Potilasohje Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Psykiatrian palveluyksikkö PY150 rr 30.11.2012 1 (18) Masennuspotilaan itsehoito-opas Kuvaus: Ohjeessa selvitetään masennuksen oireet ja sen hoitoa. Masennuksen itsehoitoa selvitetään samoin kuin erilaisia kuntouttavia tekijöitä. MASENNUSPOTILAAN ITSEHOITO-OPAS Postiosoite Käyntiosoite PUIJON SAIRAALA ALAVAN SAIRAALA JULKULAN SAIRAALA TARINAN SAIRAALA KUOPION PSYKIATRIAN KESKUS PL 1777 Puijonlaaksontie 2 Kaartokatu 9 Puijonsarventie 40 Tarinaharjuntie 49 Kotkankallionkatu 14 70211 KUOPIO 70210 KUOPIO 70620 KUOPIO 70260 KUOPIO 71800 SIILINJÄRVI 70600 KUOPIO Puh. (017) 173 311 Puh. (017) 173 311 Puh. (017) 173 311 Puh. (017) 173 311 Puh. (017) 173 311 Puh. (017) 173 311 Internet: http://www.psshp.fi
2 (18) Sisältö Masennuksen peruspiirteet 3 Masennuksen asteet ja oireet 4 Hoitovaihtoehtoja 5 Kuntoutus ja kuntoutuminen 7 Itsehoito 8 Masennuksen noidankehä 9 Nukkuminen 10 Lääkitys 10 Ravinto 11 Päihteet 12 Fyysiset sairaudet 12 Seksuaalisuus 13 Liikunta 13 Vertaistuki ja järjestöt 14 Työkyky ja toimeentulo 15 Läheisille 16 Hälytysmerkit 17 Mistä saa apua 17 Lähteet 18
3 (18) Masennuksen peruspiirteet Masennustila eli depressio on yleinen sairaus. Vuosittain viisi suomalaista sadasta kärsii masennuksesta. Masennuksesta johtuvat sairaslomat ja työkyvyttömyyseläkkeet ovat yleisiä. Masennustilojen taustalla on usein sekä perinnöllinen alttius että laukaiseva ulkoinen tekijä, kuten kuormittava elämänmuutos, pitkäaikainen stressi tai yksinäisyys. Lapsuuden ikävät kokemukset lisäävät riskiä sairastua masennukseen. Masennusta voidaan kuitenkin hoitaa monin eri keinoin ja siitä voidaan toipua. Toipuminen on sitä nopeampaa, mitä aikaisemmin masennuksesta kärsivä hakeutuu hoitoon. Mieliala vaihtelee eri ikäkausiin liittyvien kehityksellisten tehtävien takia ja normaaliin arkeen kuuluvasti. Lähiomaisen kuolema ja muut suuret menetykset tuottavat surua ja masennuksen tunnetta, mutta tavallisesti ihminen selviytyy pahimman yli muutamassa kuukaudessa. Normaali surureaktio ei kestä vaikeana yli kahta kuukautta eikä johda esimerkiksi itsetuhoajatuksiin. Alle kaksi viikkoa kestäneitä oireita ei luokitella masennustilaksi. Masennustilan eli depression voi tunnistaa seuraavista pääoireista: mieli on maassa suurimman osan aikaa kiinnostuksen tai mielihyvän katoaminen asioista, jotka ennen tuottivat iloa vähentyneet voimavarat ja poikkeuksellisen väsynyt olo Masennustila heikentää psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista hyvinvointia ja toimintakykyä eli vaikutus voi olla hyvin kokonaisvaltainen. Lievästä masennuksesta kärsivä selviytyy yleensä työssään, mutta vaikeasta masennustilasta kärsivä on lähes aina työkyvytön. Sairausloman tarve riippuu masennuksen vaikeusasteen lisäksi työn luonteesta. Työkyvyn arvioinnissa on kyse sairauden tuomien rajoitusten ja työn vaatimusten sekä jäljellä olevan työkyvyn arvioinnista. Masennuksen vaikeusasteen arvioinnissa käytetään apuna erilaisia masennusoireita arvioivia asteikkoja. Potilaan itse täyttämistä asteikoista tunnetuin on Beckin masennusasteikko (BDI). Masennuksen ehkäisyssä ja varsinkin lievissä masennuksissa tai masennuksesta toipumisvaiheessa korostuvat terveelliset elämäntavat, liikunta ja stressitekijöiden hallinta. Masennuksesta kärsivä ihminen tarvitsee usein muutosta elämäänsä, esim. ajatteluunsa, vuorovaikutukseen, toimintatapoihin tai elinympäristöön. Muutoksen aikaansaamiseksi hän tarvitsee tukea ja hoitoa riittävän kauan.
4 (18) Masennuksen asteet ja oireet Oireluettelo: 1. Masentunut mieliala suurimman osan aikaa 2. Kiinnostuksen tai mielihyvän menettäminen asioihin, jotka ovat tavallisesti kiinnostaneet tai tuottaneet mielihyvää 3. Vähentyneet voimavarat tai poikkeuksellinen väsymys 4. Itseluottamuksen tai omanarvontunnon väheneminen 5. Perusteettomat tai kohtuuttomat itsesyytökset 6. Toistuvat kuolemaan tai itsemurhaan liittyvät ajatukset tai itsetuhoinen käyttäytyminen 7. Subjektiivinen tai havaittu keskittymisvaikeus, joka voi ilmetä myös päättämättömyytenä tai jahkailuna 8. Psykomotorinen muutos (kiihtyneisyys tai hidastuminen), joka voi olla subjektiivinen tai havaittu 9. Unihäiriöt 10. Ruokahalun lisääntyminen tai vähentyminen, johon liittyy painon pudotus Psykoottistasoisessa masennuksessa esiintyy harhaluuloja tai -elämyksiä. Lievä masentuneisuus: kesto vähintään kaksi viikkoa ja oireista esiintyy vähintään 4 oiretta sekä subjektiivista kärsimystä, mutta toimintakyky on säilynyt. BDImasennusasteikon pisteet 10-19. Keskivaikea masennus: kesto vähintään kaksi viikkoa ja esiintyy vähintään 6-7 oiretta. Työ- ja toimintakyvyssä jo huomattavaa alenemaa. BDI pisteet 20-29 Vaikea masennus: kesto vähintään kaksi viikkoa ja esiintyy vähintään 8-10 oiretta. Henkilö on aina lähes työkyvytön ja tarvitsee usein apua päivittäisissä toimissaan. Voi esiintyä myös psykoottisia oireita. BDI pisteet 30-63. Hoito tapahtuu pääsääntöisesti avohoidossa joko perusterveydenhuollossa omalääkärillä tai työterveyshuollossa. Hoito voidaan tarvittaessa siirtää perusterveydenhoidosta erikoissairaanhoitoon Kuopion psykiatrian keskukseen, Siilinjärven psykiatrian, yleissairaalapsykiatrian tai vanhuspsykiatrian poliklinikalle. Hoito erikoissairaanhoidon avohoidossa tai sairaalahoidossa Julkulan/Tarinan sairaalassa. Depressio. Käypä hoito 4.7.2009.
5 (18) Hoitovaihtoehtoja Hoitoon hakeutuminen Masennusoireiden ilmaannuttua otetaan ensisijaisesti yhteyttä terveyskeskuksen omalääkäriin / hoitajaan tai työterveyshuoltoon. Vastaanotolle kannattaa ottaa mukaan läheinen ihminen, joka tarvittaessa voi antaa taustatietoja. Tarvittaessa tehdään lähete psykiatriseen erikoissairaanhoitoon 1 5 käynnin jälkeen, jos masennustila ei ala korjautumaan. Masennuksen hoito voidaan toteuttaa joko terveyskeskuksessa, työterveyshuollossa, erikoissairaanhoidossa tai yksityissektorilla. Erilaisissa elämäntilannekriiseissä (esim. läheisen kuolema, aviokriisi, perheväkivalta) auttaa Kuopion Kriisikeskus (www.kuopionkriisikeskus.fi), jonne hakeudutaan ottamalla ensin yhteyttä puhelimitse. Kriisikeskus ohjaa tarvittaessa terveyskeskukseen tai erikoissairaanhoitoon. Hoidon alussa selvitetään, mistä on kysymys, mitä on tapahtunut ja miten se vaikuttaa vointiin ja toimintakykyyn. Hoito suunnitellaan tarpeenmukaisesti ja yksilöllisesti. Elämäntilanteen ja kokonaisvaltaisen tuen tarpeen kartoittaminen on tärkeää. Masennukseen sairastunutta pyritään auttamaan ensisijaisesti avohoidon keinoin. Jos avohoito ei riitä, sairaalahoito on mahdollinen hoitovaihtoehto. Hoitomenetelmät Hoidon tavoitteena on saada potilas oireettomaksi, estää oireiden palaaminen ja ehkäistä masennusjaksojen uusiutuminen sekä parantaa terveyteen liittyvää elämänlaatua. Masennustilojen hoidossa keskeisimpiä hoitomuotoja ovat masennuslääkkeet ja vaikuttaviksi osoitetut psykoterapiat. Nämä hoidot ovat yhtä tehokkaita lievissä ja keskivaikeissa masennuksissa, joissa niitä voidaan käyttää vaihtoehtoisina tai yhtäaikaisesti. Mitä vaikeampi masennustila on, sitä tärkeämpää on lääkehoidon ja psykoterapian yhdistäminen. Vaikeissa masennustiloissa on aina syytä käyttää lääkehoitoa. Jos masennusoireiden lisäksi esiintyy harhaluuloja ja -aistimuksia, todellisuudentajun heikentymistä, voimakkaita itsetuhoajatuksia tai halua vahingoittaa muita, on psykiatrinen sairaalahoito usein tarpeellinen. Vaikea-asteisesta ja pitkittyneestä masennuksesta kärsivät potilaat voivat hyötyä aivosähköhoidosta. Kirkasvalohoitoa käytetään erityisesti kaamosmasennuksen hoidossa. Raskauden aikana suositeltavin hoitomuoto on psykoterapia. Hoidon pituus ja käyntitiheys vaihtelevat yksilöllisten tilanteiden ja masennuksen vaikeusasteen mukaan. Hoito suunnitellaan ja hoidon tavoite määritellään yhteistyössä potilaan, hoitavien työntekijöiden ja läheisten / verkoston kanssa. Hoidon tavoitteiden toteutumista ja hoidon vaikutusta arvioidaan säännöllisesti ja tarvittaessa hoito- ja kuntoutussuunnitelmaa muutetaan. Masennuksen hoidon alkuvaiheessa käyntejä tarvitaan 1 2 viikon välein, joskus tiheämminkin. Puolison ja lasten tapaaminen Masennuksen hoidon aikana on usein tarpeellista tavata puolisoa ja lapsia. Perhetapaamisissa puhutaan siitä, miten perheenjäsenet ymmärtävät masennuksen syitä, miten masennus vaikuttaa perheen arkeen, mitä muut perheenjäsenet voivat tehdä masentuneen perheenjä-
6 (18) senen toipumisen tukemiseksi ja miten he itse voivat pitää huolta omasta jaksamisestaan. Koko perheelle annetaan myös tietoa masennuksesta ja sen hoidosta. Lapsien tilanne huomioidaan, ja heitä voidaan tavata. Lääkehoito Noin kaksi kolmasosaa masennuslääkettä säännöllisesti käyttäneistä hyötyy siitä selvästi, noin kolmanneksella lääkettä tai sen annosta voidaan joutua muuttamaan paremman tehon saamiseksi. Masennuslääkitys on aina yksilöllinen ja siinä on olemassa useita eri vaihtoehtoja. Sopiva lääkitys auttaa helpottamaan oireita sekä käsittelemään vaikeita ajatuksia ja kokemuksia menneisyydessä ja nykytilanteessa. Lääkitys ei muuta persoonallisuutta eikä aiheuta riippuvuutta. Masennuksesta kärsivillä henkilöillä on usein normaalia vähemmän serotoniinia, noradrenaliinia tai dopamiinia keskushermostossa. Lääkehoidolla pyritään normalisoimaan näiden välittäjäaineiden määriä. Lääkehoito voidaan aloittaa ja sitä voidaan seurata perusterveydenhuollossa omalääkärin vastaanotolla, työterveyshuollossa tai erikoissairaanhoidossa. Lääkkeen valintaan vaikuttaa masennusoireiden laatu ja vaikeusaste. Joskus joudutaan valmistetta ja/tai annostusta vaihtamaan oikean lääkityksen löytämiseksi. Lääkehoidon vaste näkyy yleensä 1-4 viikon kuluttua hoidon aloituksesta. Puolella potilaista oireet katoavat jokseenkin kokonaan 6 8 viikossa. Lääkehoitoa ja sen seurantaa jatketaan useita kuukausia (keskimäärin vähintään puoli vuotta) tai jopa kauemmin oireiden loputtua, jotta masennus ei uusiutuisi (estohoito). Lääkitys lopetetaan vähitellen lääkärin ohjeen mukaan. Masennuslääkehoitoa on syytä jatkaa pitkäkestoisena (ylläpitohoito) silloin, kun potilas on elämänsä aikana kärsinyt vähintään kolme kertaa keskivaikeasta tai sitä vaikeammasta masennustilasta. Ylläpitohoitoa suositellaan joskus myös jo toisen vakavan masennusjakson jälkeen. Tukea antavat keskustelut Masennuslääkityksen seuraamisen lisäksi terveyskeskuksessa ja työterveyshuollossa on mahdollisuus tukea antaviin keskusteluihin. Myös terveyskeskuksen vastaanoton hoitaja on tärkeä yhteistyökumppani masennuspotilaalle ja perheelle. Tavoitteena on, että sama henkilö seuraa potilaan vointia ja lääkitystä säännöllisesti toteutuvien käyntien aikana. Terapiat Terapeuttisen hoidon tavoitteena on auttaa potilasta toipumaan masennuksesta ja parantaa hänen toimintakykyään. Eri terapiamuotoja voidaan käyttää yhdessä tai erikseen. Yksilöterapia Yksilöterapiassa potilas keskustelee hoitavan henkilön kanssa tavoitteena löytää uusia ajattelu-, vuorovaikutus- ja toimintatapoja. Tärkeää on selvittää masennuksesta toipumista edistäviä ja ehkäiseviä tekijöitä. Terapiakäyntien tiheys vaihtelee potilaan tarpeen mukaan.
Ryhmäterapia 7 (18) Hoito ja kuntoutus voi toteutua keskustelu- tai toiminnallisessa ryhmässä. Ryhmässä on mahdollisuus opetella tunnistamaan ajattelun, tunteiden ja toiminnan yhteyttä toisiinsa. Ryhmässä voidaan harjoitella masennuksen ehkäisy- ja hoitotaitoja ja saada tietoa masennuksesta. Ryhmä tarjoaa vertaistukea. Pari- ja perheterapia Masennusta voidaan hoitaa myös pari- tai perheterapialla. Yleensä terapia alkaa 3-5 käynnin selvittelyjaksolla. Tämä voi jo olla riittävä hoito tai sitten voidaan sopia esim. 5-10 käynnin jatkotyöskentelystä. Pariterapiassa voidaan korjata parisuhteeseen liittyviä pulmia, mikäli niitä on. Puoliso voi olla mukana hoidossa tukemassa masentunutta puolisoaan ja saamassa myös itse tukea. Perheterapiassa hoidossa on mukana koko perhe. Perheterapian tavoite on edistää perheenjäsenten välistä vuorovaikutusta ja saada perhe toimimaan paremmin. Monen perheen ryhmäterapia Monen perheen ryhmäterapiassa perheet voivat jakaa yhdessä sekä vaikeuksiaan että selviytymiskeinojaan hankalissa tilanteissa, joita masennuksen kanssa elämisessä tulee. Lisäksi perheet voivat tukea toisiaan ja saada tietoa erilaisista sairastumiseen liittyvistä kysymyksistä. Ryhmä voi olla joskus masennuspotilaan ainoa hoitomuoto tai hänellä voi olla lisäksi muuta avohoitoa. Kuntoutus ja kuntoutuminen Vakava masennus heikentää usein toimintakykyä ja selviytymistä arkielämästä sekä aiheuttaa vetäytymistä sosiaalisista kontakteista. Psykiatrisen kuntoutuksen tavoitteena on ohjata ja tukea kuntoutujaa aktivoimaan toimintakykyään, ylläpitämään paremmin elämänhallintaansa ja sosiaalisia kontakteja. Kuntoutus perustuu kuntoutujan ja kuntoutustyöntekijän yhdessä laatimaan kuntoutussuunnitelmaan. Tärkeää on, että kuntoutujalla on motivaatiota opetella uusia selviytymiskeinoja ja työskennellä oman elämänsä puolesta. Kuntoutus voi olla yksilö- tai ryhmäkuntoutusta. Ohjausta ja tukea on mahdollista saada tarpeen mukaisesti myös kuntoutujan elinympäristössä. Kuntoutusohjaukseen sisältyy lisäksi ammatillisen kuntoutuksen (opiskelu ja/tai työ) mahdollisuuksien kartoittaminen, mikäli sellainen on kuntoutujan tilanteessa ajankohtainen. Kuntoutuminen on toivon heräämistä ja myönteisen minäkuvan muodostumista sekä itsetunnon vahvistumista. Niin läheisten kuin viranomaistenkin kanssa tehtävä yhteistyö auttaa ja tukee kuntoutumisen etenemisessä ja elämän päämäärien saavuttamisessa. Kela ja RAY järjestävät kuntoutuskursseja, joihin hakeutumiseen tarvitaan yleensä lääkärintodistus. Kelan ryhmiä on esim. masentuneilla nuorille äideille, työuupuneille, vanhemmille ja omaisille. Kelan tukema kuntoutuspsykoterapia voi toteutua yksilö-, pari- tai perheterapiana. Psykoterapiaa antavat psykoterapiakoulutuksen saaneet henkilöt, joiden pätevyyttä valvoo Sosiaalija terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira. Kansaneläkelaitos pitää yllä luetteloa psykote-
8 (18) rapeuteista, joiden antama hoito voidaan korvata lääkinnällisenä kuntoutuksena. Lisätietoa eri terapiamuodoista ja -suuntauksista saa www.mtkl.fi ja lääkinnällisenä kuntoutuksena toteutuvan psykoterapian hakemisesta osoitteesta www.kela.fi Verkostot Omaisten ja läheisten tuki on ensiarvoisen tärkeää. Auttamassa voivat olla myös omalääkäri, työterveyshuolto, Päihdesäätiö, sosiaalitoimi, KELA ja työvoimatoimisto. Tarvittaessa verkostoa kutsutaan potilaan suostumuksella mukaan hoitoon. Masennuksen itsehoito Masennuksen itsehoidossa ja masennuksen ehkäisyssä on tärkeää läheisten ja ammattiihmisten antama tuki, liikunta ja lepo, nukkuminen, terveellinen ruokavalio, liiallisen stressin ja työtaakan välttäminen, sekä alkoholin käytön ja tupakoinnin lopettaminen. Kannabiksen käyttö on haitallista ja käyttö voi laukaista masennustilan. Varsinkin lievissä masennuksissa ja masennuksesta toipumisvaiheessa itsehoito korostuu. Itsehoidossa tärkeää Omien voimavarojen tunnistaminen ja käyttöön ottaminen sekä itseä kuormittavien asioiden tunnistaminen ja niiden vähentäminen: 1. Tunnista stressiä aiheuttavat tekijät: työ/opiskelu/työttömyys, parisuhde/perhetilanne, lähiaikojen menetykset, taloudellinen tilanne, muu kuormitus 2. Tunnista, millä keinoilla olet aikaisemmin selvinnyt vaikeiden elämäntilanteiden kanssa ja yli 3. Masennuksesta ja siihen liittyvistä asioista puhuminen tuo toivoa, jäsentää ajatuksia ja auttaa löytämään vaihtoehtoisia toimintatapoja 4. Omien ajattelu- ja toimintatapojen tunnistaminen ja niiden vaikutusten tiedostaminen on hyväksi 5. Muutos ajattelu- tai/ja toimintatavoissa ja elinolosuhteissa on usein tarpeen 6. Puhuminen omista tunteista ja ajatuksista puolison sekä läheisten kanssa on hyväksi 7. Yritä säilyttää yhteydet muihin ihmisiin ja harrastuksiin niin hyvin kuin mahdollista 8. Itsestä välittäminen ja huolehtiminen on tärkeä asia 9. Sopivan ja säännöllisen päivärytmin ja rutiinien luominen ja säilyttäminen auttaa selviytymään arjessa 10. Arjen ilojen ja pientenkin onnistumisten huomioiminen on auttava asia
9 (18) Yksi myönteinen muutos elämässä synnyttää helposti lisää myönteisiä kokemuksia ja on murtamassa kielteisten ajatusten ja toimintatapojen noidankehää. Ei pidä jäädä yksin. Se ei ole häpeän asia, että on sairastunut masennukseen. Se on sairaus muiden joukossa, johon saa apua, kun sitä hakee. Masennuksesta voi toipua, kun vain myöntää itselleen, että tarvitsee apua. Ja se toipuminen ei tapahdu hetkessä, vaan siihen tarvitaan aikaa ja nenäliinoja. Katri Kemppanen, Masennuksesta kohti valoa / Akuutti 17.11.2009 / YLE TV2 MASENNUKSEN NOIDANKEHÄ Masennuksen jatkuessa ihminen tuntee joutuvansa noidankehään, jossa usein pessimistiset ajatukset tuottavat kielteisiä tunteita. Kielteiset tunteet tuottavat ruumiillisia tuntemuksia, jotka tuottavat vuorostaan pessimistisiä ajatuksia jne. Noidankehää voidaan purkaa ja masennusta lievittää vaikuttamalla ajatuksiin, kehoon, toimintaan tai ympäristöön. TAUSTATEKIJÖITÄ: mm. pettymykset, menetykset, elämäntavat, puute hermoston välittäjäaineissa, pitkäaikaissairaudet, itsetuntovaikeudet SAIRASTUMINEN: Masentunut mieliala, unihäiriöt, väsymys, ruokahalun muutokset, kiinnostuksen ja mielihyvän puuttuminen, keskittymiskyvyn, muistin ja päätöksentekokyvyn heikkeneminen, itseluottamuksen väheneminen, syyllisyydentunteet, itsetuhoisuus. HOITO: Tavoite: Noidankehän katkaiseminen -> Keinot: Luottamuksellinen hoitosuhde, jossa pyritään muuttamaan omien sisäisten ajatusten vääristymiä sekä toimintatapoja ja tavoitteita. Lisäksi käytetään lääkehoitoa, kirkasvalohoitoa kaamosmasennukseen sekä vaikeimmissa masennustiloissa sähköhoitoa tai magneettistimulaatiota.
10 (18) TOIPUMINEN Kokonaishoidon tavoitteena on oireettomuus Voimavarojen lisääntyminen Työ- ja toimintakyvyn saavuttaminen, koheneminen ja ylläpitäminen Onnistumisen / hallinnan tunne Terveiden elämäntapojen ylläpitäminen Elämänlaadun paraneminen Nukkuminen Riittävä lepo ja uni auttavat toipumisessa Unentarpeessa on yksilöllisiä eroja. Masennustilaan liittyvä unettomuus ilmenee nukahtamisvaikeuksina, liian varhain heräämisenä tai unen katkonaisuutena. Epätyypillisessä masennuksessa liikaunisuus on tavallinen oire. Uneton ihminen kärsii väsymyksestä, mikä aiheuttaa merkittävää haittaa monella elämänalueella. Usein myös masennustilan oireisiin kuuluu voimakas uupumus. Tämä voi ilmetä merkittävänä voimavarojen vähenemisenä ja väsymyksenä. Unettomuuden hoitaminen unihuollon ja tarvittaessa lääkityksen avulla on tärkeää Unihuolto: Tarkista elintavat mm. nautintoaineet, liikunta ja sen ajoittaminen, ilta-aterian ajankohta ja sisältö Muokkaa nukkumisympäristö rauhalliseksi ja otolliseksi Rauhoitu ja luo iltarituaalit Rentoudu Älä vietä aikaa sängyssä turhaan, jos et saa unta, vaan yritä nukahtamista hetken kuluttua uudelleen Käsittele huolet päivällä, älä illalla Lääkitys Huolehdi lääkityksestä Keskustele lääkärin tai/ja hoitavan henkilön kanssa masennuslääkityksestä ja sen vaikutuksista, myös mahdollisista haittavaikutuksista. Ota esille keskustelussa epäselvät asiat ja lääkitykseen liittyvät pelot. Käytä lääkkeitä lääkärin antamien ohjeiden mukaisesti.
11 (18) Pyydä lääkäriltä / hoitavalta henkilöltä kirjallisena nykyinen lääkitys ja lääkehoito-ohjeet. Uusi reseptit ja hae lääkkeet ajoissa apteekista säännöllisen lääkityksen turvaamiseksi. Ravinto Ruokaile säännöllisesti Masentuneena voimavarat itsestä huolehtimiseen ovat vähissä, joten ruoanlaitto ja terveellisten ruokavalintojen miettiminen voivat tuntua ylitsepääsemättömän hankalilta. Masennukseen sairastuessa ruokahalu usein heikkenee, jolloin ruokailu voi olla vähäistä ja yksipuolista. Tällöin ravintoaineiden saanti vähenee, mikä heikentää psyykkistä ja fyysistä jaksamista. Joskus masennus aiheuttaa ruokahalun lisääntymistä, mikä voi aiheuttaa painon nousua. Lisääntynyt ruokahalu voi ilmetä haluna syödä erityisesti hiilihydraattipitoisia ruoka-aineita, kuten makeisia. Myös kaamosmasennuksessa ihminen lihoo pikemminkin kuin laihtuu. Osa mielialalääkkeistä voi lisätä ruokahalua ja aiheuttaa siten painonnousua. Käytännössä yksilölliset kokemukset lääkkeiden vaikutuksista ruokahaluun ja painoon vaihtelevat. Ravitsemustilaa parantaa usein jo se, että perusateriat tulevat syödyiksi. On tärkeää syödä joka päivä säännöllisesti 3 4 tunnin välein. Säännöllinen ateriarytmi ja riittävä perusruokailu helpottavat makeanhimoa ja ahmintataipumusta. Lämmin ateria rytmittää päivää. Käytä apuna valmisruokia, ateriapalveluita tai vaikkapa läheisen lounasruokalan palveluita. Liian vähäistä tai yksipuolista ruokailua voidaan tarvittaessa täydentää ravintoainevalmisteilla: Folaatin, B12-vitamiinin ja D-vitamiinin riittävästä saannista on syytä huolehtia. Folaatin puutos on masentuneilla yleistä. Vaikeaa masennusta sairastavilla havaitaan usein myös D-vitamiinin puutos. Näiden kaikkien saannin turvaat käyttämällä päivittäin annosteluohjeen mukaisen määrän monivitamiinivalmistetta. On viitteitä siitä, että riittävä kalan rasvojen eli omega-3 -sarjan rasvahappojen saanti voi edistää masennuksesta toipumista. Tämän vuoksi kalaa kannattaa syödä ainakin suositusten mukaiset kaksi kertaa viikossa ja/tai käyttää kalaöljyvalmistetta masennuslääkityksen lisäksi.
12 (18) Päihteet Vältä liiallista alkoholin käyttöä Alkoholin käyttöön masennustilan yhteydessä liittyy tavallista suurempi ongelma- tai riskikäytön vaara. Jo lyhytaikainenkin runsas alkoholin käyttö lisää masennusoireilua ja siten helposti pahentaa tilannetta. Alkoholi järkyttää entisestään keskushermoston säätelymekanismeja, syventää masentuneisuutta ja pitkittää masennuksesta toipumista. Alkoholi heikentää masennuslääkkeiden tehoa ja aiheuttaa vaarallisia yhteisvaikutuksia. Huumausaineet mukaan lukien kannabis ovat masennustilojen yhteydessä haitaksi paitsi sosiaalisten ja mahdollisten oikeudellisten seuraamusten takia, myös suorien kemiallisten vaikutusten vuoksi. Useiden huumausaineiden satunnaisenkin käytön jälkivaiheessa voi esiintyä pelko- tai psykoottisia tiloja sekä masentuneisuutta. Fyysiset sairaudet Hoida perussairaudet hyvin Masennusta aiheuttavat mekanismit ovat usein sekä psyykkisiä että fyysisiä. Etenkin ikääntyvillä ihmisillä vakava masennus voi syntyä fyysisen sairastamisen seurauksena. Erityisen yleistä masennus on neurologisten sairauksien (aivohalvaus, Parkinsonin tauti, ms-tauti) syöpä- ja sydänsairauksien (esim. ohitusleikkausten) jälkeen, diabeteksessa ja kroonisissa kiputiloissa. Myös monet fyysisten sairauksien hoidossa käytettävät lääkkeet (esim. verenpainelääkkeet) voivat altistaa masentuneisuudelle. Toisaalta vaihdevuosi-ikäisten naisten masennuksen hoidossa asianmukainen hormonikorvaushoito parantaa tilannetta. Masennus on riskitekijä fyysisten sairauksien synnylle, esim. pitkittyneille niska- ja hartiaseudun kivuille ja metaboliselle oireyhtymälle. Masennus voi tuntua fyysisenä kokonaisvaltaisena pahanolon tunteena, kipuina ja toimintakyvyn laskuna.
13 (18) Seksuaalisuus Läheisyys ja kumppanin huomioonottaminen on tärkeää. Osa masennuspotilaista kärsii seksuaalisen halun vähenemisestä jopa loppumisesta. Masennus ja seksuaalitoimintojen häiriöt esiintyvät usein samanaikaisesti. Jotkut masennuslääkkeet saattavat aiheuttaa esimerkiksi seksuaalisen kiinnostuksen vähenemistä. Seksuaalisten haittojen selvittäminen kuuluu masennuslääkehoidon hyvään seurantaan. Ikääntyminen, sukupuolihormonipitoisuuksien pieneneminen ja samanaikainen fyysinen sairaus voivat selittää osan masennuksen ja seksuaalitoimintojen häiriöiden samanaikaisuudesta. Masennus ja erektio/orgasmihäiriö vahvistavat usein toisiaan: masennus heikentää seksuaalista toimintakykyä, mikä taas lisää masennusta ja arvottomuuden tunnetta. Raskaudenaikaisessa ja synnytyksenjälkeisessä masennuksessa seksuaalinen haluttomuus on tavallinen oire. Masennuksen onnistunut hoito voi korjata seksuaalista haluttomuutta ja kyvyttömyyttä. Lääkityksen haitat saattavat vähentyä pidemmällä aikavälillä hoidon aikana. Tärkeää on keskustella hoitavan lääkärin / henkilön kanssa seksuaalisuuteen liittyvistä asioista ja miettiä lääkityksen mahdollisia vaikutuksia sekä vaihtoehtoja asian korjaamiseksi (lääkityksen arviointi, tarkemmat somaattiset tutkimukset ja hoito, seksuaalineuvonta, pariterapia). Liikunta Liikunnasta on harvoin terveyshaittoja, mutta liikkumattomuus on terveydelle haitallista. Liikunnalla voi ehkäistä, hoitaa ja kuntouttaa monia pitkäaikaissairauksia. Liikunta kannattaa tarvittaessa yhdistää muihin elintapamuutoksiin. Jos jokin terveydellinen ongelma vaivaa tai pitkäaikaissairaus on akuuttivaiheessa, kannattaa kääntyä lääkärin puoleen ennen päivittäisiä toimia huomattavasti rasittavamman liikunnan aloittamista. Lievässä ja keskivaikeassa masennuksessa liikunta parantaa mielialaa, varsinkin lääkityksen ja muun hoidon lisänä. Kestävyysliikunnan vaikutus masennusoireisiin saattaa olla jopa yhtä suuri kuin masennuslääkkeen vaikutus. Liikunnan vaikutus masennusoireisiin on kuitenkin hyvin yksilöllinen. Liikunta kääntää huomion pois ikävistä ajatuksista, ja mikäli liikuntaa harrastetaan ryhmässä, se antaa myös sosiaalista tukea. Liikunta pitää yllä toimintakykyä ja yhteyttä luontoon sekä ulkopuoliseen maailmaan. Suositeltavaa olisi liikkua säännöllisesti vähintään 30 minuuttia kolme kertaa viikossa. Masennuksen hoidossa saatetaan tarvita ainakin kolme tuntia liikuntaa viikossa ja liikuntaa tulisi ylläpitää jatkuvasti.
14 (18) Tietoa terveydestä ja palveluista http://www.hyvinvointipolku.fi http://www.e-mielenterveys.fi www.kaypahoito.fi -Käyvän hoidon potilasversio / masennus (depressio) Vertaistuki ja järjestöt Kuopiossa on useita vertaistukea, tietoa ja toimintaa tarjoavia potilas- ja omaisjärjestöjä. Vertaistuki- ja oma apu ryhmissä (esim. Kuopion Mielenterveystuki ry, Mieli Maasta ry, Turvalinkki ry, OMA ry) voi jakaa kokemuksia ja etsiä elämänpulmiin uusia ratkaisuja saman kokeneiden kanssa. Lisää tietoa eri ryhmistä saat työntekijältäsi, paikallislehdistä tai internetistä. Järjestöistä saa lisätietoa seuraavilta verkkosivuilta: www.tukipilari.fi Esimerkiksi seuraavat järjestöt: Mielenterveyden keskusliitto ja Tietopalvelu Propelli Mieli Maasta ry Kuopion Mielenterveystuki ry Omaiset mielenterveystukena Itä-Suomi ry (OMA ry) Nuori Mieli ry Turvalinkki ry Suomen Mielenterveysseura ry. / Itä-Suomen aluetoimisto
15 (18) Työkyky ja toimeentulo Sairaus ja työkyvyttömyys ovat eri asioita. Kun sairastut masennukseen, et välttämättä ole työkyvytön. Mikäli toimintakykysi madaltuu merkittävästi, saatat joutua jäämään työstä pois sairauslomalle. Työhön paluu, koulutuksen aloittaminen tms. voi myös auttaa masennuksesta kuntoutumista. Pääsääntöisesti masennusta voidaan hoitaa ja ihminen toipuu työkykyiseksi. Sairausloma Mikäli toimintakykysi on alentunut niin, että lääkäri arvioi sinun tarvitsevan sairauslomaa, sinulla on mahdollisesti oikeus täyteen palkkaan muutaman kuukauden ajalta ja myöhemmin Kelan maksamaan sairauspäivärahaan. Sairauspäivärahan suuruus määräytyy aiemman tulotason mukaan. Hae sairauspäivärahaa viimeistään kahden kuukauden kuluttua sairausloman alkamisesta. Useimmiten työhön paluu sujuu ilman erityisiä valmisteluja, mutta voit myös selvitellä työhön paluuta ja sen mahdollisesti edellyttämiä järjestelyjä yhdessä työnantajan edustajan, työterveyshuollon ja muun mahdollisen hoitavan tahon kanssa. Työn kuormituksen vähentämiseksi saattaa olla mahdollista aloittaa osa-aikainen työ, jolloin Kelalta voi saada osasairauspäivärahaa. Työeläkelaitos voi tukea työkokeilua tai koulutusta; joskus sopiva menettely on työn jatkaminen siirtymällä saman työnantajan palveluksessa toisiin tehtäviin. Kela voi maksaa sairauspäivärahaa enintään yhtäjaksoisesti noin vuoden ajan. Kun päivärahaa on maksettu 150 päivää, Kela lähettää asianosaiselle kirjeen, jossa kehotetaan laatimaan hoitavan lääkärin kanssa kuntoutussuunnitelma ja arvioimaan sairaudesta toipumiseen tarvittavaa aikaa. Mikäli sairausloma jatkuu sairauspäivärahaoikeuden päätyttyä, toimeentulo muuttuu eläkelaitoksen maksamaksi kuntoutustueksi tai pysyväksi eläkkeeksi, joita on itse haettava ja hakemukseen tarvitaan lääkärin B-lausunto. Kuntoutus Kela ja työeläkelaitokset tukevat työkyvyn ylläpitoa monilla kuntoutusetuuksilla. Kelalta voi saada korvausta yksityisten terapeuttien antamasta psykoterapiasta 1-3 vuoden ajalta. Julkisella sektorilla psykiatriset avohoitopalvelut ovat ilmaisia. Psykoterapiaa antavat psykoterapiakoulutuksen saaneet henkilöt, joiden pätevyyttä valvoo Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira. Aluehallintovirasto (AVI) valvoo psykoterapeuttien toimintaa. Kansaneläkelaitos pitää yllä luetteloa psykoterapeuteista, joiden antama hoito voidaan korvata lääkinnällisenä kuntoutuksena. Ammatillista kuntoutusta on esim. työeläkelaitoksen kustantama työpaikalla tapahtuva työkokeilu tai työkykyselvittelyjakso, jolla kartoitetaan voimavaroja ja toisaalta työmarkkinoiden tarjoamia mahdollisuuksia. Masennuksesta toipuville on tarjolla kuntoutuskursseja, joilla saa tietoa sairaudesta ja kuntoutumisesta sekä saa vertaistukea. Tietoa kuntoutusvaihtoehdoista saat mm. hoitotiimiltäsi, Kelalta, potilasjärjestöiltä ja netistä.
16 (18) Toimeentulotuki Toimeentulotuki on tarkoitettu auttamaan tilapäisissä vaikeuksissa, kun omat tulot eivät riitä välttämättömistä menoista selviytymiseen. Sitä haetaan kotikunnan sosiaalitoimesta. Mikäli päiväraha- tai kuntoutustukietuudet eivät järjesty ajallaan, voi toimeentulotuki auttaa huolehtimaan asumiseen, ruokailuun ja terveydenhuoltoon liittyvistä menoista. Sairausperusteisten etuuksien viivästyessä sinulla saattaa olla työkyvyttömyydestäsi huolimatta oikeus työttömyyskorvauksiin, joita maksaa Kela tai ammattiliiton työttömyyskassa. Matkakorvaus Kela maksaa korvausta sairauden tutkimisen, hoidon ja kuntoutuksen vuoksi tehdyistä matkoista siltä osin kun kulut ylittävät 9,25 yhdensuuntaiselta matkalta. Mikäli kalenterivuoden aikana matkakuluja kertyy 157,25, Kela korvaa sen jälkeen matkat täysimääräisinä. Matkakorvauksia haetaan puolivuosittain hakemuksella, johon liitetään terveydenhuollon toimipisteestä saatu todistus. Hyödyllisiä www-sivuja: www.kela.fi www.tyoelake.fi www.suomi.fi www.mtkl.fi ( Mielenterveyden keskusliitto) http://www.kuopio.fi/web/guest/perusturva/ Hoitavan henkilön kanssa kannattaa aina ottaa puheeksi myös toimeentuloon liittyvät huolet. Läheisille Jos läheisesi muuttuu aloitekyvyttömäksi, uhkaa itsemurhalla, ei jaksa keskittyä mihinkään, nukkuu huonosti, menettää ruokahalunsa ja menettää kiinnostuksensa aikaisemmin tärkeiltä tuntuneisiin asioihin, keskustele hänen kanssaan lääkäriin menosta. Ellei hän itse jaksa tilata vastaanottoaikaa, tee se hänen puolestaan ja varmista, että hän menee lääkäriin. Masennuspotilaan puolison tai omaisen on tärkeä huolehtia omasta jaksamisestaan ja tarvittaessa hakea apua itselleen tai perheen arjessa selviämiseen. Omat tunteet, työ, harrastukset ja ystävät on hyvä säilyttää. Tärkeää on puhua ja jakaa asiat masentuneen perheenjäsenen kanssa, vaikka masentunut henkilö ei täysipainoisesti jaksaisikaan huolehtia perheen arjesta. Lasten huomioiminen vanhemman sairastaessa Lapsen on helpompi selviytyä tilanteesta, kun hän tietää, mistä on kyse. Vanhemmat voivat kertoa lapselle masennuksesta: Isä tai äiti on sillä tavalla sairas, että hän on väsynyt ja ärtynyt useammin kuin aiemmin. Lapsen on hyvä tietää, että masennus ei ole hänen syynsä. Lasta auttaa tieto siitä, että äiti tai isä saa hoitoa. Lapselle on tärkeä elää turvallista arkea ja hänellä on lupa nauttia elämästä, harrastaa sekä tavata kavereita.
17 (18) Vanhempien ei kannata epäröidä pyytää apua, jos vanhemmuus kärsii masennuksen oireilusta. Hälytysmerkkejä tilanteen huononemisesta ja avun hakeminen Jos kärsit masennusoireista, jotka haittaavat selviytymistä kotona tai työssä, älä viivyttele lääkärin vastaanottoajan tilaamisessa. Itsemurha-ajatuksista on tärkeä puhua rohkeasti lääkärille tai hoitavalle henkilölle. Sinua voidaan auttaa, vaikka itsestäsi tuntuu, ettei mitään ole tehtävissä. Voit pyytää myös jotakin läheistä auttamaan sinua avun hakemisessa. Jos olet kärsinyt masennuksesta aiemmin, opettele tunnistamaan omat hälytysmerkkisi tilanteen huononemisesta ja miten niihin pitää reagoida. Ota puheeksi hälytysmerkit myös hoitavan henkilön ja läheisten kanssa. On hyvä tietää, kehen otat yhteyttä tilanteen huonontuessa. TAVALLISIMMAT HÄLYTYSMERKIT Voimattomuus ja jaksamattomuus Selviytyminen kotona ja työssä vaikeutuu Kiinnostuksen menettäminen aiemmin tärkeiltä tuntuneisiin asioihin Ruokahaluttomuus Univaikeudet Voimakkaat itsesyytökset ja huonommuuden tunteet Jatkuva ärtynyt mieliala Keskittymiskyvyttömyys Aloitekyvyttömyys Voimakas laihtuminen tai lihominen Itsemurha-ajatukset ja suunnitelmat ovat merkkejä vakavasta masennuksesta. Tärkeää saada apua ja päästä hoitoon pikaisesti! MISTÄ SAAT APUA Terveyskeskus / Oma lääkäri / Vastaanottohoitaja Työterveyshuolto Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö Yksityiset lääkäriasemat Koulujen oppilashuollot Kuopion Kriisikeskus Päihdesäätiö KYSin psykiatrian poliklinikat Yhteispäivystys / Puijon sairaala Hätäkeskus 112 Palvelevat kriisipuhelimet
18 (18) Erilaiset nettisivut esim. www.apua.info www.tukinet.net m.tukinet.net www.paihdelinkki.fi www.e-mielenterveys.fi www.mll.fi/vanhempainnetti www.mll.fi/nuortennetti Lähteet Aho T, Isometsä E, Mattila M, Jousilahti P. & Tala T. 2009. Masennus (depressio). Käyvän hoidon potilasversiot 1.10.2009. http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto Depressio. Käypä hoito 4.7.2009. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Hätönen H. 2010. Patient education to support the self-management of patients with mental illness (Mielenterveyspotilaan itsehallintaa tukeva potilasopetus). Väitöskirja, Turun yliopisto. Hoitotiede. 29.1.2010. Martikainen T. 2010. Ravitsemusterapeutti (suullinen tiedonanto). Kuopion Yliopistollinen Sairaala. Masennuksesta kohti valoa / Akuutti 17.11.2009 / YLE TV2 Riikola T, Kesäniemi A. & Kukkonen-Harjula K. 2008. Liikunta. Käyvän hoidon potilasversiot 13.10.2008. http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto