8 RAHAN KYSYNTÄ JA TARJONTA RAHA JA SEN TEHTÄVÄT Rahavaranto: M 1 = suppea raha = yleisön hallussa olevat setelit ja kolikot + varat shekki-, käyttö- ja maksupalvelutileillä (demand deposits) M 2 = lavea raha = M 1 + määräaikaistalletukset (time deposits) M 3 = M 2 + pankkien sijoitustodistukset 1
Rahan tehtävät: 1. maksuväline 2. arvon mitta 3. arvon säilyttäjä 4. viivästyneen maksusuorituksen yksikkö (mahdollistaa lainaamisen) 2
8.1 RAHAN TARJONTA (Supply of Money) Liikkeellä oleva raha muodostaa rahan tarjonnan: M 1, M 2, M 3 Pankit luovat rahaa lainanannollaan (rahan määrä on jokin monikerta pankkien reserveihin nähden) Pankit eivät kuitenkaan voi luoda rahaa ihan miten sattuu keskuspankki kontrolloi rahan määrää eli rahan tarjontaa taloudessa 3
MITEN? Keskuspankin keinoja kontrolloida taloudessa liikkeellä olevaa rahan määrää: 1. kassareservi- eli kassavarantovaatimukset (vähimmäisvarantotalletukset) 2. ohjauskorko, huutokauppakorko (diskonttokorko, peruskorko jne.) 3. avomarkkinaoperaatiot 4. ohjeet ja suositukset 4
Rahan tarjontakäyrä M s Kun keskuspankki kontrolloi rahan tarjontaa oletamme, ettei rahan tarjonta ole funktio korosta (= tarjontakäyrä täysin joustamaton) korko % i M s M s M s Keskuspankki säätelee rahan tarjontaa taloudessa rahan määrä 5
8.2 RAHAN KYSYNTÄ (Demand for Money) Kuinka paljon kaikista varoistamme haluamme säilyttää rahan muodossa? Yleisesti voidaan ajatella rahan kysynnän olevan funktio: korosta tavaroiden & palvelusten hinnoista ja reaalituloista (BKT) All I ask is the chance to prove that money cannot make me happy. AhaJokes.com 6
Rahan kysynnän motiivit: a) transaktio- eli liiketoimimotiivi - riippuu läheisesti kokonaistuloista b) spekulatiivinen motiivi (eli raha arvon säilyttäjänä) - riippuu vaihtoehtoisten sijoituskohteiden korosta c) varovaisuus- tai varautumismotiivi - johtuu tulevien tulojen ja maksutarpeiden epävarmuudesta 7
Rahan kysyntäkäyrä M d i M d siirtyy, jos tulot muuttuvat tai muut rahan kysyntään vaikuttavat motiivit muuttuvat. M d M d M d rahan määrä 8
8.3 RAHAMARKKINOIDEN TASAPAINO i i 1 M s i = joukkovelkakirjoille ym. maksettava korko i* i 2 M d M d1 M* M d2 rahan määrä 9
Rahamarkkinoiden tasapaino jatkoa a) jos korko on i 1, rahan kysytty määrä on < tarjottu määrä säästäjät pyrkivät sijoittamaan varansa korkoa tuottaviin osakkeisiin (bondeihin) ja siksi korko laskee tasolle i* ( liikaa halukkaita sijoittajia, ei tarvitse maksaa niin paljon korkoa). b) jos korko on i 2, rahan kysytty määrä on > keskuspankin rahan tarjonta; raha pakenee bondimarkkinoilta ja rahan liikakysyntä nostaa koron i*. c) vain korolla i* rahamarkkinat tasapainossa: M d = M s 10
Rahan kysyntä kasvaa Nimellisten kokonaistulojen (BKT) kasvaessa tarvitaan enemmän rahaa transaktioiden suorittamiseen eli rahan kysyntä kasvaa korot nousevat ellei keskuspankki lisää rahan tarjontaa: Y á ð M d á ð i á 11
Rahan kysyntä kasvaa jatkoa i i 1 M s Rahan kysyntä kasvaa tulojen kasvaessa, korko nousee. i 0 M d rahan määrä 12
Rahan kysyntä laskee BKT:n laskiessa tarvitaan vähemmän rahaa transaktioiden suorittamiseen eli rahan kysyntä laskee korot laskevat ellei keskuspankki supista rahan tarjontaa: Y â ð M d â ð i â 13
Rahan kysyntä laskee jatkoa i M s Rahan kysyntä laskee tulojen laskiessa, korko laskee. i 0 i 1 M d rahan määrä 14
Rahan tarjonnan muutokset i i 0 M s M s Rahan tarjonnan muutoksilla on vastaavat vaikutukset: esimerkiksi jos rahan tarjontaa lisätään, niin kysynnän pysyessä muuttumattomana korko laskisi ja vice versa. i 1 M d rahan määrä 15
Rahapolitiikka? Rahan tarjonnan lisääminen johtaa markkinakorkojen laskuun ja korkoherkkien investointien (I) ja yksityisen kulutuksen (C) lisääntymiseen, josta on seurauksena taloudellinen kasvu: eli jos yhtälössä Y = C + I + G + X M, C ja I kasvavat niin Y kasvaa. Rahan tarjonnan supistamisella vastakkaiset vaikutukset. 16
8.4 VALUUTTAMARKKINAT Kolme pääasiallista valuuttakurssijärjestelmää 1. Kiinteät valuuttakurssit (fixed/pegged) 2. Kelluvat valuuttakurssit (free float) 3. Säännellyt valuuttakurssit (managed float) Dark green is for free float, neon green is for managed float, blue is for currency peg, and red is for countries that use another country's currency. 17
1. Kiinteät valuuttakurssit (fixed exchange rate) Mitä tapahtuu, jos valuutan kysyntä kasvaa kiinteiden valuuttakurssien järjestelmässä? /$ P $ S $ Keskuspankin valuuttavaranto toimii puskurina! D $0 D $1 Q $0 Q $1 Q $ 18
Valuuttakurssijärjestelmät jatkoa 2. Kelluvat valuuttakurssit (free float) /$ P $1 S $ Valuutan kysynnän lisääntyminen purkautuu kokonaan valuuttakurssin vahvistumisena. P $0 D $0 D $1 Q $ Q $ 19
Valuuttakurssijärjestelmät jatkoa 3. Säädellyt valuuttakurssit (managed float) /$ S $ Keskuspankki voi suorittaa interventioita. P $1 P $0 D $0 D $1 Valuutan kysynnän lisääntyminen purkautuu osin määrän kasvuna ja osin kurssin vahvistumisena. Q $0 Q $1 Q $ 20
Rahan tarjonnan muutoksen vaikutus maan valuutan arvoon: löysä rahapolitiikka & kelluva valuutta i Rahamarkkinat jos M s _ i M s $/ Valuuttamarkkinat kun i _ D ja S _ euron arvo laskee S i 0 i 1 M d Rahan määrä D Eurojen määrä 21
Miksi valuutan kysyntä ja tarjonta muuttuvat markkinakorkojen muuttuessa ja siten johtaa valuutan arvon muuttumiseen? Kun korkotaso maassa laskee, maan suosio sijoituskohteena heikkenee ja ulkomaiset sijoittajat eivät kysy enää yhtä paljon maan valuuttaa ja vastaavasti kotimaisetkin sijoittajat alkavat etsiä parempia sijoituskohteita ulkomailta ja valuutan tarjonta siis kasvaa. 22
8.5 EUROOPAN RAHATALOUDEN YHDENTYMINEN: EMU ja EURO Perustana yhteisen rahan/valuutta-alueen etujen hyödyntäminen. MUTTA millainen on optimaalinen valuutta-alue? Täyttääkö Euroland ehdot? 23
Optimaalinen valuutta-alue 1. Maat, jotka käyvät paljon kauppaa keskenään hyötyvät kiinteistä valuuttakursseista (yhteisvaluutta!). Kiinteiden valuuttakurssien vallitessa ei devalvaatioita ja siis suuremmat hyödyt kaupasta. 2. Mitä samankaltaisempia taloudet, sitä todennäköisemmin ne kohtaavat samat taloudelliset shokit, joihin sitten voidaan vaikuttaa yhteisellä rahapolitiikalla. 3. Mitä joustavammat työmarkkinat, sitä helpommin hintatason muutoksilla voidaan vaikuttaa kilpailukyvyn muutoksiin. 24
Converging on the Euro Inflation Budget balance Public Debt Long term ERM band Joining (% ) (% of GDP) (% of GDP) interest rate (+/- % ) in 1999? June April 2000 1999 2000* 2001* 1999 2000* 2001* 1999 1998 Reference value 2,7-3,0 60,0 7,8 Germany 1,9-1,6-1,1-0,8 61,0 59,0 57,5 15 Yes France 1,7-2,2-1,7-1,3 59,0 58,0 56,5 15 Yes Italy 2,7-2,3-1,6-0,8 118,0 113,5 109,5 15 Yes UK 3,3 0,8 0,8 0,8 45,5 42,5 39,0 free floating No Spain 3,4-1,4-1,1-0,9 64,0 62,0 58,5 15 Yes Netherlands 2,7-0,5-0,2-0,1 64,5 60,5 57,5 15 Yes Belgium 2,7-1,0-0,5-0,4 116,0 112,5 107,0 15 Yes Sweden 1,2 2,3 2,2 2,7 69,0 64,5 60,0 free floating No Austria 2,7-2,1-2,5-1,8 63,5 63,0 63,0 15 Yes Denmark 3,3 2,9 2,3 2,4 54,0 51,0 46,5 15 No Finland 3,5 2,3 3,8 5,1 47,1 42,1 38,5 15 Yes Portugal 2,9-1,8-1,7-1,3 57,0 55,0 52,5 15 Yes Greece 2,5-1,6-1,5-1,0 103,5 102,0 98,0 15 No Ireland 5,5 3,4 3,8 4,0 41,0 33,5 26,5 15 Yes 25
26 Lähde: http://www.bof.fi/fi/julkaisut/ekp_julkaisuja/index.htm - BOF, Lähentymisraportti
Viime vuosien tilanne 1/2 Budjettialijäämät 27 Lähde: Eurostat ec.europa.eu/eurostat/tgm/table.do? tab=table&plugin=1&language=en&pcode=teina200
Viime vuosien tilanne 2/2 Julkisen sektorin velka (prosenttia BKT:sta) 28 Lähde: http://ec.europa.eu/eurostat/tgm/table.do? tab=table&init=1&language=en&pcode=teina225&plugin=1
Eräiden maiden budjettialijäämän kehitys Lähde: IMF
Euroopan sadan kerho Lähde: http://ec.europa.eu/eurostat/tgm/table.do? tab=table&init=1&language=en&pcode=teina225&plugin=1
Euromaiden saamisten ja sitoumusten erotus (NIIP) 31 Lähde: http://ec.europa.eu/eurostat/tgm/table.do? tab=table&language=en&pcode=tipsii10
Elämää EMU:ssa 1/2 Vakaus- ja kasvusopimus (Stability and Growth Pact) EMU:n synnyttyä haluttiin varmistaa budjettikuri!!! Jäsenmaiden budjettialijäämät eivät saa ylittää 3% BKT:sta vuosittain ja julkisen sektorin velka saa olla korkeintaan 60% BKT:sta. MIKSI??? 32
Elämää EMU:ssa 2/2 EKP:n rahapolitiikan tavoitteet: Euroalueen hintavakauden säilyttäminen ü jäsenmaille asetettu max 2% inflaatiotavoite EKP asettanut myös M3: kasvulle 4.5 % tavoitearvon. EKP:n instrumentit Keskuspankkikorkojen säätely Minimikassavarantovaatimus Avomarkkinaoperaatiot 33
Yhteisen rahapolitiikan harjoittamisen vaikeus EKP:n uskottavuus/itsenäisyys Eri maiden taloustilanne vaatisi erilaista politiikkaa (one size fits all not necessarily true!!???) talousshokkien epäsymmetrisyys Toisaalta yhteinen valuutta ja tiivistynyt kaupankäynti yhdenmukaistaa euroalueen talouksia 34
YHTEISVALUUTAN KUSTANNUKSET EMUn kolmannen vaiheen alettua muodostettiin EUssa kiinteiden valuuttakurssien järjestelmä. EUn keskinäisessä kaupankäynnissä devalvaatio ja revalvaatio eivät ole enää mahdollisia. Emmekä voi enää määrätä kierrossa olevan kansallisen rahan määrää, toisin sanoen olemme menettäneet mahdollisuuden harjoittaa kansallista rahapolitiikkaa!!! 35
Esimerkki: Kahden maan keskeinen rahaunioni Suomi Saksa P f P g AS f AS g AD f AD g Y f Y g 36
Olettakaamme, että kuluttajat alkavat preferoida saksalaisia tuotteita verrattuna suomalaisiin : AD F â and AD G á Molempien maiden on sopeuduttava tilanteen tuomiin ongelmiin: 1) Suomea vaivaa työttömyys ja vaihtotaseen alijäämä 2) Saksassa on ylikuumenemista à inflaatio ja vaihtotaseen ylijäämä 37
YHTEISVALUUTAN KUSTANNUKSET jatkoa Onko olemassa jokin keino, joka johtaa automaattiseen tasapainoon ilman devalvaatiota tai revalvaatiota? KYLLÄ: 1) palkkajoustot 2) työvoiman liikkuvuus 38
Palkkajoustot (wage flexibility) Palkkajoustot siirtäisivät maiden kokonaistarjontakäyriä vastakkaisiin suuntiin takaisin kohti tasapainoa. Lisäksi olisi toisen asteen vaikutuksia kokonaiskysyntään: palkat ja hinnat Saksassa nousisivat tehden suomalaiset tuotteet kilpailukykyisemmiksi ja siis nostaisivat AD:tä Suomessa ja laskisivat AD:tä Saksassa. 39
Työvoiman liikkuvuus (labor mobility) Työvoiman liikkuvuus poistaisi tarpeen palkkatason muutoksiin; sen sijaan suomalaiset yksinkertaisesti muuttaisivat Saksaan töihin! Mutta jos palkkajoustot ja/tai työvoiman liikkuvuus eivät ole riittävän korkeita, sopeutumisongelma ei ratkea. 40
Sen sijaan sopeutuminen epätasapainoon tapahtuisi inflaationa Saksassa. Ja jos Saksan päättäjät ovat huolissaan inflaatiosta, niin he haluavat vastustaa näitä inflatorisia paineita (käyttäen supistavaa rahaja finanssipolitiikkaa). Mutta vaihtotaseen ongelma ei häviä. Vain DMn revalvoiminen suhteessa FIMiin ratkaisisi tämän dilemman! 41
Voimmeko ratkaista tämän dilemman käyttäen jotain muuta keinoa? Periaatteessa kyllä: Saksa voisi korottaa veroja supistaakseen kokonaiskysyntäänsä ja siirtää verotulot Suomeen, missä ne käytettäisiin nostamaan Suomen kokonaiskysyntää!!!! Tämä merkitsisi EUn federalisaatiota... Onko tässä jotain tutun kuulloista? 42