MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma
Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus... 6 2
1. Tausta Kuntien taloudellisesta tilanteesta ja yhteiskunnan rakennemuutoksesta johtuen maaseudun lähipalvelut ovat vähentyneet ja palvelut ovat siirtyneet yhä enenevässä määrin kuntakeskuksiin. Maaseudun elinvoimaisuuden turvaamisen kannalta toimivien, asukkaiden hyvinvointia, elinvoimaisuutta ja arjen turvallisuutta lisäävien palvelujen varmistaminen on ensiarvoisen tärkeää. Maaseudun arjen palveluverkosto hanke pohjautuu Lapissa vuodesta 2007 lähtien toteutettuun sisäisen turvallisuuden laaja alaiseen verkostoyhteistyöhön sekä maaseudun Arjen turvaverkosto hankkeen (4/2009 9/2011) ja Arjen turvaa kunnissa hankkeen (1/2012 12/2014) tuloksiin. Maaseudun arjen turvaverkosto hankkeessa mallinnettiin laaja alaisen hyvinvointi ja arjen turvallisuuden alueellisen yhteistyön toimintamalli ja Arjen turvaa kunnissa hankkeessa vastaava paikallinen yhteistoimintamalli. Hankkeiden tulokset ovat osoittaneet, että palveluntarjoajia kylissä on enemmän kuin on kunnissa tiedetty ja palvelut ovat monesti kohderyhmiltään ja ajallisestikin päällekkäisiä. Hankkeissa on myös todettu ja todennettu, että yhteistoiminnan keinoin, yhdistämällä alueelliset ja paikalliset resurssit on mahdollista tuottaa harvaan asutulle maaseudulle nykyisillä resursseilla enemmän hyvinvointia ja turvallisuutta lisääviä palveluja, kuin tällä hetkellä tuotetaan. Sopimuksellisesti toteutettava yhteistoiminta tukee merkittävästi kuntaa ja vahvistaa paikallista järjestö ja elinkeinoelämää. Kunnilla, muilla julkisen sektorin toimijoilla, järjestöillä, elinkeinoilla ja hankkeilla on yhtenevät hyvinvointi ja turvallisuustavoitteet, paljon osaamista ja pienet resurssit. Järjestöt tuottavat mm. matalan kynnyksen lähi ja etäpalveluja ja koulutusta. Kunnat tuntevat huonosti järjestöjen palvelutarjontaa. Sekä kunnat että järjestöt hyötyisivät koordinaatiosta ja kumppanuudesta avoin verkostoyhteistyö on mahdollisuus. 2. Päätavoitteet Maaseudun arjen palveluverkosto hankkeen päämääränä on lisätä harvaan asuttujen alueiden ihmisten hyvinvointia ja arjen turvallisuutta sekä ehkäistä syrjäytymistä. Hankkeen ensimmäinen päätavoite on rakentaa maaseutukuntiin laaja alaisia ja eri sektorirajat ylittäviä yhteistyöverkostoja, joiden avulla varmistetaan ja monipuolistetaan harvaanasutun alueen lähi ja etäpalveluja. Samalla haetaan synergioita kuntien työllisyyshankkeiden kanssa. Hankkeen tuella perustetaan ja vakiinnutetaan paikallinen palvelujen yhteistoimintaverkosto 35 45 kuntaan. Tavoitteena on laajentaa toimintamallia Lapin naapurimaakuntiin ja toteuttaa hanke kolmen maakunnan Lapin, Pohjois Pohjanmaan ja Kainuun yhteisenä hankkeena. Toisena päätavoitteena on lisätä kunnissa ja maaseutujärjestöissä turvallisuusriskien hallintaan liittyvää osaamista. Yhteistoimintaa kohdistetaan erityisesti niihin teemoihin, joissa tunnistetaan riskianalyysien avulla suurimpia turvallisuusvajeita. 3
Hankkeen kolmas päätavoite on luoda turvallisuusverkosto, joka on ongelmatilanteen tai kriisin sattuessa viranomaisten käytettävissä. Turvallisuusverkosto luodaan jalkauttamalla kuntiin hyvinvointi ja turvallisuusyhteistyön toimintamalli pysyväksi yhteistoimintamuodoksi. Maaseudun arjen palveluverkosto hankkeen neljäntenä päätavoitteena on maakunnallisen hyvinvointikertomuksen koostaminen. Tarkoituksena on koota kuntien sähköisistä hyvinvointikertomuksista maakunnan hyvinvointikertomus ja muodostaa siitä työkalu tulevan (sote )itsehallintoalueen hyvinvointijohtamiseen. 3. Toimintasuunnitelma Yhteistoimintaverkostossa kunta, paikalliset järjestöt, elinkeinojen edustajat ja Leader toimintaryhmät, seurakunnat, ELY keskukset, maakuntien liitot sekä muut toimijat mahdollistavat paikallisten resurssien koordinoinnin ja yhteiskäytön. Yhteisesti sovitulla toimintamallilla tuotetaan ennalta ehkäiseviä matalan kynnyksen lähi ja etäpalveluja maaseudulla. Yhteistyöverkosto ja toimintatavat muotoutuvat kussakin kunnassa omanlaisekseen hankkeessa haetaan kullekin kunnalle sopiva toimintamuoto. Hankkeen toimesta ohjataan kunta, muut viranomaiset sekä kyseisen kunnan kolmannen sektorin ja elinkeinoelämän toimijat löytämään yhteisiä tavoitteita ja toteuttamaan niihin liittyviä toimenpiteitä yhteistoimin. Alueelliset toimijat tukevat paikallisia toimijoita tavoitteiden toteuttamisessa. Kunnat osallistuvat hankkeeseen 2 vuotta kestävän työskentelyjakson ajan. Prosessi kunnissa kulkee vaiheittain: 1. Valitaan kehittämisen teemat Kunnassa päätetään kehittämisen teemoista, esimerkiksi: lapsiperheiden palvelut, nuorten palvelut ja syrjäytymisen ehkäisy, työllistyminen, ikäihmisten palvelut - kehittämisen teemat nousevat esiin kuntien sähköisistä hyvinvointikertomuksista - hyvinvointitiedolla johtaminen 2. Tehdään kartoitukset - valitun kehittämisteema alueen paikallisten toimijoiden selvittäminen - valitun teema alueen olemassa olevan palvelutarjonnan selvittäminen - teema alueeseen liittyvien, toiminnassa olevien hankkeiden selvittäminen 3. Käynnistetään yhteistoiminta - yhteistyöryhmän perustaminen (edustus: kunta, kylät, järjestöt, elinkeinot, TE keskukset, poliisi, pelastuslaitos, seurakunnat ym.) - toimintamallin käyttöönotosta / yhteistyöstä sopiminen - valitun teeman painotuksista sopiminen 4. Toteutetaan toimijatapaamiset - kootaan palveluntuottajat ja kohderyhmät yhteen 4
- arvioidaan kriittiset tarpeet - määritellään käytännön toimenpiteet 5. Tehdään yhteistyötä kuntien työllisyyshankkeiden kanssa - työvoimareservi on mahdollisuus/resurssi 6. Siirretään osaamista - verkosto osaamisen ja riskien hallinnan koulutusta ja päivitystä - hyvienkäytäntöjen mallintaminen palvelumuotoilun avulla - riskienhallinta ja palvelumuotoiluosaamista hankitaan ostopalveluna 7. Kehitetään harvaanasutun seudun turvallisuusverkosto - järjestö ja toimija kartoituksen pohjalta syntyneessä turvallisuusverkostossa tunnistetaan harvaanasuttujen alueiden turvallisuusvajeet - yhdessä kuntien työllisyyshankkeiden ja järjestöjen kanssa ryhdytään koordinoidusti tyydyttämään tunnistettuja tarpeita ja tuotetaan arjen turvallisuutta lisääviä palveluja 8. Turvataan toiminnan jatkuminen ja vaikutusten seuranta - Yhteistyöryhmä vahvistaa toteutettavat toimenpiteet (sopimuksellisuus) - toimenpiteiden kirjaus ja seuranta kunnan sähköisessä hyvinvointikertomuksessa - paikallisten ja alueellisten verkostojen ylläpito ja verkostoveturin tehtävät On olennaisen tärkeää, että kunnan johto ja erityisesti kunnanjohtaja sitoutuu hankkeeseen ja toimintamalliin ja vie sitä läpi kuntaorganisaation. Myös järjestöjen avain henkilöiden sitoutuminen on toimintamallin toteutumisen kannalta tärkeää. Maakuntajohtaja antaa kasvot koko maaseudun arjen palveluverkostolle. Koko verkostoa koordinoi verkostojohtaja, joka myöskin vastaa maakunnan hyvinvointikertomuksen kehittämisestä. Konkreettiset vaiheet kunnissa viedään läpi hankkeessa toimivien hyvinvointikoordinaattorien tuella. Maaseudun arjen palveluverkosto hankkeen ensimmäisenä vuotena toiminta käynnistetään Lapin maakunnan alueella ja Oulunkaaren seutukunnassa. Seuraavana vuotena hankealue laajenee Pohjois Pohjanmaan ja Kainuun maakuntiin. 4. Ohjausryhmä Hankkeeseen asetetaan ohjausryhmä, joka ohjaa hyvinvointikoordinaattorien toimintaa, konsulttien työtä ja pitää yhteyttä kansalliseen johtoryhmään. 5
5. Johtotyhmä Hankkeeseen kootaan aikaisempien hankkeiden tapaan kansallisen tason johtoryhmä. Johtoryhmän kautta kansalliset tarpeet ja tietotaito välittyvät verkostoyhteistyöhön, kuntien kehittämisteemoihin ja maakunnallisen hyvinvointikertomuksen kehittämistyöhön. Johtoryhmään ovat ilmoittaneet osallistuvan mm. Suomen Kuntaliitto ry, Sisäministeriö, Suomen Punainen Risti. 6. Henkilöstö Kuhunkin maakuntaan sijoitetaan yksi hyvinvointikoordinaattori. Lapissa ja Pohjois Pohjanmaalla koordinaattorit toimivat koko hankeajan, Kainuussa kahden viimeisen vuoden ajan. Hyvinvointikoordinaattorin tehtävänä on vetää alueensa kunnissa läpi toimintaprosessit ja välittää kokemusta kuntien välillä. Lappiin palkattava hyvinvointikoordinaattori hoitaa myös hankehallintoon liittyvät tehtävät. Neljäntenä työntekijänä toimii koko verkostoa koordinoiva verkostojohtaja. Verkostojohtaja vastaa valtakunnan tason yhteistyöstä, johtoryhmän toiminnasta, viestinnästä sekä uusien kuntien rekrytoimisesta mukaan hankkeeseen. Hänen tehtävänään on myös maakunnallisen sähköisen hyvinvointikertomuksen kokoaminen. 7. Kustannukset ja rahoitus Rahoitussuunnitelma 3 vuotta (1.1.2016 31.8.2018): henkilökulut / 3 hyvinvointikoordinaattoria ja verkostojohtaja (ensimmäisenä vuotena 3 htv), yht. 11 htv. 500 000 matkakulut 5.000 /hlö/vuosi, 55 000 Verkostotapaamiset, seminaarit (kokousjärjestelyt, matkat yms., 4 000 /kunta) 180 000 ostopalvelut 45 000 laskennalliset yleiskulut (flat rate 15 %) 75 000 Yhteensä 855 000 Hankkeesta kunnille aiheutuvat kulut kuten kokousjärjestelyt, matkakulut ja materiaalit, korvataan hankevaroin. Maaseudun arjen palveluverkosto hankkeen haetaan 94,7 %:n rahoitusta EU:n maaseuturahastosta. Kuntien omarahoitusosuus on 5,3% yht. 45 000 euroa eli 1000 euroa/kunta. Hankealue on laaja; se kattaa puolet koko Suomen pinta alasta. Sekä verkostojohtaja että hyvinvointikoordinaattorit matkustavat paljon. Matkustamismahdollisuuksien turvaaminen on hankkeen onnistumisen edellytys. Tämän vuoksi matkakulut on budjetoitu erikseen ja flat rate osuudeksi esitetään 15%. 6