjan katsaus ajalta 1.1. - 30.4.2016 Toiminta Kansalaistoiminnan aktivoinnin ja kansalaisopiston toiminta on toteutunut tavoitteiden ja suunnitelmien mukaan erittäin monipuolisena ks. tarkemmin taulukosta. Tärkeää on ollut kaupungin uudelleen sijoitettavien saaminen asukastupaohjaajiksi. Kolme ensimmäistä ohjaajaa aloitti työkokeilun elo-syyskuussa ja kolme lisää saatiin loppuvuodesta. Neljälle asukastupaohjaajalle on nyt tehty toistaiseksi voimassa oleva työsopimus ja kahdella on määräaikainen elokuun/ vuoden loppuun. Rahoituksen saaminen käsitellään talousarviomuutoksena toukokuussa 2016. TE-toimiston ja kaupungin työllistämisen yksikön sekä henkilöstöhallinnon kanssa on käyty neuvotteluja työllistettyjen saamisesta jatkossakin asukastupatyöntekijöiksi. Oppimisen ja työllistämisen prosessia tuville ollaan kuvaamassa. Kesällä 2015 järjestetyn Hyvinvointi vakaasti tuottava investointi seminaarin perillisenä ollaan 16.6.2016 järjestämässä Uusi kunta hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä -seminaari kaupungintalolla. Esiintyjiä ovat mm. uudistus- ja kuntaministeri Anu Vehviläinen, johtaja Taru Koivisto STM, avainalueen vetäjä Mika Pyykkö SITRA, kehitysjohtaja Antti Parpo Turku, professori Juho Saari UIF, johtaja Anne Knaapi SOSTE ja kaupunginjohtaja Paronen. Seminaari liittyy KUOPION KESÄSEMINAARIT kokonaisuuteen yhdessä Snellman kesäyliopiston ja Tanssii ja soi organisaation seminaarien kanssa. Marraskuun loppuun mennessä saatiin 338 yleisavustushakemusta, niistä 68% sähköisesti. Päätökset avustuksista tehtiin maaliskuussa. Lähidemokratiamallin valmistelu etenee. Sähköisen hyvinvointikertomuksen saamiseksi kaupungin strategia- ja taloussuunnittelun pohjaksi on tehty ponnisteluja. On osallistuttu Kuntaliiton uuden sähköisen hv-kertomuksen kuntapilottiryhmään ja allekirjoitettu uusi SHVK-järjestelmän lisenssi- ja käyttöoikeussopimus. Valtakunnallinen valtioneuvoston kanslian johtama Suomi 100 valmisteluprosessi on muuttunut merkittävästi 2 vuotta sitten saadusta ennakkotiedosta. Paikallista valmistelua on kuitenkin jatkettu laajassa yhteistyössä. Kansalaislähtöisen kehittämisen -hankekokonaisuus ELY:n kanssa on toteutunut sujuvasti. Yhteensä 13 hanketta on aloittanut ja kaksi on jo viety loppuun. KKI-ohjelma palkitsi MENOX liikuntaneuvontahankkeen valtakunnallisesti vuoden 2015 hankkeena. Kulttuurin aktivointiin on saatu Opetus- ja kulttuuriministeriöltä 50.000 hankerahoitus. Kuopion kaupunki edusti kulttuurisuunnittelija Jonna Forsman EU:n luova Eurooppa ohjelman Culture for cities and regions -ohjelman study visiitillä Birminghamissa. Kesän 2016 Nilsiän musiikkileiriä on valmisteltu. Tänä vuonna se toteutetaan viisipäiväisenä. Kansalaisopisto on huomioinut kurssisuunnittelussa kohderyhmien erityistarpeet ja on pyrkinyt toiminnallaan vastaamaan mm. eri ikäryhmien ja maahanmuuttajien koulutustarpeeseen. Kansalaisopisto on tehnyt aktiivista yhteistyötä sekä Itä-Suomen vapaan sivistystyön yhteistyöfoorumissa että koko Savon alueen Osaava-verkostossa. DigiOsaava hankkeen jatko siirtyi Kuopion kansalaisopiston koordinoimaksi. 13

Olennaiset poikkeamat talousarvioon Kansalaislähtöisen kehittämisen hankkeisiin kaupungin omarahoitusosuus tulee olemaan 100.000, maksimissaan 15 % / hanke mm. KKI:ltä ja OKM:ltä on saatu muita hankerahoituksia. Kansalaisopiston Kuel- ja Varhe-maksut nousivat n. 15.000 euroa. Tuottavuutta lisäävien toimenpiteiden seuranta Talousseuranta on kuukausittaista, toiminnan toteutumisen rinnalla tapahtuvaa. Seuranta- ja arviointityötä tehostettu. Eri toiminnoista ja hankkeista kerätään palautetietoa, mikä hyödynnetään kehittämisessä Henkilöstön ja osaamisen saatavuus Juankosken kuntaliitoksen myötä kansalaistoiminnan yksikköön on tulossa yksi henkilö. Suunnitelma ulkoisten palvelujen käytöstä Mm. graafista työtä ostetaan ulkopuolelta, samoin Kuopio juhlii kokonaisuuden tuotanto. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestäminen: Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Tiedossa ei ole mitään poikkeamia. Tavoitteiden toteutuminen ja tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus, varojen valvonta Taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet ovat toteutuneet. Riskienhallinnan järjestäminen Palvelualuetasoinen suunnitelma Sopimustoiminta Setlementti Puijolan kanssa yhteistyösopimus asukastupien toiminnan järjestämisestä on muutosvaiheessa. Oma arvio riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan nykytilasta ja kehittämistarpeista Kokonaistilanne hyvä! 14

Ohjatun hyvinvoinnin ja omaehtoisen oppimisen palvelut 2016 1. VETOVOIMA, KILPAILUKYKY JA KASVU 1. Vahva ja monipuolinen elinkeinoelämä Yritystoiminnan kehittämisen välineet ja resurssit Yhteistyötä elinkeinoelämän ja yritysten kanssa kehitetään erityisesti palvelutuotannon osalta (palvelu- ja hankintaohjelma). Yritysyhteistyö palvelujen tuottamisessa, esim. osuustoiminta, liikuntapalveluketju, tapahtumat ja yhteisötaiteilijat. Sponsoroinnin hyödyntäminen. Hyvinvoinnin edistämisen johtaja Graafisia palveluita yrityksiltä, tapahtumien mm. Pakkaspäivien sponsorina Kuopion Energia, marketteja; Hankkeissa yhteistyökumppaneina julkisyhteisöjä ITAK, Lastu yms. Kylätapahtumia sponsoroimassa maaseutualueen kauppiaita; Pakka - toiminnassa mukana ravintoloita, Alko, S- ketju, R- kioskit, Ray; Cafe Pilvilinna K-Market, Päihdepalvelusäätiö Hemma jne. 3. Kuopio-kuva - paras kaupunkiyhteisö Kasvua ja vetovoimaa tukeva markkinointi Sähköinen hyvinvointikertomus osana talous- ja toimintasuunnitelmaa Positiivisen Kuopio -kuvan aktiivista kehittämistä jatketaan Laaja sähköinen hyvinvointikertomus kerran valtuustokaudessa. Vuosittain tarkistettu hyvinvointikertomus on osa talous- ja toimintasuunnitelmaa. Hyvinvointisuunnitelma tehdään eri palvelualueiden ja järjestöjen kanssa yhteistyössä. Hyödynnetään ja vahvistetaan olemassa olevaa Kuopio-brändiä. Viestitään hyvistä käytänteistä. Hyvinvointimarkkinoinnin kehittäminen mva-yksikön kanssa. Sähköisen hyvinvointikertomuksen ja suunnitelman koordinointi -Uuden pohjan sähköiselle hyvinvointikertomukselle, käyttöönotto 2016 -Laaja hyvinvointikertomus valtuustokausittain -Vuosittaiset hyvinvoinnin edistämisen painopisteiden tarkennukset Hyvinvoinnin edistämisen johtaja Hyvinvointikoordinaattori Kuopion hyvistä käytänteistä on viestitty mm. eri medioissa (Amusa ja Kipinä- julkaisut), seminaareissa (Takuulla- seminaari, Mikkeli ehkäisevä päihdetyö, Varkaus Arkeen Voimaa), valtakunnallisilla päivillä (Tervekunta - verkosto, KKI- päivät). Saatiin valtakunnallinen KKI- tunnustuspalkinto Menox- liikuntaneuvonta toiminnasta. Hyvinvointi markkinoinnin kehittäminen ei mva- yksikön kanssa ole edennyt, koska mva on keskittynyt pelkästään omatoimiseen hyvinvointiin. Hyvinvointikertomus tehty aikataulun mukaisesti eli katsaus kuopiolaisten hyvinvointiin indikaattori ja palautetiedon valossa ja tavoitteet vuodelle 2017 sekä seuraavalle valtuustokaudelle koottu dioina ja julkaistu nettisivuilla: https://www.kuopio.fi/web/kaupunkitietoa/hyvinvointi 15

ja kuntalaisten hyvinvoinnin tilan kuvaus -Suunnitelma seuraavalle vuodelle osaksi talous- ja toimintakertomusta -Kunnan omien indikaattoreiden kokoaminen Kuntalaisilta ja järjestöiltä kysytty kokemuksellisesta hyvinvoinnista tietoa kyselyllä. Tarkennetaan tavoitteita ja kirjataan ne hyvinvointiohjelmaan. Terve Kuntaverkostoon osallisverkoston jäsenyys. Aktiivinen Terve Kuntatuminen Toimivat työryhmät kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Toimivat verkostot ja työryhmät kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Osallistuminen valtakunnallisiin kokouksiin ja päiviin. Omien hyvien käytänteiden esittely, valtakunnallisten ohjelmien yms. työstäminen yhdessä. Hyvinvoinnin edistämisen johtaja -Hyvinvointi ryhmän valmistelu ja Hyvinvoinnin sihteeriys, vastuu valmistelevasta edistämisen ryhmästä. johtaja, hyvin- -Monialaisen turvallisuustyöryhmän koordinointi, turvallisuustekotori, ehkäisevän vointikoordinaat- palkinto, turvallisuussuunnitelma päihdetyön osana sähköistä hyvinvointikertomusta. rehtorit ja koulu- koordinaattori, -Seksuaaliterveyden edistämisen tussuunnittelijat työryhmän koordinointi -Vanhusneuvostossa esittelijänä toimiminen ja sihteeriys. Työvaliokunnassa valmistellaan vanhusneuvoston käsiteltäväksi tulevia asioita ja huolehditaan vanhusneuvoston antamista tehtävistä sekä edistetään vanhusneuvoston yhteyksiä eri hallinnonaloihin. -Kansalaisopisto tekee yhteistyötä opistojen Osaava-verkoston, Hyvinvointivoimalan sekä Itä-Suomen vapaan sivistystyön yhteistyöfoorumin kanssa. On osallistuttu aktiivisesti Terve kunta verkoston kokouksiin ja seminaariin. Paj johtoryhmän varapuheenjohtaja Vanhusneuvosto, hyvinvointiryhmän ja valmistelevan hyvinvointiryhmän sekä monialaisen turvallisuustyöryhmän ja seksuaaliterveyden edistämisen työryhmän toiminta edennyt suunnitellusti. Asioita tuotu osaksi hyvinvointikertomusta. Kansalaisopisto on osallistunut opistojen Osaavaverkoston koulutuksiin. Lisäksi rehtori ja koulutussuunnittelija osallistuvat ohjausryhmän toimintaan. Päätös DigiOsaava II -hankerahoituksesta (40.000 ) on varmistunut ja suunnittelu alkanut. Hyvinvointivoimalan toiminta on vakiintunut. Opisto on osallistunut Itä-Suomen vapaan sivistystyön koulutuspäivien suunnitteluun. 16

Tulokselliset yhteistyöverkostot Hyvien käytäntöjen levittäminen ja verkostoissa muiden hyvistä käytännöistä oppiminen ja kehittyminen. Aktiivinen toiminta ja yhteistyö: -WHO verkostossa -Kuntaliiton (sähköinen hyvinvointikertomus ym.) -Eri kuntien kanssa (Arkeen Voimaa yms.) -Terve Kunta verkostossa -Ministeriöiden -Paikallisten, alueellisten ja valtakunnallisten oppilaitosten, järjestöjen ja yhdistysten sekä yritysten -Vertailukaupunkien, kanssa. Hyvinvoinnin edistämisen johtaja, hyvinvointikoordinaattori, koko henkilöstö Levitetty meidän hyviä käytäntöjä: - Mikkelissä ehkäisevän päihdetyön osalta + järjestöyhteistyöstä kertomalla - Varkaudessa esitelty Pakkaa + Arkeen Voimaa - Sovittu vierailu Iisalmeen pakka + arkeen voimaa asioista kertomiseksi + itse- ja omahoidosta opittavaksi - Vahvistettu yhteistyötä evlut seurakunnan kanssa - WHO ja Terve Kunta verkoston verkko- ja lähitapaamisiin osallistuttu Kansalaisopisto tekee aktiivista yhteistyötä vapaan sivistystyön oppilaitosten kanssa (opisto on suosittu tutustumiskohde muille kansalaisopistoille). Yritysyhteistyö on tiivistä mm. maahanmuuttajakoulutuksessa. Opisto osallistuu Kuopion seudun alueellisen laatuverkoston toimintaan. WHO Healthy City verkostojäsenyys Yhteistyötä mm. kuntien kanssa tehdään vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. WHO Healthy City verkostossa aktiivinen toiminta, toiminnan koordinointi, hyvien käytäntöjen jakaminen meiltä muualle ja muualta meille. Kansalaisopisto tuottaa opistopalvelut sopimuskunnille (Juankoski, Kaavi, Rautavaara ja Tuusniemi). -Uuden kauden haku -Hyvinvointiryhmä ohjausryhmänä -Yhteys kansalliseen Healthy Cityverkostoon =Terve Kunta verkostoon sekä Turkuun - toiseen Healthy City kaupunkiin Suomessa -Aktiivinen jäsenyys -Osallistuminen konferensseihin ja abstraktien hakeminen ja kokoaminen Kuopiosta -Hyvien käytäntöjen jakaminen ja levittäminen oman kunnan käytäntöihin Rehtorit Hyvinvoinnin edistämisen johtaja, hyvinvointikoordinaattori Sopimuskuntapalvelut toteutuneet suunnitellun mukaisesti. WHO konferenssia ei järjestetä vuonna 2016, joten asia edennyt suunnitellusti. Uudelle kaudelle meidät jo hyväksytty. Osallistuttu verkkotapaamisiin. 17

4. Tulevaisuuteen suunnattu ja kestävä kaupunkirakenne Lähiöiden kehittämiseen sovitaan poikkihallinnollinen toimintamalli Lähiöohjelman valmistelu käynnistetään. Käynnistetään vuonna 2015 päättyvän Pihkassa Männistöön lähiöhankkeen tavoitteiden pohjalta vanhojen lähiöiden poikkihallinnollisen osallistavan kehittämisen malli. Vastuut määritellään vuoden 2016 aikana. Kaupunkisuunnitteluryhmässä sovittiin vanhojen asuinalueiden kehittämishankkeita koordinoivan ryhmän perustamisesta. 2. ASUKKAAT JA PALVELUT 5. Asiakaslähtöiset ja omaehtoisuuteen kannustavat ja ennaltaehkäisevät palvelut Asukastupaverkoston kattavuus paranee Ennakoivat ennaltaehkäisevät ja omaehtoisuuteen kannustavat palvelut Asiakkaita tuetaan ja ohjataan sekä kannustetaan omatoimisuuteen ja käyttämään ns. matalan kynnyksen palveluja. Kaupunkitasoista hyvinvointijohtamista ja yhteistyötä asukvinvointisuunnitelma. Laaditaan poikkihallinnollinen hykaiden hyvinvoinnin edistämisessä kehitetään (hyvinvointiohjelma) Kuopiolaisten terveyttä ja hyvinvointia edistetään erityisesti ennalta ennaltaehkäisevin toiminnan kautta. Hyvinvoinnin kehittämisen painopisteenä ovat erityisesti lapset ja nuoret sekä ikäihmiset ja konkreettisena tavoitteena on lastensuojelumenojen ja vanhuspalvelumenojen kustannuskehityksen hillintä. Hyvinvointisuunnitelman laatiminen, jonka osana lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma. Kansalaisopisto tarjoaa erityisesti lapsille ja nuorille sekä ikäihmisille suunnattua koulutusta, esim. taiteen perusopetus ja seniorikurssit. Opisto tarjoaa myös perheiden hyvinvointia tukevia kursseja. Perustetaan asukastuvat Päivärantaan/ Männistöön tai/ ja Maaningalle asukastupa- ja kylätalotoiminnan kehittämissuunnitelman mukaan talousarvion niin mahdollistaessa. Kehityspäällikkö, hyvinvoinnin edistämisen johtaja Hyvinvoinnin edistämisen johtaja, hyvinvointikoordinaattori, kansalaisopiston rehtori Hyvinvoinnin edistämisen johtaja Päivärannan asukastuvan hankeselvitys on valmistunut. Tilakeskuksen vetämä Männistön asukastuvan hankeselvitystyö on käynnistetty. Maaningan ja Karttulan asukastupien tarveselvitystyö on aloitettu yhdessä kaupungin toimijoiden, alueen yhdistysten, muiden toimijoiden ja asukkaiden kanssa. (etenee hitaasti tai osittain) Liittyy hyvinvointikertomukseen Ryhmä perustettu Lapset, nuoret ja ikäihmiset on huomioitu opiston kurssisuunnittelussa. Opisto tarjoaa myös perheiden hyvinvointia tukevia kursseja. Taiteen perusopetusta järjestetään kuvataiteessa ja käsityössä. 18

Lasten ja nuorten palvelut kootaan asiakkuuden ja talouden hallinnan kehittämiseksi uudeksi palvelukokonaisuudeksi Kuntalaisten osallisuus suunnittelussa, päätöksenteossa ja palvelujen tuotannossa vahvistuu Liikuntaan aktivointi palveluiden kehittäminen Valtuuston päätöksen mukaisesti laaditaan Kuopion lähidemokratiamalli. Kuntalaisten liikuntaan aktivoiminen terveydenhuollon kustannuksien supistamiseksi. Liikuntapalveluketjutoiminnan kehittäminen. Yhteistyön kehittäminen paikallisten seurojen, järjestöjen ja yritysten kanssa. Toteutetaan lautakunnan hyväksymää liikuntapalvelusuunnitelmaa. Edetään KH:n vuonna 2015 hyväksymän projektisuunnitelman mukaisesti siten, että lähidemokratiamalli on valmis maaliskuussa ja viedään käytäntöön vuoden 2016 aikana. Kehityspäällikkö, kaupunginsihteeri Lapset ja nuoret: Saada kaikki kaupungin koulut mukaan Liikkuva koulu-ohjelmaan. Aktivoida uusia seuroja mukaan Liikuntapolku / Liikkuva Koulu toimintaan sekä järjestämään yläkoulu/ lukioikäisille lajikokeiluja. Liikunnallisen leiritoiminnan vakiinnuttaminen koulujen lomaviikoille. Perheliikunta päivien toteutuksen jatkaminen. Työikäiset: Liikuntaneuvonnan säännöllinen toteuttaminen työttömille ja elämäntapariskissä oleville. Erityisryhmät: Sporttiskerho toimintamallin kehittäminen edelleen. Seurojen aktivointi erityisryhmäläisten mukaan ottamiseksi. Omaehtoisen liikunnan lisääminen apuvälineiden ja starttikurssien avulla. Erityistä tukea tarvitsevien lasten ennalta ehkäisevien liikuntaryhmien jatkaminen päiväkodeilla. Ikääntyneet: Verkostotapaamiset järjestöjen ja seurojen kanssa. Uusien vertaisohjaajien koulutuk- Liikunnanohjaajat, kansalaisopiston liikunnanopettajat Pitäjäraadin ja kaupunginhallituksen Lähidemokratiajaoston toimintasäännöt ovat valmiina päätöksentekoon vietäväksi. Pitäjäraatien organisointi ja toimeenpanomalli sekä kytkeytyminen muihin vaikuttamisen ja kansalaistoiminnan rakenteisiin on vielä valmistelussa. Lapset ja nuoret: Liikkuva koulu on kirjattu OPS:n, joten syksyllä kaikki peruskoulut ovat Liikkuvia kouluja. Uusia seuroja on saatu mukaan toimintaan. Päiväleiri toiminta on vakiintunut syys- ja hiihtoloman toimintaan. Erityisryhmät: Erityistä tukea tarvitsevien lasten ennalta ehkäisevien liikuntaryhmien toteuttaminen kahdella päiväkodilla. Osallistuminen seurafoorumiin sporttiskerhon markkinoinnin tiimoilta. Ikääntyneet: Liikunnasta Virtaa Eläkevuosiin - kursseja järjestetty kaksi. Vertaisohjaajille työnhuolto/ideapäiviä järjestetty neljä. Työikäiset: Liikuntaneuvontaa jatkettu normaaliin tapaan ja uusia asiakkaita tullut runsaasti mukaan toimintaan. Terveyskeskusten hoitotiimeissä käyty markkinoimassa liikuntaneuvontaa säännöllisesti lääkäreille ja hoitajille. Maaseutualue: Yleisiä kuntosaliohjauksia järjestetty kaiken ikäisille (Karttula, Nilsiä, Maaninka, Vehmersalmi ja Riistavesi). Liikuntaneuvontaa Karttula, Maaninka, Riistavesi ja Nilsiä. Vertaisohjatuissa ryhmissä tutorointia. Kansalaisopisto on järjestänyt kevätlukukaudella yli 300 liikunta- ja tanssikurssia eri ikäisille koko opiston toiminta-alueella. Lisäksi terveyspainotteisia luentoja 19

set, idea- ja työnhuoltopäivät, ohjaajaparin löytäminen kaikille. Liikunnasta Virtaa Eläkevuosiin - kurssin toteuttaminen 4krt / vuosi. Liikuntavälineiden lainausta kirjastoautoissa selvitetään. Maaseutualueen liikunnanohjaaja toteuttaa senioreille kuntosalistarttikursseja sekä liikuntaneuvontaa maaseudulla. Vertaisohjaajakoulutuksien järjestäminen. (11 kpl) on pidetty ja välitetty samanaikaisesti etälähetyksenä koko opiston alueelle. Kansalaisopisto järjestää eriikäisille n. 500 monimuotoista liikuntakurssia koko Kuopion alueella. Palvelujen asiakaslähtöisyys Tarvelähtöinen kulttuuriin aktivointitoiminta kohdistetaan ennaltaehkäiseviin palveluihin niille asiakasryhmille, joissa toimenpiteiden vaikuttavuus on suurin sekä talouden että hyvinvoinnin kannalta arvioituna mm. lapset, nuoret, vanhukset, erityisryhmät ja syrjäytymisvaarassa olevat. Asiakkaat opastetaan oppimaan, kokemaan, näkemään ja ilmaisemaan itseään moniaistillisesti sekä tutustumaan taiteen ja kulttuurin eri aloihin. Kulttuurisuunnittelijat ja -tuottaja koordinoivat ja kehittävät yhdessä sidosryhmien (mm. päivähoito, perusopetus, nuorisotyö, vanhus- ja vammaispalvelut, 3. sektorin toimijat) kulttuurikasvatuksen ja kulttuuriin aktivoinnin toimintamalleja mm. Kulttuuripolku, yhteisötaiteilijatoiminnat, soveltavan taiteen työpajat (mm. kiusaamisen vastainen työpajakokonaisuus) sekä Kuopion kaupungin kulttuuritapahtumat ja viralliset juhlat. Lisäksi uusia toimintoja kehitetään resurssien mukaan ja erilaisia toimitahoja tuetaan ja opastetaan toimimaan kulttuuri- ja taidepalvelujen tuottajina. Kehitetään Kansalaistoiminnan aktivoin- Kulttuuritiimi, kansalaisopiston rehtorit ja opettajat Järjestetty lasten ja nuorten Pakkaspäivät-viikko ja Pakkasjuhlat Brahen puistossa, Pyörön torilla, Maaningalla ja Nilsiässä, opiskelijatutortapahtuma Ömeising Reis sekä Veteraanijuhla. Nilsiän musiikkileirin ilmoittautuminen aloitettu. Tilattu Kuopio juhlii - tuotanto. Koordinoitu Hyperhiihtoloma. Kulttuuripolku on käynnissä varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. Yhteisötaiteilijatoiminta palvelukeskuksissa, asukastuvalla ja kehitysvammaisten työkeskuksessa käynnissä, Kulttuurikahvila 60+ toiminnassa. Kulttuurisuunnittelija osallistui EU:n Eurocities study visitille Birminghamiin, tutustuminen alueelliseen kulttuuritoimintaan. Haettu avustuksia OKM:stä (alueellinen kulttuurityö) ja Taiteen edistämiskeskuksesta (kulttuurinen vanhustyö). Aloitettu Kipinä-hanke (Taike-avustuksella) erityistä tukea tarvitseville ryhmille. Iloa ilmaisusta -hanke (OKMavustuksella) jatkuu. Kulttuurikasvatussuunnitelma hyväksytty HEP-lautakunnassa tammikuussa. Kulttuuriin aktivointi mukana kansallisessa Artsequaltutkimushankkeessa, Taikusydän kulttuurin hyvinvointivaikutusten verkostossa sekä kansallisessa 20

Uusia palvelujen tuottamismalleja pilotoidaan ja palvelujen digitalisaatiota viedään eteenpäin. Mallien hyödyt ja kustannukset ennakkoarvioidaan. Kehittämiselle asetetaan selkeät tavoitteet etukäteen ja niiden toteutumista myös jälkiarvioidaan. nin ja kansalaisopiston eri palveluiden sisäistä yhteistyötä. Selvitetään responsiivisiä sähköisiä ratkaisuja. Edistetään kuntalaisten valmiutta haltuunottaa digitaalisia palveluja järjestämällä monipuolista koulutusta. Kansalaisopisto kehittää edelleen verkko-opetusta ja uusien palvelumallien kehittämistä digitalisaatiota hyödyntäen. Hyvinvoinnin edistämisen johtaja kulttuurisen vanhustyön verkostossa. Kansalaistoiminnan aktivoinnin ja kansalaisopiston palveluiden sisäistä yhteistyötä on kehitetty, mm. asiantuntijoiden yhteispalavereiden lisäämisellä. Vapaaehtoistyo.fi/Kuopio -verkkopalvelu otettu käyttöön Kansalaisopiston verkko-opetus on toteutunut suunnitellusti. Pilotointi etämusiikin lähetyksestä vanhusten palvelutaloihin on toteutunut onnistuneesti. Palvelukumppanuus järjestöjen ja yritysten kanssa Tehokas ja vaikuttava (mielenterveys-) ja päihdetyö Kuntalaisten yhteisöllisyyttä, aktiivisuutta ja osallisuutta lisätään. Lähidemokratiamallin valmistelussa sovittavia uusia toimintamalleja viedään käytäntöön. Palvelukumppanuutta yritysten ja järjestöjen kanssa lisätään. Palvelusetelikäytäntöä laajennetaan. Palvelualoitteen kokeiluun on valmius. Tehokas, vaikuttava ja näkyvä ehkäisevä päihdetyö Edistetään uudenlaisten toimintamallien käyttöönottoa. Palvelualoitekokeilua toteutetaan edellyttäen, että valtuusto tekee sen käyttöönotosta päätöksen. Ehkäisevä päihdetyö (alkoholi, tupakka, nuuska, huumeet, rahapelit) Pakka-toimintamallin mukaisesti läpi vuoden. Yhteistyö järjestöjen kanssa, kunnan sisäisesti sekä vuonna 2016 erityisesti anniskelijoiden/yrittäjien ja muiden keskeisten ryhmien kanssa. AVI:n päihdeyhteyshenkilönä toimiminen (koulutus, viestintä). Valtakunnallisen ehkäisevän päih- Koulutusta, viestintää ja verkottumista. Kehityspäällikkö, hankekoordinaattori Kaikki esimiehet Ehkäisevän päihdetyön koordinaattori Järjestetty osallisuuskoulutusta kaupungin asemakaavoitukselle 29.1. ja pidetty osallisuusbriefi kuntoutuksen osastokokouksessa 18.4. Suunniteltu keväälle kolme osallisuusmenetelmäkoulutusta. Järjestetty asukas- ja kyläyhdistystoimijoille viestintäteemainen tapaaminen 19.4. (etenee hitaasti tai osittain) Palvelualoitteita ei ole tullut Paikalliset Pakka-työryhmät ovat kokoontuneet, koordinaattori on osallistunut valtakunnallisen Pakkatyön kehittämiseen sekä valtakunnallisiin kampanjoihin (Päihdeasennekysely maaliskuussa, ja Älä välitä alkoholia alaikäisille -kampanja toukokuussa). Pakka-toimintatapaa on esitelty myös lähikunnissa, Varkaudessa ja Mikkelissä. Työryhmä kannabiksen haitoista on kokoontunut, ja on järjestetty iltapäivän koulutus kannabiksesta, nuorten kahvila aiheesta sekä suunniteltu toimenpi- 21

Tulokselliset yhteistyöverkostot Kansalaisjärjestöt tuottavat monipuolisia hyvinvointia edistäviä palveluja eri-ikäisille kuntalaisille koko kaupungin alueella. detyön viikon koordinointi (vko 45), ehkäisevän päihdetyön teeman näkyminen myös esim. vanhusten viikolla. Savuton Kunta-toimintamallin koordinointi yhdessä hyvinvointikoordinaattorin kanssa. Huomaa Lapsi-toimintaryhmän koordinointi ja osallistuminen konkreettiseen toteutukseen. Ehkäisevään päihdetyöhön liittyvä koulutus sekä osallistuminen substanssin mukaisiin yhteistyöryhmiin ja verkostoihin. Ohjataan kansalaisjärjestöjen toimintaa avustettavan toiminnan osalta kaupungin strategian mukaiseksi. Järjestetään toimijoiden kanssa yhteistyötapaamisia vuosittain. Vahvistetaan yhteistyötä järjestöjen välillä sekä kaupungin kanssa. Ely-keskuksen kanssa jatketaan kansalaistoimijalähtöisten kokeiluhankkeiden rahoitusta. Hyvinvoinnin edistämisen johtaja, kansalaistoiminnan asiantuntija teitä syksylle 2016/keväälle 2017. Selvät Sävelet - ehkäisevän päihdetyön viikon ohjelma on lähes valmis. Koordinaattori on osallistunut myös turvallisuustyöhön ja ollut mukana mm. Väkivaltatyön kehittyminen Itä-Suomessa -seminaarissa (juontajana). Myös Savuton kunta -asioita on viety eteenpäin, 2.asteelle on jalkauduttu ja oltu mukana vanhempainillassa, valtakunnallisen tupakattoman päivän ohjelmaa suunniteltu. Music Against Drugs loppuseminaari pidetty helmikuussa 2016. Yleisavustusten päätökset tehty 3/2016. Hakemuksia yhteensä 339 kpl, joista sähköisesti tuli 68%. Yleisavustuksia jaettu yhteensä 2.917.550. Kansalaistoimijalähtöisen paikallisen kehittämisen toimintasuunnitelma on päivitetty ja hyväksytty kj:n johtoryhmässä 23.2.2016. Yhteistyöneuvottelut eri järjestöjen kanssa aloitettu. 3. RESURSSIT, JOHTAMINEN JA HENKILÖSTÖ 5. Asiakaslähtöiset ja omaehtoisuuteen kannustavat ja ennaltaehkäisevät palvelut Asukastuville saadaan vakituinen ohjaava henkilökunta. Asukastuvilla työhyvinvointi paranee ja sairauspoissaolot vähenevät, kaupungin varhemaksut pienenevät. Vuonna 2015 saatiin lupa asukastupaohjaajien rekrytointiin uudelleen sijoitettavien henkilöiden ryhmästä yhteistyössä henkilöstöhallinnon ja työllistämisyksikön kanssa. Ohjaajien toimenkuva määritellään syksyn 2015 aikana ja henkilöt palkataan kokeilujakson jälkeen vuoden 2016 aikana. Kehityspäällikkö Neljä kokoaikaista ja kaksi puolikasta työaikaa tekevää uudelleensijoitettua henkilöä rekrytoitu. Kuudetta henkilöä on haastateltu ja hän on tulossa syksyllä työkokeiluun. Kaupungin asukastupaohjaajien henkilöstön tehtävänkuvaukset sekä työnjako Setlementti Ry:n kanssa hakee vielä muotoaan. Tukityöllistettyjen sijoittaminen asukastuville ja samalla heidän työpanoksensa on katoamassa kokonaan. Tämän vuoksi tarvitaan 2017 kuusi kaupungin uudelleensi- 22

joitettua ohjaajaa lisää mikäli asukastupatoimintaa halutaan jatkaa ja kehittää. Uudelleensijoitettavien palkkabudjetointi ei ole edennyt päätöksentekoon. 6. Tasapainoinen talous Tuottavuuden kehittyminen Valtiolta normeihin ja velvoitteisiin mahdollisesti tulevat helpotukset otetaan käyttöön talouden tasapainottamiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi. Järjestöjen kautta kanavoitavat palvelut Hyvinvoinnin edistämisen johtaja (etenee hitaasti tai osittain) 8. Määrätietoinen johtaminen Henkilöstötyön tuottavuus Henkilöstön liikkuvuutta parannetaan ja poikkihallinollista osaamisen hyödyntämistä lisätään. Asukastupaohjaajien rekrytointi, sijaisuudet, Hyvinvoinnin edistämisen johtaja Uudelleensijoitettavien asukastupaohjaajien rekrytointi edennyt siten että 6 henkilöä tekee yhteensä 5 henkilötyöaikaa. Yksi henkilö haastateltu ja tulossa elokuussa työkokeiluun. Alkuperäinen tavoite 1 ohjaaja/ 2 asukastupaa ei toimi (useita syitä). Tarvitaan 1 ohjaaja / 1 asukastupa mikäli toimintaa halutaan kehittää. Tavoitteena tuotteistaa kaupungin uudelleensijoitettaville asukastupatoiminnan kautta kanavoitava malli uudelleensijoittumisen tukemiseen ja poluttamiseen henkilöstön kehittämisaloitteen mukaisesti. Tähän kokonaisuuteen liittyy myös valmistelussa oleva kuntouttavan työllistämisen malli jota valmistellaan yhdessä Setlementti Puijolan kanssa. Työhyvinvointi paranee ja sairauspoissaolot vähenevät. Työergonomian parantaminen ja suunnitelmallinen Tyhy-toiminta Hyvinvoinnin edistämisen johtaja Kaikille halukkaille on hankittu sähköpöydät. Työsuojelutarkastuksia asukastuvilla. Kehityskeskustelut meneillään. 23