Helsinki-Porvoo kehyssuunnitelma Liikennejärjestelmäselvitys Liikenteellinen arviointi 5.11.2009 Strafica Oy Liikennejärjestelmävaihtoehdot 1. Taajamaliikennerata Porvooseen HELI-käytävässä (960 Meur) Yhteinen rata Pietarin ja Itä-Suomen kaukoliikenteen kanssa, pistoraide Porvoon keskustaan (Tapanila-Porvoo 680 Meur, josta taajamaliikenteen osuus n. 40 Meur) Nopea, harvakseltaan asemia, harva vuoroväli (n. 30 min) Östersundomiin oma joukkoliikenneratkaisu (metro, 280 Meur) 2. Kaupunkirata Porvooseen (1 040 Meur) Erillinen kaupunkiliikennerata Tapanilasta Porvoon keskustaan (760 Meur) Poikkeaa HELI-käytävän eteläpuolelle Östersundomin ja Söderkullan välillä Taajaliikennettä hitaampi, mutta tiheämmin asemia ja vuoroja (n. 15 min) Östersundomiin oma joukkoliikenneratkaisu (metro, 280 Meur), yhteinen asema Östersundomissa 3. Metro Söderkullaan (440 Meur) Kaupunkirataa tiheämpi vuoroväli (5 min) Samat asemapaikat kuin kaupunkiratavaihtoehdossa Länsisalmen ja Söderkullan välillä (ei kuitenkaan Landbon asemaa) 4. Pikaratikka Söderkullaan ja Granöhön (210 Meur) Mahdollinen Raidejokerin jatke, vaihto metroon Itäkeskuksessa Gumbölestä haarautuu linjat Söderkullaan ja Granöhön, molempien vuoroväli 10 minuuttia, yhteinen vuoroväli 5 minuuttia Pysäkit tiheämmin kuin muissa raidejärjestelmissä, hitaampi 1
Taajamaliikennerata Taajamaliikennerata 2
Kaupunkirata Kaupunkirata 3
Metro Metro 4
Pikaratikka Pikaratikka Pikaratikan nopeus 25 km/h, vaihtoaika Itäkeskuksessa 4 min 5
Eri joukkoliikennemuotojen ajoajat Helsingin keskustaan 70 Matka-ajat Hgin keskustaan (min) 60 50 40 30 20 10 0 Östersundom Söderkulla Porvoo Taajamarata Kaupunkirata Metro Pikaratikka Bussi Asukkaiden sijoittuminen eri malleissa (250 m ruudukossa) Taajamajuna Kaupunkijuna Metro Pikaratikka 6
Asukkaiden ja työpaikkojen kokonaismäärät selvitysalueella Asukkaat Työpaikat 200 291 205 343 181 056 169 078 51 902 18 207 57 723 56 577 40 854 37 863 Nyky Taajamajuna Kaupunkijuna Metro Pikaratikka Matkustajamääräennusteet, asemat (vrk) 7
Matkustajamääräennusteet, rataosat (vrk) Liityntäpysäköinti Kaikille metro- ja juna-asemille tulee varata ainakin 200 liityntäpysäköintipaikkaa lähiliityntään (paitsi Kulloo) Solmuasemille tulee varata lisäksi 200-300 liityntäpysäköintipaikkaa kauempaa tapahtuvaan liityntään Östersundom (kaikki mallit) Söderkulla (kaikki mallit) Kuninkaanportti (taajama- ja kaupunkijuna) Pikaraitiotiessä liityntäpaikkoja lisättävä tuntuvasti Itäkeskuksessa, Puotilassa ja Mellunmäessä 8
Alustavat raideinvestointien kustannusarviot Kaupunkirata Porvooseen 1) Taajamarata Porvooseen 1) Metro Östersumdomiin 2) Metron jatke Söderkullaan Pikaratikka Söderkulla+Granö 3) Määrä Meur/yks Meur Määrä Meur/yks Meur Määrä Meur/yks Meur Määrä Meur/yks Meur Määrä Meur/yks Meur Perusrataa 33 11.8 389 30 11.8 353 4 14.3 57 25 8.4 210 Kaukalorataa 2 20.5 41 2 20.5 41 Siltarataa 5 17.3 86 5 17.3 86 1 20.5 20 Tunnelirataa 2 19.3 39 Katurataa Erikoiskustannus 3 185 3 185 Pituus yhteensä 43 40 8 7 25 Pinta-asemia 9 6.4 58 3 6.4 19 2 6.4 13 Tunneliasemia 1 30.1 30 Yhteensä 759 * 685 280 159 210 Kustannusarvioiden lähteet: 1) Tapanilan kohta: Linjaus- ja vaihtoehtotarkastelu Helsingin ja Vantaan alueilla, 2006 2) Itämetron esiselvitys, ve 2.2 15.10.2009 3) Raide-Jokerin alustava yleissuunnitelma, 2009 (keskimääräinen km-kustannus) Muut: Raideliikenteen pitkän tähtäimen visiot Helsingin seudulla, yksikkökustannukset, YTV 2002 (indeksikorotus 1,28) * Taajamaradan kustannuksista arviolta 642 Meur on kaukoliikenneradan kustannuksia ja 43 Meur (asemat ja Porvoon pistoraide) Porvoon taajamaliikenteen edellyttämiä lisäkustannuksia. Raideliikenteen matkustajakuormat alueen länsirajalla Taajamaratamalli Kaupunkiratamalli Metromalli Pikaratikkamalli Juna Metro Juna Metro Matkustajaa/vrk 13 400 24 000 28 800 20 500 47 400 37 600 Matkustajaa/juna 209 63 225 53 123 98 Istumapaikkoja/kalustoyks. 260 260 260 260 260 70 Päätelmiä Ruuhkassa 2 kalustoyks. 10 min vuoroväli riittävä Ruuhkassa 2 kalustoyks. 10 min vuoroväli riittävä Ruuhkassa 2 kalustoyks. 9
Raidematkustaminen ja investoinnit Taajamajuna Taajama, vain lähiliikenteen kustannusos. Kaupunkijuna Metro Pikaratikka Matkustajia/arkivrk 43 500 43 500 62 300 60 500 57 400 Alueen sisäisten raidematkojen osuus 14 % 14 % 21 % 22 % 34 % Matkustaja-km/arkivrk 902 200 902 200 1 339 700 858 500 698 800 Raideinvestoinnit (Meur) 960 320 1040 440 210 Raideinvestointi e/matkustaja* 4.78 1.59 3.61 1.57 0.79 Raideinvestointi e/matkustaja-km* 0.23 0.08 0.17 0.11 0.07 Raideinvestointi e/asukas 4 793 1 598 5 065 2 418 1 242 * 30 vuodelta diskontattu (5 % ) Henkilöauton käyttö asukasta kohti Henkilöautoajosuorite per asukas (km/vrk) 20.4 15.3 14.7 15.6 16.4 Nyky Taajamajuna Kaupunkijuna Metro Pikaratikka 10
Kevyt-- ja joukkoliikenteen edellytykset Kevyt Taajamajuna Metro Kaupunkijuna Pikaratikka Henkilöauton käyttö asukasta kohti Taajamajuna Kaupunkijuna Metro Pikaratikka (km/hlö/vrk km/hlö/vrk)) 11
Kulkutapajakaumat koko selvitysalueella (1/2) Kevyen liikenteen kulkutapaosuus Joukkoliikenteen kulkutapaosuus 27.1 % 29.6 % 30.4 % 30.4 % 29.4 % 10.0 % 15.4 % 16.1 % 15.4 % 14.4 % Nyky Taajamajuna Kaupunkijuna Metro Pikaratikka Kulkutapajakaumat koko selvitysalueella (2/2) Kevyen- ja joukkoliikenteen kulkutapaosuus yhteensä Henkilöautomatkojen kulkutapaosuus 37.1 % 62.9 % 55.1 % 53.5 % 54.3 % 56.3 % 44.9 % 46.5 % 45.7 % 43.7 % Nyky Taajamajuna Kaupunkijuna Metro Pikaratikka 12
Päätieverkon kuormittuminen (LJ-suunnitelmien päätieverkko v. 2030) Taajamajuna Kaupunkijuna Metro Pikaratikka Päätieverkon kapasiteetin lisäämistarve Nykytilanteessa Porvoonväylällä on pääväylistä eniten vapaata kapasiteettia Porvoonväylän lisäkaistat välille Kehä III-Söderkulla näyttävät kuitenkin tarpeellisilta kaikissa malleissa Lisäkaistojen tarve Porvooseen asti riippuu maankäytön lisäksi liikkumisvalintoihin vaikuttavien toimintaympäristötekijöiden kehityksestä Maantie 170 tulee parantaa 2+2-kaistaiseksi Söderkullasta Helsinkiin kaikissa malleissa Kehittämisessä korostuu maankäytön kytkentä, kevytliikenteen yhteydet ja joukkoliikenteen toimintaedellytykset 13
Yleisiä havaintoja ja päätelmiä Liikkumisen tunnusluvuissa on melko pienet erot Kaikissa malleissa on pääosin tiivis, kevyt- ja joukkoliikenteen kannalta edullinen maankäyttörakenne ja valtaosa maankäytöstä raideliikenteen piirissä Eri raideliikennemallit tukevat ja samalla edellyttävät eri tyyppistä toiminnallista yhdyskuntarakennetta Esimerkiksi pikaraitiomallissa korostuu paikallinen toiminnallisuus (asiointi ja työssäkäynti), kun taas taajamajunamallissa seudullinen työssäkäynti ja asiointi Mikäli yhdyskuntarakenteen toiminnallisuus ei istu raideliikennejärjestelmän ominaisuuksiin, heikentyvät myös liikkumisen tunnusluvut Tarkasteltuja päämalleja voidaan muokata ja myös yhdistellä. Tutkitut mallit ovat hieman karrikoivia otoksia mahdollisista skenaarioista Esimerkiksi taajamaratamallia voidaan kehittää kaupunkiratamaiseksi, mikäli kaukoliikenteeltä jäävä vapaa kapasiteetti sen mahdollistaa Metro- tai pikaraitiomalleihin voidaan yhdistää kaupunki- tai taajamajunaoptiot Taajamajunamalli Vahvuudet ja mahdollisuudet Osa Pietarin suunnan uutta yhteyttä (tai sen toteutusvaihe), jolloin osa kustannuksista kohdistettavissa kaukoliikenteelle Selvästi nopeimmat joukkoliikenneyhteydet Porvoon ja Helsingin välillä Tehostaa joukkoliikenteen käyttöä myös Porvoossa Tiheämpi liikenne ja useampi asemapaikka eivät poissuljettuja, mikäli kaukoliikenteeltä jää kapasiteettia Vaihtoyhteys metroon/pikaratikkaan Östersundomin kohdalla? Kullooseen asema? Vaihtoyhteys metroon/pikaratikkaan toteutettavissa myös jatkamalla metro/pikaratikka Söderkullaan asti Taajamajunille riittää hyvin kysyntää (liikennöinti kannattavaa) Investointikustannukset käyttöön nähden edulliset, mikäli Tapanila- Porvoo radan kustannukset kohdistetaan kaukoliikenteelle Voidaan toteuttaa myös Söderkullaan ulottuvan metron tai pikaratikan lisäoptiona 14
Taajamajunamalli Heikkoudet ja uhkat Riippuvainen Pietarin- ja Itä-Suomen kaukoliikenneratkaisuista, joiden toteutuminen HELI-käytävän kautta epävarmaa HEPI-yhteyden toteutuminen Lentoaseman kautta poistaisi edellytykset ainakin Söderkullan asemalta Edellyttää pääradan ja Helsingin rautatieaseman kapasiteetin lisäämistä/vapauttamista (esim. Pisara ja Lentokenttärata) Toteutuminen ei mahdollista lähitulevaisuudessa Perusmallissa vähän asemia, jolloin osa uudesta maankäytöstä jää etäälle asemista Vaikuttaa Östersundomin raideliikenneratkaisun kysyntään vähentävästi, jolloin edellytykset tiheälle liikenteelle heikentyvät Kalleimmat raideinvestoinnit käyttöön suhteutettuna, mikäli Tapanila-Porvoo välin investointi kohdistuu Porvoon lähiliikenteelle Kaupunkijunamalli Vahvuudet ja mahdollisuudet Parhaimmat joukkoliikenneyhteydet Porvoon ja Helsingin seudun välillä Yhteydet Pasilaan sekä itämetroon Östersundomissa vaihtaen Parhaimmat työssäkäyntiyhteydet Tarjoaa hyvät joukkoliikenneyhteydet sekä seudulliseen että lähialueiden väliseen liikkumiseen Liikkumisen tunnusluvut kaikkein myönteisimmät Kaupunkijunille riittää hyvin kysyntää (liikennöinti kannattavaa) Lähes koko rannikko raideliikenteen piirissä Tukee käytävän kehittymistä koko pituudeltaan Kaupunkimainen raideliikenne Porvooseen toteutettavissa myös metro- ja pikaraitiomallien optioina Östersundomiin ulottuvan metron/pikaratikan lisäoptiona Söderkullaan ulottuvan metron/pikaratikan lisäoptiona HELIkäytävässä Söderkullaan ulottuvan metron jatkeena 15
Kaupunkijunamalli Heikkoudet ja uhkat Edellyttää pääradan ja Helsingin rautatieaseman kapasiteetin lisäämistä/vapauttamista (esim. Pisara ja Lentokenttärata) Toteutuminen ei mahdollista lähitulevaisuudessa Vaikuttaa Östersundomin raideliikenneratkaisun kysyntään vähentävästi, jolloin edellytykset tiheälle liikenteelle heikentyvät Kalleimmat raideinvestoinnit myös käyttöön suhteutettuna Metromalli Vahvuudet ja mahdollisuudet Toteutus riippumaton muista raideliikennehankkeista tai - päätöksistä Toteutettavissa vaiheittain Hyvät edellytykset nopeaan toteutukseen Monipuoliset optiot Porvoon suunnan raideyhteyksien kehittämiselle Ei sulje pois optioita kaupunki- tai taajamaradasta Porvooseen Optiona myös metron jatke Porvooseen (edellyttänee nopeampia metrojunia) Metron liikennöintikustannukset ovat edulliset Tiheälle liikenteelle (vuoroväli 5 min) riittävä kysyntä Kohtuulliset investointikustannukset myös käyttöön suhteutettuna 16
Metromalli Heikkoudet ja uhkat Yhteydet Pasilaan ja ratasektoreille jäävät heikoiksi (elleivät junarataoptiot vaihtoasemineen toteudu) Metrolinjojen tasapainoinen kuormittuminen haaste (uhkana Söderkullaan kulkevan metrolinjan ylikuormittuminen Kalasataman kohdalla) Pikaratikkamalli Vahvuudet ja mahdollisuudet Toteutettavissa vaiheittain Optiona junarata Porvooseen HELI-käytävässä Yhteinen vaihtoasema Söderkullassa Tiheälle liikenteelle riittävä kysyntä Lyhimmät etäisyydet pysäkeille Tarjoaa parhaat yhteydet kaupunkirakenteen sisällä Tukee paikallisesti suuntautuvaa toiminnallisuutta (paikallista työssäkäyntiä ja asiointia) Synnyttää yhtenäisen Sipoonlahden merenrantakaupungin Vähäinen liityntäliikenteen tarve Edullisimmat investointikustannukset myös käyttöön suhteutettuna 17
Pikaratikkamalli Heikkoudet ja uhkat Selvästi hitain ja vaihdollinen yhteys Helsingin niemelle Huonoimmat työssäkäyntiyhteydet muualle Helsingin seudulle Yhteydet Pasilaan kahden vaihdon takana Seudullisesti suuntautunut toiminnallisuus (työssäkäynti ja asiointi) ei sovi pikaraitiojärjestelmän ominaisuuksiin Riskinä, ettei yhdyskuntarakenteen toiminnallisuus muodostukaan liikennejärjestelmän ominaisuuksia tukevaksi (esim. työpaikat jäävät syntymättä) Raitiovaunu on liikennöintikustannuksiltaan kallis Liikkumisen tunnusluvut hieman muita raidemalleja heikommat Päätös liittyy Helsingin seudun pikaraitiojärjestelmää koskeviin yhteisiin perusratkaisuihin (esim. varikot) Vaiheittainen toteuttaminen ja päätöksenteko Maankäyttö-raideliikennemalleja koskevassa päätöksenteossa on tärkeää säilyttää riittävästi optiota tulevaisuuden erilaisille kehitysmahdollisuuksille. Sekä toteuttaminen että päätöksenteko voidaan tehdä vaiheittain. Ratkaisuja tehdessä on tunnistettava, mitkä tulevaisuuden vaihtoehdot jäävät mahdolliseksi ja mitkä vaihtoehdot suljetaan todennäköisesti pois. Yksittäinen päätös raideliikenteestä liittyy yleensä aina isompaan seudulliseen yhdyskuntaratkaisuun ja pidemmän aikavälin kokonaisuuden muodostumiseen. 18
Porvoon junayhteysoptiot vaiheittaisessa päätöksenteossa (1/2) Jos päätetään rakentaa metro Östersundomiin Voidaan rakentaa kaupunkirata Tapanila-Östersundom-Södekulla- Porvoo (jos varaus) Voidaan rakentaa taajama- tai kaupunkirata (HELI) Tapanila- Söderkulla-Porvoo (jos varaus) ja jatkaa metroa Söderkullaan Jos päätetään jatkaa metroa Söderkullaan asti Voidaan edelleen rakentaa kaupunkirata Tapanila-Östersundom- Söderkulla-Porvoo (jos varaus, vaihtamalla metrotekniikka junatekniikaksi välillä Östersundom-Söderkulla Voidaan edelleen rakentaa taajama- tai kaupunkirata (HELI) Tapanila- Söderkulla-Porvoo (jos varaus) Voidaan jatkaa metroa nopeana Porvooseen (jos varaus Söderkulla- Porvoo) Porvoon junayhteysoptiot vaiheittaisessa päätöksenteossa (2/2) Jos päätetään rakentaa pikaratikka Östersundomiin Voidaan rakentaa kaupunkirata Tapanila-Östersundom-Södekulla- Porvoo (jos varaus) Voidaan rakentaa taajama- tai kaupunkirata (HELI) Tapanila- Söderkulla-Porvoo (jos varaus) ja jatkaa pikaratikkaa Söderkullaan Jos päätetään jatkaa pikaratikkaa Söderkullaan asti Voidaan edelleen rakentaa taajama- tai kaupunkirata (HELI) Tapanila- Söderkulla-Porvoo (jos varaus) Jos päätetään rakentaa Lentoaseman kaukoliikenneyhteys Voidaan HEPI-yhteyden toteutuessa rakentaa Porvoon taajamajunayhteys lentoaseman kautta, jolloin asemat vain Porvoossa ja Kuninkaanportissa Ei sulje pois HELI-yhteyttä Tapanilan kautta 19