SYÖDÄÄN YHDESSÄ Alle 1-vuotiaan ruokailu
Ruokasuositukset lapsiperheille 2016
SYÖDÄÄN YHDESSÄ Lapsen ensimmäinen ruokavuosi rakentaa pohjaa monipuolisille ja terveellisille ruokatottumuksille. Lapsen myötä on hyvä tilaisuus miettiä koko perheen ruokailutottumuksille. Aikuinen vastaa siitä mitä on tarjolla, lapsi opettelee vähän kerrallaan. Lapset syövät, mistä pitävät, pitävät siitä, mikä on tuttua. Tutuksi tulee se mitä tarjotaan usein. Yhteinen ruokailu on välittämistä ja tuo lapselle turvallisuuden tunteen ja lisää perheen yhteenkuuluvuutta.
IMEVÄISIKÄISEN LAPSEN RAVINTO Useimmille lapsille äidinmaito riittää ainoaksi ravinnoksi puolen vuoden ikään D-vitamiinia lukuun ottamatta. Täysimetystä suositellaan 4-6 kuukauden ikään asti. Imettämistä suositellaan jatkettavaksi vuoden ikään ja perheen niin halutessa myös pidempään. Lapselle annetaan 10 µg/vrk D- vitamiinilisä 2 viikon iästä lähtien. Täysimetetty lapsi ei yleensä tarvitse vettä. Jos lapselle annetaan vettä, sitä ei tarvitse keittää.
TÄYSIMETYKSEN KESTO Täysimetys vahvistaa lapsen vastustuskykyä. Täysimetys ainakin 4 kk ikään saattaa vähentää atooppista ihottumaa, lehmänmaitoallergiaa ja vinkunaa alle 2-4-vuotiailla. Imetys edistää äidin ja lapsen vuorovaikutusta. Imetys edistää myös äidin toipumista synnytyksestä ja vaikuttaa myönteisesti äidin myöhempään terveyteen. Imetys on taloudellista ja ympäristöystävällistä.
JOS ÄIDINMAITO EI RIITÄ Jos tarvitaan lisämaitoa, annetaan äidinmaidonkorviketta: Äidinmaidonkorvikkeessa proteiinin, laktoosin, rasvan, vitamiinien, kivennäisaineiden määrä (laatu) imeväiselle sopiva. Lehmänmaito ja kasvipohjaiset maidot eivät sovellu alle 1-vuotiaalle. Jos yli 4 kk ikäinen lapsi tarvitsee lisäruokintaa imetyksen lisäksi, annetaan mieluummin kiinteitä ruokia kuin korviketta imetyksen jatkavuuden turvaamiseksi. Lapselle, jota ei imetetä, aloitetaan kiinteä ruoat noin 4 kk iässä yksilöllisen valmiuden mukaan.
KIINTEÄÄ RUOAN ALOITTAMISEN EDELLYTYKSET Riittävä neuromotorinen kehitys: 1) Lapsi pystyy olemaan istuvassa asennossa ja kannattamaan päätä tukevasti. 2) Lapsi pystyy koordinoimaan silmiä, käsiä ja suuta. 3) Lapsi osaa niellä kiinteää ruokaa. Yksilöllistä (4-6 kk)!
KIINTEÄÄ RUOKAA - MAISTELUANNOKSINA Monipuolisesti maisteluannoksina aikaisintaan 4 kk iästä Maisteluannokset annetaan imetyksen jälkeen ja lapsentahtista imetystä jatketaan. Maisteluannokset eivät syrjäytä imetystä äidinmaito on edelleen lapsen pääasiallinen ravinto. Kaikki lapset tarvitsevat kiinteää ruokaa 6 kk iästä lähtien 6 kk ikäisenä kiinteät ruoat ovat tarpeen riittävän raudan saannin ja kasvun turvaamiseksi.
KIINTEIDEN RUOKIEN ALOITTAMINEN JA ALLERGIOIDEN RISKI Välttämisruokavalioita suositeltiin aiemmin allergisille ja korkean allergiariskin lapsille. Viime aikoina on saatu lisääntyvää tutkimusnäyttöä varhaisen allergeenialtistuksen hyödyistä. Allergisoivien ruokien kuten viljojen, kanamunan, kalan, maapähkinän varhainen aloitus (< 5-12 kk ) yhteydessä pienempään astman, allergisen nuhan, ruoka-allergian ja allergisen herkistymisen riskiin.
RUOKASEIKKALU ALKAA Keskeistä lapsen nälän, kylläisyyden ja tyytyväisyyden tunnistaminen. Lapsen ruokahalu vaihtelee. Annetaan lapselle sopivaa syömistä perheen aterioilta, jolloin lapsi tutustuu luontevasti perheen ruokamaailmaan. Lapsi pitää luontaisesti makeasta ja välttää karvasta makua. Suolaisuuteen/suolattomuuteen opitaan lapsena. Turha napostelu vaikuttaa hampaiden kuntoon ja painon hallintaan. Mehut ovat haitallisia hampaille ja totuttavat lapsen turhaan makeisiin juomiin
VAUVAN HERKKYYSKAUDET 4-6 kk: Maisteluannoksia perusmakujen harjoittelua. Imetys lapsen tahtisesti. 6 10 kk: Ruokavalion monipuolistaminen imetystä turvaten. Tutustutaan perusmakuihin ja ruoan rakenteisiin. Lapsi tutustuu perheen ruokamaailmaan. Sormiruoat ja mukin käyttö kehittävät pinsettiotetta. Sormiruoka eli leipä-, kasvis- ja hedelmäpalat, oma opettelulautanen, lusikka ja muki, karkeampi haarukkahienonnettu ruoka 10 12 kk: Kaikki ruoka-aineet käyttöön. Samaa ruokaa kuin aikuisille, mutta suolattomana ja hiukan hienonnettuna. Pureskelun harjoittelua. Säännölliset ateriat yhdessä ruokaillen.
10-12 KK ESIMERKKIATERIAT Aamupala Puuro + marja/hedelmäannos Lounas Kasvis/kala/liharuoka, tuoreraaste/salaatti Välipala Marja/hedelmäannos Päivällinen Kasvis/kala/liharuoka,tuoreraaste/salaatti Iltapala Puuro + marja/hedelmäannos Muina ruokina äidinmaito/vieroitusvalmiste
VEGAANIRUOKAVALIO Suositukset imetyksestä, kiinteiden ruokien aloittamisesta, D-vitamiinilisästä ja ruokien turvallisesta käytöstä samat kuin muille imeväisille. Suomen markkinoilla ei ole vegaaniruokavalioon sopivaa tavanomaiseen käyttöön tarkoitettua äidinmaidonkorviketta. Jos ei imetetä, vegaaniruokavalion noudattaminen alle 1 vuoden iässä on ravitsemuksellinen riski! Yli 1-vuotiaille ruokajuomaksi pikkulapsille tarkoitettua soija-, kaura-tai muuta viljajuomaa, jotka täydennetty kalsiumilla ja D-vitamiinilla. Riittävästi kypsennettyjä kasvis- ja viljaruokia. B12-vitamiini- ja jodilisät kaikille, kalsiumin, B2- vitamiinin, raudan ja sinkin tarve arvioidaan yksilöllisesti. Usein ravitsemusterapeutin ohjaus tarpeellista.
TEKISINKÖ ITSE? Samoista raaka-aineista ateriat koko perheelle Lapsi tottuu jo pienestä kotiruoan makuun: siirtyminen myöhemmin aikuisten kanssa samaan ruokaan helpottuu Kun teet enemmän kerralla, säästät myös aikaa. Itse tehty ruoka on huomattavasti edullisempaa: kasvissosetta 4 yhden hinnalla, kasviskalasosetta 6 yhden hinnalla Pakastetun ruoan voi ottaa mukaan esim. kyläreissulle ja lämmittää paikan päällä esim. mikrossa tai vesihauteessa.
VAUVANRUOAN VALMISTUS Perunat, kasvikset ja juurekset voi kypsentää keittämällä vähässä vedessä, höyryttää tai kypsentää mikrossa. Soseita voi pehmentää (keitin)vedellä tai äidinmaidolla. Liha keitetään tai haudutetaan uunissa kypsäksi ja hienonnetaan esimerkiksi sauvasekoittimella. Kalan voi kypsentää vähässä vedessä, höyryttää tai kypsentää uunissa tai mikrossa.
MAKUA VAUVAN RUOKAAN Alle 1-vuotiaan ruokaan ei lisätä lainkaan suolaa. Myös runsassokerisia ruokia ja juomia vältetään. Kasviksissa, juureksissa, marjoissa, hedelmissä, lihassa ja kalassa on itsessään paljon makua. Makua voi lisätä sipulilla, valkosipulilla, tomaatilla, paprikalla. Kuivattuja yrttejä voi myös käyttää pieniä määriä. Tuoreita yrttejä ei suositella niiden nitraattipitoisuuden takia.
TURVALLISTA RUOKAA Käytä ruoanvalmistuksessa tuoreita ja ensiluokkaisia raaka-aineita. Kypsennä liha, jauheliha ja broileri täysin kypsäksi. Tarjoa lämmin ruoka kuumana ja kylmä kylmänä. Jäähdytä lämmin ruoka nopeasti ennen kylmäsäilytystä. Suojaa ruoka kannella tai kelmulla. Itse tehdyt ruoat säilyvät jääkaapissa 2-3 päivää. Pakasta ruoka valmistuspäivänä, annospakkauksissa.
LISÄTIETOA Ruokasuositukset lapsiperheille https://www.julkari.fi/handle/10024/129744 Elintarvikkeiden turvalliseen käyttöön annettuja ohjeita http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/tietoa+eli ntarvikkeista/elintarvikevaarat/elintarvikkeiden+kayto n+rajoitukset/ Lapsiperheen ruoka http://www.martat.fi/ruoka/ravitsemus/lapsiperheenruoka/
KIITOS