ESTEETTÖMÄT JA SUJUVAT KÄVELY- JA PYÖRÄILY-YHTEYDET VUOHENOJAN RAITIOTIEPYSÄKILLE YLEISSUUNNITELMA

ESTEETTÖMÄT JA SUJUVAT KÄVELY- JA PYÖRÄILY-YHTEYDET VUOHENOJAN RAITIOTIEPYSÄKILLE YLEISSUUNNITELMA TLO-25021 Kaupunkiliikenteen suunnittelu, harjoitustyö, syksy 2015 Mika Lammi, Markus Haikola ja Teemu Uusi-Piuhari

i TIIVISTELMÄ TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO TLO-25021 Kaupunkiliikenteen suunnittelu Haikola Markus, Lammi Mika, Uusi-Piuhari Teemu Yleissuunnitelma: Esteettömät ja sujuvat kävely- ja pyöräily-yhteydet Vuohenojan raitiotiepysäkille Harjoitustyö, 18 sivua + liitteet Marraskuu 2015 Tämän harjoitustyön tarkoituksena oli tehdä yleissuunnitelma Tampereelle suunniteltavan raitiotien Vuohenojan pysäkin ympäristöön. Yleissuunnitelman tavoitteena on kehittää yhtä raitiotiepysäkille johtavaa liikenneväylää. Tampereen kaupungin toiveesta suunnittelussa huomioitiin esteettömät reitit, viihtyisät ja jäsennellyt katutilat sekä liikenteen rauhoittaminen. Suunnittelun kohteena olivat Vuohenojalle suunnitellun raitiotiepysäkin lähialueet. Vuohenojan raitiotiepysäkki tulee sijaitsemaan Hervannan valtaväylän vierellä nykyisen Palvaanniemen bussipysäkin kohdalla. Suunnittelualueen lähialue on pientalovaltaista asuinaluetta, jota halkovat Messukyläntie ja Hervannan valtaväylä. Messukyläntie ylittää Hervannan valtaväylän siltaa pitkin. Messukyläntie on leveä nelikaistainen liikennealue, jossa kävelylle ja pyöräilylle jää vähän tilaa. Tämän vuoksi kävelyn ja pyöräilyn viihtyisyys ja sujuvuus kärsivät Messukyläntiellä. Myös pitkät odotusajat liikennevaloissa Messukyläntietä ylittäessä vähentävät kävelyn ja pyöräilyn sujuvuutta. Toinen ongelma on suuri korkeusero Messukyläntien ja suunnitellun raitiotiepysäkin välillä, mistä aiheutuu ongelmia sujuvalle ja esteettömälle kulkemiselle. ALKUSANAT Tämä harjoitustyö tehtiin osana opintojaksoa TLO-25021 Kaupunkiliikenteen suunnittelu syksyllä 2015. Työskentelimme kolmen hengen ryhmänä. Työskentely aloitettiin alkusyksystä, jolloin aloimme tutustua harjoitustyöalueeseen hyvässä yhteishengessä järjestetyn pyöräretken lomassa. Seuraavaksi suoritettiin kenttätutkimukset, joissa saimme kerättyä hyvin tietoa harjoitustyöalueestamme. Tämän jälkeen työskentely jatkui tiiviinä läpi syksyn ja saimme pikkuhiljaa työraporttia kasaan. Työn tekeminen opetti uusia asioita yleissuunnitteluprosessista ja eri käyttäjäryhmien huomioimisesta liikennesuunnittelussa. Haluamme kiittää Kaisa Karhulaa kurssin järjestelyistä ja harjoitustyön opastuksesta. Lisäksi haluamme kiittää Timo Seimelää neuvoista harjoitustyöhön liittyen. Haluamme kiittää myös Harri Rauhamäkeä kenttätutkimusten ohjauksesta ja autonkuljettajana toimimisesta. Kiitos kuuluu myös muille kurssin luennoitsijoille sekä kanssaopiskelijoille, joilta saimme vinkkejä harjoitustyön tekoon. Tampereella 26.11.2015 Markus Haikola Mika Lammi Teemu Uusi-Piuhari Kehitettäväksii väyläksi valittiin Messukyläntie ja kulkeminen Messukyläntieltä raitiotiepysäkille. Tässä työssä laaditus vision tavoitteena on luoda sujuvat, esteettömät ja viihtyisät kävely- ja pyöräilyväylät pysäkille. Työn tuloksena laadittiin kolme kehittämisvaihtoehtoa. Vaihtoehto VE0+ on kevyt ratkaisu, jossa esteettömyyttä parannetaan esteettömän reitin opastuksen avulla. Vaihtoehdossa VE1 keskitytään Messukyläntien kehittämiseen vähentämällä autokaistoja ja lisäämällä kävelijöille ja pyöräilijöille tarkoitettua liikennetilaa. Lisäksi Messukyläntien ylitystä helpotetaan liittymämuutoksilla. Esteetön kulku raitiotiepysäkille huomioidaan opastamalla esteettömälle reitille. Vaihtoehdossa VE2 Messukyläntietä parannataan kuten vaihtoehdossa VE1. Lisäksi esteetön kulku Messukyläntieltä raitiotiepysäkille toteutetaan rakentamalla uusi esteettömyysvaatimukset toteuttava luiska Messukyläntieltä raitiotiepysäkille. Kustannusarvion ja vaikutusten arvioinnin perusteella suositellaan vaihtoehtoa VE2. Vaihtoehto VE2 toteuttaa parhaiten Tampereen kaupungin ja työn vision tavoitteet. Vaikka VE2 on kalliimpi toteuttaa kuin VE1, on VE2 hinta-laatu suhteeltaan vaihtoehtoa VE1 parempi.

SISÄLLYSLUETTELO ii 1. LÄHTÖKOHDAT... 1 1.1 Suunnittelualueen rajaus ja sijainti... 1 1.2 Maankäyttö... 1 1.3 Väestö ja matkustuskäyttäytyminen... 2 1.4 Autoliikenteen verkko ja liikennemäärät... 2 1.5 Joukkoliikenne... 4 1.6 Pyöräily... 5 1.7 Jalankulku... 5 1.8 Pysäköinti... 5 1.9 Kenttätutkimusten suunnittelu ja toteutus... 6 2. LIIKENTEELLISET ONGELMAKOHDAT... 8 2.1 Liikenneverkon ongelmat... 8 2.2 Onnettomuuskasaumat... 8 2.3 Toiminnalliset ongelmat... 9 2.4 Ympäristön ja maankäytön ongelmat... 10 3. VISIO... 11 4. KEHITTÄMISVAIHTOEHDOT... 12 4.1 VE0 yleissuunnitelman mukainen järjestely... 12 4.2 VEO+ opastettu esteetön kulku raitiotiepysäkille... 12 4.3 VE1 Messukyläntien kehittäminen... 12 4.4 VE2 Messukyläntien kehittäminen ja esteetön kulku raitiotiepysäkille... 13 4.5 Kustannusarvio... 15 4.6 Vaihtoehtojen vaiheittainen toteuttamisaikataulu... 15 4.7 Vaikutusten arviointi... 15 5. KEHITTÄMISEHDOTUS... 17 LÄHTEET... 18 LIITTEET

1 1. LÄHTÖKOHDAT Ensimmäisen luvun alkuosassa esitellään suunnittelualue sekä sen väestölliset, maankäytölliset ja liikenteelliset olosuhteet. Loppuosassa käsitellään harjoitustyön yhteydessä tehtyä kenttätutkimusta sekä siitä tehtyjä havaintoja. 1.1 Suunnittelualueen rajaus ja sijainti Harjoitustyöalue sijaitsee Tampereen keskustan kaakkoispuolella Vuohenojan ja Messukylän kaupunginosien välissä Hervannan valtaväylän varrella. Alueen sijainti on esitetty kuvassa 1.1. väylä. Punaisella pisteellä kuvaan on merkattu Tampereen raitiotien yleissuunnitelmassa esitetty paikka raitiotiepysäkille. Tällä hetkellä siinä kohdassa on Palvaanniemen bussipysäkki. Kuva 1.2. Mallinnuskuva harjoitustyöalueesta (Muokattu lähteestä Google 2015). Tilastoja kerätessään Tampereen kaupunki rajaa kuvassa 1.3 näkyvän Vuohenojan tilastointialueen ulottumaan Hervannan valtaväylän molemmille puolille ja sen itäpuolella on Messukylän lisäksi myös Aakkulan tilastointialue. Tässä työssä käytetään tilastointialueiden mukaista aluejakoa. Kuvaan 1.3 on merkitty erikseen yleissuunnitelman kannalta oleellisimmat kadut. Sillan kohdalla liittymien (Hervannan valtaväylän ramppi ja Iidesranta) välillä katu on nimeltään Messukyläntie. Keskustaan päin mentäessä katu vaihtuu Kalevantieksi ja Kangasalalle päin mentäessä Messukylänkaduksi. Tämän harjoitustyön tarkastelualue rajataan siten, että mukaan otetaan Vuohenojan lisäksi Messukylän läntistä osaa Rautapellonkatuun asti ja Aakkulan läntistä osaa Vuohenhiekankatuun ja siihen liittyviin kiinteistöihin asti. Tapauskohtaisesti voidaan käsitellä laajempaa aluetta ja se mainitaan kyseisen luvun yhteydessä. Väestöä ja matkustuskäyttäytymistä käsittelevässä luvussa selvitetään näitä asioita Vuohenojasta kerättyjen tilastojen avulla, joiden voidaan ajatella edustavan hyvin myös Messukylän ja Aakkulan läntisten osien tilanteita. 1.2 Maankäyttö Suunnittelualueen maankäyttöä on esitelty kuvassa 1.4. Vuohenoja, Messukylä ja Aakkula ovat pientalovaltaisia asuinalueita. Messukyläntien varressa on kuitenkin jonkin verran myös liike- ja toimistorakennuksia kuten huoltoasema. Lisäksi Messukylänkadulla sijaitsee Vuohenojan palvelutalo, joka tarjoaa asumispalveluja mielenterveys- ja päihdekuntoutujille (Yrjö ja Hanna Kodit). Suunnittelualueella on myös melko runsaasti puistoja ja virkistysalueita varsinkin Aakkulan alueen eteläosissa. Kuva 1.1 Suunnittelualueen sijainti (muokattu lähteestä Maanmittauslaitos 2015). Vuohenoja rajoittuu lännessä Iidesjärveen, pohjoisessa Tampereen ja Haapamäen väliseen rautatiehen, idässä Hervannan valtaväylään ja etelässä Mutaojaan. Messukylä rajautuu lännessä Hervannan valtaväylään, pohjoisessa Tampereen ja Haapamäen väliseen rautatiehen, etelässä Kirkkosuohon ja Aakkulanharjuun sekä idässä Pyhäjärventiehen. Kuvassa 1.2 on mallinnuskuva harjoitustyöalueesta. Kuvasta nähdään Messukylän silta, Messukyläntie ja Hervannan valtaväylä, joka kulkee Messukylän sillan ali. Kuvasta erottuu selvästi myös Hervannan valtaväylän vierellä kulkeva kevyen liikenteen Kuva 1.3. Vuohenojan tilastointialue (Tampereen kaupunki 2015a).

2 väestöstä, joka on hieman enemmän kuin Tampereella keskimäärin (44 %). (Tapio et. al. 2013) Tämä selittyy osaltaan Vuohenojan suurella työikäisten määrällä, joka mahdollisesti johtuu alueen pientalovaltaisuudesta. Työssäkäyvien määrä voi olla kuitenkin vähenemässä, sillä Vuohenojalla yli 65-vuotiaiden määrä on kasvussa (Tapio et. al. 2013). Vuohenojalla autoliikenteen pääväylät muodostuvat Hervannan valtaväylästä ja Messukyläntiestä. Messukyläntie kulkee lähes poikittaisesti Hervannan valtaväylän yli siltaa pitkin. Sillan itäpuolella on Hervannan valtaväylän ja Messukyläntien välillä eritasoliittymä, jonne Hervannan valtaväylältä ajetaan ramppia pitkin. Alueen autoliikenneverkko ja tieverkon jäsentely on esitetty kuvassa 1.6. Hervannan valtaväylä ja Messukyläntie ovat alueellisia pääväyliä. Messukyläntie muuttuu Kangasalalle päin mentäessä Messukylänkaduksi ja edelleen Kangasalantieksi. Keskustaan päin mentäessä Messukyläntie muuttuu Kalevantieksi. Hervannan valtaväylä toimii alueellisena pääväylänä Hervannasta pohjoiseen päin ajettaessa ja tie jatkuu valtatie 12:na Teiskontien eritasoliittymän jälkeen. Kuva 1.4. Maankäyttö suunnittelualueella (muokattu lähteestä Tampereen kaupunki 2015b). Suurin osa alueiden asuinrakennuksista on omakotitaloja, mutta varsinkin Vuohenojan ja Aakkulan eteläosissa on myös rivi- ja pienkerrostalojen korttelialueita. Messukylänkadun varren liikerakennukset ovat pääasiassa pienkerrostaloja, joiden alimmassa kerroksessa on liikkeitä ja ylemmissä asuntoja, sekä hallimaisia yksikerroksisia rakennuksia. Siirryttäessä Messukylänkatua itään päin, asutus harvenee ja julkiset tilat lisääntyvät. Messukylänkadun varrella on mm. kirkkoja, hautausmaita sekä Messukylän koulu. Näillä kohdilla lisääntyvät myös teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueet Tampere-Haapamäki radan varressa. 1.3 Väestö ja matkustuskäyttäytyminen Kuvassa 1.5 on esitelty tilastotietoja Vuohenojan väestöstä. Vuohenojan väestömäärä on noin 630 asukasta. Määrä on kuitenkin viimevuosina vähentynyt tasaisesti vuodesta 1996, jolloin alueen väestömäärä oli noin 700. Keski-ikä Vuohenojalla on noin 42 vuotta, joka on lähellä Tampereen väestön keski-ikää (noin 40 vuotta). Suurimmat ikäryhmät Vuohenojalla ovat 30 49-vuotiaat (31 %) sekä 50 64-vuotiaat (21 %). Työssäkäyviä Vuohenojalla on noin 50 % Kuva 1.5. Tilastoja Vuohenojan väestöstä (Tapio et. al. 2013). Messukyläntien ja Hervannan valtaväylän varret kuuluvat Vuohenojan kohdalla Tampereen jaottelun mukaan intensiivisen joukkoliikenteen vyöhykkeeseen. Henkilöauto on intensiivisen joukkoliikenteen vyöhykkeellä käytetyin kulkutapa (42 %) Tampereella. Kuitenkin joukkoliikennematkojen osuus on siellä toiseksi suurin (18 %) alakeskusten jalankulkuvyöhykkeen jälkeen (33 %). Jalankulun matkaosuus on joukkoliikennevyöhykkeellä verrattain suuri (21 %), kun taas pyöräilyn osuus on melko pieni (7 %). (Kalenoja & Tiikkaja 2013) 1.4 Autoliikenteen verkko ja liikennemäärät Kuva 1.6. Autoliikenneverkko ja jäsentely Vuohenojan ympäristössä.(muokattu lähteestä Maanmittauslaitos 2015). Kuvassa 1.7 on kuvattuna Messukyläntie. Kuvasta nähdään, että Messukyläntiellä on leveä ajorata ja ajokaistoja on yhteensä neljä. Nopeusrajoitus Messukyläntiellä on 50 km/h. Hervannan valtaväylä on 2+2 ajoratainen tiealue, jossa nopeusrajoitus on 70 km/h.

3 Kuva 1.7. Messukyläntie Kangasalalle päin. Kuvasta 1.6 nähdään, että alueella sijaitsevilla asuinalueilla kadut ovat pääasiassa tonttikatuja. Asuinalueilla ei ole havaittavissa selkeitä kokoojakatuja, mutta Rautapellonkatu, Iivantamäenkatu, Paununkatu sekä Vuohensilllankatu täyttävät osittain kokoojakadun vaatimukset, mutta tässä ne on kuitenkin merkitty tonttikaduiksi, lähinnä siksi, että suuri osa asutuksesta on myös niiden varrella. Kuva 1.8 on Rautapellonkadulta. Kuvasta nähdään, että osa taloista sijaitsee varsin lähellä kadun reunaa. Iidesrantaa voidaan pitää kokoojakatuna, vaikka se toimii myös alueellisena läpikulkuväylänä. Kuva 1.8. Rautapellonkatu. Kuvassa 1.9 on nähtävillä TALLI-mallin esittämät henkilö- ja pakettiautoliikennemäärät tarkastelualueen liikenneverkolla vuonna 2005. Liikennemäärät ovat tarkastelualueella suurimmillaan Hervannan valtaväylällä. Arkivuorokausiliikenne Hervannan valtaväylällä on yli 28 000 ajoneuvoa (molemmat ajosuunnat yhteensä). Messukyläntiellä kulkee myös kohtuulisen paljon autoliikennettä, koska arkivuorokausiliikenne on yli 12 500 ajoneuvoa. Kuva 1.9. TALLI-mallin kuvaus henkilö- ja pakettiautoliikenteen arkivuorokausiliikenteestä Vuohenojan lähialueilla vuonna 2005 (TALLI-malli 2005). Kuvasta 1.10 nähdään, että TALLI-mallin ennusteen mukaan henkilö- ja pakettiautojen määrät tulevat kasvamaan vuonna 2030. Arkivuorokausiliikenne on ennusteen mukaan Hervannan valtaväylällä lähes 31 000 ajoneuvoa ja Messukyläntiellä lähes 14 000 ajoneuvoa. Liikennemäärien kasvu ei kuitenkaan tule olemaan rajua.

4 Messukyläntietä pitkin kulkee valtakunnallinen erikoiskuljetusreitti. Tämä tarkoittaa sitä, että väylällä pitää pystyä kulkemaan seitsemän metriä leveä ja korkea kuljetus. (Heikkilä & Laitinen 2013) Vuohenojan alueella liikenneturvallisuutta parantavia liikenneratkaisuja ovat kaksi valo-ohjattua liittymää Messukyläntiellä. Toinen valo-ohjattu liittymä sijaitsee Messukyläntien ja Hervannan valtaväylän eritasoliittymässä ja toinen Messukyläntien ja Iidesrannan liittymässä. Molempien valo-ohjattujen liittymien kohdilla on myös valo-ohjatut suojatiet. Lisäksi Messukyläntiellä on valo-ohjaamattomia keskikorokkeellisia suojateitä. Keskikorokkeet ovat kuitenkin erittäin kapeita. Kuva 1.10. TALLI-mallin perusennuste henkilö- ja pakettiautoliikenteen arkivuorokausiliikenteestä Vuohenojan lähialueilla vuonna 2030 (TALLI-malli 2005.) Vuohensillankatu on merkittävä katu Vuohenojan asukkaille. Vuohensillankadulla olleen SDR-laskimen mukaan kadulla kulki tarkastelupisteen ohi 361 ajoneuvoa kello 6.00 18.00 välisenä aikana. SDR-laskimen antamat tulokset on esitetty liitteessä 3. Liikennemäärä oli suurimmillaan klo 15.00 18.00 välisenä aikana, jolloin yli sata ajoneuvoa ajoi tarkastelupisteen ohi. Lähes kaikki ajoneuvot olivat henkilöautoja. Liikennemäärät kadulla ovat kohtuullisen suuret, kun otetaan kadun luokka huomioon, vaikka läpiajoliikenne Vuohensillankadun kautta Iidesrantaan on estetty. Syytä kohtuullisen suureen liikennemäärään ei saatu selville. Ajoneuvojen keskinopeus oli 39 km/h. Nopeusrajoitus kadulla on 40 km/h. Tarkastelun aikana laskin havaitsi jonkin verran kovia ajonopeuksia (50 60 km/h), mutta tuloksista saadun tiedon mukaan SDR-laskimen nopeusmittauksessa olisi ollut jotain virhettä, joten osa kovista nopeuksista saattaa olla virheellisiä. Ajonopeudet pysyvät Vuohensillankadulla todennäköisesti pääasiassa nopeusrajoituksen mukaisina. 1.5 Joukkoliikenne Tarkastelualueella on seitsemän bussipysäkkiä. Linjat 3,3V,4,5,9,13,20,24, 40, 40K ja 43 käyttävät näitä pysäkkejä. Linjojen reitit ja pysäkit on esitetty kuvassa 1.11. Alueella on monipuolinen joukkoliikennetarjonta, ja liikenneyhteydet esimerkiksi Tampereen keskustaan, Kangasalalle, Ylöjärvelle ja Hervantaan ovat hyvät jokaisena viikonpäivänä. Kaikilla linjoilla ei ole vuoroja viikonloppuna, mutta yhteydet eri puolille Tamperetta toimivat silloinkin ilman pitkiä odotteluja. (Tampereen joukkoliikenne 2015) Kuva 1.11. Bussilinjat ja pysäkit Vuohenojan alueella (Muokattu lähteestä Maanmittauslaitos 2015). Hervannan valtaväylää pitkin alueen läpi kulkevat linjat 3 ja 3V (välillä Etelä-Hervanta-Keskustori-Lentävänniemi), 5 (välillä Keskustori-Vuores- Hervanta-TAYS), 20 (välillä Hikivuori-Hervanta-Keskustori-Pyynikintori) sekä 24 (välillä Itä-Hervanta-Keskustori). Linja 4 kulkee Hervannan valtaväylältä Messukyläntielle ja siitä edelleen Iidesrantaan. Kaikki linjat kulkevat reittejään molempiin suuntiin. Messukyläntietä pitkin tarkastelualueen ohittavat linjat 9 (välillä Annala-Keskustori), 13 (välillä Hermia- Turtola Keskustori-Ylöjärvi), 40 (välillä Pikonlinna-Kangasala-Koskipuisto), 40K (välillä Kaivanto-Kangasala-Koskipuisto) sekä 43 (välillä Kangasala-Tampere). Kaikki linjat kulkevat reittejään molempiin suuntiin paitsi linja 43, joka kulkee pelkästään Kangasalalta Tampereelle ja tämä linjavuoro on tarjolla ainoastaan lauantaina aamu- ja iltapäivällä. (Tampereen joukkoliikenne 2015a) Alueen joukkoliikennetarjonta tulee muuttumaan selkeästi sen jälkeen, jos suunniteltu Tampereen raitiotiehanke toteutuu. Tällöin

5 Hervannan valtaväylää pitkin kulkevat bussilinjat lopetetaan ja niiden linjoilta jäävä kysyntä korvataan raitiotiellä. Messukylästä päin tulee bussilinjoja myös raitiotien valmistumisen jälkeen. Nämä linjat kulkevat tarkastelualueen läpi Messukyläntietä pitkin ja raitiotie tarjoaa näiden linjojen matkustajille jatkoyhteyksiä keskustaan ja Hervantaan päin. Suunnitelma bussilinjoista ja raitiotiestä vuonna 2030 on esitetty kuvassa 1.12. (Tampereen kaupunki 2014) Jalankulku on mahdollista kaikilla Vuohenojan alueella sijaitsevilla kevyen liikenteen väylillä. Tonttikaduilla ei ole erillistä kevyen liikenteen väylää, mutta niillä käveleminen onnistuu hyvin, koska liikennemäärä on niillä vähäinen. Messukyläntien länsipuolen kevyen liikenteen väylältä on lisäksi mahdollisuus kulkea portaita pitkin Hervannan valtaväylän vierellä kulkevalle kevyen liikenteen väylälle. Tätä ratkaisua voidaan pitää kävelijöiden eritasoliittymänä, jos haluaa ylittää Messukyläntien ilman kohtaamista autoliikenteen kanssa. Jyrkkien portaiden kautta kulkeminen ei kuitenkaan ole kovin houkutteleva vaihtoehto ylittää Messukyläntie. Portaat on esitetty kuvassa 1.14. Kuvasta nähdään, että portaat eivät ole enää parhaassa mahdollisessa kunnossa. Messukyläntien itäpuolelta on mahdollisuus kulkea portaita pitkin alas Hervannan valtaväylän vieressä sijaitsevalle bussipysäkille. Kuva 1.12. Raitiotie ja bussiliikenteen linjat vuonna 2030 (Tampereen kaupunki 2014). 1.6 Pyöräily Kuvassa 1.13 on esitetty Vuohenojan alueella kulkevat pyörätiet. Pyörätiet ovat yhdistettyjä kevyen liikenteen väyliä, eli niillä on myös jalankulkuliikennettä. Messukyläntien ja Hervannan valtaväylän varrella kulkevat pyörätiet luokitellaan pyöräilyn pääreiteiksi. Messukyläntien eteläpuolinen kevyen liikenteen väylä ja Hervannan valtaväylältä Messukyläntielle nousevan rampin vieressä kulkeva pyörätie luokitellaan pyöräilyn aluereiteiksi. Muut reitit ovat lähireittejä. Vuohenojan alueella ei ole virallisia pyöräpysäköintipaikkoja (Tampereen joukkoliikenne 2015b). Kuva 1.13. Vuohenojan pyöräilyreitit (Muokattu lähteestä Maanmittauslaitos 2015). Vuohenojan alueen pyöräily- ja kävelyreitit tulisivat muuttumaan raitiotien rakentamisen jälkeen, koska raitiotie on suunniteltu kulkemaan Hervannan valtaväylän vierellä ja osittain siellä, missä pyöräily- ja kävelyreitit tällä hetkellä kulkevat. Tämän takia kävely- ja pyöräteitä joudutaan linjaamaan uudelleen, jolloin myös maaleikkauksia joudutaan tekemään, jotta pyöräilijöille ja kävelijöille saadaan tehtyä riittävästi tilaa tiealueelle. Lisäksi Messukyläntien siltaa joudutaan muotoilemaan sillan alaosasta suuremmaksi, jotta raitiotie sekä pyöräilijät ja kävelijät mahtuvat kulkemaan siitä ali. (Tampereen kaupunki 2014) 1.7 Jalankulku Kuva 1.14. Portaat Messukyläntien kevyen liikenteen väylältä alas Hervannan valtaväylän vierellä kulkevalle kevyen liikenteen väylälle. 1.8 Pysäköinti Autojen pysäköinti on mahdollista Messukyläntien varrella sijaitsevien yritysten piha-alueilla tietyin rajoituksin. Alueella ei ole autoille liityntäpysäköintimahdollisuutta joukkoliikenteeseen vaihtamista varten. Pysäköinti ei ole sallittua Messukyläntien/-kadun varressa.

6 1.9 Kenttätutkimusten suunnittelu ja toteutus Kenttätutkimukset suunniteltiin siten, että aamulla ruuhka-aikaan toteutettiin liikennelaskennat, koska ruuhkahuippujen liikennemääristä ollaan kiinnostuneita. Muut kenttätutkimukset suoritettiin liikennelaskentojen jälkeen. Alueella tehtiin kenttätutkimus maanantaina 21.9.2015 klo 7.00 13.30. Kenttätutkimussuunnitelma on esitetty liitteessä 1. Alkuperäisessä kenttätutkimussuunnitelmassa on pieniä eroavaisuuksia siihen, kuinka tutkimukset käytännössä toteutettiin. Käytännössä muutokset olivat pieniä aikataulumuutoksia liikennelaskentojen jälkeen. Toiminnallisuus- ja liikenneturvallisuustarkastelu pisteessä A oli suunniteltu toteutettavaksi klo 13.15 alkaen, mutta tarkastelu päätettiin jättää välistä ja haastattelua päätettiin jatkaa päivän loppuun asti. Tämä ratkaisu tehtiin sen vuoksi, koska todettiin että toiminnallisuus- ja liikenneturvallisuustarkastelua pystyttiin suorittamaan pisteessä A jo aamulla liikennelaskennan yhteydessä, joten erillistä aikaa tarkastelulle ei enää tarvittu. Näin ollen kaikki suunnitellut toimenpiteet saatiin päivän aikana tehtyä onnistuneesti. Aamulla klo 7.00 8.00 laskettiin liikennemääriä Messukyläntien ja Hervannan valtaväylän rampin liittymässä. Liittymän sijainti on osoitettu kuvassa 1.15 merkinnällä A. Klo 8.15 9.15 kyseisessä liittymässä laskettiin pyöräilijöiden ja kävelijöiden määrää. Lisäksi yksi ryhmäläinen oli silloin laskemassa pyöräilijöiden ja kävelijöiden määrää Hervannan valtaväylän vieressä kulkevalla kevyen liikenteen väylällä Palvaanniemen bussipysäkin kohdalla pisteessä B. Kuva 1.15. Kenttätutkimusten toteuttamispaikat (Muokattu lähteestä Maanmittauslaitos 2015). Liikennelaskennan tulokset ovat näkyvillä kuvassa 1.16. Kuvissa laskentojen tulokset on eroteltu 15 minuutin jaksoihin. Liikennemääriä kuvaavissa luvuissa ensimmäinen luku kertoo kevyiden ajoneuvojen määrän (henkilöautot, pakettiautot, mopot ja moottoripyörät) ja jälkimmäinen raskaiden ajoneuvojen määrän. Tarkemmat tulokset liikennelaskennoista on esitetty liitteessä 4. Kuvassa 1.17 on esitetty ajosuuntien selitteet, joita käytetään tekstissä selityksien yhteydessä ja liitteissä. Liikennelaskennan mukaan eniten autoja kulkee aamulla Messukylästä Keskustaan päin. Eniten autoja Messukylästä keskustaan päin kulki klo 7.45 8.00 välisenä aikana, jolloin liittymän ohitti tässä suunnassa 265 ajoneuvoa. Tunnin aikana (klo 7.00 8.00) ajoneuvoja kulki tässä suunnassa 693. Vaikka laskennat lopetettiin klo 8.00, huomattiin kävelijöiden ja pyöräilijöiden laskennan yhteydessä silmämääräisesti, että autoilijoiden määrä ei kello kahdeksan jälkeen enää lisääntynyt. Näin arveltiin, että ruuhkahuippu on liittymässä klo 7.45 8.00. Toiseksi suurimmat liikennemäärät olivat Hervannan valtaväylältä keskustaan päin kulkevalla suunnalla. Hervannan valtaväylältä keskustaan päin kääntyi tunnin aikana 248 ajoneuvoa. Keskustaan päin kääntyneiden ajoneuvojen määrä kasvoi selkeästi klo 7.30 jälkeen, koska tämän jälkeen ajoneuvoja kääntyi 183 kpl. Raskaiden ajoneuvojen määrät olivat kaikilla laskentasuunnilla koko laskenta-ajan varsin vähäiset. Selkeästi suurin osa liikenteestä oli henkilöautoliikennettä, koska ihmiset olivat matkalla töihin omalla autolla. Millään ajosuunnalla ei havaittu liikenteen sujuvuutta heikentävää ruuhkautumista laskenta-aikana. Kuva 1.16. Liikennelaskentojen tulokset. Ensimmäinen luku kuvaa kevyiden ajoneuvojen ja jälkimmäinen raskaiden ajoneuvojen lukumäärän.

7 Kuva 1.17 Ajosuuntien selitteet. Pyöräilijöiden ja kävelijöiden määrät olivat laskenta-aikana (klo 8.15 9.15) hyvin vähäiset. Näistä suurempi käyttäjäryhmä olivat pyöräilijät. Liittymässä eli pisteessä A pyöräilijöitä havaittiin tunnin laskennan aikana 72 kpl. Kävelijöitä oli yhteensä 25. Laskennan alussa kävelijöitä ja pyöräilijöitä oli enemmän ja kello yhdeksän lähettyville tultaessa määrät vähenivät yli puolella. Kello 9.30 10.00 välisenä aikana ajoneuvojen nopeutta ja liikennemelua mitattiin Messukyläntiellä pisteessä C. Samat mittaukset tehtiin kello 10.30 11.15 välisenä aikana Hervannan valtaväylän vierellä pisteessä B. Ajoneuvojen nopeuslaskennan tulokset on esitetty liitteessä 5. Melumittauksen tulokset on esitetty taulukossa 1.1. Liikennemelua analysoitaessa tarkastellaan yleensä äänen tasoa LAeq, joka kuvaa keskiäänitasoa. Kenttätutkimuksissa ohjaajalta saadun tiedon perusteella Hervannan valtaväylällä ja Messukyläntiellä mitatut LAeq arvot eivät ole hälyttävän suuria. Taulukko 1.1 Melumittausten tulokset. Hervannan valtaväylä Messukyläntie LAeq 75,4 db 72,3 db Lmax 87,6 db 84,4 db Messukyläntiellä kaikkien mitattujen nopeuksien keskiarvo oli 51,5 km/h. Yli 60 % autoilijoista ajoi alueella olevaa nopeusrajoitusta kovempaa (50km/h). Vaikka moni autoilija ajoi ylinopeutta, ei ylinopeus ole Messukyläntiellä kuitenkaan mittausten perusteella ongelma, koska suurimmalla osalla autoilijoista ylinopeus tarkoitti ajonopeuksia 51 55 km/h, mikä ei sinällään vielä ole kovin suuri ongelma. Oli hyvä huomata, ettei rajuja ylinopeuksia ilmennyt ollenkaan. Hervannan valtaväylällä nopeusmittauksen tuloksiin vaikutti ennen mittauspistettä ollut tietyömaa, jossa oli 30 km/h nopeusrajoitus. Monet autoilijat olivat vielä kiihdytysvaiheessa, mikä aiheutti sen, ettei mitattujen nopeuksien keskiarvo noussut suuremmaksi kuin 63,6 km/h. Ylinopeutta autoilijoista ajoi noin 23 %. Tässäkään mittauksessa ei havaittu rajuja ylinopeuksia. Iltapäivällä klo 12.30 13.30 toteutettiin joukkoliikennettä koskeva käyttäjäkysely Vuohenojan alueen joukkoliikennepysäkkien käyttäjille raitiotieteemaan keskittyen. Kysely on nähtävillä liitteessä 2. Tarkoituksena oli toteuttaa kysely pelkästään Palvaanniemen pysäkin käyttäjille, koska sillä kohdalla on raitiotien pysäkkivaraus. Palvaanniemen pysäkillä oli haastattelun toteutusaikaan niin vähän väkeä liikkeellä, jotta haastattelualuetta laajennettiin koskemaan koko Vuohenojan aluetta. Tämä aiheutti sen, että haastattelija joutui soveltamaan haastateltavilta kysymiään kysymyksiä jonkin verran. Haastattelu toteutettiin pääasiassa suullisesti haastattelemalla, jotta kysymysten soveltaminen onnistui tilanteen vaatimalla tavalla. Suurin osa haastatelluista oli Vuohenojan lähialueilta. Yksi neljäsosa haastatelluista asui muualla kuin Vuohenojan lähialueilla. Yksi haastatelluista oli kävelylenkillä ja muut olivat joukkoliikenteen käyttäjiä, jotka olivat poistuneet bussista tai odottamassa bussia. Puolet haastatelluista kertoi käyttävänsä Vuohenojan alueen joukkoliikennepysäkkejä lähes päivittäin ja reilu yksi kolmasosa viikoittain. Vain yksi haastateltava kertoi, että kulkureitit joukkoliikennepysäkeille eivät ole turvallisia. Syyksi hän mainitsi sen, että polkupyöräilijät ajavat liian lujaa ahtaalla kevyen liikenteen väylällä. Tämä haastateltava oli myös ainut, joka kertoi, että kulkuyhteydet joukkoliikennepysäkeille eivät ole sujuvia. Syyksi tähän hän mainitsi hitaat liikennevalot Messukyläntien liittymässä. Raitiotie jakoi haastateltavien mielipiteet. Puolet vastaajista oli raitiotien rakentamista vastaan ja puolet oli sen kannalla. Raitiotien kannattajat olivat myös sitä mieltä, että Vuohenojalle suunniteltu raitiotiepysäkki on suunnitelmissa osoitettu hyvälle kohdalle. Raitiotien vastustajat perustelivat kantaansa muun muassa sillä, että raitiotie on liian kallis ja että bussiliikenne tarjoaa riittävät joukkoliikennepalvelut. Kaikki haastatellut kertoivat, että heidän joukkoliikenteen käyttöaktiivisuutensa pysyisi ennallaan, jos raitiotie tulee Tampereelle, mutta varsinkin raitiotien kannattajat kertoivat siirtyvänsä mielellään raitiotien käyttäjiksi. Puolet haastatelluista mainitsi vapaan sanan kohdalla vielä erikseen, että lähialueiden joukkoliikennetarjonta on monipuolinen tai että palvelu on hyvää. Kenttätutkimuspäivänä Vuohensillankadulle oli asennettu SDR-laskin klo 6.00 18.00 väliseksi ajaksi. SDR-laskin mittaa kadulla kulkevien ajoneuvojen nopeudet ja määrittää auton tyypin. Lisäksi laskin laskee ohi ajavien ajoneuvojen lukumäärän kaistoittain. SDS-laskennan tulokset on esitetty liitteessä 3. SDR-laskennan tuloksia on analysoitu luvussa 1.4.

8 2. LIIKENTEELLISET ONGELMA- KOHDAT Tässä luvussa käsitellään tarkastelualueen liikenneverkon, toiminnallisuuden sekä ympäristön ja maankäytön ongelmia ja lisäksi onnettomuuskasaumia. Kun nykyiset ongelmakohdat otetaan huomioon, pystytään liikenteelliset ongelmat ratkaisemaan kehitysvaihtoehdoissa. 2.1 Liikenneverkon ongelmat Liikenneverkolla on ongelmia, jotka liittyvät pääasiassa jalankulkuja pyöräilyverkkoon. Autoliikenteelle liikenneverkko on kattava ja tiealueiden laajuus riittää välittämään alueella olevat liikennemäärät. Kenttätutkimuksien aikana ei havaittu ruuhkautumista ja autoilijoiden käyttäytyminen oli mallikasta. Autoliikenneverkon massiivisuus aiheuttaa toisaalta ongelmia kävelijöille ja pyöräilijöille. Kuvassa 2.1 on nähtäville Vuohenojan alueella esiintyvät liikenneverkon ongelmat. Messukyläntie on erittäin leveä liikennealue, koska siellä on yhteensä neljä kaistaa. Ajoradan vieressä oleva kevyen liikenteen väylä on molemmilla puolilla tietä erittäin kapea ja pyöräilijöiden ja kävelijöiden kulkiessa siinä yhdessä tila muuttuu välillä varsin ahtaaksi. Lisäksi melu ja ajonopeudet voivat pitkällä suoralla kasvaa suuriksi, vaikkei kenttätutkimuksissa saatukaan hälyttäviä tuloksia ylinopeuksien suhteen. Kevyen liikenteen väylällä kulkiessa melun huomaa helposti silloin, kun yrittää keskustella kaverin kanssa. Ääntä joutuu jatkuvasti korottamaan, jotta keskustelu onnistuisi. Kevyen liikenteen väylän kaksi eri linjausta ylittävät Vuohensillankadun kahdesta eri kohtaa kuvassa 2.1 näkyvästä kohdasta. Tällä kohdalla molemmat kevyen liikenteen väylät tulevat mutkan takaa alamäkeen risteysalueelle. Huono näkyvyys ja kova vauhti ennen autotien ylitystä saattavat aiheuttaa pyöräilijöille vaaratilanteita. Raitiotien yleissuunnitelmassa näitä kevyen liikenteen väyliä linjataan uudelleen ja uusi linjaus parantaa risteyksen liikenneturvallisuutta. Pyöräilijöille vaarallinen ylitys Kuva 2.1. Kävelijöiden ja pyöräilijöiden kannalta ongelmallisia kohtia (Muokattu lähteestä Maanmittauslaitos 2015). 2.2 Onnettomuuskasaumat Suuret onnettomuusmäärät kertovat liikenneverkon ja järjestelyiden ongelmista, jotka on pyrittävä ratkaisemaan. Alueen onnettomuuksia on tarkasteltuna seuraavissa kuvissa. Kuvista 2.2 2.4 nähdään tarkastelualueella tapahtuneet poliisin tietoon tulleet liikenneonnettomuudet vuosina 2010 2014. Onnettomuuskarttojen koko ja tarkkuus vaihtelee hieman eri vuosien välillä. Jokaiselle vuodelle on pyritty saamaan mukaan suunnittelun kannalta keskeiset onnettomuudet, joita luonnollisesti tapahtuu eri pakoissa eri vuosina. Kuva 2.2 Vuoden 2010 onnettomuuskartta vasemmalla ja vuoden 2011 oikealla. Kuva 2.3. Vuoden 2012 onnettomuuskartta vasemmalla ja vuoden 2013 oikealla.

9 Toinen onnettomuuskasauma on Vuohensillankadun liittymä Hervannan valtaväylään. Liittymässä on tapahtunut 13 moottoriajoneuvon omaisuusvahinkoon johtanutta onnettomuutta, yksi yksittäinen omaisuusvahinkoon johtanut onnettomuus ja yksi loukkaantumiseen johtanut moottoriajoneuvojen onnettomuus. Muiden alueilla tapahtuneiden onnettomuuksien suhteen ei ole havaittavissa selkeää onnettomuuksien keskittymää. Huomionarvioista on kuitenkin, että Messukyläntiellä on tapahtunut kaksi pyöräilijän loukkaantumiseen ja yksi kävelijän loukkaantumiseen johtanut onnettomuus. Kuva 2.4. Vuoden 2014 onnettomuuskartta. Kuolemaan johtaneita onnettomuuksia alueella ei ole tapahtunut. Loukkaantumiseen johtaneita onnettomuuksia on alueella tapahtunut seitsemän tarkasteluajanjakson aikana. Näiden lisäksi vuosittain on tapahtunut useita lähinnä moottoriajoneuvojen omaisuusvahinkoihin johtaneita onnettomuuksia. Alueelta on löydettävissä kaksi selkeämpää onnettomuuskasaumaa. Hervannan valtaväylän rampin ja Messuläntien liittymässä tapahtuu vuosittain omaisuusvahinkoihin johtaneita onnettomuuksia. Eli samassa liittymässä (kuva 1.15, piste A), jossa kenttätutkimuksissa laskettiin liikennemääriä. Liittymässä on tapahtunut myös pyöräilijän loukkaantumiseen johtunut onnettomuus vuonna 2010. Liittymän liikennejärjestelyjä on kuitenkin muutettu tämän jälkeen. 2.3 Toiminnalliset ongelmat Suurimmat toiminnalliset ongelmat liittyvät jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden sujuvaan pääsyyn suunnitellulle raitiotiepysäkille Messukyläntieltä. Toiminnalliset ongelmat on merkitty karttaan kuvassa 2.1. Lisäksi esteettömien reittien puute on tällä hetkellä ongelma. Korkeusero Messukyläntien ja Palvaanniemen pysäkin (raitiotien pysäkkivarauspaikka) välillä on muutama metri mikä aiheuttaa ongelman esteettömän reitin suhteen. Tällä hetkellä alas meno onnistuu esteettömästi jyrkkää katuluiskaa pitkin, joka saattaa olla raskas kulkea ja varsinkin talvella hyvin liukas. Kuvassa 2.5 on esitetty tämä katuluiska. Haastattelututkimuksessa väylien käyttäjiltä saatujen kommenttien perusteella yllättävän moni piti kulkuyhteyksiä joukkoliikennepysäkeille sujuvina. Tämä saattaa johtua osittain siitä, että käyttäjät ovat tottuneet nykyiseen tilanteeseen ja eivät välttämättä koe, että kulkuyhteydet voisivat olla sujuvampia. Toisaalta haastattelututkimuksessa saatiin kulkuyhteyksien sujuvuudesta kommenttia pääasiassa Messukyläntiellä sijaitsevilla bussipysäkeillä olleilta käyttäjiltä, joten tämän vuoksi kommentit kulkuyhteyksien sujuvuudesta alempana sijaitsevalle Palvaanniemen pysäkille jäivät vähiin. Kuitenkin tuli ilmi, että kuvassa 2.5 näkyvä katuluiska Messukyläntieltä alas kevyen liikenteen väylälle koetaan raskaaksi kulkea ylös ja talvella myös liukkaaksi. Kuva 2.5. Katuluiska Messukyläntieltä alas kevyen liikenteen väylälle. Messukyläntien ylityksen liikennevaloissa pyöräilijät ja kävelijät joutuvat odottamaan kauan ennen kuin valot vaihtuvat vihreiksi. Liittymäalue on nähtävissä kuvassa 2.6. Odotusaika liki kaksinkertaistuu jos haluaa päästä ensin Messukyläntien yli ja sitten vielä toisten valojen kautta Hervannan valtaväylältä tulevan ramppitien yli.

10 Kuva 2.6. Messukyläntien ja Hervannan valtaväylän välinen eritasoliittymä. 2.4 Ympäristön ja maankäytön ongelmat Merkittävin ympäristöön liittyvä ongelma Vuohenojan alueella on meluisa Messukyläntie. Kenttätutkimuksissa havaittiin, että varsinkin kävelyn kannalta melu on korkeahko, sillä normaalia puheääntä on välillä vaikea kuulla. Kenttätutkimuksissa melumittauksista saatujen tietojen perusteella melu ei ole tämän kaltaiselle katualueelle liian kova. Kuitenkin tutkimusryhmän kokemuksen perusteella melu haittaa katualueella kulkemisen ja oleskelun viihtyisyyttä. Maankäytön ongelmia ovat alueen yksipuolisuus sekä harva asutus. Yksipuolinen, vain asuntovaltainen maankäyttö, luo tarvetta asukkaiden liikkumiselle muille alueille, sillä Vuohenojalla ei ole juurikaan palveluja kävelymatkan etäisyydellä. Raitiotiepysäkin kannalta pientalovaltainen harva asutus ei mahdollista riittäviä käyttäjämääriä. Tämän vuoksi pysäkin ympäristössä on keskityttävä liityntäpysäköinnin edistämiseen, jotta Vuohenojalle mahdollisesti tulevan raitiotiepysäkin käyttöaste saataisiin riittäväksi.

11 3. VISIO Tampereella on käynnissä tai suunnitteilla suuria liikennettä sujuvoittavia ja palvelutasoa parantavia hankkeita. Rantaväylän tunnelia rakennetaan ja raitiotien rakentaminen on määrä alkaa hankkeen saadessa vihreää valoa. Näiden hankkeiden onnistuminen ja niiden toimiminen vaatii ympärilleen myös muita kaupunkiympäristön parantamishankkeita, että hankkeista saadaan kaikki hyöty irti. Esimerkiksi kävely- ja pyöräilyväylien parantamiseen on kiinnitettävä huomiota. Näillä toimenpiteillä taataan se, että Rantaväylän tunnelin valmistumisen myötä maan pinnalta vapautuva tila osataan käyttää hyödyksi ja kaupunkitilasta tulee viihtyisä ja sujuva oleskelua sekä liikkumista silmälläpitäen. Sama ajattelu pätee myös raitiotiehankkeessa, koska raitiotiepysäkeille on tarjottava viihtyisät, sujuvat ja turvalliset kävely- ja pyöräilyväylät, jotta raitiotien käyttäminen olisi mahdollisimman helppoa ja ihmiset siirtyisivät raitiotien käyttäjiksi laajemmaltakin alueelta kuin pelkästään pysäkkien välittömästä läheisyydestä. Kuva 3.1. Vision pääteemat. Vuohenojan alueelle on olemassa raitiotien yleissuunnitelmassa pysäkkivaraus nykyisen Palvaanniemen bussipysäkin kohdalle. Pysäkin lähialueilla ei asu kovin paljon ihmisiä, joten pysäkin täytyy toimia myös liityntäpysäkkinä kauempaa tuleville matkustajille, jotta pysäkin käyttöaste saadaan riittäväksi. Ihmiset voivat tulla liityntäpysäkille kävellen, polkupyörällä tai bussilla, joten nämä kaikki kulkumuodot on otettava huomioon pysäkin ympäristön liikenneväyliä suunniteltaessa. Tämän työn yleissuunnitelman visiona on tarjota viihtyisä, esteetön ja sujuva reitti kaikille Vuohenojan pysäkille siirtyville matkustajille. Yleissuunnitelmassa keskitytään kehittämään Messukyläntien kävely- ja pyöräilyolosuhteita sekä kulkemista Messukyläntieltä suunnitellulle raitiotiepysäkille. Vision pääteemat on esitetty kuvassa 3.1. Sujuvat, esteettömät ja viihtyisät kulkureitit tekevät kulkemisesta myös turvallista. Messukyläntien ja Vuohenojan raitiotiepysäkkivarauksen korkeusero otetaan esteetöntä kulkureittiä suunniteltaessa huomioon, jotta voidaan valita resurssien puitteissa paras mahdollinen esteetön kulkureitti. Pyöräilijöiden, kävelijöiden ja pyörätuolilla liikkuvien henkilöiden tarpeet otetaan erikseen huomioon. Toisesta joukkoliikennevälineestä raitiovaunuun siirtyvälle tarjotaan selkeä ja sujuva reitti jääntipysäkin ja raitiotiepysäkin välillä. Vaihtoreitin on oltava sujuva, jotta ihmiset kokevat raitiovaunuun vaihtamisen kesken matkansa hyödylliseksi ja vaivattomaksi. Erityisen tärkeää tämä on silloin, jos alkuperäiselläkin joukkoliikennevälineellä on mahdollisuus päästä samaan määränpäähän. Kesken matkan raitiotiehen siirtymisen täytyy tarjota nopein reitti perille. Messukyläntiellä kävelijöiden ja pyöräilijöiden asemaa parannetaan erottelemalla kävely ja pyöräily toisistaan ja leventämällä molempien käytettävissä olevaa tilaa nykyisestä. Messukyläntiellä kulkevaa autoliikennettä pyritään vähentämään tai ainakin laskemaan nopeuksia, jotta kävelijöiden ja pyöräilijöiden turvallisuus, sujuva kulkeminen ja viihtyisyys paranevat. Kävelijöille ja pyöräilijöille tarjotaan paremmat mahdollisuudet ylittää Messukyläntie turvallisesti ja sujuvasti ilman odottamista. Kävelyn ja pyöräilyn asemaa parantavien toimenpiteiden toivotaan vähentävän autoliikenteen määrää. Kehitystoimenpiteet suunnitellaan sellaisiksi, että autoliikenteen sujuva kulkeminen Messukyläntiellä taataan tulevaisuudessakin. Lisäksi Messukyläntien toimiminen erikoiskuljetusreittinä mahdollistetaan myös tehtävien kehitystoimenpiteiden jälkeen.

12 4. KEHITTÄMISVAIHTOEHDOT Vuohenojan raitiotiepysäkin kehittämisessä tarkastellaan kolmea eri vaihtoehtoa. Vaihtoehto VE0 on raitiotien yleissuunnitelman mukainen vaihtoehto. Vaihtoehdossa VE0 ei tehdä mitään muutoksia pysäkin lähialueille, lukuun ottamatta niitä ratkaisuja, jotka raitiotien ja pysäkin rakentaminen itsessään aiheuttavat. Vaihtoehdossa VE0+ tehdään pieniä parannuksia yleissuunnitelman mukaiseen tilanteeseen. Kaikki raitiotien yleissuunnitelman mukaiset muutokset sisältyvät vaihtoehtoihin VE0+, VE1 ja VE2, eikä raitiotien yleissuunnitelmassa esitettyjä ratkaisuja lähdetä muuttamaan. Kuitenkaan niitä ei oteta vaikutusten arvioinnissa ja kustannusarviossa huomioon, vaan vaikutusten arvioinnissa ja kustannusarviossa tarkastellaan vain tässä työssä erikseen ehdotettuja muutoksia. Vaihtoehdoissa VE1 ja VE2 autoliikenteen tilaa Messukyläntiellä kavennetaan. Lisääntynyt tila käytetään kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden parantamiseen. Kulku Messukyläntieltä raitiotiepysäkille suunnitellaan uudestaan vaihtoehdoissa VE1 ja VE2. Kehitettäväksi väyläksi valittiin Messukyläntie ja kulkureitit Messukyläntieltä raitiotiepysäkille, koska ne ovat pysäkin käytön kannalta merkittävimmät reitit. Osa raitiotien käyttäjistä tulee pysäkille Messukyläntien kautta joko kävellen tai pyörällä asuinalueilta. Merkittävä raitiotien käyttäjäryhmä ovat Messukyläntieltä bussista raitiovaunuun vaihtavat. Pysäkille pääsee myös Hervannan valtaväylän suuntaista kevyen liikenteen väylää pitkin sekä Turtolasta että Kalevasta päin. Kuitenkin raitiotiepysäkit on suunniteltu myös Turtolaan ja Kalevaan, eikä näistä suunnista odoteta suurta käyttäjämäärää Vuohenojan raitiotiepysäkille. Turtolassa ja Kalevassa käytetään omia raitiotiepysäkkejä, eikä Hervannan valtaväylän varrella ole merkittävästi asutusta, jolle Vuohenojan pysäkki olisi lähin. Raitiotiepysäkin paikka on raitiotien yleissuunnitelmassa jo osoitettu hyvälle kohdalle, joten kehitysvaihtoehdoissa ei oteta raitiotiepysäkin sijaintiin enempää kantaa. Raitiotien yleissuunnitelman mukaan raitiotiepysäkit tulee rakentaa esteettöminä, joten tässä työssä esitetyissä vaihtoehdoissa ei oteta erikseen kantaa pysäkkijärjestelyihin, vaan pysäkin oletetaan olevan esteetön jo raitiotien yleissuunnitelman perusteella. Yleissuunnitelmassa esitetyn pyöräparkin oletetaan tarjoavan tarpeeksi hyvän palvelutason, joten kehittämisvaihtoehdoissa pyöräparkkiin ei myöskään oteta enempää kantaa. 4.1 VE0 yleissuunnitelman mukainen järjestely Yleensä vaihtoehdolla VE0 tarkoitetaan nykytilaa. Tässä tapauksessa vaihtoehdolla VE0 tarkoitetaan Tampereen raitiotien yleissuunnitelman mukaista tilaa, mutta tässä vaihtoehdossa ei tehdä yleissuunnitelman ehdotuksien lisäksi muita muutoksia alueeseen. Raitiotien tuominen Hervannan valtaväylälle vaatii nykyisen väyläalueen leventämistä. Lisää tilaa saadaan muokkaamalla sillan tukimuuria ja rinnettä siten, että yhdistetyn kävely- ja pyörätien linjaus muuttuu hieman lännemmäksi. (Tampereen kaupunki 2014). Yleissuunnitelman liikenteelliset muutokset johtuvat pääasiassa kevyen liikenteen väylän ja Vuohensillankadun linjausten muutoksista. Uusi porrasyhteys rakennetaan Messukyläntien pohjoispuolelle. Vuohensillankadulle tehdään uusi linjaus raitiotien viemän tilan vuoksi. (Tampereen kaupunki 2014) Uuden linjauksen myötä Vuohensillankadun ja Hervannan valtaväylän suuntaisen kevyen liikenteen väylän risteys muuttuu turvallisemmaksi, koska näkemät paranevat ja pyöräilijöiden nopeudet laskevat. Yleissuunnitelmassa Vuohenojan raitiotiepysäkki on suunniteltu pyöräilyn liityntäpysäköintiin. Raitiotiepysäkin läheisyyteen rakennetaan pyöräparkki. Vaihtoehdon VE0 mukaiset suunnitelmat näkyvät kuvassa 4.1. Vaihtoehdossa VE0 raitiotiepysäkki on jo suunniteltu esteettömäksi (Tampereen kaupunki 2014). Messukyläntieltä raitiotiepysäkille ei kuitenkaan ole osoitettu esteetöntä kulkureittiä. Kuva 4.1. Vaihtoehdon VE0 eli raitiotien yleissuunnitelman mukaiset suunnitelmat. (Tampereen kaupunki 2014). 4.2 VEO+ opastettu esteetön kulku raitiotiepysäkille Vaihdossa VE0+ opastetaan esteetön kulku Messukyläntieltä raitiotiepysäkille. Opastettu reitti kulkee Vuohensillankadun kautta. Opastus toteutetaan liikennemerkeillä. Liikennemerkit opastavat kulun Vuohensillankadun kautta ja uudet alemmat nopeusrajoitukset laskevat nopeutta Vuohensillankadulla. Nopeusrajoitusta laskemalla saadaan tehtyä Vuohensillankadusta hidaskatumainen, jolloin pyörätuolien käyttäjien on mukava käyttää entistä rauhallisempaa katua kulkuyhteytenä raitiotiepysäkille. 4.3 VE1 Messukyläntien kehittäminen Vaihtoehto VE1 keskittyy kävelyn ja pyöräilyn viihtyisyyden parantamiseen Messukyläntiellä. Näin saataisiin raitiotiepysäkki helposti lähestyttäväksi lähialueen asukkaille. Tampereen raitiotien suunnittelussa pyritään esteettömyyteen. Tässä vaihtoehdossa esteetön kulku raitiotiepysäkille ohjattaisiin Vuohensillankadun kautta samalla tavalla kuin vaihtoehdossa VE0+. Nykyisin nelikaistainen kapeilla kevyen liikenteen väylillä varustettu Messukyläntie antaa hyvät lähtökohdat kävelyn ja pyöräilyn kehittämiseen. Lisäksi Messukyläntietä pitkin kulkee valtakunnallinen

13 erikoiskuljetusreitti, jonka asettamat vaatimukset otetaan suunnittelussa huomioon muun muassa yliajettavilla saarekeratkaisuilla. Messukyläntie muutetaan kaksiajokaistaiseksi. Ajokaistan leveydeksi tulee 4,0 metriä, jota voidaan yleisesti pitää liian leveänä tämän luokan kadulle. Tavallista leveämmät kaistat kuitenkin mahdollistavat erikoiskuljetusten kulkemisen Messukyläntiellä. Lisääntyneelle tilalle rakennetaan Messukyläntien molemmin puolin erilliset kävely- ja pyörätiet. Messukyläntien poikkileikkaus on näkyvillä kuvassa 4.2. Vaihtoehdon VE1 mukainen suunnitelmakartta on esitetty liitteessä 7. Kuva 4.2. Messukyläntien poikkileikkaus. Messukyläntien pohjoispuolen kehitettävät pyörä- ja kävelytiet tarjoavat sujuvan yhteyden Tampereen keskustaan. Tätä reittiä käytettäessä vältetään esimerkiksi liittymän ylitys Iidesrannan kohdalla. Kehitettynä Messukyläntien eteläisen puolen kävely- ja pyörätie on sujuva kuljettaessa raitiotiepysäkille ja Iidesrantaan. Nykyisen liikennemäärän perusteella Messukyläntien ja Iidesrannan liittymässä ei ole välttämättä tarvetta valo-ohjaukselle, joten liittymästä poistetaan nykyisin käytössä oleva valo-ohjaus (Tiehallinto 2001). Tällä pyritään kävelijöiden ja pyöräilijöiden kadun ylityksen sujuvoittamiseen. Liittymän nykyisten suojateiden paikalle rakennetaan pintamateriaalilla erotetut suojatiet. Pintamateriaalilla pyritään parantamaan suojatien havaittavuutta. Messukyläntieltä Iidesrantaan kääntyvien kääntymiskaista säilytetään, mutta erisuuntaisia kaistoja erotteleva keskisaareke tehdään yliajettavana. Messukyläntien ja Hervannan valtaväylän rampin liittymäjärjestelyt toteutetaan yliajettavalla kiertoliittymällä. Kiertoliittymä nopeuttaa kävelijöiden ja pyöräilijöiden kulkua kadun yli nykyiseen valo-ohjaukseen verrattuna. Kiertoliittymä toteutetaan yliajettavana, jotta erikoiskuljetukset voivat liikennöidä Messukyläntiellä. Erikoiskuljetusreitin vaatimusten vuoksi Messukyläntieltä poistetaan kaikki keskisaarekkeet, paitsi ne, jotka toteutetaan yliajettavina. Erikoiskuljetusten kulkiessa Messukyläntiellä, kadulla joudutaan vastaan tulevat autot ohjaamaan tien sivuun tai kävely- ja pyörätielle. Tämä vähentää autoilijoiden, pyöräilijöiden ja kävelijöiden kokemaa palvelutasoa, silloin kun erikoiskuljetuksia tehdään. Erikoiskuljetuksia kuljetetaan kadulla kuitenkin melko harvoin, joten niistä ei aiheutuva haitta on lähes merkityksetön. Messukyläntien ja raitiotiepysäkin välinen korkeusero on 8 metriä. Korkeusero on lyhyellä matkalla, mikä asettaa haasteensa raitiotiepysäkin esteettömälle saavutettavuudelle. Vaihtoehdossa VE1 esteettömyys on ratkaistu ohjaamalla esteetön reitti kulkemaan Vuohensillankadun kautta. Vuohensillankadun nopeusrajoitus lasketaan nykyisestä 40 km/h rajoituksesta 30 km:iin/h. Nopeusrajoituksen laskemisella tavoitellaan hidaskatumaista, turvallista ja viihtyisää ympäristöä. Hidaskaduille tyypilliset rakenteelliset hidasteet, kuten korotetut risteykset, jätetään kuitenkin rakentamatta niiden esteellisen vaikutuksen vuoksi. Lisäksi Vuohensillankatu on jo valmiiksi melko kapea tonttikatu, jonne hidaskatu soveltuu ilman suuria muutoksia. 4.4 VE2 Messukyläntien kehittäminen ja esteetön kulku raitiotiepysäkille Messukyläntien kehittäminen toteutetaan vaihtoehdossa VE2 samalla tavalla kuin vaihtoehdossa VE1. Vaihtoehdossa VE2 rakennetaan lisäksi esteetön kulku Messukyläntieltä raitiotiepysäkille. Esteettömyys toteutetaan loiventamalla nykyistä luiskaa, joka laskee Messukyläntieltä Hervannan valtaväylän kevyen liikenteen väylälle. Vaihtoehdon VE2 suunnitelmakartta on esitetty kuvassa 4.4. Messukyläntien ja suunnitellun raitiotiepysäkin välillä on korkeuseroa 8 metriä. Esteettömän luiskan maksimikaltevuutena pidetään arvoa 5 %, joten luiskasta tulee tässä tapauksessa 160 metriä pitkä (Liikennevirasto 2014). Luiskan molemmille puolille rakennetaan kaiteet, jolloin se täyttää tasovaihtelussa käytettävien luiskien ohjeet ja laatuvaatimukset. (Suomen paikallisliikenneliitto 2008). Luiska toteutetaan yhdistettynä kävely- ja pyörätienä, koska tilaa on rajallisesti. Luiskan poikkileikkaus on nähtävillä kuvassa 4.3. Kuva 4.3. Luiskaratkaisuna toteutettavan yhdistetyn kävely- ja pyörätien poikkileikkaus. Luiska johtaa Messukyläntieltä alas raitiotiepysäkille.

Kuva 4.4. VE2: suunnitelmakartta. 14

15 4.5 Kustannusarvio Kustannusarviosta on jätetty pois raitiotien yleissuunnitelman mukaiset suunnitelmaratkaisut, koska ne toteutetaan joka tapauksessa, jos raitiotie rakennetaan. Lisäksi raitiotien kustannukset ovat huomattavan paljon tässä työssä esitettyjen kehitysratkaisujen kustannuksia suurempia, joten niiden vertaaminen yhdessä ei olisi tarkoituksenmukaista. Kustannusarvion perustella vaihtoehto VE0+ on hyvin edullinen, koska sen kustannusarvio on 1 500 euroa. Vaihtoehdon VE1 kustannusarvio on 155 000 euroa. Vaihtoehdon VE2 kustannusarvio on 221 000 euroa. Vaihtoehtojen kustannusarviot tarkemmin eriteltyinä löytyvät liitteestä 6. Kustannusarviot ovat kuitenkin hyvin suuntaa antavia, koska yksikköhinnat perustuvat pääosin 10 vuotta vanhoihin hintoihin ja lisäksi kaikille suunnitelluille rakennusosille ei löytynyt tarkkoja yksikköhintoja, joten niiden hintoja jouduttiin arvioimaan. vaatisi ennen toteuttamista oman lupaprosessinsa, jolle on varattava aikaa. Lupaprosessi pitäisi pistää aluille heti, kun päätös raitiotien rakentamisesta syntyy. Näin rakentaminen voitaisiin aloittaa ajoissa. Vaihtoehdon VE1 rakentamiseen tulisi varata aikaa 1 2 kuukautta. Vaihtoehdon VE2 rakentaminen ei veisi merkittävästi kauempaa, koska siinä Messukyläntietä ja luiskaa pystyttäisiin rakentamaan lomittain. Myös vaihtoehdossa VE2 lupaprosesseille tulisi varata aikaa vähintään saman verran kuin vaihtoehdossa VE1. 4.7 Vaikutusten arviointi Vaikutusten arvioinnissa vertailtiin vaihtoehtojen vaikutuksia eri kulkumuotoihin, liikenneturvallisuuteen maankäyttöön ja yhdyskuntarakeeseen sekä ihmisiin ja turvallisuuteen. Vaikutusten arviointi on esitetty taulukossa 4.1. Taulukossa vaikutukset on eroteltu värein. Tumman vihreä väri kuvaa huomattavan positiivista ja vaalean vihreä positiivista vaikutusta. Keltainen väri kuvaa neutraalia ja punainen negatiivista vaikutusta. 4.6 Vaihtoehtojen vaiheittainen toteuttamisaikataulu Tampereen kaupungin valtuuston on määrä tehdä päätös raitiotien rakentamiseen siirtymisestä lokakuussa 2016. Raitiotien yleissuunnitelman mukaan rakentaminen alkaisi aikaisintaan 2016 2017. Ensimmäinen vaihe, johon myös Vuohenojan pysäkki kuuluu, voisi olla valmiina aikaisintaan 2018 2019. (Tampereen kaupunki 2014) Tässä työssä esitettyjen kehitysvaihtoehtojen tulisi olla valmiina jo ennen raitiotien valmistumista. Tämä sen vuoksi, että pysäkin käyttö olisi mahdollisimman asiakasystävällistä heti alusta alkaen. Vaihtoehto VE0+ sisältää vain liikennemerkkien pystyttämistä. Vaihtoehto ei täten vaadi suuria kankeita päätöksiä. Myös rakentamiseen tarvittava aika on vähäinen. Työt tulisi ajoittaa tehtäväksi vain muutamaa päivää ennen raitiotien avausta, jotta vältyttäisiin virheellisten opasteiden tuomilta haitoilta. Vaihtoehto VE1 sisältää paljon katutilan jäsentelyä ja muita toimia, joten se olisi selvästi vaihtoehtoa VE0+ isompi urakka. Vaihtoehto