Kuusamon kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma Voimaan 1.8.2004 alkaen Hyväksytty Koulutuslautakunta 3.6.2004 62 Täydennetty Sivistyslautakunta 17.5.2005 64
!"!#$%#!"$&'"!$(!"!!&'!!! " # "! $ " $ ) '"!*!'!' %&!! $ " % %'*'"$!%+'"!+'! ''!!" ' &! '!! (, %'%*&'!!" ) * - '&'"+'!!#!"!!"!'"!"'"$( '! & # +& ),-,. '/0-0. $ 10-0. * $ #,/ $2! "! 3 # ' ( # # * % & # %! #4 $% 5
"!& #. '%+''' 0 "& '!! 4% 6 4%& 45 7 4" 4 & 4(8%1 4 9 4#% 4$0!! 40 4"!&! 4"& 4 // 0
5 & & 9!! $:; '& ; Kunta Koulu x x * arvot ja toiminta-ajatus x * yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet x * kieliohjelma x * noudatettava paikallinen tuntijako x * koulun toimintakulttuurin kuvaus x * opetuksen mahdolliset painotukset x x * aihekokonaisuuksien toteuttaminen x * opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain eri oppiaineissa x * valinnaisaineiden opetus x x * tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle x * yhteistyö esiopetuksen ja muun perusopetuksen kanssa x * yhteistyö kotien kanssa x * yhteistyö muiden tahojen kanssa x x * suunnitelma oppilashuollon ja siihen liittyvän yhteistyön järjestämiseksi x * oppimissuunnitelman laatimisen periaatteet x * ohjaustoiminta opiskelun tukena ja suunnitelma työelämään tutustumisen järjestelyistä x * kerhotoiminnan järjestäminen x * tukiopetuksen järjestäminen x * erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus x * eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien oppilaiden opetus x * oppilaan arviointi ja sen perustuminen hyvän osaamisen kuvauksiin x * opinnoissa etenemisen periaatteet x * todistukset x * tietostrategia x * toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi.
!"!#$%#!"$&'"!$( Kuusamon perusopetus on tasapuolista ja ajanmukaista. Se antaa valmiudet selviytyä menestyksellisesti jatko-opinnoissa ja elämässä. Peruskoulu toimii yhteistyössä ympäristönsä kanssa. &6 6 &6 &! &! &!! &!!!6! 6!! 6! 6 6!! &! /< 1 &!!!!& &! &!!! &! Kuusamon perusopetuksen arvot ArvotArvotArvot Peruskoulu tukee lasten ja nuorten eheää ja tasapainoista kasvua Ei salli kenenkään syrjäytyvän Arvostaa kotimaan ja kotiseudun kulttuuriperinnettä ja omia juuriaan. Soveltaa kestävän kehityksen periaatteita kasvatuksessa Turvaa kaikille riittävät valmiudet toimia aktiivisina osallistujina tietoyhteiskunnassa Tarjoaa turvallisen ja kehittävän oppimisympäristön Arvostaa työntekoa ja yritteliäisyyttä Toimii yhteistyössä kotien kanssa Koulun omat arvot kirjataan tähän.
1 1!&!!!!!!! & 6!6 6 & & &!! & &!"! & & 6! 1!!!&6 & & Peruskoulun keskeinen tavoite on kehittää oppilaissa realistinen ja myönteinen minäkäsitys, terve itsetunto. Terveen itsetunnon tuntomerkkejä ovat innostuneisuus, uskallus ottaa riskejä, vastuunottaminen, luovuus, rohkeus ja itsestään huolehtiminen. Yksilö, jolla on terve itsetunto, luottaa itseensä, kunnioittaa rajoja, osaa iloita myös muiden onnistumisesta ja sietää ryhmän paineita. Peruskoulun tehtävänä on kasvattaa yhteisvastuullisia ja yhteistyökykyisiä kansalaisia. Toisen ihmisen huomioonottaminen, erilaisuuden hyväksyminen ja luonnon ja ympäristön kunnioittaminen ovat tasapainoisen yhteiskunnan perustekijöitä. Tavoitteena on, että oppilas kasvaa ahkeraksi, suvaitsevaiseksi ja vastuuntuntoiseksi yhteisön jäseneksi ja kunnioittaa vanhempaa ihmistä. Hän sisäistää hyvät tavat ja käyttäytyy niiden mukaan. Tietotekniikan nopea kehittyminen on viitoittanut tietä kohti informaatioyhteiskuntaa, joka on merkinnyt tiedon määrän valtavaa kasvua. Ihmisellä on entistä helpompi mahdollisuus hakea, käsitellä ja muokata tietoa. Perusopetuksen tehtävänä on opettaa kriittisyyttä lukemaansa ja kuulemaansa kohtaan - erottamaan oikea tieto väärästä. Lapset ja nuoret ovat tulevaisuuden tekijöitä. Oppilaiden tulee saada valmiuksia toimia aktiivisina kansalaisina. Vaikuttajina, jotka jo perusopetuksen aikana saavat kokemuksia siitä, miten osallistua, miten ottaa vastuuta ja miten tehdä valintoja eri vaihtoehtojen välillä. Päätöksenteon siirtyessä yhä enemmän paikallistasolle, oppilaitoksilla on mahdollisuus entistä joustavammin ottaa huomioon myös ympäröivän yhteisön tavoitteita. Omien juurien ja kulttuuriperinnön tunteminen ja kunnioittaminen on kansainvälistymisen perusta. Kasvatusvastuu oppilaista on kodeilla. Koulun tehtävänä on tukea kotien kasvatustehtävää. Tämä edellyttää erityisesti perusopetuksessa toimivia ja kiinteitä yhteyksiä kodin ja koulun välillä. Aina uudelleen meidän on kysyttävä itseltämme kuka sinä olet, tällä kalliolla. Muut kertovat meille, miltä näytämme. Keitä olemme, se meidän on tiedettävä itse. Lassi Nurmi
!! -0 76 :. % &! "& &- 6 &6!6. 6 6! & 5 = 6! 6 &'!& 0!!!! 5 #=$ & 6!!! *!&!!&! 6 & &! & &! &! " & :6;!"!!&'! &!6!!! 6!!! 6! & &!!6 6& 5! 6 &6!!!! & 6! / &6!! &!!!!! >!!!6!! & & 6 2!!!! 1!! 6 &!! "!&! 6 & &!!!!!!! & & &!2!!!!!!
!!! &!/ 6!! 1 >!!6!!!" & 6 /! &&!!! & 1 &!! " 6 6! 6! % " 6! &! & " 6!!! 6 6! "! 6 % & " 6!!! *! & Tähän liitetään koulun oman toimintakulttuurin kuvaus.
!!6& "! 6 / 6!! "! &!"! &! 6!!(!!!! "! 6???!? &! &? &6? &? & 6!!!!? 6& >? &&? / &!!!!! "!&!!&!!!" # ) '"!*!'!' $% 4 & " &! &!!!! 5 & ( %! %!! 6! & &!!6! %&!!!! ( &!!& & & &!!( 6 6 & & &!!" &!!! & 6! 6!& '!!!!! &! ' &!!!!!! 6!!!! & &
!!!!& / & %!6 & 6! 6 4 6 &!! &!!& &!! &!!! 6 6 & & 6!! ' & 6! 6 6 1 &!!& 6! 8!6 & 6 &6! 6 &! &! & 1 '!! & '!! & -(8%1. & 6 6!!! %&!/!!8 & 6! & & &!6 & &! & 6 6! (!!!! 66! %! 6! &!! &! 6!!! "!! &! & 6!!6!6&!! -"'".
' &! 6 & &! & "! 6!6!! " 6 & 6!! '!! & 6 & 0 "!!!! 6 "! "!! & &!!6 >!!6!!!!! " &!6!!!! &!! & 6 &!! &!!!!!>!!!! &! &6!! &/6 6&!!! 6!!&!! 1!!!! 6 6 & &! & &&!!!!& 6 ;!!&6!6 &6 & &!! >!!6!!!!! /!!& 6!!!&6 6 & & &! / & 6 ; 6!!!! &! 6 &
! & &! 1'&""!!'!!"' &$ %! & % & % &! &!! % 6! % % % &! & & &!!! & & & &! & % %'*'"$!%+'"!+'! ''!!" ' % Vuosittain perusopetuksen aloittaa ryhmä oppilaita, joiden koulunkäynnissä tarvitaan erilaisia opetuksellisia tukitoimenpiteitä. Osalla näistä oppilaista voidaan tunnistaa erilaisia oppimisvaikeuksia, joiden varhaisella ennakoimisella voidaan helpottaa edistymistä, jopa ehkäistä ongelman laajenemista. Erityistä tukea tarvitsevan oppilaan yksilölliset ominaisuudet, kehitystaso ja kouluyhteisöön sopeutuminen edellyttävät opetuksen ja tukipalveluiden suunnittelua, diagnosointia, seurantaa, arviointia ja moniammatillista yhteistyötä. Kuusamon kaupunki järjestää opetuksen ja opetukseen osallistumisen edellyttämät tukipalvelut siten, että oppilas suorittaa oppivelvollisuuden omien edellytysten mukaisesti ja saa mahdollisuuden jatko-opintoihin. Opetus ja tukipalvelut järjestetään riittäviksi ja oppilaan yksilöllisten tarpeiden mukaisiksi. Erityisiä ja yksilökohtaisia oppimis- ja opetusjärjestelyjä tarvitsevat oppilaat, joiden kehitys, kasvu ja oppimisen edellytykset ovat sairauden, toimintavajavuuden tai vamman vuoksi heikentyneet tai oppilaat, jotka tilapäisesti ovat jääneet jälkeen opinnoissaan. Erityistä huomioimista koulun käynnissä tarvitsevat myös he, joiden kasvun ja
kehityksen tueksi tarvitaan psyykkistä ja sosiaalista tukea. Myös ne oppilaat, joiden oppimiseen liittyy riskitekijöitä ovat erityisen tuen tarpeessa. Kaikille erityistä tukea tarvitseville oppilaille voidaan antaa tukiopetusta. Erityisesti kiinnitetään huomio oppilaan oppimisympäristöön, sen ärsykkeet suunnitellaan lapsen tarpeista käsin (sosiaalinen, psyykkinen ja fyysinen oppimisympäristö). Oppiminen kytkeytyy lapsen elämään. Oppilas, jonka koulunkäyntiin liittyy erilaisia tukitoimenpiteitä, tarvitsee myös erityistä tukea ja arviointia oppimisen edistymisestä huoltajiltaan. Kodin ja koulun hyvä ja rakentava yhteistyö auttaa myös lasta vaikeuksien kestämisessä psyykkisesti. Opetuksessa pyritään kaikin tavoin tukemaan oppilaan yksilöllistä oppimista, kehitystä ja kaikenpuolista kasvua. Mikäli eriyttäminen ja tukiopetus eivät riitä, ja oppilaalla on lieviä oppimis- tai sopeutumisvaikeuksia, annetaan osa-aikaista erityisopetusta. Lieviä oppimisvaikeuksia voivat olla esimerkiksi puhe- tai lukivaikeudet, johonkin oppiaineeseen liittyvät vaikeudet tai vaikeudet voivat ilmetä esimerkiksi tarkkaavaisuuden, keskittymisen, motoriikan, hahmottamisen, aistitoimintojen tai sosiaalisen vuorovaikutuksen häiriöinä. Opetus järjestetään siten, että ainoastaan osa opetuksesta annetaan erityisopetuksena. Tällöin opetus tapahtuu yleisopetuksen yhteydessä opetuksellisia ja muita tukitoimenpiteitä hyväksi käyttäen, samanaikaisopetuksena oppilaan omassa luokkahuoneessa tai yksilö-/ryhmäopetuksen keinoin luokkahuoneen ulkopuolisessa tilassa laajaalaisen erityisopettajan toimesta. Opetuksen järjestämisestä tiedotetaan huoltajalle etukäteen. Sellaiselle oppilaalle, joka tarvitsee erityistä tukea opinnoissaan laaditaan oppimissuunnitelma. Suunnitelman laatimiseen osallistuvat yhdessä kaikki oppilasta opettavat opettajat. ' Erityisopetukseen otettujen ja siirrettyjen opetus järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Opetuksen yksilöllistäminen Jos kuitenkin on nähtävissä, että osa-aikainen erityisopetus ei riitä opetukselliseksi toimenpiteeksi aloitetaan oppilaan oppimisen kartoitus. Arvioidaan ja selvitetään ne alueet, joissa oppilaalla on edellytyksiä päästä yleisen oppimäärän mukaisiin tavoitteisiin ja joiden oppimäärä täytyy suunnitella yksilölliseksi. Ensisijaisesti harkitaan opetuksen järjestämistä yleisopetuksen ryhmässä eli integroidaan oppilas yleisopetuksen luokkaan. Tällöin kuitenkin edellytyksenä on se, että opetukselliset ja muut olosuhteet luokassa ovat oppilaan oppimisen kannalta suotuisat ja tarpeelliset tukitoimenpiteet voidaan toteuttaa. Mikäli näin ei ole mahdollista tai voidaan katsoa ettei integraatio ole tuloksellista oppilaan kehityksen kannalta, opetus järjestetään osittain tai kokonaan erityisluokkaopetuksena. Kun erityisopetuksen siirtopäätöstä harkitaan kiinnitetään huomiota muun muassa siihen, ovatko oppilaan oppimisvaikeudet sellaisia, että - muut tukitoimenpiteet, kuten tukiopetuksen tai osa-aikaisen erityisopetuksen käyttö ovat riittämättömiä; - opetuksen tavoitteista ja sisällöistä on tarpeen yhden tai useamman aineen osalta poiketa yleisopetuksen tavoitteista ja sisällöistä (yksilöllinen oppimäärä); - oppilas tarvitsee opiskeluympäristökseen yleisopetuksen ryhmää pienemmän opetusryhmän;
- oppilas tarvitsee opiskelunsa tueksi koulunkäyntiavustajan, tulkin tai jonkin erityisen apuvälineen (pelkästään tarve koulunkäyntiavustajaan, tulkkipalveluihin tai apuvälineeseen ei edellytä kuitenkaan erityisopetukseen siirtoa). Ellei opetusjärjestelyjen yleisopetuksen ryhmässä katsota olevan tuloksellista, opetus järjestetään erityisluokkaopetuksena. Arviointi Erityisopetukseen otetun/siirretyn oppilaan edistymistä seurataan jatkuvasti. Jos tarvetta erityisopetukseen ei katsota enää olevan, tehdään uusi päätös, jossa oppilas siirretään yleisopetukseen. Erityisopetukseen otetun/siirretyn oppilaan opiskellessa perusopetuksen yleisen opetussuunnitelman mukaisesti, hänen suorituksensa arvioidaan samoilla perusteilla kuin muidenkin oppilaiden suoritukset. Yksilöllisestä oppimäärästä tehdään (*) tähtimerkintä todistukseen ja oppilaan suorituksia arvioidaan oppilaan henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määriteltyihin oppilaan omiin tavoitteisiin perustuen. Yksilöllisten oppimäärien mukaisesti opiskelluissa oppiaineissa voidaan käyttää sanallista arviota kaikilla vuosiluokilla, samoin yksilöllisten oppimäärien mukaan opiskelleen oppilaan päättöarviointi voi olla sanallinen. Pidennetty oppivelvollisuus Oppivelvollisuus alkaa yleensä sinä vuonna, jona lapsi täyttää seitsemän vuotta. Kuitenkin on olemassa lakiin perustuva oikeus aloittaa oppivelvollisuus jo vuotta aikaisemmin kuin tavallisesti, tällöin oppivelvollisuus on pidennetty ja kestää 11 vuotta. Pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaan velvollisuus on osallistua oppivelvollisuuden alkamisvuonna esiopetukseen, joka voi kestää kaksi vuotta. Pidennetyn oppivelvollisuuden käyttöä harkitaan yksilökohtaisesti. Tarve pidennettyyn oppivelvollisuuden käyttämiseen on tavallisesti silloin, jos oppilaalla on vaikea näkö-, kuulo- tai liikuntavamma, kielenkehityksen erityisvaikeus tai oppilas on muutoin vaikeasti fyysisesti tai henkisesti vammautunut tai sairas. Perusopetuslain 25 :n 2 momentin mukaisesti pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalle oppilaalle, joka ei opiskele toista kotimaista kieltä ja vierasta kieltä, laaditaan HOJKS:ssa muista oppiaineista muodostettuja oppiainekokonaisuuksia. Oppiainekokonaisuuksia voidaan muodostaa esimerkiksi ympäristö- ja luonnontiedon - aineryhmään kuuluvista aineista, uskonnosta, elämänkatsomustiedosta, taide- ja taitoaineisiin kuuluvista oppiaineista sekä valinnaisista aineista. Viittomakielen opetus voidaan järjestää äidinkielen oppituntien lisäksi myös muista kielistä vapautuvilla tunneilla. Jos pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaan opinnot on järjestetty oppiainekokonaisuuksittain, hänen edistymisensä voidaan myös arvioida oppiainekokonaisuuksittain. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaan arviointi perustuu yleiseen perusopetuksen suunnitelmaan tai yksilöllisiin oppimääriin, sen mukaan mitä oppilaan henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa on päätetty. ( Jokaiselle erityisopetukseen otetulle/siirretylle oppilaalle laaditaan hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan pohjautuva henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Kuusamossa käytetään meidän oloihin suunniteltua HOJKS-kaavaketta liite X. Asiakirjat seuraavat oppilaan oppilaskortin mukana koko kouluajan ja säilytetään arkistossa kuten oppilaskortti. HOJKS pohjautuu ihmisen elämänkaari-ajattelun pohjalle. HOJKS-asiakirja sisältää oppilasta koskevia salassa pidettäviä tietoja. HOJKS-asiakirjan laativat lasta opettavat opettajat yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajansa/ huoltajiensa kanssa. Suunnitelma laaditaan moniammatillisena yhteistyönä sen mukaan kuin oppilaan oppimisvaikeuksien
huomioiminen edellyttää. Tarvittaessa mukana on myös kouluyhteisön muita jäseniä sekä sosiaalitoimen ja terveydenhuollon asiantuntijoita. Yhteistyö sisältää opetuksen ja kuntoutuksen tavoitteiden ja sisältöjen lisäksi opetusmenetelmien valintaa, oppilashuollon suunnittelua, tukipalveluiden järjestämistä sekä seuranta- ja arviointitoimenpiteitä. Kuusamossa HOJKS:n tekemisestä ja ajan tasalla pitämisestä vastaa se opettaja, joka pääosin opettaa oppilasta. Vaikeimmin vammaisten ja sairaiden opetus ja tukipalvelut järjestetään oppilaan ikäkauden ja tarpeiden mukaisesti yhteistyössä huoltajien, opettajien, koulun muun henkilöstön ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Opetusta annetaan ryhmässä ja yksilöllisesti sekä ottaen huomioon eri ikäkausille tyypilliset päivittäiset toiminnot ja opetukseen osallistumisessa tarvittavat tukipalvelut. Erityisen huomion kohteena on oppilaan kommunikointi- ja vuorovaikutustapa erilaisissa oppimis- ja elinympäristöissä. Opetuksen antaminen edellyttää erityisiä toimenpiteitä, kun järjestetään opiskelupaikkaa, tilaa, aikaa ja toimintoja ja valitaan opetusmenetelmiä ja oppimateriaaleja sekä seurataan ja arvioidaan oppimista ja oppimistuloksia. Oppiminen tapahtuu sekä välittömien että välillisten oppimiskokemusten kautta. Kasvatuksessa kiinnitetään erityistä huomiota oppilaan aloitekyvyn ja itseluottamuksen herättämiseen ja tukemiseen. Silloin kun opetusta ei voida oppilaan vaikean vammaisuuden, kehitysvammaisuuden tai vaikean sairauden vuoksi järjestää oppiaineittain laaditun oppimäärän mukaisesti, se järjestetään toiminta-alueittain. Toiminta-alueet jaetaan osa-alueiksi. Toiminta-alueiden tavoitteet määritellään yksilöllisesti HOJKS:ssa ja ne muodostavat kokonaisuuden, joka tukee oppilaan kokonaispersoonan kehittymistä. Opetussuunnitelmaan kuuluvat toiminta-alueet ovat motoriset taidot, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot. Toiminta-alueiden tavoitteet ja opetuksen sisällöt: Motoristen taitojen oppimisen tavoitteena on vahvistaa oppilaan kehon hahmotusta sekä edistää kokonais- ja hienomotoristen taitojen kehittymistä. Osa-alueiden sisällöt: motoristen toimintojen suunnittelu ja ohjaus, tasapaino, koordinaatio, rytmi, kestävyys ja lihasvoiman kehittäminen Kielen ja kommunikaatiotaitojen oppimisen tavoitteena on orientoitumisreaktion muodostuminen ja sen pohjalle rakentuva erilaisten ilmaisujen ymmärtäminen ja tuottaminen. Osa-alueiden sisällöt: kielellinen tietoisuus, ilmaisu, käsite- ja sanavarasto, viittomien, merkkien, symbolien, kirjainten ja sanojen tunnistaminen ja käyttö sekä ajattelun kehittäminen. Sosiaalisten taitojen oppimisen tavoitteena on kehittää oppilaan vuorovaikutustaitoja. Osa-alueiden sisällöt: vuorovaikutus- ja itsehallintataidot. Päivittäisten taitojen oppimisen tavoitteena on lisätä oppilaan aktiivista osallistumista elinympäristön toimintoihin ja edistää hänen omatoimisuuttaan ja itsenäistymistään. Osa-alueiden sisällöt: terveys ja turvallisuus, arkipäivän elämäntaidot, asuminen ja ympäristössä liikkuminen sekä vapaa-ajan vietto. Kognitiivisten taitojen oppimisen tavoitteena on, että oppilas aktivoituu ja oppii käyttämään aistejaan ympäröivän todellisuuden hahmottamiseen jäljittelyn ja mallioppimisen kautta. Osa-alueiden sisällöt: aistien stimulointi ja harjoittaminen, valinnan ja luokittelun, ongelmanratkaisun ja syysseuraussuhteen oppimisen harjoitukset. Toiminta-alueittain opiskelleen oppilaan arviointi perustuu henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa asetettuihin oppilaan omiin tavoitteisiin. Oppilaan arviointi kohdistuu edistymiseen toiminta-
alueittain. Arviointi perustuu oppilaan kasvamis- ja oppimisprosessiin, sen lähtökohtiin ja tavoitteisiin. Oppimista arvioitaessa otetaan huomioon oppilaan vamman ja sairauden aiheuttamat esteet oppimiselle. Toiminta-alueittain opiskelleen oppilaan arviointi on sanallinen
, %'%*&'!!" ) )& & 1 )! / & &!!!!!!! ) && &! ) & &! &&! ' %!!6 1 " && &!&!!6!& * * 1 1!! * & & & & 6!!!!! *!! & & 6 & & & * &!& 1 &! * & 6 %&!! & ( 6 6 6 6! 6 6!&!
- '&'"+'!!#!"!!"!'"!"'"$( -!*$&'!#'!'"!!!!&! 0 &! 6 &! 9!9 &! 0 & &6! &! & &!!! 6 &!. 2 0/ % @ &!" &!6!!!&!!!&! "05@""''"?!>!!6!!?!!?!&&?!!?!! %'1%'@1'"1@1+44A"? >!!6!! 6 &!6!? & 6? &? &6? 6 &6 &!6! 3/044 % &!! &! & 6! &!! "05@""''" & 6!!!!! & &!!! %'1%'@1'"1@1+44A" 6 & 6 6 &! 6!!&!!!! &!
)/03 5 & & 6 & &!! &! 5& 6!*& TAVOITTEET '" ' & & 6!&! &!!&!&&6 %'1%'@1'"1@1+44A" & 6 &!! 6! & &! 6& &&!!& &6 &! /4044!!! &! & &! %!6 66!!!! & & "05@""''" '" '!!6 6!6! & &!&!!&&!! 6!!!!!&!!! %'1%'@1'"1@1+44A"!6 6! &!!!!!!&! &!!!!! 6!!!&!,/4 05062 4//0/00/3
5!6! & &!!!6 % & /6 & 6 "05@""''" '" '!!!!&!&!! &!!&!! 6!!!!!!&! &!!!! & /<!6!! 6 & %'1%'@1'"1@1+44A" /6 & 6!!!!!!!! 6 &!!!6 &! -/ " &! & >!!6!!!!!! &! & "05@""''"!6! & &!!!! %'1%'@1'"1@1+44A" 6 &!!!!6 6 & &!!!!!!6!! & & &!! &&.2 @/ &! & / /! /6 6 & /! 6
!!! &6 & & &! &! TAVOITTEET '" '!/6 6!!!/! / /! %'1%'@1'"1@1+44A" /6! /!! 6 /&&6 6 &! /! 66!!!! &! / '!'""'!'!!$
-0'''!'#'%#'"" 030 +& & 6 &!!;!!!!!6!!! & & 6 6 & & " 6 6! +& & 6 ; & &!& 6!!! +& 6&6!; 6 6 6 6 /> &!!!& 6 & ; & +& & +& &!! Opetussuunnitelman perusteissa kuvatut aihekokonaisuudet ovat kasvatus- ja opetustyön keskeisiä painoalueita, joiden tavoitteet ja sisällöt sisältyvät useisiin oppiaineisiin. Ne ovat kasvatusta ja opetusta eheyttäviä teemoja. Niiden kautta vastataan myös ajan koulutushaasteisiin. Aihekokonaisuudet toteutuvat eri oppiaineissa niille luonteenomaisella ja oppilaan kehitysvaiheeseen sopivalla tavalla. Äidinkieleen kuuluu olennaisena osana kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys, jotka auttavat oppilasta ymmärtämään suomalaisen ja eurooppalaisen kulttuuri-identiteetin olemusta, sekä löytämään oman kulttuuriidentiteettinsä. Viestintä- ja mediataito aihekokonaisuudessa painotetaan osallistuvaa, vuorovaikutuksellista ja yhteisöllistä viestintää sekä kykyä hankkia, vertailla ja valikoida tietoa sekä vaikuttaa yhteiskunnassa. Kolmas selkeästi äidinkieleen kuuluva aihekokonaisuus on osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys. Tämän aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta hahmottamaan yhteiskuntaa eri toimijoiden näkökulmasta. Edelleen koulun tulee tukea oppilaan kehittymistä omatoimiseksi, aloitteelliseksi, päämäärätietoiseksi, yhteistyökykyiseksi ja osallistuvaksi kansalaiseksi. /7 5 = & & 6 6! 6 6! 6! 6! "05@""''" '+%+'"'%+!!!6 6 >!! '#'%#'"'!'*+$ & B!! 6!& 6!
'"!'%#'"!!#'!!!%! 6 6 6! 6!! 66 66 6 6 6 %'1%'@1'"1@1+44A" /%+'"' 66!!6 6&!6!66& 6! & /&!&'!#'%#'&'!!& &! &!! 6 B!!! / &! 6 B 6!& - 6.! 6 & &! ; 6 & 6 & &! 66 6 '%#'""#'!' 6! 6!!! B &! 6!!& 6 B 6 6!!!! Kielen avulla rakennetaan identiteettiä, sosiaalisia suhteita, ajatellaan ja ilmaistaan tunteita sekä siirretään kulttuuriperinnettä. Kieli on sekä oppimisen kohde että sen väline kaikissa oppimistilanteissa. Äidinkielen oppiminen on kokonaisvaltaista, kaikki kielen osa-alueet kattavaa oppilaan arkeen liittyvää suullista ja kirjallista kommunikaatiota. Oppimisprosessissa lukemaan ja kirjoittamaan oppiminen ovat toisiaan tukevia prosesseja, joissa myös tieto kielen äännejärjestelmästä kehittyy. Lukemisen tavoitteet 1. lk - lukutaidon oppiminen ja kehittyminen - lukemisen perustekniikan ja siihen liittyvien käsitteiden oppiminen 2. lk - lukutaidon varmentuminen ja kehittyminen - luetun ymmärtämisen vahvistuminen 1. - 2. lk - lukutaitoa vastaavan monipuolisen kirjallisuuden lukeminen ja tiedon hankkiminen lukemalla - ilmeikkääseen äänen käyttöön rohkaiseminen - luovuuden ja ilmaisutaidon kehittäminen
Sisällöt 1. lk - äänne - kirjain vastaavuuden monipuolinen harjoittelu: äänteiden ja kirjainten yhdistäminen tavuiksi -> sanoiksi -> lauseiksi - tavutetusta tekstistä siirtyminen suorasanaiseen tekstiin 2. lk - harjoitellaan silmäilevää lukemista ja keskeisten asioiden löytämistä tekstistä - kehitetään lukutaitoa erilaisten tekstien avulla esim. lorut, sadut, runot, tietoteksti jne. Kirjoittamisen tavoitteet 1. lk - aakkosten perusmuotojen oikeinkirjoittaminen - tavujen, sanojen ja lauseiden kirjoittaminen 2. lk - tyyppikirjaimien hallitseminen - lyhyiden tekstien kirjoittaminen - luovien tekstien kirjoittaminen Sisällöt 1. lk - oikean kynäotteen ja kirjoitusasennon oppiminen - silmän ja käden koordinaation harjoitteleminen - sanan tavuttamisen ja sanavälien harjoitteleminen 2. lk - tyyppikirjainten opetteleminen ja niiden yhdistämisen harjoitteleminen - oikeinkirjoituksen harjoitteleminen: isot alkukirjaimet tutuissa nimissä ja lauseiden aluissa sekä lauseiden lopetusmerkit, sanan jakaminen eri riville, ng -äänne, konsonantti, vokaali, yhdyssanat, aakkosjärjestys Puhuminen ja kuunteleminen Oppilas oppii ilmaisemaan itseään ja mielipiteitään rohkeasti ja itseensä luottaen. Hän kehittyy suullisena viestijänä ja kartuttaa esiintymistottumuksiaan esim. leikkien ja ilmaisuharjoituksien myötä. Hän uskaltaa kysyä, jos ei ymmärrä. Oppilas pärjää arkipäivän tilanteissa, joissa vaaditaan sanallista/ilmaisullista toimintaa. Oppilas osaa kuunnella ja eläytyä kuulemaansa. Hän osaa toimia kuulemansa ohjeen mukaan. Lukeminen ja kirjoittaminen Kirjallisuus Lukemisen avulla oppilas saa aineksia ajatteluunsa ja ilmaisuunsa. Hänen sanavarastonsa ja mielikuvituksensa rikastuvat. Oppilas ymmärtää kirjoitustaidon tarpeellisuuden erilaisten viestien rakentamisessa. Oppilas ilmaisee ajatuksiaan lyhyiden viestien muodossa. Hän hallitsee kirjoitetun kielen sopimukset ja alkaa käyttää niitä kirjoituksessaan. Oppilas saa mahdollisuuden tutustua monipuoliseen kirjallisuuteen. Kirjojen lukemisessa ja käsittelyssä on keskeistä elämyksellisyys ja lukukokemusten jakaminen. Oppilas tutustuu käsitteisiin päähenkilö, tapahtuma-aika ja -paikka sekä juoni. Harjoitellaan sekä koulun että yleisen kirjastonkäyttöä.
Muu kuin suomen kieli äidinkielenä Kuusamon koulut ovat suomenkielisiä. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteena tulee olla kuitenkin oppilaan yleisen kielellisen osaamisen vahvistaminen siten, että myös kaksi- tai monikielisten kielitaustan omaavien lasten kulttuuri-identiteetti vahvistuu. Suomen oppiminen toisena kielenä etenee tasoittain eikä luokka-asteittain. Tasoja on kolme, ja opetus järjestetään niiden mukaan. Tasot ovat vasta-alkajan taso (kesto 1-3 vuotta maahantulosta tai suomi toisena kielenä -opiskelun alittamisesta), keskitaso (kesto noin 3-5 vuotta edellisestä) ja edistyneen taso (kesto noin viidestä vuodesta eteenpäin). Oppilaan suomen kieli arvioidaan suomi toisena kielenä -oppimäärän mukaisesti. Mikäli hänen suomen kielen taitonsa arvioidaan olevan äidinkielisen tasoinen, oppilaan opinnot arvioidaan suomen kielen oppimäärän mukaan. / 2 4/00 0040 '+%+'"'+!'*!!'6!$$ ;! 6!! 6 &&! B /!!!! '#'%#'"'!'**'6!$$ &! B 6 & 6! B!!!! 6 6!! B!! '"!'%#'"!!#'!!!%!'6!$$ B!!!! 6 6& &!!!! & ; 6! B!!!! /)7, Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen perustehtävänä on kiinnostuttaa oppilas kielestä, kirjallisuudesta ja vuorovaikutuksesta. Opetuksen tulee perustua monipuoliseen viestintään, lukemiseen ja kirjoittamiseen, joiden avulla oppilas rakentaa identiteettiään ja itsetuntoaan. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa opitaan käsitteitä, oppilas saa keinoja todellisuuden jäsentämiseen mutta myös mahdollisuuksia irrota siitä, rakentaa uusia maailmoja ja kytkeä asioita uusiin yhteyksiin. Äidinkieli ja kirjallisuus on tieto-, taito- ja taideaine, joka saa sisältöaineksensa kieli- ja kirjallisuustieteestä sekä viestintätieteistä. Opetuksessa on otettava huomioon, että oppilaan äidinkieli on oppimisen perusta: kieli on oppilaalle sekä oppimisen kohde että väline. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tehtävä on suunnitelmallisesti kehittää kieleen pohjautuvia opiskelu- ja vuorovaikutustaitoja. TAVOITTEET Keskeisenä tavoitteena on äidinkielen perustaitojen oppiminen: 1. sujuvan luku- ja kirjoitustekniikan oppiminen 2. luetun ymmärtämisen syventäminen 3. tiedonhankintataitojen kartuttaminen
A. Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat Oppilas oppii erilaisissa viestintätilanteissa aktiivisen kuuntelijan ja viestijän taitoja oppii toimimaan tekstiympäristöissä, joissa sanat, kuvat, äänet ja vastaanottaja ovat vuorovaikutuksessa. kehittää omaa kerrontaansa ja kokonaisilmaisuaan B. Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä kehittyy Oppilas oppii lukemaan sujuvasti erilaisia tekstejä ja harjaantuu käyttämään luetun ymmärtämistä parantavia strategioita oppii valitsemaan sopivaa luettavaa eri tarkoituksiin opettelee etsimään tietoa erityyppisistä ikäkaudelleen sopivista lähteistä. C. Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin kehittyy Oppilas rohkenee ja osaa rakentaa erilaisia tekstejä sekä suullisesti että kirjallisesti kehittää taitoaan ilmaista itseään ja hänen sanavarastonsa laajenee oppii kirjoittamaan sujuvasti käsin, saa kokemuksia kirjoitelman tuottamisesta tekstinkäsittelyohjelmalla ja oppii käyttämään viestinnän välineitä. D. Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syvenee Oppilas tutustuu omaan ja muiden maiden kulttuureihin kirjallisuuden, teatterin ja elokuvan avulla lukee paljon ja monipuolisesti lasten- ja nuortenkirjallisuutta ja oppii valitsemaan itselleen kiinnostavaa ja sopivaa luettavaa; hänen positiivinen asenteensa lukemiseen säilyy kasvattaa kiinnostustaan kielen toimintaan oppii perustietoja mediasta ja hyödyntää viestintävälineitä tavoitteellisesti. KESKEISET SISÄLLÖT 3. LUOKALLE Vuorovaikutustaidot - Tutustumista viestinnän perustekijöihin - kertomista, selostamista, kyselemistä - oman kerronnan ja ilmaisun rikastuttamista, näyttelemistä, nukketeatteria Tiedonhallintataidot - Erilaisten tietokirjojen käytön harjoittelua - kirjaston käyttöön tutustumista - TV-ohjelmia, uutisia - tietoverkko Tekstinymmärtäminen - Luetun ymmärtämisen monipuolista harjoittelua - ymmärtävän kuuntelun harjoittelua - erilaiset lukutyylit (silmäilevä, etsivä, sanatarkka) - sisällön analysointia Puhe-esitysten ja kirjoitusten laatiminen - Esitelmien pitämistä, opastamista - oman tekstin suunnittelua, muokkaamista ja viimeistelyä palautteen pohjalta käsin, kuvasta kirjoittamista - selkeän ja sujuvan käsialan harjoittelemista - oikeinkirjoituksen perusasiat, lausekäsitys * Päätaloinstituutin kirjoittajakoulutus Kielen tehtävät ja rakenne - Sanojen merkitysten tarkastelua, synonyymi, vastakohta - sanojen ryhmittelyä, yhdyssanat, yleisnimet ja erisnimet - taivutuksen tehtävien tarkastelua, verbit, substantiivit, adjektiivit
- lauseiden tarkastelua rakenteellisina ja toisiinsa liittyvinä yksikköinä, isot välimerkit, iso alkukirjain, vuorosanaviiva, pilkku luettelossa - vokaalit ja konsonantit - aakkostaminen Kirjallisuus - Erilaisten tekstien runsasta lukemista, satuja, runoja - luokan yhteisten kokonaisteosten ja lyhyempien tekstien sekä useiden vapaavalintaisten kirjojen lukemista tai kuuntelemista sekä niiden käsittelyä ja oman lukukokemuksen jakamista monin eri tavoin * paikallisten kirjailijoiden teokset (mm. Keränen) * lukudiplomi KESKEISET SISÄLLÖT 4. LUOKALLE ' Vuorovaikutustaidot - Tutustumista viestinnän perustekijöihin - kertomista ja selostamista, ohjeita - oman kerronnan ja ilmaisun rikastuttamista, näyttelemistä, nukketeatteria Tiedonhallintataidot - Erilaisten tietokirjojen käytön harjoittelua - kirjaston aineiston ryhmittelyyn ja sisältöihin tutustumista - TV-ohjelmia, uutisia - tietoverkko Tekstinymmärtäminen - Luetun ja kuullun ymmärtämisen monipuolista harjoittamista, sisällön analysointia - otsikointia - pääasioiden erottamista yksityiskohdista, tiivistämistä, väliotsikointia, kysymysten esittämistä - erilaiset lukutyylit (silmäilevä, etsivä, sana- ja asiatarkka, päättelevä Puhe-esitysten ja kirjoitusten laatiminen - Esitelmien ja puheiden pitämistä - oman tekstin suunnittelua, muokkaamista ja viimeistelyä palautteen pohjalta käsin - otsikoinnin harjoittelua - selkeän ja sujuvan käsialan harjoittelemista - oikeinkirjoituksen perusasiat, lausekäsitys * Päätaloinstituutin kirjoittajakoulutus Kielen tehtävät ja rakenne - Vokaalit, konsonantit - sanojen merkitysten tarkastelua, synonyymit, vastakohdat - sanojen ryhmittelyä, yleisnimet, erisnimet, yhdyssanat - sanojen johtaminen ja lainaaminen - kaikki sanaluokat - taivutuksen tehtävien tarkastelua - lauseiden tarkastelua rakenteellisina ja toisiinsa liittyvinä yksikköinä, erilaiset lauseet, yhdyslause - vuorosanaviiva - aakkostaminen Kirjallisuus - Erilaisten tekstien runsasta lukemista - luokan yhteisten kokonaisteosten ja lyhyempien tekstien sekä useiden vapaavalintaisten kirjojen lukemista tai kuuntelemista sekä niiden käsittelyä ja oman lukukokemuksen jakamista monin eri tavoin * paikallisten kirjailijoiden teokset (mm. Keränen) * lukudiplomi
KESKEISET SISÄLLÖT 5. LUOKALLE Vuorovaikutustaidot - Tutustumista viestinnän perustekijöihin - kertomista ja selostamista, kuvailemista, esitelmiä, haastatteluja, keskustelua, väittelyä - oman kerronnan ja ilmaisun rikastuttamista, näyttelemistä, nukketeatteria - kirjallisia viestejä Tiedonhallintataidot - Erilaisten tietokirjojen käytön harjoittelua - kirjaston aineiston ryhmittelyyn ja sisältöihin tutustumista, kirjojen hakua ja varausta, yksinkertaisia tiedonhakuja tietoverkoista - TV-ohjelmia, uutisia, lehtiä, videot, elokuvat - tietoverkko Tekstinymmärtäminen - Tekstin sisällön ja rakenteen ennustamista - pääasioiden erottamista yksityiskohdista, tiivistämistä, väliotsikointia, kysymysten esittämistä, muistiinpanojen tekemistä, päätelmien tekoa ja luetun ja kuullun arviointia - ajatuskarttojen laatimista - erilaiset lukutyylit Puhe-esitysten ja kirjoitusten laatiminen - Esitelmien ja puheiden pitämistä - oman tekstin suunnittelua, muokkaamista ja viimeistelyä palautteen pohjalta käsin - yleiskielen käytön harjoittelua - otsikoinnin ja kappalejaon, ajatuskartan käytön ja laadinnan harjoittelua - selkeän ja sujuvan käsialan harjoittelemista - oikeinkirjoituksen perusasiat, lausekäsitys, lainausmerkit * Päätaloinstituutin kirjoittajakoulutus Kielen tehtävät ja rakenne - Sanojen merkitysten tarkastelu - sanojen ryhmittelyä, yhdyssanat - sanojen johtaminen ja lainaaminen - kaikki sanaluokat - taivutuksen tehtävien tarkastelua - sijamuodot - aktiivi ja passiivi, verbien aikamuodot - lauseiden tarkastelua rakenteellisina ja toisiinsa liittyvinä yksikköinä, erilaiset lauseet, yhdyslause - predikaatti, subjekti, objekti - vuorosanaviiva - aakkostaminen - murre Kirjallisuus - Erilaisten tekstien runsasta lukemista ja tutustumista kirjallisuuden lajeihin, runoja, sarjakuvia - luokan yhteisten kokonaisteosten ja lyhyempien tekstien sekä useiden vapaavalintaisten kirjojen lukemista tai kuuntelemista sekä niiden käsittelyä ja oman lukukokemuksen jakamista monin eri tavoin * paikallisten kirjailijoiden teokset (mm. Keränen) * lukudiplomi %35031@4009(5+1"+100*@1'1"043%09++""'11+
'+%+'"'+!'*!!'6!$$ B! B!!!! 6! 6! &! B &!!!!!! 6!B '''#*(*$$!%''"'!"!#$!'**'6!$$ &!!/ &!!!!!6!66!!!&! ''!"!#$#*(*$$'$!%'%'"'!'**'6!$$ 6 &!!! 6 B! &!!/ B!!& 6!! &!!!!&! &6!!! '"!'!!!6'%#'"!!#& %'!'**'6!$$!&! &! 6!! 6 <! <&6 &!&! &!! 6!!!!!!! B!6!! 6 & > /-78 Vuosiluokilla 6-9 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen ydintehtävä on laajentaa oppilaan tekstitaitoja lähipiirissä tarvittavista taidoista kohti yleiskielen ja oppilaalle uusien tekstilajien vaatimuksia. Oppilasta ohjataan hahmottamaan itsensä ja tekstinsä osaksi sosiokulttuurista ympäristöä ja rakentamaan vuorovaikutusta erityyppisissä viestintätilanteissa. Pyrkimys on, että oppilas tulee entistä tietoisemmaksi tavoitteistaan ja itsestään kielenkäyttäjänä. Hän kehittyy tekstien erittelijänä ja kriittisenä tulkitsijana. Opetuksen tehtävänä on kannustaa oppilasta lukemaan ja arvioimaan kirjallisuutta ja mediatekstejä. Opetus ohjaa oppilasta hankkimaan yleissivistävää tietoa kirjallisuudesta ja innostaa häntä tutkimaan kieltä. TAVOITTEET
A. Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat Oppilas kehittää viestintävalmiuttaan ja tilannetajuaan harjaantuu toimimaan puhujana, lukijana ja kirjoittajana tavoitteellisesti ja vuorovaikutussuhdetta rakentaen erilaisissa viestintäympäristöissä koulussa ja sen ulkopuolella pyrkii suojelemaan vuorovaikutukselle myönteistä ilmapiiriä ja tottuu siihen, että on erilaisia näkemyksiä ja tapoja osallistua vuorovaikutukseen B. Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä kehittyy Oppilas harjaantuu aktiiviseksi ja kriittiseksi lukijaksi ja kuulijaksi; hänen tulkitsevat ja arvioivat luku- ja kuuntelutaitonsa kehittyvät kehittää tekstilajien tuntemustaan ja tottuu ennakoimaan, millaista luku-, kuuntelu- tai tiedonhankintatapaa tekstilaji ja tavoite edellyttävät tottuu tiedonhankinnan ja -käytön prosessiin ja osaa hyödyntää monenlaisia lähteitä C. Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin kehittyy Oppilas kehittyy monipuoliseksi ja omaääniseksi tekstien tekijäksi, joka osaa hyödyntää oppimaansa kielitaitoa puhuessaan ja kirjoittaessaan rohkaistuu tuomaan esille ja perustelemaan näkemyksiään sekä kommentoimaan muiden ajatuksia tottuu suunnittelemaan viestintäänsä ja etenemään tavoitteellisesti puhe- ja kirjoitustehtävissään ottaa huomioon tilanteen, viestintävälineen ja vastaanottajan teksteissään D. Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syvenee Oppilas oppii perustietoa omasta äidinkielestään, sen rakenteesta, vaihtelusta ja muuttumisesta monipuolistaa lukiharrastustaan; hänen kirjallisuudentuntemuksensa syvenee ja hän oppii tuntemaan Suomen kirjallisuuden vaiheita ja eri maiden klassikkoja saa käsityksen median ja tekstien mahdista tuottaa mielikuvia, muokata maailmankuvaa ja ohjata ihmisten valintoja saa mahdollisuuksia avartaa esteettistä kokemusmaailmaansa; hänen esteettinen tietoisuutensa vahvistuu, ja hänen näkemyksensä kulttuureista laajenevat kasvaa suvaitsevaiseksi erilaisia kielenpuhujia kohtaan saa lisää kokemuksia teatterin ja elokuvan ilmaisukeinoista Vuorovaikutustaidot Perustietoa vuorovaikutuksesta ja tekstien sisällöstä, rakenteesta ja ilmaisutavasta viestintärohkeuden ja -varmuuden vahvistamista, omien näkemysten esittämisen ja puolustamisen harjoittelua sekä ilmaisutapojen kehittämistä, vuoropuheluita, haastatteluja, kokouksia - omien lukutottumusten ja -taitojen arviointia Tekstinymmärtäminen - Ymmärtävän ja arvioivan kuuntelun harjoittelua - silmäilevän, etsivän sekä sana- ja asiatarkan ja päättelevän lukutavan harjoittelua, lukuprosessin hallinnan varmentamista - lukukokemusten jakamista - selostavien, kuvailevien, ohjaavien, kertovien, pohtivien ja kantaa ottavien tekstityyppien tarkastelua asia- ja kaunokirjallisissa teksteissä - Omien tekstien ja työskentelyn tavoitteiden määrittelyä ja tekstintekoprosessin vakiinnuttamista - tekstien sisällön, kielen ja muodon tarkastelua ja suunnitelmallista kehittelyä - tavallisten jäsentelytapojen harjoittelua, jaksotus-, aloitus- ja päätäntätaidon varmentamista - tekstien suuntaamista eri kohderyhmille ja erilaisiin viestintävälineisiin - kirjoittamista käsin ja tietotekniikkaa hyödyntäen - yleispuhekielen ja kohteliaan, kuulijan huomioon ottavan ilmaisu- ja viestintätavan harjoittelua - kirjoitetun kielen lause- ja virketajun kehittämistä ja oikeinkirjoituksen vakiinnuttamista,
kerrataan yhdyssanat, lyhenteet, erilaiset lauseet, pää- ja sivulause, predikaatti, subjekti ja objekti - ilmaisukeinojen monipuolistamista *Päätaloinstituutin kirjoittajakoulutus Tiedonhallintataidot Tietojen hankintaa erityyppisistä lähteistä: tiedonhankinnan suunnittelua, lähteiden luotettavuuden ja ymmärrettävyyden arviointia Suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin - Suomen kielen rakenteellisten ominaisuuksien tarkastelua - kerrataan sanaluokat ja sijamuodot - sivistyssanoja kirjallisen yleissivistyksen pohjan luomista: tietoa keskeisistä kirjailijoista ja tutustumista heidän teoksiinsa sekä Kalevalaan ja kansanperinteeseen yhteisten ja valinnaisten kokonaisteosten lukemista ja runsaasti ja muita lyhyitä tekstejä, runoja * tutustumista paikallisiin kirjailijoihin ( Päätalo, Keränen jne. ) teatteri- ja elokuvakokemusten hankkimista, kokemusten erittelyä ja jakamista. KESKEISET SISÄLLÖT 7. LUOKALLE Vuorovaikutustaidot - Tehtävän mukaisen etenemisen ja puheenvuorolajien monipuolistamisen harjoittelua erityyppisissä keskusteluissa sekä viestintäympäristöissä, erilaisia kuunteluharjoituksia - viestintärohkeuden ja -varmuuden vahvistamista, omien näkemysten esittämisen ja puolustamisen harjoittelemista sekä ilmaisutapojen kehittämistä, suullinen kertomus, kuvaus ja esitys - omien luku- ja viestintätaitojen arviointia Tekstinymmärtäminen - Silmäilevän, etsivän sekä sana- ja asiatarkan ja päättelevän lukutavan valintaa, lukuprosessin hallinnan varmentamista - siltojen rakentamista tekstin ja vastaanottajan välille - kirjallisuuden lajit pääpiirteittäin - kaunokirjallisten tekstien tulkintaa ja tarkastelua elämysten antajina ja näkemysten kehittäjinä (erilaiset tekstityypit kaunokirjallisuudessa) - nuorten kirjallisuus ja fantasiakirjallisuus - erilaiset tekstityypit asiateksteissä * Taivalkosken oma lukudiplomi Puhe-esitysten ja kirjoitelmien laatiminen Puhe-esitykset - Puheen suuntaamista eri kohderyhmille ja erilaisiin viestintätilanteisiin ja -välineisiin - yleispuhekielen ja kohteliaan, kuulijan huomioon ottavan ilmaisu- ja viestintätavan opettelua; raportointia ja esitelmiä - ilmaisukeinojen monipuolistamista; kertomista, kuvausta ja selostusta Kirjoitelmat - Tavallisten jäsentelytapojen harjoittelua; jaksotus-, aloitus- ja päätäntätaidon varmentamista - omia elämyksiä ja näkemyksiä kuvaavien ja uusia maailmoja rakentavien fiktioiden tuottamista - kirjoitetun kielen lause- ja virketajun kehittämistä ja oikeinkirjoituksen vakiinnuttamista; lausetyypit, lauseiden yhdistäminen, iso/pieni alkukirjain, välimerkit, suora esitys, yhdyssanat, lukujen merkitseminen ja tekstin asemointi - erilaisten tekstien kirjoittamista; kertomus, kuvaus ja selostus - kirjoittamista käsin ja tietotekniikkaa hyödyntäen - käsialaharjoituksia * Päätaloinstituutin kirjoittajakoulutus Tiedonhallintataidot - Tiedonhankinnan suunnittelua, lähteiden luotettavuuden ja käyttökelpoisuuden arviointia - kirjaston, internetin ja joukkoviestimien kautta tapahtuvaa aineiston hakemisen harjoittelua Suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin Kielitietous - Suhde kieleen; verbit ja niiden taivutus, nominit ja niiden taivutus, partikkelit sekä tärkeimmät lauseenjäsenet Kirjallisuus
- Yhteisten ja valinnaisten kokonaisteosten lukemista, myös erilajisten lyhyiden tekstien käsittelyä - kaunokirjallisuuden luokittelu pää- ja joihinkin alalajeihin - fiktion rakenteiden erittelyä luokkatasolle sopivia käsiteitä käyttäen; satuja, nuorten kirjoja sekä fantasiaa * Taivalkosken kirjailijat Keränen N. ja Päätalo K. Kulttuuri - Teatteri- ja elokuvakokemusten hankkimista, kokemusten erittelyä ja jakamista * Taivalkosken omaleimaisuus * Kalle Päätalo KESKEISET SISÄLLÖT 8. LUOKALLE Vuorovaikutustaidot - Puheenvuorojen ajoittaminen ja mitoittaminen, kielimuodon valinta, menettely ristiriitatilanteissa ja eriävien näkemysten hyödyntäminen, palautteen antaminen ja vastaanottaminen - viestintärohkeuden ja -varmuuden vahvistamista: omien näkemysten esittämisen ja puolustamisen harjoittelua; järjestetty keskustelu, puheenvuorot, perusteleminen ja suostuttelu sekä ilmaisutapojen kehittämistä - omien viestintä- ja mediankäyttötottumusten sekä -taitojen arviointia Tekstinymmärtäminen - Silmäilevän, etsivän sekä sana- ja asiatarkan ja päättelevän lukutavan valintaa - siltojen rakentamista tekstin ja vastaanottajan välille - kaunokirjallisten tekstien tulkintaa ja tarkastelua elämysten antajina ja näkemysten kehittäjinä; erilaiset tekstityypit kaunokirjallisuudessa; novelli ja pakina - viihde- ja kioskikirjallisuus - kulttuurissa keskeisiä tekstilajeja ja tekstien tarkastelua rakenteellisina ja merkityksellisinä kokonaisuuksina - tekstien verbaalisten, visuaalisten ja auditiivisten keinojen tarkastelua tekstien merkityksen rakentajina - puheeseen, kirjoitukseen ja kuviin kätkeytyneiden näkemysten, arvojen ja asenteiden etsimistä ja arviointia; mainonta ja propaganda - tekstin sisällön tiivistämistä, mielipideainesten, tekijän tavoitteiden ja keinojen tunnistamista, erittelyä ja arviointia vaikuttavuuden kannalta, tekstien vertaamista eri näkökulmista * Taivalkosken oma lukudiplomi Puhe-esitysten ja kirjoitelmien laatiminen Puhe-esitykset - Yleispuhekielen ja kohteliaan, kuulijan huomioon ottavan ilmaisu- ja viestintätavan opettelua - ilmaisukeinojen monipuolistamista; erilaisia esiintymis- ja näytelmäharjoituksia Kirjoitelmat - Tavallisten jäsentelytapojen; jaksotus-, aloitus- ja päätäntätaidon varmentamista sekä kirjoittamisen vaiheiden opettelua, kirjoitelman ja jakson rakenne - omia elämyksiä ja näkemyksiä kuvaavien ja uusia maailmoja rakentavien fiktioiden tuottamista - kirjoitetun kielen lause- ja virketajun kehittämistä ja oikeinkirjoituksen varmistamista; välimerkit ja lyhenteet - erilaisten tekstien kirjoittamista; mielipidekirjoitus, referaatti - kirjoittamista käsin ja tietotekniikkaa hyödyntäen - käsialaharjoituksia * Päätaloinstituutin kirjoittajakoulutus Tiedonhallintataidot - Tiedonhankinnan suunnittelua, lähteiden luotettavuuden ja käyttökelpoisuuden arviointia - kirjaston, internetin ja joukkoviestimien kautta tapahtuvaa aineiston hakemisen harjoittelua; ajatuskartta, muistiinpanot ja lähdemerkintä Suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin Kielitietous - Suhde kieleen; verbit, modukset, nominaalimuodot ja lauseenjäsennys Kirjallisuus - Yhteisten ja valinnaisten kokonaisteosten lukemista, myös erilajisten lyhyiden tekstien käsittelyä - kaunokirjallisuuden luokittelu pää- ja joihinkin alalajeihin - fiktion rakenteiden erittelyä luokkatasolle sopivia käsiteitä käyttäen; viihde- ja kioskikirjallisuus * Taivalkosken kirjailija Kalle Päätalo Kulttuuri - Teatteri- ja elokuvakokemusten hankkimista, kokemusten erittelyä ja jakamista * Taivalkosken omaleimaisuus
* Kalle Päätalo KESKEISET SISÄLLÖT 9. LUOKALLE Vuorovaikutustaidot - Viestintärohkeuden ja -varmuuden vahvistamista: omien näkemysten esittämisen ja puolustamisen harjoittelua; suullista raportointia, esittelyä ja esitelmiä sekä kokoustekniikkaa - omien viestintä- ja mediankäyttötottumusten sekä -taitojen arviointia Tekstinymmärtäminen - Siltojen rakentamista tekstin ja vastaanottajan välille - kaunokirjallisten tekstien tulkintaa ja tarkastelua elämysten antajina ja näkemysten kehittäjinä; runot ja aforismit - kulttuurissa keskeisiä tekstilajeja ja tekstien tarkastelua rakenteellisina ja merkityksellisinä kokonaisuuksina - tekstien verbaalisten, visuaalisten ja auditiivisten keinojen tarkastelua tekstien merkityksen rakentajina - puheeseen, kirjoitukseen ja kuviin kätkeytyneiden näkemysten, arvojen ja asenteiden etsimistä ja arviointia - tekstin sisällön tiivistämistä, mielipideainesten, tekijän tavoitteiden ja keinojen tunnistamista, erittelyä ja arviointia vaikuttavuuden kannalta, tekstien vertaamista eri näkökulmista * Taivalkosken oma lukudiplomi Puhe-esitysten ja kirjoitelmien laatiminen Puhe-esitykset - Yleispuhekielen ja kohteliaan, kuulijan huomioon ottavan ilmaisu- ja viestintätavan opettelua - ilmaisukeinojen monipuolistamista; erilaisia esiintymisharjoituksia, suullista raportointia, esittelyä ja esitelmiä Kirjoitelmat - Kirjoitetun kielen lause- ja virketajun kehittämistä; suora ja epäsuora esitys, lauseenvastikkeet sekä oikeinkirjoituksen varmistamista - erilaisten tekstien kirjoittamista; raportti, arvostelu, pohtiva kirjoitelma ja tutkielma - kirjoittamista käsin ja tietotekniikkaa hyödyntäen * Päätaloinstituutin kirjoittajakoulutus Tiedonhallintataidot - Tiedonhankinnan suunnittelua, lähteiden luotettavuuden ja käyttökelpoisuuden arviointia - kirjaston, internetin ja joukkoviestimien kautta tapahtuvaa aineiston hakemisen harjoittelua - muistiinpanojen tekemisen ja yksinkertaisten lähdemerkintöjen harjoittelua, aineistojen valikointia, ryhmittelyä ja rakentamista esityksiksi Suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin Kielitietous - Perustiedot Suomen ja maailman kielitilanteesta ja käsitys kielidemokratiasta sekä äidinkielen merkityksestä - suomen kielen vaiheita ja vaihtelua - suomen kielen äänne-, muoto- ja lauserakenteen ominaisuuksia ja vertailua muihin kieliin - suomen kielen tilanteenmukaisen, sosiaalisen ja maantieteellisen vaihtelun sekä yleiskielen käytön perusteiden pohdintaa Kirjallisuus - Kirjallisen yleissivistyksen pohjan luomista; tietoa keskeisistä teoksista ja niiden kirjoittajista sekä Kalevalasta, kansanperinteestä ja Suomen kirjallisuuden päävaiheista - yhteisten ja valinnaisten kokonaisteosten lukemista, myös erilajisten lyhyiden tekstien käsittelyä - tekstien tyylillinen pääjako; romanttisten, realististen ja modernististen tekstien tuntomerkkejä * Taivalkosken kirjailija Kalle Päätalo Kulttuuri - Teatteri- ja elokuvakokemusten hankkimista, kokemusten erittelyä ja jakamista * Taivalkosken omaleimaisuus * Kalle Päätalo ++""A0)5@@99@9%)@"'')@"0)5109044'# '+%+'"'+!'*!!'6!$$!!! & /! & 66!!!6
&!!!6 & 6 B!!!!!!! & B!&! B!!!! '''#*(*$$!%''"'!"!#$!'**'6!$$ ;!!66&66!!!&! 6!&6!!! &6& 6!!&!!! > 6 & &! 6 6 6!!! &!!! 6!! 6!!!!!!!!!! & & & > ''!"!#$#*(*$$'$!%'%'"'!'**'6!$$!66!&B!!!6 B!!! 6 6 6 6 6 66 6!!!!!!&!!!!&! &!!6 B& & 6! '"!'!!!6'%#'"!!#%'!'**'6!$$ &6!! & 6 6 6 6! % B! &6!! &6&!!! & 6 B 6!!! B! & 6 6! 6 & &!B 1 6 1 -)90:9;
/.78 TAVOITTEET - suulliseen vuorovaikutukseen painottuva ruotsin kielen perustaito 1. Kielitaito: Oppilas oppii: - kertomaan perustietoja itsestään ja lähipiiristään sekä viestimään ruotsiksi arkipäivän tavanomaisissa puhetilanteissa tarvittaessa puhekumppanin apuun tukeutuen Oppilas oppii: TYÖTAVAT - ymmärtämään jokapäiväisen elämän tapahtumia käsittelevää tekstiä tai puhetta tilanneyhteyden tukemana - kirjoittamaan lyhyen viestin tutuissa, helposti ennakoitavissa arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa 2. Kulttuuritaidot: - ymmärtämään suomenruotsalaista, ruotsalaista ja muuta pohjoismaista elämänmuotoa - viestimään ruotsinkielisen kulttuurin edustajien kanssa jokapäiväisissä tilanteissa ruotsinkieliselle kulttuurille luontevalla tavalla 3. Opiskelustrategiat: Oppilas oppii: - käyttämään erilaisia kielen opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja, kuten omien viestien laatimista ja tiedonhankintavälineiden käyttöä - tarkkailemaan ja korjaamaan tuotostaan ja korvaamaan kielitaitonsa puutteita käyttämällä erilaisia ymmärtämis- ja viestintästrategioita - arvioimaan työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin Kielenopetuksessa käytettäviä työtapoja ovat mm. parityöskentely, ryhmätyö, yhteistoiminnallinen työ, itsenäinen työ ja projektityö sekä integrointi muihin oppiaineisiin. Opetuksessa pyritään hyödyntämään tietokoneita ja internettiä. Käytössä on myös kielistudio. Vaihtelevilla työtavoilla pyritään kehittämään oppilaan ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja, työskentelytaitoja ja sosiaalisia taitoja ja vahvistamaan itsetuntoa sekä painottamaan oppilaan aktiivista roolia oppimistapahtumassa. SISÄLLÖT Keskeisiä aihepiirejä ovat: - lähiympäristö: koti, perheenjäsenet ja ystävät - harrastukset ja vapaa-ajan vietto - matkustaminen - koulu ja oppilastoverit sekä opettajat
- asuminen maalla ja kaupungissa - ostoksilla käynti ja julkisten palvelujen käyttö - perustietoja suomenruotsalaisesta, ruotsalaisesta ja muusta pohjoismaisesta elämänmuodosta Viestintästrategiat: 7. LUOKKA - ovat kielitaidon kehitysvaiheeseen sopivia vastaanottamis-, tuottamis- ja vuorovaikutusstrategioita, joilla viesti pyritään tuottamaan ja vastaanottamaan mahdollisimman ymmärrettävästi, tehokkaasti, taloudellisesti ja tarkoituksenmukaisesti - kuullun ymmärtäminen: julkiset tiedotukset kuten kuulutukset, ohjeet ja varoitukset, joiden ymmärtämisen pohjalta tehdään johtopäätökset - luetun ymmärtäminen: sanomalehtien luku, jolloin pyritään ymmärtämään pääasiat tai ohjeiden lukeminen, jotka pyritään ymmärtämään yksityiskohtaisesti, myös kaunokirjallisia tekstejä - puhuminen: harjoitellaan erilaisia lähestymistapoja kohdeyleisön mukaan ja harjaannutetaan erilaisia saavutusstrategioita kuten likiarvoisen ilmaisun esittämistä, omin sanoin kertomista, ulkoa opittujen ilmaisujen käyttöä, kokeilemista, vuorovaikutustilanteessa saadun palautteen pohjalta korjausta. Tilanteina ovat esimerkiksi ohjeiden antaminen ja tehtävinä muistiinpanojen tai kaavion pohjalta puhuminen, harjoiteltujen roolien esittäminen tai spontaani puhuminen - kirjoittaminen: lomakkeiden täyttö, kyselyihin vastaaminen, julisteiden tekeminen, viestien kirjoittaminen sanelusta, luova kirjoittaminen ja henkilökohtaisten kirjeiden kirjoittaminen Viestintätilanteet Rakenteet Kulttuuritietous Aihekokonaisuudet - tervehtiminen ja - persoonapronominit esittäytyminen - perheestä kertominen - asuminen -harrastukset ja vapaaaika - ulkonäön kuvailu - koulusta kertominen - asiointi kahvilassa, ravintolassa ja kioskilla - matkustaminen ja lipunosto - kysymyssanat - numerot ja kellonajat - substantiivin taivutus - verbin preesens - apuverbit - adjektiivit - genetiivi ja omistuspronominit - päälauseen sanajärjestys - prepositiorakenteita - perustietoja Ruotsista: julkisuuden henkilöitä, ruotsalaisia tuotteita - perustietoja Suomesta - ihmisenä kasvaminen: oppilas oppii tunnistamaan oman oppimistyylinsä ja kehittämään itseään oppijana ja omaksuu tarkoituksenmukaisia opiskelutaitoja - kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys: Suomi osana Pohjoismaita ja Eurooppaa - viestintä ja mediataito : omien ajatusten ja tunteiden ilmaisu 8. LUOKKA Viestintätilanteet Rakenteet Kulttuuritietous Aihekokonaisuudet