Palveluseteli, taustat, käyttöönotto ja kokemukset - rohkeasti kokeilemaan Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki
Markkinoiden hyödyntäminen / hyvinvointipalvelut osa elinkeinopolitiikkaa Jyväskylän näkökulma Jyväskylässä on riittävän suuri kysyntä mahdollistamaan aidon kilpailun hyvinvointipalvelujen tuottajille. Kilpailu on tuonut kaupungille taloudellista hyötyä esim. viimeisin kotihoidon kilpailutus Kilpailussa ovat pärjänneet sekä isot että pienemmät toimijat ja molemmat ovat tuoneet lisäarvoa asiakkaille ja kaupungille omilla vahvuuksillaan Palvelusetelimallissa asiakas kilpailuttaa tuottajia valinnoillaan Puitesopimus mallit myös toimivia ja mahdollistavat valinnan vapauden lisäämisen Kaupunki voi edesauttaa hyvinvointipalvelujen tarjonnan kehittymistä omalla toiminnallaan, jolloin kaikki osapuolet hyötyvät. Tästä on jo toimivia esimerkkejä Jyväskylästä. Uusia palvelujen tuottajia on tullut runsaasti (vuonna 2004 kolme yrittäjää palvelusetelituottajina vuonna 2012 yli 200 yritystä!!!) ja osa yrityksistä on laajentanut toimintaansa talousalueen ulkopuolelle. Kaupungin oma toiminta on parantanut kilpailukykyään, kun rinnalla on yksityistä tuotantoa. Jyväskylän kaupungin investointitarve vähenee kun yritykset ovat valmiit sijoittamaan alueelle.
Tuotannon arviointi Seuranta arviointi Oman toiminnan ja markkinoiden seuranta Tarjonta Laatu Hinta Tuotteistus Tulevaisuuden palvelutarpeen ja tarjonnan kehitys Linjaus Oman toiminnan osuus % Ostopalvelut osuus % Tuotannon toteutus Ostopalvelut Oma tuotanto Seuranta Tuotannon ja kehityksen ohjaus
Esimerkki: toimivat markkinat tuovat tehokkuutta Kotihoidon oman toiminnan, ostopalvelujen sekä palvelusetelin asiakastyön (välitön) keskimääräinen tuntihinta 2012 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Oma toimintko osto Lutak- ka 1-11 Ydinkeskusta osto Palveluseteli 1 valittu 2 valittu 3 valittu 4 valittu 5 6 7 8 9 10 11 12 13 Sarja1 68,45 35,64 30,00 34,63 32,80 34,27 35,00 35,87 33,64 36,90 38,03 39,00 39,00 40,00 41,85 41,85 60,12
PALVELUSETELIN KUSTANNUKSET JA HINTAVERTAILU PALVELUITTAIN, TP 2012 Lasten Terapia- Suun Päiväkoti Perhepäi Palveluas Omaishoi tilapäinen ja terveyden Avosaira hoito* vähoito* Kotihoito uminen dontuki kotiapu neuvonta huolto anhoito Toimintakulut oma toiminta, M 37,9 5,4 23,3 31,2 5,8 0,1 1,6 10,4 20,4 Palvelusetelit toteutuneet, M 6,0 1,0 0,8 0,8 0,2 0,3 0,1 0,4 0,03 Palvelusetelin osuus toimin. 13,7 % 15,5 % 3,3 % 2,6 % 3,4 % 75,5 % 4,6 % 4,1 % 0,2 % Palvelusetelin suoritehinta, 8 628 8 327 38 58-29 68 45 63 Oman toiminnan suoritehinta, 9 521 10 866 58 75-59 83 43 109 Palvelusetelin suoritehinta omaan toimintaan verrattuna, -893-2 539-20 -17 - -30-16 2-46 Suorittehinnan suhteellinen ero, % -10 % -30 % -54 % -30 % - -102 % -23 % 4 % -74 % Palvelusetelitoiminnan taloudelliset säästöt kaupungille, M /vuosi 0,6 0,3 0,4 0,3 0,3 0,02-0,02 0,02 Palvelusetelin hintalask elmassa on huomioitu myöntämisprosessiin, valvontaan ja ohjauk seen liittyvät k ustannuk set. Oman toiminnan k ustannuk set on tehty vertailuk elpoisek si, mm. eläk emenoperusteiset mak sut ja VARHE -mak sut on vähennetty. Suoritehinnat ovat yhden suoritteen k esimääräisiä hintoja. Päiväk otihoidon ja perhepäivähoidon k ustannus on vuosik ustannus. Oman toiminnan ja palvelustelitoiminnan suoritteet eivät ole k aik ilta osiltaan vertailuk elpoisia johtuen palveluiden erilaisista sisällöistä. Suoritehinnat: Päivähoito Kotihoito Palveluasuminen Sosiaalipalvelut Suun terveydenhuolto Avosairaanhoito laskennallinen paikka/vuosikustannus tunti vuorokausi tunti yhden pinnan paikka lääkärin vastaanotto
Jyväskylän palvelusetelitoiminnan kehittyminen 2004-2012 Aloitettiin vuonna 2004 Palveluseteli otettiin käyttöön Jyväskylässä vuonna 2004. Tuottajia kilpailutettiin kolme yritystä valittiin tuottajiksi. Alussa seteli oli käytössä omaishoidossa ja vanhusten kotihoidossa. Vuosibudjetti oli 60 000 euroa Tilanne vuonna 2012 Tuottajat ja tuotteet klemmari alustalla netissä Kukin tuottaja kilpailee hinnalla ja laadulla asiakas valitsee Kaupunki hyväksyy tuottaja palvelusetelituottajiksi Yrityksiä yli 200 kpl Käyttö 10 milj eur Asiakkaista yli 90% oli tyytyväisiä tai melko tyytyväisiä palvelusetelillä tuotettuun palveluun. Transaktiokustannukset 4,7 % palvelusetelin kokonaiskustannuksista (suun terveydenhuolto poikkeus). Palvelusetelin käytöstä aiheutunut säästö kaupungille vuonna 2012 oli yhteensä 2 milj euroa verrattuna siihen jos kyseinen palvelu olisi tuotettu kaupungin omana toimintana.
Esimerkki: Hyvinvointipolitiikka osana elinkeinopolitiikkaa Palveluntuottajien määrä on vuosina 2009-2012 lisääntynyt seuraavasti: Tuottajia v.2009 Tuottajia v.2012 Tilapäinen kotihoito (vanhukset) 19 24 Lyhytaikaishoito palvelukodeissa 4 4 Omaishoitajien sijaispalvelu 19 24 Päivätoiminta (vanhukset) 2 2 Tukipalvelut 19 21 Kotipalvelu (lapsiperheet) 14 17 Päiväkodit 21 33 Ryhmäperhepäiväkodit 4 3 Perhepäivähoitajat 68 118 Neuvonta- ja terapiapalvelut 10 Tuettu kotona -asuminen 8 Suun terveydenhuolto 4 Vanhusten ympärivuorokautinen palveluasuminen 6 Osa yrittäjistä tuottaa useita palvelusetelillä tuotettavia palveluita. Vuonna 2009 Jyväskylän kaupunki käytti 5,1 milj. euroa palvelurahaan ja palveluseteliin. Vuonna 2012 vastaava luku oli noin 10 milj. euroa
Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon vuoden 2013 tammi-elokuun nettotoimintamenojen ensitietoja (verrataan vuoden 2012 vastaaviin menoihin), nouseva järjestys vuoden 2013 mukaan. Lähde: Kuntaliitto/Heikki Punnonen Sosiaali -ja terveystoimi, /asukas Sosiaalitoimi, /asukas Toimeentulotuki, Terveystoimi yhteensä, ilman lasten päivähoitoa ilman lasten päivähoitoa /asukas /asukas Kunta 2013 2012 Kunta 2013 2012 Kunta 2013 2012 Kunta 2013 2012 Espoo 1 676 1 613 Espoo 668 653 Pori 60 59 Vantaa 961 923 Jyväskylä 1 723 1 693 Lahti 699 685 Oulu 70 78 Jyväskylä 1 001 975 Vantaa 1 723 1 642 Jyväskylä 722 718 Kuopio 86 92 Espoo 1 008 961 Lahti 1 875 1 778 Vantaa 748 702 Turku 86 82 Oulu 1 122 1 128 Oulu 1 880 1 885 Oulu 758 757 Jyväskylä 105 91 Lahti 1 176 1 093 Pori 2 009 1 979 Kuopio 781 762 Lahti 116 105 Tampere 1 208 1 177 Tampere 2 052 1 998 Turku 833 815 Tampere 121 110 Helsinki 1 226.. Helsinki 2 059.. Helsinki 834.. Espoo 124 119 Turku 1 226 1 209 Turku 2 059 2 024 Tampere 844 821 Kotka 149 144 Kuopio 1 288 1 198 Kuopio 2 075 1 961 Kotka 1 092 1 018 Vantaa 161 143 Kotka 1 338 1 253 Kotka 2 430 2 271 Pori.... Helsinki 181.. Pori.... Kansanterveystyö, /asukas Erikoissairaanhoito, /asukas Kunta 2013 2012 Kunta 2013 2012 Vantaa 275 277 Jyväskylä 606 584 Espoo 366 345 Espoo 641 615 Turku 374 419 Lahti 643 584 Kuopio 381 369 Oulu 646 598 Pori 384 418 Vantaa 668 628 Jyväskylä 395 391 Helsinki 689.. Tampere 460 452 Tampere 749 725 Oulu 475 530 Pori 775 749 Kotka 500 485 Kotka 838 768 Lahti 533 510 Turku 852 790 Helsinki 537.. Kuopio 907 830
Sosiaali- ja terveystoimi yhteensä * (suluissa nettomenot muutos %) Espoo /asukas 1 676 (5,7 %) Vantaa Jyväskylä Lahti Oulu Pori 1 723 (6,1 %) 1 723 (2,8 %) 1 875 (6,2%) 1 880 2 009 (1,7 %) 2013 tammi-elokuun toteutuneiden nettotoimintamenojen vertailun mukaan Jyväskylän menot kasvoivat 2,8 %. Vertailukaupungeissa keskimääräinen kasvu oli 4,8 % (Helsinki ja Oulu ei 2012 vert.) Tampere 2 052 (3,8 %) Turku 2 059 (4,6 %) Helsinki 2 059 Kuopio 2 075 (5,2 %) Kotka * Ilman lasten päivähoitoa 2 430 (7,1 %)
Nettotoimintamenot tammi-joulukuussa 2012 ja 2011 - Sosiaali- ja terveystoimi (ilman lasten päivähoitoa) Kotka Turku Helsinki Kuopio Tampere Pori Oulu 2012 2011 Lahti Jyväskylä Vantaa Espoo 0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 4 000 /asukas
Tavoitteena tehokkuus ja valinnan vapaus Valinnan vapaus aidoksi mahdollisuudeksi kaikissa sosiaali- ja terveyspalveluissa raha seuraa asiakkaan mukana periaate läpi tuotannon
Raha seuraa asiakasta miksi? Asiakkaan valinnan vapaus kasvaa Tuottajat kilpailevat asiakkaista kilpailussa korostuu laatu Julkisen ja yksityisen sektorin tuottajat ovat yhdenvertaisessa asemassa asiakkaaseen nähden Kustannusten hallinta paranee
Asiakas valitsee palvelunsa Asiakkaan valinnan vapauden on oltava mahdollinen kaikissa sosiaali- ja terveyspalvelualueen järjestämisvastuulla olevissa palveluissa sekä julkisen sektorin sisällä että julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Valinnan vapauden lisäämisestä saadut kokemukset sekä Jyväskylästä että kansallisesti ja kansainvälisesti ovat pääsääntöisesti myönteisiä: Hinta laatusuhde palveluilla on parantunut ja sosioekonomiset erot erityisesti terveydenhuollon palvelujen saatavuudessa ovat pienentyneet (esim. Tukholma).
Asiakas valitsee palvelunsa Palvelusetelimalli on yksi mahdollisuus valinnan vapauden toteuttamiseen. Palvelusetelin arvo voi olla kunnan tuottaman palvelun omakustannushinta. Kunnan tuottamien palvelujen yksikkökustannukset on oltava läpinäkyvät ja julkisesti nähtävissä. Kunnan omien palveluyksikköjen on saatava rahoituksensa asiakkaiden myötä ts. palveluseteli on samalla tavoin käytössä käyttipä asiakas kunnan tai jonkun muun tuottajan palveluja.
Kunnan on edistettävä palvelutuottajien positiivista kilpailua Suurten kokonaisuuksien kilpailutus? tarjoajina vain suuret tuottajat vaikutukset yrittäjyyden kehittymiseen Pientenkin yritysten on voitava toimia kunnan järjestämisvastuulla olevien toimintojen toteuttajina. Sekä suuria että pieniä yrityksiä tarvitaan.
Palveluseteliprosessi Kaupunki määrittelee palvelusetelillä tuotettavat palvelut, palvelusetelin arvon ja myöntämisen kriteerit Palveluntuottaja Asiakas tekee sopimuksen palveluntuottajan kanssa suorittaa palvelun ja laskuttaa asiakasta sekä Kaupunki hyväksyy palveluntuottajat lähettää setelit Hyväksytyistä palveluntuottajista pidetään rekisteriä (Klemmari) Kaupungin palveluohjaaja/viranhaltija arvioi palveluntarpeen, antaa palvelusetelit ja tekee palvelusetelipäätöksen Asiakas valitsee palveluntuottajan Smartumille/ tulouttaa setelin arvon Smartumin tililtä Smartum laskuttaa kaupunkia sovituissa erissä/ kaupunki tekee tilauksen seteleistä
Asiakastyytyväisyyskysely kotihoidon, omaishoidon ja tukipalvelun palveluseteliasiakkaille, syksy 2011 Asiakkaista 93% oli tyytyväisiä tai melko tyytyväisiä palvelusetelillä tuotettuun palveluun. 75 % koki, että hoito- ja palvelusuunnitelmassa sovitut palvelut olivat toteutuneet palvelusetelillä kiitettävästi tai hyvin. 22 % asiakkaista oli vaihtanut tuottajaa kesken palvelun tuottamisen. 90 % oli erittäin tyytyväisiä tai melko tyytyväisiä kaupungin antamaan palveluohjaukseen palvelusetelin käyttämisestä. 88 % koki, että palveluseteli tukee kotona asumista. 53,5 % oli tietoisia oikeudestaan valita kunnallisen ja palvelusetelipalvelun välillä 71 % oli täysin samaa mieltä seuraavan väittämän kanssa: Mikäli palvelu on laadukasta, minulle ei ole väliä tuottaako palvelun yksityinen vai julkinen toimija. Kysely lähetettiin 253 asiakkaalle. Vastausprosentti oli 47%.
Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset 2011 Kohderyhmänä olivat yksityisten päiväkotien ja perhepäivähoitajien asiakkaat Toteutus Internet-kyselynä huhti- toukokuussa 2011 N= 373, joista 38 on yksityisen perhepäivähoidon ja 335 kpl yksityisen päiväkoti- ja ryhmäperhepäivähoidon asiakkaiden vastauksia Kokonaisarvosana perhepäivähoitopalveluille on erittäin hyvä: 9,4 (asteikko 4-10) Kokonaisarvosana päiväkotihoitopalveluille on erittäin hyvä: 9,0 (asteikko 4-10).
Asiakaspalautteesta avosairaanhoidon lapsen infektiosairauden kiireellisen hoidon setelistä Lisää joustavuutta, kun ajat voi varata netin kautta ja aikoja yksityisellä saa jopa klo 20 asti. Palveluseteli on ollut ihan kätevä toimenpide. Vähän ehkä hankalampaa kun normaalisti kun pitää hakea ensin seteli ja sitten mennä jonnekin muualle lääkäriin. Lapsi on saatava heti hoitoon kun on akuutti infektio, tästä syystä on hyvä että tämmöinen palveluseteli on käytössä
Rohkeasti eteenpäin