Maaseutukunnan näkökulmia Eksotesta Kunnanjohtaja Anne Ukkonen Luumäen kunta Tietoa Luumäen kunnasta Vajaa 5000 asukasta 3000 vapaa-ajan asuntoa Useita kyliä, 2 isompaa taajamaa, hallinnollinen keskus Taavetti Hyvä logistinen sijainti Tunnettu hyvästä taloudenpidosta Tuloveroprosentti 19,75 Kiinteistöveroprosentit Yleinen 0,70 Vakituiset asunnot 0,40 Loma-asunnot 0,95 Kertyneitä ylijäämiä n. 15 milj. Investointitaso n. 3 milj./vuosi Monipuolinen elinkeinorakenne Suurimmat työnantajat Luumäen kunta, Ansari Yhtymä Oy, Luja Betoni Oy:n Taavetin tehdas, Lindströmin Taavetin tuotantolaitos, J. M. Huber Oy Taavetin tehdas ja Etelä-Karjalan osuuskauppa. Merkittävimmät nähtävyydet mm.taavetin linnoitus ja P.E.Svinhufvudin kotimuseo Kotkaniemi
Päivän teemat Miten Etelä-Karjalassa on uudistettu rakenteita ja palveluja Mikä merkitys luottamuksen rakentamisella on muutosprosessin onnistumisessa ollut Mitä opittavaa näistä kokemuksista on sote-uudistukseen Eksote on kuntayhtymä, johon kuuluu yhdeksän kuntaa: Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Imatra, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale ja Taipalsaari. Imatra on mukana Eksotessa vain erikoissairaanhoidon ja kehitysvammaisten erityishuollon osalta. Asukkaita Eksoten alueella on noin 133 000. Välimatka Parikkalan kunnan rajalta Luumäen rajalle noin 200 km.
Selvitystyön loppuraportin havaintoja vuodelta 2005 Luottamus yhteistyön onnistumiseen ja kuntien tasavertaiseen kohteluun vaati vahvistamista. Taustalla vaikuttivat kokemukset aiemmista yhteistyöhankkeista, esim. Saimaan kaupunki ja pelastuslaitos -> epäilevä suhtautuminen yhteistyöhön Erikoissairaanhoidon aseman vahvistuminen nähtiin uhkana. Toivottiin, että valtio ottaisi vastattavakseen vaativan ja kalliimman erikoissairaanhoidon. Pelkästään terveydenhuollon palvelujen erottaminen kunnan palvelurakenteesta koettiin vaikeaksi. Sosiaali- ja terveyspiiri koettiin paremmaksi vaihtoehdoksi. Markku Pekurinen: Etelä-Karjalan terveyspiiri, selvitystyön loppuraportti 2005 Kunnissa heränneet kysymykset selvitystyön alkuvaiheessa 2005 Kuinka saavutetaan luottamus eri kuntien välillä? Kuinka kunnille järjestetään valinnanvapaus hyväksyä tai hylätä terveyspiiriehdotus joutumatta paitsioon palvelujen saannissa? Kuinka taataan, ettei paikkakunnan nykyisiä palveluja heikennetä? Kuinka turvataan se, että terveyspiirissäkin toisilla voi mennä paremmin kuin toisilla eikä vain tasata kurjuutta? Kuinka sosiaali- ja terveystoimen yhteistyö toteutetaan? Kuinka sosiaalipalvelut otetaan huomioon? Miten ennaltaehkäisevä toiminta organisoidaan? Kuinka omistajaohjaus järjestetään? Kuinka kustannusten kasvu saadaan hallintaan ja pystytään ennakoimaan? Kuinka perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito saadaan entistä paremmin yhteen? Miten varmistetaan, ettei erikoissairaanhoito jyrää terveyspiirissä? Miten kuntien tasapuolisuus varmistetaan, kun piirissä on erisuuruisia kuntia? Markku Pekurinen: Etelä-Karjalan terveyspiiri, selvitystyön loppuraportti 2005
Muutosvastarintaan vaikuttavia tekijöitä (Viitala 2009) Tiedon puute muutoksesta (vrt. yhdistymissopimus kuntaliitoksissa) Luottamuksen puute muutoksen ehdottajia kohtaan (jollain on kuitenkin ketunhäntä kainalossa) Epäusko muutoksen hyödyllisyyteen (ei saada säästöjä jne.) Epäusko muutoksen onnistumiseen (miksi ei voida tehdä kuten ennenkin) Pelot ja turvattomuuden tunne (miten minun käy? Miten kunnan käy?) Haluttomuus ponnistella ja oppia uutta (tuttu ja turvallinen mukavuusalue) Ryhmän kielteinen asenne (organisaatiokulttuuri) onko keskustelu avointa Koettu uhka omaa asemaa kohtaan (onko meillä enää vaikutusmahdollisuuksia?) Samat tekijät näyttäytyvät usealla eri tasolla: Henkilöstö Luottamushenkilöt Kunnat Luottamus organisaation sosiaalisena pääomana Toimintaympäristö Luottamus ja arvostus toimijoiden kesken Organisaatiokulttuuri, keskustelukulttuuri Informaation jakaminen Vuorovaikutus Talous Johtamisjärjestelmä Toiminnan läpinäkyvyys Sopimuksista kiinni pitäminen
Hallinto, johtamisjärjestelmä ja omistajaohjaus Eksoten ylintä päätösvaltaa käyttää valtuusto, johon jäsenkuntien kunnanvaltuustot valitsevat toimikautensa ajaksi jäsenet. Valtuusto vastaa Eksoten strategisesta johtamisesta. Valtuustokaudella 2013 2016 valtuustossa on 28 jäsentä. Luumäeltä on valtuustossa 2 jäsentä ja heillä henkilökohtaiset varajäsenet. Eksoten hallitukseen kuuluu 13 jäsentä. Hallituksen kokouksissa on osallistumis- ja puheoikeus niiden kuntien varajäsenillä, jotka ovat jääneet ilman varsinaista edustajaa hallituksessa tai valtuuston puheenjohtajistossa. Hallituksessa on Luumäeltä 1 edustaja. Eksoten operatiivisesta johtamisesta vastaa valtuuston valitsema toimitusjohtaja. Toimitusjohtajan tukena erityisesti taloudellisten toimintaedellytysten suunnittelussa toimii jäsenkuntien kuntajohtajista muodostuva neuvottelukunta. Neuvottelukuntaan kuuluu kunnanjohtajan lisäksi myös palvelujohtaja sekä hallintojohtaja. Imatran kaupunki osallistuu Eksoten päätöksentekoon vain erikoissairaanhoidon ja erityishuollon osalta. Kuntien omistajaohjauksen keskeinen väline on kunkin kunnan ja Eksoten välinen vuosittain tehtävä palvelusopimus. Palvelusopimus omistajaohjauksen välineenä Palvelusopimuksessa on sovittu seuraavaa: Muutokset toimintaympäristössä Jos sopimusvuoden aikana sopijaosapuolten toiminnassa ilmenee olennaisia (toimintaympäristön, palvelun tuottamisen tai tarpeen muutos) muutoksia tai palvelusopimuksen toteutumisessa on ennakoitavissa olennaisia poikkeamia, on toisen sopijaosapuolen kutsusta järjestettävä viipymättä sopijaosapuolten neuvottelu, jossa sovitaan muutosten aiheuttamista vaikutuksista.
Käytännön tuntemuksia/kokemuksia - Tiedonsaanti, informaation avoimuus - Palvelusopimuksen tulkinta - Esteellisyyssäännökset - Toiminnan läpinäkyvyys, maksuosuusjärjestelmä - Viestinnän merkitys Luottamuksen rakentaminen 1. Hyväksyttävä se tosiasia, että kuntien valtuustot eivät voi enää päättää sosiaalija terveyspalvelujen järjestämisestä. 2. Yhdessä hyväksytty strategia palvelujen järjestämisen pohjapaperi. 3. Kuntien valtuutetut edustavat kuntalaisia, joten valtuutetuilla oltava ajantasaista tietoa ja luottamusta siihen, että kuntalaisten palveluista huolehditaan tasapuolisesti asuinpaikasta riippumatta. 4. Luottamusta syntyy, jos peruspalvelut eivät ole uhattuna kuntakeskuksissa. 5. Terveys-/hyvinvointiasemien tulee olla niin hyvin resurssoituja, että väestön toimintakyvyn ylläpito on mahdollista = ennalta ehkäisevä työ. 6. Kaiken toiminnan tulee olla avointa ja läpinäkyvää. 7. Jo tehty valtava työ toiminnan käynnistämiseksi tulee hyödyntää mahdollisissa uusissakin ratkaisuissa. 8. Tarvitaan positiivista asennetta: suunnan tulee olla pelkästään eteenpäin, taakse ei kannata vilkuilla! Terttu Heimalan (Luumäen ex-kunnanjohtajan) kooste
Pieni kunta/keskuskaupunki - Sanelupolitiikka tulee unohtaa, aitoa yhteistyötä tarvitaan. - Alueen pienet kunnat yhdessä voivat vaikuttaa asioihin, jos niillä on yhteinen näkemys asioista. - Palvelujen tasapuolinen saatavuus on yksi tärkeimpiä näkökulmia. - Isäntäkuntamallissa luottamus korostuu entistä enemmän. - Uudelle palvelujen järjestämistavalle on välttämätöntä antaa aikaa, tulokset eivät näy ensimmäisinä vuosina. Kiitos!