Annala - Kangas tai Saarimaa Kangas



Samankaltaiset tiedostot
Muistio Kangas-Annala tie- ja siltahankkeen rakennustoimikunnan kokouksesta

SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009

Ylöjärvi - Hämeenkyrö Valtatien 3 linjausvaihtoehtojen muinaisjäännösinventointi 2010 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Timo Jussila

Raportti. Naantalin kaupunki. Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus. Kanavavaihtoehdot SU

Hämeenkyrö Vt. 3:n parannusalueen välillä Turkimus - Kostula muinaisjäännösinventointi 2012

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT

Lumijoentien (st 813) ja vt 8:n liittymän toimivuus. Oikealle kääntymiskaistan tarveselvitys

Rassi P., Alanen A., Kanerva T. & Mannerkoski I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus,

PYHTÄÄN KUNTA RUOTSINPYHTÄÄN KUNTA

44 Lapuanjoen vesistöalue

VALTATIEN 4 PARANTAMINEN ÄÄNEKOSKEN KOHDALLA, TIESUUNNITELMA, ÄÄNEKOSKI

Kiinteistöjärjestelysuunnitelma. Liite tiesuunnitelmaan valtatie 13:n parantamiseksi Myttiömäen kohdalla Savitaipaleella

VALTATIE 3 HÄMEENKYRÖ-YLÖJÄRVI LINJAUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU

IKAALISTEN KAUPUNKI, YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KESKEISEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN. MIELIPITEET Ohessa mielipiteet tiivistettynä.

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

VT 9:N RINNAKKAISYHTEYS Juvankatu - Heikkilänkatu

4. Historialliset tiet

3.1 Rakennusten soveltuminen rakennettuun ympäristöön ja maisemaan L: Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä rakennuspaikan

Punkalaitumen Isosuo Maisemarakenne. 20 km. 15 km. 10 km. 6 km. 3 km. Maisemarakenne suunnittelualueen ympäristöstä /TL

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu TK

Hämeenkyrö Kirkonseudun kortteleiden 65, 66 ja 68 alueen sekä Nuutin alueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila

Valtatie 4:n uuden Iin ohikulkutien aluevaraussuunnitelmaan liittyvä arkeologinen inventointi Iijoen pohjoispuolella

Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012

Liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi asemakaavan laajennukseen Pitkämäen 134 kaupunginosassa

LIITE 1. Tuusulanjärven itärannan maisemanhoitosuunnitelmatyöryhmän. sekä Aholan että Paatelan pysäköintialueiden

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus

Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta

VIRRAT Herraskosken kanavan itä- ja eteläpuolisen alueen muinaisjäännösinventointi

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio

KLAUKKALAN OHIKULKUTIE, TIESUUNNITELMA, NURMIJÄRVI JA VANTAA

Elinantien linjauksen ja liittymän paikan maisemallinen tarkastelu. A-Insinöörit Suunnittelu Oy Vesilahti, Suomelan asemakaava

PERUSTIETOJA KUNNASTA

TYRNÄVÄN KUNTA Murron ja Ojakylän osayleiskaava Liite 7 MURTO-OJAKYLÄN MAISEMASELVITYS YHTEENVETO

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

Valtatien 6 Taavetin läntisen liittymän parantaminen eritasoliittymäksi, Luumäki Tiesuunnitelma

Perinteisen kaluston nopeuskaavio, Tampere Siuro Liite 1 /1

Vt5 parantaminen parantaminen välillä Hietanen Pitkäjärvi, yleissuunnitelma

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008)

Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v osuus: vanha tielinja Timo Jussila

Suomikäytävä

Hongiston asemakaavan meluselvitys, Hämeenlinna Päivitetty väliraportti. Optimia Oy/Eriksson Arkkitehdit

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

VIROJOKI-VAALIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS. Suunnittelun tarve ja kaavallinen tilanne Luonnos

Yhdyskuntatekniikan lautakunta

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo

Perustelu melusuojaukselle Valtatien 5 aiheuttama päiväajan keskiäänitaso ylittää 60 db monin paikoin asuinrakennusten pihoilla.

Kauhavanjoen ja sen ympäristön kehittäminen ja kunnostaminen -esiselvityshanke. Ulla Eriksson

VASTINE KUSTAVIN KUNTA LÄNSI-VUOSNAISTEN RANTA-ASEMAKAAVA

VAATIMUKSET: Hallinto-oikeuden päätöstä on muutettava ja kaupunginvaltuuston päätös hyväksyä ehdotus korttelin 2023 (osa) asemakaavan muutoksen.

Valtatien 12 parantaminen välillä Uusikylä - Mankala -yleissuunnitelma, Iitin kunnan lausunto

LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS YLEISÖTILAISUUS, LUOSTARINKYLÄ

Kiinteistöteknisillä toimenpiteillä ketteryyttä ja kustannustehokkuutta. Juha Patana Hankesuunnittelupäivä

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

Suomikäytävä

EHDOTUS LAPIN MERKITTÄVIKSI TULVARISKIALUEIKSI

Espoon kaupunki Pöytäkirja 189. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot


Tuulivoima ja maisema

UURAINEN Hirvaskankaan muinaisjäännösinventointi 2004

Teräsmäen teollisuusalueen liikenteen vaikutusten arviointi osana Ylistaron yleiskaavaa 2020

Kiinteistötoimitusten mahdollisuudet suunnitteluratkaisuna. Johtaja Timo Potka Hankesuunnittelupäivä Pasila

Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14

LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO

Hämeenkyrö Ahrolantien asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi v. 2010

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI

Kotiseutukosteikko Life hanke. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti

Nurmon keskustan OYK:n tarkistuksen meluselvitys

Finnoon altaan linnustoalueeseen. meluhaitat Meluselvitysraportti Sito Oy FINNOON OSAYLEISKAAVA

Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille sekä alueen elinkeinotoimijoille

Vireilletulo: kaavoituskatsaus Kaavaluonnos: Kaavaehdotus: Kunnanhallitus: Kunnanvaltuusto:

LAPUANJOEN VESISTÖALUEEN MONITAVOITEARVIOINNIN TYÖPAJA II

VT 12 ALASJÄRVI-HUUTIJÄRVI YVA VAIKUTUSTYÖPAJA KANGASALA

LIITTEET. 50 Valtatien 6 parantaminen välillä Taavetti - Lappeenranta, yleissuunnitelma

Eteläisen Seinäjoen tie- ja katuverkkoselvitys


Liikenneyhteyden kehittämisen yleissuunnittelu ja YVA

Liikenneväylät kuluttavat

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Siikajoki-Liminka voimajohtolinjausten muinaisjäännösten täydennysinventointi Siikajoella ja Limingassa 2010.

VALTATIE 4 JYVÄSKYLÄ OULU RAKENTAMINEN MOOTTORITIEKSI VÄLILLÄ KIRRI - TIKKAKOSKI, JYVÄSKYLÄ TIESUUNNITELMAN MUUTOS KIRRISSÄ PLV

Lausunto valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivityksestä, liite 6. Maakuntahallitus

Valtatien 13 parantaminen Myttiömäen kohdalla, Savitaipale, tiesuunnitelman laatiminen

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA

ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut

Projektisuunnitelma Perkiön tuulivoimahanke

Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Koko tila/määräala

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina klo Norra Korsholms skolassa

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Kevytrakenteisen metsätien rakentaminen

Sälinkään ja Soukkion osayleiskaavaehdotuksen kaavamerkinnät ja määräykset Mkl


TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

VALTATIEN 9 ITÄISEN KEHÄTIEN ERITASOLIITTYMÄTARKASTELU, TAMPERE

LAPIN ETELÄISTEN OSIEN TUULIVOIMASELVITYS Liite 9 Paikkatietoanalyysit ja kriteerit. Lapin eteläosien tuulivoimaselvitys Pöyry Finland Oy

E18 Turun kehätie Kausela-Kirismäki Sujuvampi ja turvallisempi kehätie

Transkriptio:

Annala - Kangas tai Saarimaa Kangas Alajokitien suunnittelussa huomioitavia asioita Reino Virrankoski 29.1.2008 reino.virrankoski@iki.fi

Taustaa Ylihärmän Kangas sijaitsee VT16 ja VT19 siltoihin nähden suunnilleen puolivälissä Lapuanjoen länsipuolella Nykyisillä tieyhteyksillä: Kangas Ylihärmän kk 9.5 km Kangas Lapuan kk 16 km Kangas Kauhavan kk 24 km Suunnitellulla Annala Kangas tai Saarimaa Kangas tieyhteydellä: Kangas Kauhavan kk 10 km

Taustaa Annala Kangas tieyhteys ensimmäisen kerran suunnitelmissa 1980-luvulla Kauhavan kaupunki hankkinut maa-alueen tietä varten Kauhavan Alajoelta Tehty tietoimitus n.1990 (vuosiluku tarkistamatta) Hanke hiipui kustannuskysymyksiin Alahärmä, Kauhava, Kortesjärvi ja Ylihärmä yhdistyvät vuoden 2009 alusta Tiehankkeen ajankohtaistuminen uudelleen Ylihärmän ja Kauhavan valtuustot ovat hyväksyneet osuuden kuntaliitosrahoistaan varattavaksi tien ja sillan rakentamiseen Kuntaliitossopimuksen mukaan tien suunnittelu on aloitettava viimeistään 2009 Ylihärmän Kankaankylässä ja Kauhavan Alajoella käynnissä tilusjärjestelyt Tielinjan huomiointi, nykyistä parempi tieto mahdollisista linjauksista

Minkälainen tie? Nykyaikaisen henkilöautoliikenteen ja raskaan liikenteen vaatimusten mukainen Ensisijaisesti kyliä palveleva läpikulkutie Voidaan rakentaa edellä mainittuun luokkaan vähitellen Alkuvaiheessa Lapuanjoen silta sekä tien perustus alajokialueella, loput myöhemmin olemassa olevien resurssien puitteessa Vaikka kustannussyistä puhuttaisiin viljelysteiden varaan rakentamisesta, niin loppuratkaisussa maatalousliittymien määrää voi olla tarvetta rajoittaa Mikäli nopeus 80-100 km/h

Geotekniset haasteet Suuri osa alajokialueesta kuuluu Lapuanjoen tulva-alueeseen, jolla tulvapenkereet ylittävät suurtulvat toistuvat noin joka 15. vuosi Annala Kangas vaihtoehdossa uutta tietä jouduttaisiin rakentamaan tulva-alueelle n. 2.9 km, Saarimaa Kangas vaihtoehdossa n. 2.7 km Itse tulvia ja tulvankestävyyttä suurempi haaste on tien ja sillan perustaminen tulva-alueelle, jossa turpeen alla on paksu pehmeän saven kerros Aikoinaan valtatie 19:n (entinen kantatie 67) rakentaminen Kauhavan Kiviholmasta Lapuanjoen yli Ylihärmän Pöyhösenkankaalle kallis osuus joka valmistui vasta suurten vastoinkäymisten jälkeen

Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue Koko alajokialue Vaasa-Kyyjärvi -tien (VT16) sillasta Liinamaahan asti muodostaa Kauhavan-Lapuan Alajoen valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen Valtioneuvoston periaatepäätös vuodelta 1995

Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue Alajokimaisema on nykypiirteiltään ihmisen tekemä, joten lähtökohtaisesti maisema-alueluokitus ei estä tien rakentamista Alueella oleva Vanha Lapuantie / Vanha Kauhavantie (17684) yksi Suomen tieverkon pisimmistä linjasuorista Alueen välittömänä jatkona olevalla hyvin samantyyppisellä Alahärmän Kurjenluhdalla VT 19 tekee yhden Suomen tieverkon pisimmistä mutkista Tielinjauksen on kuitenkin istuttava maisemaan; se ei saa rikkoa tai turmella nykyistä maisemakuvaa Tarkoittaa käytännössä lähinnä sitä että tielinjan on pääosin seurattava peltojen palstajakoa Tähän voi liittyä vaikeaa tulkinnanvaraisuutta Pohjois-Karjalassa asuessamme yritin kerran saada vanhaa koulutoveriani, nuoruudentuttavaa, joka ei jostain syystä viihtynyt Pohjois-Karjalassa, myöntämään että ainakin luonnon puolesta siellä pitäisi viihtyä. Suostuttelin häntä minulle kahdenkesken myöntämään, että edessämme avautuva maisema olimme Valtimon kauniissa maisemissa on kuin onkin kauniinpi kuin hänen ja minun alajokimaisemamme, joita olimme tottuneet näkemään. Vastaus oli ehdoton: Tässä näen edessäni vain vettä ja puuta. Kauhavan Alajoelle katsoessani näen edessäni vuosisatojen ihmiskätten työn. (Veikko Pirilä, Sainpahan sanottua)

IBA-luokiteltu linnustoalue Koko alajokialue on pesimä- ja muuttolinnustonsa puolesta ekologisesti merkittävä Alajokialueen tärkeimpänä muuttolintujen, erityisesti hanhien, levähdysalueena Kauhavanjoen ja Kleemolan kylän välinen osa Kauhavan Alajoesta kuuluu Bird Life Internationalin IBA-luokiteltuihin alueisiin (IBA = Important Bird Area) Tulvavuosina myös muiden vesilintujen merkittävä muuttoaikainen levähdyspaikka

Pienpetolintujen merkittävä pesimäalue Tärkeä pienpetolintujen pesimäalue, parimäärät runsaina myyrävuosina huomattavan suuria Leikkaavat myyräkantojen huippuja, josta on suoraa hyötyä myös maataloudelle Merkittävä osa koko Suomen tuulihaukkakannasta pesii Lapuan- ja Kyrönjokilaaksoissa

Ekologialtaan perusteellisesti tutkittu ja tunnettu alue Kauhavalaislähtoisen professori Erkki Korpimäen (Turun yliopisto) tutkimusalue vuodesta 1978 Korpimäki Yhdysvaltalaisen Tieteellisen Informaation Laitoksen v. 2002 tekemän luokittelun mukaan maailman eniten siteeratun ekologian ja ympäristöalan tutkijan joukossa sijalla 247 Erkki Korpimäki s research projects have produced a total of 16 Ph.D. theses and 144 articles published in international scientific journals with referee practice during 1993-2007 (58 articles during 1978-1992). Most of these papers have been published in high-quality international natural science, ecology and behavioural ecology journals, including Nature (3 papers in 1993-2007), Trends Ecol. Evol. (1), Biol. Reviews (1), Proc. R. Soc. B (11), BioScience (2), Ecology (8), J. Anim. Ecol. (12), Oikos (27), Oecologia (14), Ecol. Letters (1), Ecography (3), Biol. Cons. (2), Ecoscience (7), Funct. Ecol. (2), Evol. Ecol. (5), Behav. Ecol. (3), Anim. Behav. (5), and Behav. Ecol. Sociobiol. (3).

Annalan ja Saarimaan linjausvaihtoehdot

Annalan ja Saarimaan linjausvaihtoehdot Jatkuu Mäkipernaantien päähän Annala Kangas, vanhan tietoimituksen mukainen Saarimaa Kangas alustava ehdotus

Annala - Kangas Hyvää: Ylihärmän puolella on jo olemassa hyväkuntoinen viljelystie Kankaankylästä Lapuanjoen rantaan saakka Kauhavan puolella kaupungin omistuksessa oleva vanhan tietoimituksen mukainen tiepohja alajokialueella Kauhavan puolella tie liittyisi Mäkipernaantien kautta Läntisen sisääntulotien päähän, ja muodostaisi siten nopean yhteyden Huonoa: Tie lävistäisi linnustonsa puolesta koko alajokialueen arvokkaimaksi katsotun IBA-alueen, ja aiheuttaisi sen ekologialle suurta vahinkoa Tie kulkisi keskeltä Annalan kylän läpi ja oikaisuosuus Annalasta Mäkipernaantien päähän pirstoisi Annalan ja Mäki-Pernaan kylien kotipalstoja Tien ja sillan rakentaminen olisi geoteknisistä syistä todennäköisesti vaikeampaa kuin Saarimaan kautta kulkevassa vaihtoehdossa, joskin tämä olettamus selviää varmasti vasta maaperätutkimuksilla

Saarimaa - Kangas Hyvää: Uutta tietä täytyisi rakentaa vain noin 3,6 km kun sitä Annalan kautta kulkevassa vaihtoehdossa tarvittaisiin noin 5,2 km. Silti etäisyydeksi Kankaasta Kauhavan keskustaan tulisi sama noin 10 km. Tien ja sillan rakentaminen Ruhansaaren läheisyyteen todennäköisesti geoteknisesti helpompaa kuin se olisi Annalan linjauksessa, tämä olettamus selviää kuitenkin varmasti vasta maaperätutkimuksilla Tielinjaus kulkisi kokonaan IBAalueen ulkopuolella, jota suojaamaan jäisi lisäksi Kauhavanjoen rantapuusto. Lisäksi linjaus istuisi maisemaan Annala-vaihtoehtoa paremmin. Huonoa: Esitetty tielinjaus on kokonaan yksityisten maanomistajien hallussa, joten maanvaihtoja ym. Järjestelyjä täytyisi tehdä enemmän kuin Annalavaihtoehdossa Tie jatkuisi Kauhavan keskustaan Saarimaan ja Kauhavanjokivarren teitä pitkin, mikä on Annalan linjauksen mahdollistamaa Mäkipernaantie Läntinen sisääntulotie -vaihtoehtoa hitaampi Linjaus kulkee Lapuanjoen rannassa joen länsipuolella noin 400 metrin matkan Lapuan puolella, mikä saattaa aiheuttaa ongelmia toteutuksessa

Muita linjausvaihtoehtoja Nykyisen tietoimituksen pohjoispuolelta kulkeva linjaus Pirstoisi palstakuvion ja aiheuttaisi siten suurta haittaa maanviljelykselle ja rikkoisi lisäksi kulttuurimaiseman Lävistäisi vielä nykyistä Annala-linjausta pahemmin Alajoen IBA-alueen Ei palvelisi Kankaankylää ja Ala-Hellaa enää alun perin tarkoitetulla tavalla Ns. Jokihaarantietä Kauhavanjoen pohjoispuolella seuraava linjaus Käytännössä samat edut ja haitat kuin Annala-linjauksessa Kauhavanjokihaaran muuta alajokialuetta pienipiirteisempi palstakuvio aiheuttaisi ongelmia

Yhteenveto Annala-Kangas -linjauksen mukainen tieyhteys olisi nopeampi ja valmistelua voitaisiin jatkaa vanhan tietoimituksen pohjalta. Ympäristöhaitat sekä Annalasta Mäki-Pernaalle kulkeva kotipalstoja pirstova linjaus aiheuttavat huomattavia ongelmia. Ko. linjauksesta valitetaan varmasti ja kuten edellä on lyhyesti todettu, olisi ympäristösyistä tehtävällä valituksella vakavat perustelut Hanke voisi viivästyä merkittävästi valituskäsittelyjen takia ja mahdollisesti jäädä kokonaan toteutumatta Saarimaa-Kangas -linjauksen mukainen tieyhteys olisi todennäköisesti halvempi toteuttaa ja sen aiheuttamat ympäristöhaitat olisivat merkittävästi pienemmät. Varjopuolena olisi hitaampi yhteys, koska tie liittyisi Läntisen sisääntulotien sijasta Kauhavanjokivarren teihin. Lisäksi ongelmia voi aiheutua siitä että linjaus kulkee noin 400 metrin matkan Lapuan kaupungin alueella. Linjaus ohittaisi IBA-alueen kokonaan ja sitä suojaamaan jäisi lisäksi Kauhavanjoen rantapuusto Matkassa ei käytännössä mitään eroa Annala-vaihtoehtoon verrattuna