7.2. PÄÄOPPIAINEET ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS

Transkriptio

1 7.2. PÄÄOPPIAINEET ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS 41 Luokkien 1-2 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen keskeinen tehtävä on jatkaa jo kotona, varhaiskasvatuksessa, erityisesti esiopetuksessa, alkanutta kielen oppimista. Opetuksen tulee olla kokonaisvaltaista, kaikki kielen osa-alueet kattavaa oppilaan arkeen liittyvää suullista ja kirjallista kommunikaatiota, joka tukee oppilaan yksilöllistä kielenoppimista. Opetuksessa on otettava huomioon, että oppilaat voivat olla oppimisprosessissaan hyvin eri vaiheissa. TAVOITTEET LUOKAT 1-2 Oppilaan vuorovaikutustaidot tottuu koulun vuorovaikutustilanteisiin karttuvat oppii kuuntelemaan keskittyen oppii kysymään ja vastaamaan sekä kertomaan omia tietojaan, kokemuksiaan, ajatuksiaan ja mielipiteitään kehittää kielellistä ja fyysistä kokonaisilmaisuaan. Oppilaan luku- ja kirjoitustaidot kehittyvät oppii lukemisen ja kirjoittamisen perustekniikat sekä niiden opettelussa tarpeellisia käsitteitä; hän oppii ymmärtämään harjoitellun sekä säännöllisen lukemisen ja kirjoittamisen merkityksen kehittää luku- ja kirjoitustaitoaan, myös medialukutaitoaan, sekä viestintävalmiuksiaan tietoteknisessä oppimisympäristössä oppii tarkkailemaan itseään lukijana ja kirjoittajana oppii vähitellen omaa tekstiään kirjoittaessaan ottamaan huomioon kirjoitettua kieltä koskevia sopimuksia. Oppilaan suhde kirjallisuuteen ja kieleen rakentuu tutustuu kuunnellessaan ja lukiessaan kirjoitettuun kielimuotoon, hänen sana- ja ilmaisuvarastonsa ja mielikuvituksena rikastuvat, hän saa aineksia ajatteluunsa ja ilmaisuunsa opettelee valitsemaan itseään kiinnostavaa luettavaa ja lukee lukutaitoaan vastaavia kirjoja tottuu tarkastelemaan kieltä, sen merkityksiä ja muotoja tottuu siihen, että teksteistä puhutaan myös käyttämällä sellaisia käsitteitä kuten, äänne, kirjain, tavu, sana, lause, lopetusmerkki, otsikko, teksti ja kuva. KESKEISET SISÄLLÖT Vuorovaikutustaidot LUOKAT 1-2 suullista ja kirjallista ilmaisua erilaisissa koulun vuorovaikutustaidoissa, pari-, pienryhmä- ja luokkakeskusteluja keskittyvää, tarkkaa ja päättelevää kuuntelemista kuullun, nähdyn, koetun ja luetun työstämistä improvisoinnin, kerronnan, leikin ja draaman avulla, myös muihin taideaineisiin integroiden

2 42 Lukeminen ja lukemista ja kirjoittamista monipuolisesti päivittäin kirjoittaminen painettujen ja sähköisten tekstien avaamista yhdessä keskustellen äänne-kirjain-vastaavuuden runsasta harjoittelua kirjoitetun kielen ja yleispuhekielen harjoittelua sanojen tunnistamista edeten lyhyistä sanoista kohti outoja, pitkiä sanoja; vähittäinen siirtyminen ääneen lukemisesta myös äänettömään lukemiseen tekstin ymmärtämistä parantaviin strategioihin tutustumista ja niiden käyttöä puheen purkamista sanoiksi, tavuiksi ja äänteiksi; sanojen kirjoittamisen harjoittelua kirjainmuotojen piirtämistä, isojen ja pienten tekstauskirjainten sekä kirjoituskirjainten opettelua ja kirjainten yhdistämistä (kirjainmallit, numerot ja välimerkit liitteenä) oikean kynäotteen ja tarkoituksenmukaisen kirjoitusasennon, silmän ja käden koordinaatin sekä myös tietokoneella kirjoittamisen opettelua oikein kirjoitusta sana- ja lausetasolla: sanavälit ja sanan jakaminen eri riveille, isot alkukirjaimet tutuissa nimissä ja lauseiden alussa, lauseiden lopetusmerkit ja niiden käyttö omissa teksteissä omiin arkikokemuksiin, havaintoihin, mielipiteisiin ja mielikuvitukseen perustuvien tekstien tuottamista niin, että päähuomio on sisällössä ja luomisen ilossa ja kieli kaunokirjallisuutta ja muita tekstejä opettajan luentaa kuunnellen, kuvia katsellen ja vähitellen itse lukien kirjojen lukemista ja käsittelyä niin, että keskeistä on elämyksellisyys ja lukukokemusten jakaminen; kirjallisuuden käyttämistä virikkeenä luovassa toiminnassa kirjallista keskustelua, jonka yhteydessä käsitteet päähenkilö, tapahtuma-aika ja paikka sekä juoni; luetun liittämistä omaan elämään, aiemmin luettuun, kuultuun ja nähtyyn kirjaston käytön opettelua kielen ja sen muotojen ja merkitysten havainnointia

3 KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ 43 Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän Oppilaan luku- ja kirjoitustaito on kehittynyt niin, että hän Oppilaan suhde kirjallisuuteen ja kieleen on rakentunut niin, että hän on tottunut ilmaisemaan itseään suullisesti: hän osaa kertoa pienelle ryhmälle havainnoistaan ja kokemuksistaan niin, että kuulijat pystyvät seuraamaan kerrontaa osaa toimia tarkoituksenmukaisesti arkipäivän puhetilanteissa, seuraa opettajan ja muiden oppilaiden kerrontaa ja keskustelua ja pyrkii puhujana vastavuoroisuuteen; keskustelussa hän reagoi kuulemaansa omilla ajatuksillaan ja kysymyksillä osallistuu keskittyen ilmaisuharjoituksiin. on edennyt alkavan lukemisen vaiheesta perustekniikan vahvistumisen vaiheeseen; hänen lukemisensa on niin sujuvaa, että hän selviää ikäkaudelleen tarkoitettujen tekstien lukemisesta on alkanut jo tarkkailla lukiessaan, ymmärtääkö hän lukemaansa; hän pystyy jo tekemään päätelmiä lukemastaan osaa ilmaista itseään myös kirjallisesti niin, että hän selviää oman arkensa kirjoittamistilanteista, hän osaa myös käyttää mielikuvitusta kirjoittaessaan osaa käsin kirjoittaessaan jo sitoa kirjaimia toisiinsa; hän osaa tuottaa omaa tekstiä myös tietokoneella osaa kirjoittaa helppoja ja tuttuja sanoja jo lähes virheettömästi ja on alkanut käyttää lauseissa lopetusmerkkejä ja lauseen alussa isoa kirjainta. etsii itselleen sopivaa ja mieluisaa luettavaa; hän käyttää lukutaitoaan viihtymiseen ja myös löytääkseen tietoa on lukenut ainakin muutamia, lukutaitoaan vastaavia lastenkirjoja, ja hänen medialukutaitonsa riittää ikäkaudelle suunnattujen ohjelmien seuraamiseen ja käyttämiseen pystyy tekemään ikäkaudelleen ominaisia havaintoja kielestä: hän rohkaistuu erittelemään sanojen tavu- ja äännerakennetta, riimittelemään ja pohtimaan sanojen merkityksiä ja muotoja; hän osaa luetella kirjaimet aakkosjärjestyksessä ja osaa käyttää aakkosjärjestystä on tottunut kielestä ja teksteistä puhuessaan käyttämään opetettuja käsitteitä.

4 LUOKAT Koko peruskoulun ajan äidinkielen opetuksen kulmakivenä ovat lukemisen ilon löytäminen, kirjoittamisen taidon ja puhumisen rohkeuden lisääminen ja oman kielen ja kulttuurin arvostus. TAVOITTEET kasvattaa kiinnostustaan kielen toimintaan; hän oppii ymmärtämään kieliopillisen kuvauksen perusteita. Kirjoittaminen ja puhuminen oppii kirjoittamaan sujuvasti käsin rohkenee ja osaa rakentaa erilaisia tekstejä sekä suullisesti että kirjallisesti kehittää taitojaan ilmaista itseään ja tottuu arvioimaan omaa ilmaisuaan. lukee paljon ja monipuolisesti lasten- ja nuortenkirjallisuutta oppii valitsemaan itselleen kiinnostavaa ja sopivaa luettavaa myönteinen asenne lukemiseen säilyy. Viestintä ja mediataito oppii käyttämään ja hyödyntämään kirjastopalveluja harjaantuu oikeaoppiseen ja turvalliseen netin käyttöön, sekä omaksuu nettietiketin kehittää taitoaan erottaa ja tunnistaa eri mediaviestilajeja. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Oppilaalla on mahdollisuus tutustua erilaisiin taiteen lajeihin - itse tehden tai ammattilaisten tekemänä.

5 SISÄLLÖT 45 LUOKKA 3 erisnimet, yleisnimet yhdyssanat lauseiden tunnistaminen ja tuottaminen (isot alkukirjaimet, isot välimerkit) sanaluokkiin tutustuminen (substantiivi, adjektiivi, verbi) Kirjoittaminen ja puhuminen oman tekstin suunnittelun harjoitteleminen yleiskielen käytön vahvistaminen selkeän käsialan harjoitteleminen oikeinkirjoituksen perusasioiden harjoitteleminen tutun asian selostaminen erilaisten tekstien runsas lukeminen luokan yhteisten ja valinnaisten kokonaisteosten lukeminen kirjallisuuden lajeihin tutustuminen (esim. sadut ja kertomukset, lorut) kirjallisuuden käsitteisiin tutustuminen (esim. juoni ja henkilöt) Viestintä ja mediataito kirjastopalveluihin tutustuminen ja niiden käyttäminen (vierailu pääkirjastoon, yleisöpäätteen käyttö) opetellaan tunnistamaan eri mediaviestilajeja Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys kulttuurituotteisiin eläytyminen tutustutaan lasten perinteeseen

6 LUOKKA 4 46 verbin persoonamuodot sanaluokat lausetajun kehittäminen: päälause ja sivulause, pilkun käyttö yksinkertaisissa tapauksissa Kirjoittaminen ja puhuminen oman tekstin muokkaaminen ja viimeisteleminen palautteen pohjalta äänenkäytön harjoitteleminen erilaisissa puhetilanteissa mielipiteen ilmaiseminen ja perusteleminen erilaisten tekstien runsas lukeminen luokan yhteisten ja valinnaisten kokonaisteosten lukeminen kirjallisuuden lajeihin tutustuminen (esim. seikkailukirjat) kirjallisuuden käsitteisiin tutustuminen (esim. tapahtumat, aika, paikka) Viestintä ja mediataito hakuteosten käyttö, aikataulut turvallinen netin käyttö erotellaan toisistaan eri tarkoituksiin laadittuja mediaviestejä Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys kulttuurituotteisiin eläytyminen opitaan uusia vitsejä ja leikkejä LUOKKA 5 verbien aikamuodot nominien taipuminen: nominatiivi, genetiivi, partitiivi Kirjoittaminen ja puhuminen tekstien otsikoinnin ja kappalejaon harjoitteleminen puhe-esitysten valmistaminen (tukisanalistan käyttäminen)

7 kontaktin ottaminen yleisöön puhetilanteessa 47 erilaisten tekstien runsas lukeminen luokan yhteisten ja valinnaisten kokonaisteosten lukeminen kirjallisuuden lajeihin tutustuminen (esim. historialliset lasten- ja nuortenkirjat) kirjallisuuden käsitteisiin tutustuminen (esim. teema, sanoma) elokuvan, teatterin ja median rakentamaan fiktioon tutustuminen Viestintä ja mediataito nettietiketti tutustutaan tekijänoikeuksiin mainos versus tieto Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys ikäryhmille suunnattuihin kulttuurituotteisiin tutustuminen murteet ja eri maiden sadut ARVIOINTI HYVÄN OSAAMISEN KRITEERIT 3. LUOKALLE on saavuttanut kolmannelle luokalle asetetut tavoitteet hyvin tunnistaa erisnimet ja yleisnimet osaa kirjoittaa oikein yleisimmät yhdyssanat hallitsee isojen alkukirjainten sekä isojen välimerkkien käytön tunnistaa sanaluokista substantiivit, adjektiivit ja verbit. Kirjoittaminen ja puhuminen saa ilmaista itseään sekä kirjallisesti että suullisesti pystyy ohjatusti suunnittelemaan oman tekstin etenemisen pystyy erottamaan yleiskielen kirjakielestä osaa kirjoittaa siistillä ja selkeällä käsialalla osaa kirjoittaa lähes virheettömästi osaa selostaa tutun asian selkeästi ja sujuvasti.

8 on kiinnostunut lukemisesta ja eri kirjallisuuden lajeista pystyy lukemaan kokonaisen kirjan ymmärtää lukemansa ja osaa kertoa pääkohdat luetusta teoksesta (esim. juoni ja henkilöt) on halukas tutustumaan eri kirjallisuuden lajeihin (esim. sadut ja kertomukset, lorut). 48 Viestintä ja mediataito on tutustunut kirjaston tarjoamiin palveluihin. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys on tutustunut erilaisiin lasten kulttuuriperinteisiin, kuten erilaisiin satuihin ja leikkeihin. HYVÄN OSAAMISEN KRITEERIT 4. LUOKALLE on saavuttanut neljännelle luokalle asetetut tavoitteet hyvin hallitsee verbin persoonamuotojen oikean käytön hallitsee hyvin sanaluokat osaa muodostaa päälauseita ja sivulauseita, sekä hallitsee pilkun käytön yksinkertaisissa tapauksissa. Kirjoittaminen ja puhuminen on kehittynyt sujuvaan ilmaisuun sekä kirjallisesti että suullisesti pystyy ottamaan vastaan palautetta omasta tuotoksestaan ja viimeistelemään tekstiään sen mukaisesti uskaltaa käyttää ääntään rohkeasti erilaisissa tilanteissa osaa ja uskaltaa ilmaista mielipiteitään ja pystyy myös perustelemaan kantansa. on kiinnostunut kirjallisuudesta yhtenä äidinkielen osa-alueena pystyy lukemaan yhdessä valittuja teoksia ja ymmärtää lukemansa lukee oma-aloitteisesti erilaisia teoksia on halukas laajentamaan tietämystään erilaisista kirjallisuuden lajeista osaa kertoa pääpiirteittäin kirjan tapahtumista, tapahtumapaikoista ja ajasta. Viestintä ja mediataito oppilas osaa käyttää apunaan erilaisia hakuteoksia ja aikatauluja oppilas tiedostaa turvallisen netin käytön.

9 Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys on omaksunut uusia vitsejä ja leikkejä. 49 Äidinkielen arviointi koostuu äidinkielen jokaisesta osa-alueesta ÄIDINKIELEN NIVELKOHDAN (5. LUOKKA) ERINOMAISEN (10) OSAAMISEN KRITEERIT hallitsee Opetushallituksen laatimat hyvän osaamisen kriteerit erinomaisesti osoittaa erinomaista harrastuneisuutta oppiainetta kohtaan osaa kirjoittaa virheettömästi ja sujuvasti oppilaan suullinen ilmaisu on rohkeaa, ilmeikästä ja sujuvaa. ÄIDINKIELEN NIVELKOHDAN (5. LUOKKA) KIITETTÄVÄN (9) OSAAMISEN KRITEERIT Oppilaan on hallittava pääasiassa jokainen äidinkielen osa-alue kiitettävästi hallitsee verbien aikamuodot osaa taivuttaa nomineja. Kirjoittaminen ja puhuminen osaa jakaa tekstin kappaleisiin ja otsikoida sen pystyy valmistamaan monipuolisen puhe-esityksen ja esittämään sen tukisanalistan avulla pystyy vuorovaikutukseen yleisön edessä. osoittaa harrastuneisuutta on pystynyt lukemaan paljon erilaisia yhteisiä sekä valinnaisia teoksia on kartuttanut tietämystään monipuolisen lukemisen avulla pystyy arvioimaan itseään lukijana on tutustunut elokuvan, teatterin ja median ilmaisutapaan.

10 ÄIDINKIELEN NIVELKOHDAN (5. LUOKKA) HYVÄN (8) OSAAMISEN KRITEERIT 50 Viestintä pyrkii kehittämään suullista ja kirjallista ilmaisukykyään erilaisissa viestintätilanteissa ottaa osaa keskusteluihin, kertoo ja kuvailee omia havaintojaan, ajatuksiaan ja mielipiteitään ja vertailee niitä muiden havaintoihin pyrkii tavoittamaan vastaanottajan omassa viestinnässään ja osaa jossain määrin sopeuttaa ilmaisutapansa viestintätilanteeseen ja -välineeseen haluaa ja osaa kuunnella muiden ajatuksia ja näkemyksiä ja kykenee ilmaisemaan omia mielipiteitään sekä sanallisesti että nonverbaalia viestintää hyödyntäen hahmottaa keskeisen sisällön erilaisista, myös sellaisista teksteistä. Jotka sisältävät sekä sanoja, kuvia että ääntä kykenee pitämään lyhyen ja rakenteeltaan selkeän suullisen esityksen tutulle yleisölle ottaa aktiivisesti osaa draaman ja muiden esteettisten ilmaisumuotojen tarjoamiin ilmaisumahdollisuuksiin. Erilaisten tekstien tulkitseminen ja käyttäminen osaa lukea sujuvasti osaa käyttää useita eri lukustrategioita ja keskustelee tekstin kanssa ymmärtää mitä tiedonhankintaprosessi tarkoittaa osaa käyttää kirjaston tarjoamia palveluita, löytää tarkoituksenmukaista tietoa sekä painetuista että sähköisistä lähteistä löytää olennaisen tiedon ikäkaudelle soveltuvista teksteistä ja on kokeillut lähdekritiikin soveltamista käytäntöön lukee mielikuvitustekstejä, joista saa sekä tietoa että ilon kokemuksia. Erilaisten tekstien tuottaminen ja käyttäminen osaa sekä kirjallisesti että suullisesti tuottaa erilaisia tekstejä, kuten kertomuksia, kuvauksia ja informatiivisia tekstejä on kirjoittanut useita tekstejä eri tilanteiden tarpeisiin ja on tottunut suunnittelemaan, muokkaamaan ja parantamaan tekstiään on tietoinen tekstin suunnitteluprosessin sisältämästä ideoiden etsimisestä sekä tiedon ja kokemuksen kartuttamisesta ymmärtää kappalejaon merkityksen tekstin jäsentämisessä ja osaa laatia tekstejä loogisesti hallitsee sekä tekstauksen että kirjoittamisen kirjoituskirjaimin, on omaksunut luettavan käsialan sekä on tottunut tuottamaan tekstejä tekstinkäsittelyohjelmilla osaa käyttää sanakirjoja ja muita kielellisiä apukeinoja pyrkiessään kehittämään sanavarastoaan ymmärtää puhutun ja kirjoitetun kielimuodon erot niin hyvin, että se näkyy oppilaan omissa teksteissä tuntee oikeinkirjoituksen perusteet ison ja pienen kirjaimen käytössä sekä tavallisten ääntämyksen vastaisesti kirjoitettavien sanojen kohdalla, osaa soveltaa yhdyssanojen kirjoitussääntöjä sekä välimerkkien käytön keskeisiä sääntöjä.

11 Kieli, kirjallisuus ja kulttuuri hyödyntää tietojaan kielestä sekä käyttää kielitaitojaan ymmärtääkseen ja tuottaakseen tekstejä osaa pohtia sanojen, lauseiden, virkkeiden ja tekstien muodon ja sisällön välistä suhdetta osaa pohtia puhutun ja kirjoitetun kielimuodon välisiä eroja osaa operoida sanoilla eri sanaluokissa, taivuttaa tavallisia sanoja sekä erottaa predikaatin ja subjektin yksinkertaisesta lauseesta on lukenut luokan yhteisesti valitsemat kokonaisteokset, useita valinnaisia kirjoja, lyhyitä tekstejä ja lyriikkaa kykenee valitsemaan itselleen mielenkiintoisa lukemista ja osaa jossain määrin kuvailla itseään lukijana pyrkii lukemisen avulla työstämään tietojaan ja kokemuksiaan sekä kehittämään mielikuvistaan on tutustunut fiktiivisiin teksteihin elokuvan, teatterin sekä muiden viestintävälineiden avulla tuntee kielet, joita puhutaan lähiympäristössä sekä pohjoismaisissa naapurimaissa. 51 ÄIDINKIELEN NIVELKOHDAN (5. LUOKKA) TYYDYTTÄVÄN (7) OSAAMISEN KRITEERIT Oppilaan on hallittava jokainen äidinkielen osa-alue pääasiassa tyydyttävästi tunnistaa verbien aikamuodot, mutta niiden muodostaminen on vaikeaa tunnistaa nominatiivin, genetiivin ja partitiivin ja hallitsee niiden käytön tyydyttävästi. Kirjoittaminen ja puhuminen tarvitsee ohjausta tekstin kappaleisiin jakamisessa ja otsikoinnissa pystyy valmistamaan puhe-esityksen tyydyttävästi, mutta ei osaa hyödyntää tukisanalistaa on arka esiintyjä ja kontaktin ottaminen yleisöön on vaikeaa. ei osoita kiinnostusta kirjallisuutta kohtaan on vaikea lukea yhteinen kokonaisteos sekä oppilas ei pysty itsenäisesti valitsemaan tasoansa vastaavaa luettavaa ei pysty kertomaan laajasti lukemansa teoksen sisällöstä ei osoita kiinnostusta elokuvaa, mediaa ja teatteria kohtaan.

12 ÄIDINKIELEN NIVELKOHDAN (5. LUOKKA) KOHTALAISESTI (6) OSAAMISEN KRITEERIT 52 Oppilaan on hallittava jokainen äidinkielen osa-alue pääasiassa kohtalaisesti oppilaan on vaikea tunnistaa ja muodostaa verbien aikamuotoja oppilaan on vaikea tunnistaa nominatiivi, genetiivi ja partitiivi. Kirjoittaminen ja puhuminen ei osaa otsikoida tekstejään eikä jakaa niitä kappaleisiin suoriutuu puhe-esityksen valmistamisesta kohtalaisesti ja tukisanalistan käyttäminen ei onnistu on arka esiintyjä eikä pysty vuorovaikutukseen yleisön kanssa. ei osoita kiinnostusta kirjallisuutta kohtaan on vaikea lukea yhteinen kokonaisteos, oppilas ei ymmärrä lukemaansa eikä pysty kertomaan sen sisällöstä ei osoita kiinnostusta elokuvaa, mediaa ja teatteria kohtaan. ÄIDINKIELEN NIVELKOHDAN (5. LUOKKA) VÄLTTÄVÄN (5) OSAAMISEN KRITEERIT Oppilaan on hallittava jokainen äidinkielen osa-alue pääasiassa välttävästi ei hallitse Suomen kielioppia 5. luokan tavoitteiden mukaisesti on vaikea tuottaa tekstiä sekä suullinen ilmaisu on välttävää ei pysty lukemaan yhteistä eikä valinnaista kokonaisteosta. ITSEARVIOINITI ALALUOKILLA itse arviointi on jatkuvaa ja monipuolista oppilas arvioi itseään jokaisen jakson jälkeen ja saa arvioinnistaan kokoavan palautteen opettajalta..

13 LUOKAT Koko peruskoulun ajan äidinkielen opetuksen kulmakivenä ovat lukemisen ilon löytäminen., kirjoittamisen taidon ja puhumisen rohkeuden lisääminen ja oman kielen ja kulttuurin arvostus. TAVOITTEET LUOKKA 6 lauseenjäsenet: subjekti, predikaatti ja objekti lause- ja virketajun syventäminen oikeinkirjoituksen perusasioiden vakiinnuttaminen. Kirjoittaminen ja puhuminen omien tekstien ja työskentelyn tavoitteiden määritteleminen tekstintekoprosessin vakiinnuttaminen oman puhe-esityksen havainnollistaminen. erilaisten tekstien runsas lukeminen luokan yhteisten ja valinnaisten kokonaisteosten lukeminen kirjallisuuden lajeihin tutustuminen (esim. nuortenkirjat) kirjallisuuden käsitteiden syventäminen elokuvan, teatterin ja median rakentamaan fiktioon tutustuminen. Viestintä ja mediataito kirjastopalvelut verkossa hakupalvelut verkossa tutkitaan miten mediaviestit rakentuvat. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys tarkastellaan analyyttisesti kulttuurituotteita tutustutaan joihinkin kirjallisuuden lajeihin kansainvälisyys ja monikulttuurisuus teemat.

14 LUOKKA 7 54 Lähtökohtana on viestintätaitojen vahvistaminen. kartuttaa vuorovaikutustaitojaan oppii toimimaan ryhmässä harjaantuu toimimaan puhujana, lukijana ja kirjoittajana tavoitteellisesti. kerrataan sanaluokkia syvennetään nominien ja verbien taivutusmuotojen hallintaa kerrataan ja syvennetään kirjoitetun kielen perussääntöjä (alkukirjain ja yhdyssanat) varmennetaan välimerkkien käyttöä. ja puhuminen varmennetaan ja syvennetään lukuprosessin hallintaa vahvistetaan viestintärohkeutta ja -varmuutta kehitetään ryhmäviestintätaitoja luetaan nuortenkirjoja, novelleja ja runoja tutustutaan sarjakuvan ilmaisukeinoihin ja harjoitellaan kuvan lukemista tutustutaan elokuvan rakentamaan fiktioon. Kirjoittaminen vakiinnutetaan tekstintekoprosessia tuotetaan monenlaisia tekstejä eri tarkoituksiin (kertomus, uutinen, kuvaus) kirjoitetaan tekstin ja kuvien pohjalta. LUOKKA 8 Lähtökohtana on tutustuminen kielen vaikutuskeinoihin. kehittää taitojaan tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä harjaantuu aktiiviseksi lukijaksi ja kuuntelijaksi rohkaistuu tuomaan esille ja perustelemaan näkemyksiään.

15 opiskellaan tapaluokat opiskellaan lauseenjäsenet opiskellaan lausetyypit ja lauseenvastikkeet kerrataan kirjoitetun kielen perustaitoja (välimerkit, yhdyssanat). 55 Kirjoittaminen tunnistetaan, tuotetaan ja eritellään keskeisiä tekstilajeja tuotetaan vaikuttavia kirjoitelmia harjoitellaan aineistosta kirjoittamista käsitellään asiatyylin piirteitä tutkitaan eri viestimiä vaikuttajina ja tutustutaan mediateksteihin. ja puhuminen harjoitellaan vaikuttavia puheenvuoroja harjoitellaan muiden ajatusten kommentointia ja palautteen antamista perehdytään kirjallisuuteen vaikuttajana käsitellään kirjallisuutta aihepiireittäin (esim. dekkari-, scifi- ja fantasiakirjallisuus) käsitellään sanataiteen päälajeja (epiikkaa, lyriikkaa ja draamaa) tutustutaan elokuvaan vaikuttajana. LUOKKA 9 Lähtökohtana on oman kielen ja kulttuurin arvostus. syventää suhdettaan kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin tutustutaan suomen kielen sukuun, erityispiirteisiin ja asemaan kieliyhteisössä perehdytään kielen alueelliseen ja sosiaaliseen vaihteluun ja tehokeinoihin kerrataan ja syvennetään kirjoitetun kielen perussääntöjä. Kirjoittaminen harjoitellaan oman asiatekstin suunnittelua ja rakentamista syvennetään aineistopohjaisen kirjoittamisen taitoja.

16 ja puhuminen tutustutaan kotimaisen kirjallisuuden vaiheisiin luetaan, käsitellään ja esitellään suomalaista kirjallisuutta ja kirjailijoita tutustutaan kansanperinteeseen ja Kalevalaan harjoitellaan novellin ja runon erittelyä ja tulkintaa perehdytään elokuvan keinoihin (elokuva-analyysi, elokuva elämyksenä). 56 HYVÄN OSAAMISEN KRITEERIT 6. LUOKALLE on saavuttanut hyvin kuudennelle luokalle asetetut tavoitteet kielentuntemuksessa tunnistaa lauseenjäsenistä subjektin, predikaatin ja objektin erottaa lauseen virkkeestä ja osaa muodostaa rakenteiltaan erilaisia virkkeitä osaa kirjoittaa virheettömästi. Kirjoittaminen ja puhuminen kypsyy taidoiltaan kirjallisessa ja suullisessa ilmaisussa pystyy asettamaan omat työskentelynsä tavoitteet pystyy lähes virheettömään ja sujuvaan kirjalliseen ilmaisuun osaa käyttää havainnollistamismateriaalia puhe-esityksen tukena. on laajentanut kirjallisuuden tuntemustaan ja osoittaa harrastuneisuutta osoittaa harrastuneisuutta kirjallisuudessa pystyy sekä yhteisten että valinnaisten kokonaisteosten lukemiseen on laajentanut tietämystään kirjallisuuden lajeista esimerkiksi nuortenkirjoihin pystyy kertomaan laajemmin lukemastaan teoksesta on tutustunut elokuvan, median ja teatterin ilmaisutapaan. Viestintä ja mediataito on tutustunut kirjastopalveluihin verkossa tietää hakupalvelujen mahdollisuuden verkossa on tutustunut erilaisten mediaviestien rakenteeseen.

17 Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys on lisännyt tietoisuuttaan monikulttuurisuudesta ja kansainvälisyydestä. 57 HYVÄN OSAAMISEN KRITEERIT 7. LUOKALLE hallitsee keskeiset kielioppikäsitteet hyvin osaa luokitella sanat sanaluokkiin tunnistaa ainakin keskeiset sijamuodot osaa käyttää virkkeen päättövälimerkkejä ja osaa erottaa päälauseen sivulauseesta pilkulla hallitsee keskeiset yhdyssanasäännöt ja osaa käyttää yhdysmerkkiä. Lukeminen ja kirjallisuus lukee sujuvasti erilaisia tekstejä ja ymmärtää lukemansa lukee ainakin koulussa käsiteltäviä nuortenkirjoja ja novelleja löytää lukemastaan keskeisiä kirjallisuuden peruskäsitteitä (päähenkilö, sivuhenkilö, aihe, teema) ymmärtää uutisen perusrakenteen tunnistaa sarjakuvan keinoja ymmärtää, että elokuvassakin käytetään kertomuksen keinoja. Kirjoittaminen kirjoittaa selkeitä ja ymmärrettäviä virkkeitä ymmärtää, että tekstillä on alkuosa, keskikohta ja loppu osaa kirjoittaa sekä fiktiota että asiatekstejä (kertomus, kuvaus, uutinen, selostus) osaa asemoida tekstinsä ja hallitsee jaksotuksen pääperiaatteet. Puheilmaisu Oppilaan kielenkäyttö on asiallista ja hän osoittaa kuuntelemisen taitoa pystyy rakentamaan ja pitämään pienen puhe-esityksen (kirjaesittely, tuote-esittely, selostus) osallistuu luokkatilanteessa näytelmiin ja pieniin esityksiin. Yhteistyötaidot huolehtii kotitehtävistään ja lukee kotiin annetut kirjat sovittuun aikaan mennessä työskentelee luokkatilanteessa aktiivisesti, vastuullisesti ja toisia auttaen.

18 HYVÄN OSAAMISEN KRITEERIT 8. LUOKALLE 58 hallitsee keskeiset kielioppikäsitteet hyvin osaa eritellä verbimuodoista pääluokan, aikamuodon ja moduksen tunnistaa virkkeen lausetyypit ja lauseenvastikkeet hallitsee keskeiset lauseenjäsenet ja niiden tehtävät. lukee sujuvasti erilaisia tekstejä ja ymmärtää lukemansa lukee ainakin koulussa käsiteltävät nuortenkirjat ja novellit ymmärtää, että kirjallisuus voi olla myös vaikuttaja tunnistaa mainoksen keinoja ja ymmärtää, että kuvakin voi vaikuttaa. Kirjoittaminen kirjoittaa selkeitä ja ymmärrettäviä virkkeitä osaa kirjoittaa sekä fiktiota että asiatekstiä saa perustella mielipiteensä osaa käyttää välimerkkejä mielekkäästi ja jaksottaa tekstinsä luontevasti. Puheilmaisu pystyy kommunikoimaan luokkatilanteessa asiallisesti ja osoittaa kuuntelemisen taitoa pystyy rakentamaan ja pitämään asiallisia puhe-esityksiä (esitelmä, puheenvuoro, kirjaesitys) harjoittelee luokkatilanteessa perustelun keinoja osallistumalla aktiivisesti ryhmäkeskusteluihin (paneelikeskustelu, väittely). Yhteistyötaidot huolehtii kotitehtävistään ja lukee annetut kirjat sovittuun aikaan mennessä työskentelee luokkatilanteessa aktiivisesti, vastuullisesti ja toisia auttaen. PÄÄTTÖARVIOINNIN ERINOMAISEN (10) OSAAMISEN KRITEERIT hallitsee Opetushallituksen laatimat hyvän osaamisen kriteerit erinomaisesti osoittaa erityistä harrastuneisuutta oppiainetta kohtaan kirjalliset näytöt, kokeet ja puhe-esitykset ovat kiitettäviä.

19 PÄÄTTÖARVIOINNIN KIITETTÄVÄN (9) OSAAMISEN KRITEERIT 59 hallitsee keskeiset kielioppikäsitteet kiitettävästi oppilas ymmärtää hyvin suomen kielen aseman ja erityispiirteet kieliyhteisössään ymmärtää, että kieli vaihtelee niin alueellisesti kuin sosiaalisestikin hallitsee kirjoitetun kielen perussäännöt kiitettävästi. lukee sujuvasti erilaisia tekstejä ja ymmärtää lukemansa hyvin tuntee Suomen kirjallisuuden päävaiheet ja tärkeimmät kirjailijat hyvin osaa eritellä ja tulkita kirjallisuuden lajeja. Kirjoittaminen kirjoittaa selkeitä ja ymmärrettäviä virkkeitä ymmärtää, että tekstillä on tekijä ja tarkoitus osaa suunnitella ja rakentaa niin selkeän asiatekstin kuin fiktiivisenkin tekstin osaa hyödyntää teksteissään aineistoja. Puheilmaisu kommunikoi luokkatilanteessa asiallisesti ja osoittaa hyvää kuuntelemisen taitoa. rohkenee ilmaista itseään asiallisesti ja innokkaasti niin ryhmän jäsenenä kuin yksin esiintyessään edistää ryhmän pääsyä tavoitteeseen puhetilanteessa pystyy itsenäisesti suunnittelemaan ja toteuttamaan erilaisia puhe-esityksiä. PÄÄTTÖARVIOINNIN HYVÄN (8) OSAAMISEN KRITEERIT Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän haluaa ja rohkenee ilmaista itseään kirjallisesti ja suullisesti sekä ryhmän jäsenenä että yksin esiintyessään osoittaa päättelevän ja arvioivan kuuntelemisen taitoa osaa ottaa ideointi- ja ongelmanratkaisukeskusteluissa sekä muissa ryhmäviestintätilanteissa puheenvuoron ja esittää ehdotuksen, kannanoton, kysymyksen, lisätietoja ja perusteluja edistää ryhmän pääsyä tavoitteeseen sekä osaa toimia rakentavasti myös silloin, kun asioista ollaan eri mieltä tuntee keskeisimmät puhutun ja kirjoitetun kielimuodon erot ja ottaa huomioon viestintätilanteen, vastaanottajan ja välineen muun muassa kielimuotoa valitessaan; hän pystyy vaihtamaan nuorison oman puhekielen tarvittaessa yleispuhekieleksi

20 pystyy havainnoimaan ja arvioimaan äidinkielen taitojaan; hän ottaa vastaan palautetta ja hyödyntää sitä omien taitojensa kehittämiseksi; hän antaa myös rakentavaa palautetta toisille ja työskentelee tavoitteellisesti sekä yksin että ryhmässä. 60 Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä on kehittynyt niin, että hän osaa keskustella erilaisten tekstien kanssa: hän osaa kysyä, tiivistää, kommentoida, väittää vastaan, esittää tulkintoja ja arvioida sekä pohtia tekstin yhteyksiä omiin kokemuksiinsa ja ajatuksiinsa tuntee erilaisten tekstien käyttömahdollisuuksia ja osaa suunnistaa monenlaisessa tekstiympäristössä lukee tekstejä, myös erilaisia median tekstejä, tarkoituksenmukaista lukutapaa käyttäen erottaa tavallisia tekstityyppejä tekstikokonaisuuksista tunnistaa tavallisia kaunokirjallisuuden, median ja arjen tekstilajeja osaa vertailla tekstejä, löytää sisällön ydinasiat sekä tekijän mielipiteen ja sen perustelut pystyy tiivistämään fiktiivisen tekstin juonen, laatimaan henkilökuvia sekä seuraamaan henkilöiden ja heidän suhteittensa kehitystä osaa kuvata runoa ja esittää siitä ajatuksia tietää, että tekstillä on tekijä ja tarkoitus, jotka vaikuttavat sen sisältöön, muotoon ja ilmaisuun pystyy tekemään havaintoja ja päätelmiä tekstien visuaalisista ja auditiivisista keinoista pystyy tekemään havaintoja kielen keinoista ja huomaa esimerkiksi sanavalintojen, käytetyn kuvakielen, lausemuotojen sekä tyyliarvoltaan erilaisten ilmausten yhteyksiä tekstin tarkoitukseen ja sävyyn pystyy käyttämään opetettuja kielitiedon ja tekstitiedon käsitteitä ja tekstejä havainnoidessaan sekä kirjallisuustietoa fiktiivisiä tekstejä käsitellessään. Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin on kehittynyt niin, että hän osaa käyttää kirjastoa, tietoverkkoja, tieto- ja kaunokirjallisia teoksia sekä suullisesti välitettyä tietoa tiedonhankinnassaan; hän osaa valita lähteensä ja myös ilmoittaa ne tuntee puhe-esityksen ja kirjoitelman laatimisen prosessin ja soveltaa tietoaan tekstejä tuottaessaan kokoaa esitykseensä riittävästi aineksia, jäsentelee niitä sekä tuo asiasta esille olennaisen; hänen tekstinsä ajatuskulkua on helppo seurata pystyy laatimaan suullisia ja kirjoitettuja tekstejä eri tarkoituksiin, muun muassa kuvauksia, kertomuksia, määritelmiä, tiivistelmiä, selostuksia, kirjeitä, hakemuksia, yleisönosastokirjoituksia ja muita kantaa ottavia ja pohtivia tekstejä pystyy tuottamaan tekstinsä sekä käsin että tekstinkäsittelyohjelmalla ja muutenkin hyödyntämään työskentelyssään tietotekniikkaa ja viestintävälineitä osaa hyödyntää kielitietoaan tekstien tuottamisessa ja tehdä tyylillisiä, sanastollisia ja rakenteellisia valintoja; hän osaa säädellä virkkeiden rakennetta ja pituutta sekä tarpeen mukaan tiivistää tekstiään soveltaa teksteihinsä tietoaan puhutun ja kirjoitetun kielen eroista, kohteliaisuuskeinosta ja oikeinkirjoituskäytänteistä. Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja kulttuuriin on kehittynyt niin, että hän on saavuttanut lukutaidon, joka riittää myös kokonaisten kirjojen lukemiseen löytää itseään kiinnostavaa tieto- ja kaunokirjallisuutta sekä muita tekstejä ja osaa perustella valintojaan

21 61 on lukenut sekä kotimaisesta että ulkomaisesta kaunokirjallisuudesta runoja, satuja, tarinoita, novelleja, esimerkkejä näytelmäteksteistä ja sarjakuvia sekä tuntee Kalevalan runoja ja muutakin kansanperinnettä; kokonaisteoksia hän on lukenut ainakin yhteisesti sovitun määrän tuntee kirjallisuuden päälajit, tekstien tyylillisen pääjaon sekä joitakin kirjallisuuden klassikkoja, jotka edustavat eri aikakausia pystyy jakamaan luku- ja katselukokemuksensa muiden kanssa osaa puhua kielen äänne-, muoto- ja lauserakenteesta sekä sanastosta; hänellä on tietoa sanaluokista ja tärkeimmistä lauseenjäsenistä, hän tuntee suomen kielen keskeisimmät ominaispiirteet ja pystyy vertailemaan suomen kieltä muihin opiskelemiinsa kieliin; hänellä on käsitys kielisukulaisuudesta ja suomen sukukielistä tietää, että suomen kieli vaihtelee tilanteen, käyttäjän ja alueen mukaan tietää kielen muuttuvan, hänellä on tietoa äidinkielen asemasta muiden kielten joukossa ja monikulttuurisessa kieliyhteisössä; oppilas tuntee Suomen kielitilanteen, hänellä on perustietoa Suomessa puhuttavista kielistä. PÄÄTTÖARVIOINNIN TYYDYTTÄVÄN (7) OSAAMISEN KRITEERIT hallitsee keskeiset kielioppikäsitteet tyydyttävästi tietää suomen kielen aseman ja erityspiirteet kieliyhteisössään huomaa, että kieli vaihtelee niin alueellisesti kuin paikallisestikin hallitsee kirjoitetun kielen perussäännöt tyydyttävästi. lukee erilaisia tekstejä ja ymmärtää lukemansa pääpiirteittäin tuntee Suomen kirjallisuuden päävaiheita ja tärkeimpiä kirjailijoita löytää tekstistä kirjallisuuden peruskäsitteitä. Kirjoittaminen tuottaa ymmärrettävää asiatekstiä osaa suunnitella ja rakentaa asiatekstin ja fiktiivisen tekstin. Puheilmaisu kommunikoi luokkatilanteessa asiallisesti ja osoittaa kohtuullista kuuntelemisen taitoa pystyy ilmaisemaan itseään asiallisesti niin ryhmän jäsenenä kuin yksilötehtävissäkin pystyy suunnittelemaan ja toteuttamaan pieniä puhe-esityksiä.

22 Yhteistyötaidot huolehtii yleensä koti- ja kirjallisuustehtävistään työskentelee luokkatilanteessa kohtuullisen aktiivisesti. 62 PÄÄTTÖARVIOINNIN KOHTALAISEN (6) OSAAMISEN KRITEERIT hallitsee keskeiset kielioppikäsitteet pääpiirteittäin hallitsee kirjoitetun kielen perussäännöt puutteellisesti. lukee erilaisia tekstejä luetun ymmärtäminen voi tuottaa vaikeuksia. Kirjoittaminen tuottaa lyhyehköjä tekstejä lauserakenteissa on usein puutteita. Puheilmaisu Oppilaan osallistuminen on luokkatilanteessa passiivista ilmaisee itseään lähinnä ryhmän jäsenenä. Yhteistyötaidot huolehtii koti- ja kirjallisuustehtävistään kohtalaisesti työskentelee luokkatilanteessa passiivisesti. PÄÄTTÖARVIOINNIN VÄLTTÄVÄN (5) OSAAMISEN KRITEERIT osallistuu tuntityöskentelyyn kykyjensä mukaan suorittaa kokeet ja kirjoitelmat hyväksytysti kotitehtävien tekeminen satunnaista ei aina anna työrauhaa toisille. Numeroarvioinnin lisäksi annetaan myös esimerkiksi kirjoitelmista ja suullisista harjoituksista jatkuvaa sanallista palautetta.

23 ITSEARVIOINTI 63 Äidinkielen arviointi on kannustavaa. Itsearviointi ja sen opettelu ovat myös tärkeitä tavoitteita äidinkielen opiskelussa. Äidinkielen tunneilla on lukuisia mahdollisuuksia ohjata oppilasta itsearviointiin esimerkiksi puhumisen harjoituksissa ja lukijaksi kasvamisen yhteydessä. Tärkeää on, että oppilas ymmärtää, että hän itse voi vaikuttaa numeroonsa omalla työllään ja aktiivisuudellaan. Itsearviointia helpottaa oppilaan oma kansio, johon kootaan jakson kokeet ja kirjallisuustyöt. Kansion avulla on jakson puolivälissä ja lopussa helppo arvioida, miten opiskelutavoitteet on saavutettu. Varsinkin kirjallisuustöistä ja kirjoitelmista opettaja antaa numeroarvioinnin lisäksi myös suullista palautetta. Oppilaalla on tällöin mahdollisuus arvioida yhdessä opettajan kanssa töitään ja onnistumistaan. AIHEKOKONAISUUKSIEN TOTEUTUMINEN PERUSOPETUKSEN LUOKILLA 7-9 Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Äidinkieli ja kirjallisuus on oppiaine, jonka keskeistä sisältöä on kulttuuri-identiteetti. Kirjallisuuden opetus perustuu pitkälti nimenomaan suomalaisen kirjallisuuden ja oman kulttuurin tuntemiseen. Kielen ja identiteetin suhdetta käsitellään useissa yhteyksissä. Kielen ja identiteetin suhdetta voidaan valottaa myös monikulttuurisesta ja monikielisestä lähtökohdasta. Suomalainen tapa- ja keskustelukulttuuri sekä hyvät käytöstavat tulevat esiin monessa yhteydessä äidinkielen ja kirjallisuuden tunneilla sekä esimerkiksi koulun juhlassa. Viestintä ja mediataito Kulttuurin ohella viestinä on äidinkielen perusainesta: omien ajatusten ja tunteiden ilmaisu kuuluu kirjoittamis- ja puhumistehtäviin sekä draamaan. Ne tulevat esille monipuolisesti myös kirjallisuustehtävissä. Medialukutaito, lähdekritiikki ja kirjastopalvelut kuuluvat äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen sisältöihin kaikilla perusopetuksen luokkatasoilla.