Visio: Kestävää kilpailukykyä ja osaamista jokaiselle Varsinais-Suomen ennakoiva, osuva ja verkostoitunut koulutusjärjestelmä varmistaa asukkaiden ja työelämän osaamisen, tukee hyvinvointia sekä toimii valtakunnallisesti merkittävänä, reagointiherkkänä vaikuttajana Osaamisen vahvistaminen Osaavan työvoiman varmistaminen Asukkaiden osaamisen vahvistaminen Päämäärät: Koulutuksen laadun varmistaminen Osaava henkilöstö Koulutusten laadukkuus Tavoitteet Alueellinen ja valtakunnallinen vaikuttaminen Koulutusorganisaatioiden yhteistyö Resurssit Hallinto 1) Kaikille asukkaille, yrityksille ja organisaatioille on tarjolla yhteiset, helposti tunnistettavat ja saavutettavat ohjauspalvelut Opin ovi toimintamalli (= oppilaitosten jaettu ohjaajaresurssi + TE-toimistojen ohjaus sekä verkostomaisesti tuotettu ohjaus) brändätään ja levitetään koko maakuntaan. Huolehditaan, että MASThankkeessa luodut hyvät käytännöt ovat käytössä alueen kaikissa oppilaitoksissa. Yritysohjausmalli kehitetään ja levitetään yhteistyössä. Oppilaitokset tekevät omat ja yhteiset ohjauspalvelunsa asiakkaille näkyviksi ja ymmärrettäviksi Ohjauskoordinaatioryhmä; toimijat jakavat kustannukset (Opin ovi -malli) Oppilaitosverkosto Oppilaitosverkosto Oppilaitokset Palvelupisteiden määrä alueella; tunnettuutta mitataan ja arvioidaan sekä kävijäseurannalla että sähköisellä kyselyllä MAST-käytäntöjen näkyvyys ja käyttö oppilaitoksissa ja tunnettuus ohjaajaverkostossa. Yritysohjausmallin näkyvyys oppilaitosten palvelutarjonnassa. Ohjauspalvelujen näkyvyys oppilaitosten markkinoinnissa, esim. nettisivuilla, sekä sisäisten ohjauspalvelujen näkyvyys oppilaitosten omassa tiedottamisessa Oppilaitosten sisäinen arviointi.
Ohjaus toteutetaan käyttämällä selkeitä ja oikeita ja valtakunnallisesti sovittuja käsitteitä Kehitetään elinikäisen oppimisen periaatteen mukaan kaikille sopivia ohjauspalveluja, mutta huolehditaan samalla, että tarjolla on myös eri kohderyhmien tarpeisiin vastaavaa ohjausta. Verkosto ELY-keskuksen ELO-ryhmä Oppilaitokset Ohjauksessa käytetyssä materiaalissa on yhtenäinen käsitteistö materiaalia arvioidaan ohjaajaverkostotapaamisissa ELY-keskus seuraa ELO-ryhmä 2) Varmistetaan ohjausosaamisen laatu Tieto-, neuvonta- ja ohjaustyötä tekevillä on tehtävien edellyttämä osaaminen (= osaamiskriteerit). Oppilaitokset ja organisaatiot vastaavat oman henkilöstönsä ammatillisen ohjausosaamisen kehittämisestä sekä yhdessä verkostona alueellisesta ammatillisen ohjausosaamisen kehittämisestä. Ohjaustyötä tekevien ammatillinen osaaminen selvitetään säännöllisesti (osaamistarvekartoitukset). Selvityksen perusteella heidän osaamistaan kehitetään. OKM, oppilaitokset ja muut organisaatiot jakavat yhdessä koulutuskustannukset TNO-tehtäviä koskevat yhteiset osaamiskriteerit ja niiden pohjalta Itsearviointi Käydyt kehityskeskustelut Koulutusten kattavuus ja koulutusten laatu/määrä Pätevöityminen niiltä osin kuin siinä on korjattavaa ja saatu korjausta aikaan Luodaan vertaisarvioinnin kriteerit ohjaukselle Ohjaajat toimivat yhteistyössä yritysten, yrittäjäjärjestöjen ja TEtoimistojen kanssa, osallistuvat toimialakohtaisiin ennakointifoorumeihin. Verkostotoimijat omalta osaltaan Jokaisen ohjaajan ja hänen taustaorganisaationsa vastuulla Luotujen kriteereiden perusteella toteutettujen vertaisarviointien tulosten käsittely verkostotapaamisissa. Vertaisarvioinnit perusteella tehdyt muutokset. Verkoston yrityskontaktien määrä, oppilaitosvierailujen määrä
3/Kootaan alueen kaikki ohjaajat aktiivisesti toimivaksi verkostoksi Varsinais-Suomeen suunnitellaan tarkoituksenmukainen ohjausverkosto sekä tavoitteet työskentelylle. Verkosto toteuttaa elinikäiselle ohjaukselle asetettuja strategisia tavoitteita (OKM) Verkostoa koordinoi alueelle perustettava ohjauskoordinaatioryhmä; Opin ovi 2 hanke käynnistää suunnittelun Verkoston kattavuus. Arvioinnin tekee ohjauskoordinaatioryhmä. Verkosto kokoontuu säännöllisesti ja tekee selkeän vastuunjaon koollekutsumisesta ja tiedottamisesta Verkosto tiedottaa aktiivisesti toiminnastaan: verkostolle perustetaan Facebook-sivu ohjauskoordinaatioryhmä ohjauskoordinaatioryhmä Yhteistoiminnan määrä ja tuloksellisuus; itsearviointi Sivun käyttöaktiivisuus (Facebookin oma seuranta) Taustalla olevat toimintaympäristön muutokset: Työelämän nopeat muutokset ovat lisänneet kohtaanto-ongelmia. Koulutuksen avulla voidaan tuottaa osaavaa työvoimaa, mutta vastaavatko oppilaitokset riittävän nopeasti yhä nopeammin muuttuviin työelämän tarpeisiin. Ohjaustyötä tekevät kokevat, että suurin haaste löytyy koulutuksen jäykistä rakenteista ja toimintamuodoista (esim. jyrkät oppilaitosrajat, opetussuunnitelmien joustamattomuus, ammattirakenteet), jotka estävät nykyisiin osaamisen kehittämishaasteisiin vastaamisen. Tarvitaan tiiviimpää yhteistyötä eri oppilaitosmuotojen välillä ja joustoa tutkintokohtaisten rajojen ylityksiin. Oppilaitosten ja yritysten/työelämän tiivis vuorovaikutus on edellytys sille, että ohjauksessa annetaan ajantasaista tietoa osaamisen kehittämistarpeista ja tuetaan työllistäviä ratkaisuja. Asioiden ennakoimattomuus ja epävarmuus tulevasta haastavat myös ohjauksen. Ohjauspalvelujen asiakkaat haluavat kouluttautua työllistäville aloille, mutta globaalissa maailmantaloudessa ei ole enää varmuutta toimialojen työllisyysnäkymistä. Uraputkien sijasta on siirrytty urapolkuihin, osaaminen ja asiantuntijuus laajenevat ja muuttuvat yksilön työhistorian aikana. Myös ohjauksen sisältöjen on muututtava niin, että tuetaan muutoksia ja vaihtoehtoisia tapoja edetä urapolulla. Kasvavassa informaatiotulvassa tiedonkulku on haaste sekä ohjaajille että ohjauspalvelujen asiakkaille. Ohjaajilta edellytetään monien tiedotuskanavien hallintaa ja kykyä löytää ja erottaa ohjauksen kannalta olennainen tieto. Ohjaajien on kehitettävä työnantajien tuella jatkuvasti omaa asiantuntemustaan, jotta heillä olisi kykyä tunnistaa ja ennakoida tulevia trendejä osaamisen kehittämisessä. Verkostoituneet ohjaajat hyödyntävät toistensa osaamista ja asiantuntemusta.
Syrjäytymistä voidaan ehkäistä asiantuntevalla ohjauksella. Ohjaajien on osattava tunnistaa riskitekijät, jotka voivat johtaa syrjäytymiseen. Riskitekijöitä voivat olla mm. elämäntilanteesta riippumattomat oppimisvaikeudet. Tähän tarvitaan lisää tutkimustietoa ja ohjaajien koulutusta sekä moniammatillisesti toimivia verkostoja, sillä syrjäytymisvaarassa olevat tarvitsevat yleensä tuekseen monialaista asiantuntijuutta. Ohjaajien asiantuntijaverkosto, josta löytyy erikoistunutta osaamista, on yksi ratkaisu. Nuorten yhteiskuntatakuu velvoittaa kunnat huolehtimaan nuorten koulun jälkeisestä ohjauksesta. Ohjaajaverkosto ja ohjaajien yhteistyö on siis välttämätöntä. Tuen tarve voi olla myös elämäntilanteista riippumatonta, kuten lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet tai muut oppimisvaikeudet. Ohjaajien asiantuntijaverkosto, josta löytyy erikoistunutta osaamista, on yksi ratkaisu. Toimenpiteet Osaamisen vahvistaminen: Tarjotaan kaikille asukkaille yhteiset ja yhtenäiset ohjauspalvelut Opin ovi hankkeissa tuotettu aikuisten ohjauspalvelumalli laajennetaan koskemaan myös nuoria ja toteutetaan koko Varsinais-Suomessa. Ohjauspalveluja tuotetaan poikkihallinnollisesti oppilaitosten ja TEtoimistojen yhteistyössä. Yhteisesti nimetyt ja markkinoidut ohjauspalvelut auttavat sekä nuoria että aikuisia löytämään helpommin itselleen oikean ratkaisun osaamisen kehittämistä koskevissa asioissa. Asiakas saa kaiken tarpeellisen tiedon yhden luukun periaatteella. Laajasta alueellisesta ohjaajaverkostosta löytyy myös erikoistunutta osaamista. Tasalaatuiset, helposti saavutettavat ja tunnistettavat (alueella yhteisen brändin alla) ohjauspalvelut tukevat alueen asukkaiden osaamisen vahvistamista ja kehittämistä. Ohjaajien ja asiakkaiden käytössä ovat sekä valtakunnalliset että alueelliset sähköiset koulutushakupalvelut. Yhtenäiset ohjauspalvelut vahvistavat elinikäisen oppimisen periaatteita. Olemassa olevien ohjauspalvelujen näkyväksi ja tunnetuksi tekeminen helpottaa ohjaukseen hakeutumista. Keskeinen haaste on tiedottaminen: ohjaus- ja neuvontapalvelut on tehtävä tutuiksi kaikille asukkaille. Jotta ohjauksen merkitys tulisi näkyväksi, on laadittava ohjauksen tuloksellisuuden mittarit, joiden suunnitteluun ja toteutukseen kaikkien ohjaustyötä toteuttavien tahojen on sitouduttava. Määrällisten mittareiden lisäksi tarvitaan laadullisia mittareita. Koulutuksen laadun varmistaminen: Varmistetaan ohjausosaamisen laatu Ohjaus- ja neuvontatyötä tekevillä on hyvin erilaiset osaamis- ja koulutustaustat. Useimmat ohjaajat hallitsevat hyvin oman organisaationsa ohjausalueet (koulutus, työvoimaneuvonta, erityisohjaus), mutta tuntevat heikommin muiden organisaatioiden toimintaa. Koulutusohjauksessa on erittäin tärkeää tuntea koko alueellinen (jopa valtakunnallinen) tarjonta ja ainakin tietää, mistä saa lisätietoa. Jotta asiakkailla olisi mahdollista saada kaikkialla tasalaatuista ohjausta, ohjaustyötä tekevien asiantuntemusta ja osaamista on kehitettävä yhteisillä lisäkoulutuksilla, ennakointiseminaareilla jne.
Lisäkoulutusten sisältöjä suunnitellaan yhdessä. Yhdessä toteutetut koulutukset pitävät yllä verkosto vuorovaikutusta. Ohjaustyössä on tärkeää tuntea työelämä ja sen tarpeet. Ohjaajien tutustuminen työelämän eri toimialueisiin / tehtäviin on mahdollistettava. Ohjaajien on osallistuvat myös yhteisiin ennakointifoorumeihin. Ohjaajien työelämäjaksot on mahdollistettava. Laadukkaaseen ohjausosaamiseen kuuluu olennaisena osana taito kohdata asiakas kokonaisena ihmisenä, ihmisen kasvun tukeminen sekä asiakkaan erityistarpeiden tunnistaminen. Alueellinen ja valtakunnallinen vaikuttaminen Kootaan alueen kaikki ohjaajat aktiivisesti toimivaksi verkostoksi Varsinais-Suomessa on toteutettu laajassa verkostoyhteistyössä kaksi suurta ohjaushanketta, nuorten ohjaukseen suunnattu MAST-hanke sekä aikuisten ohjausta kehittänyt Opin ovi hanke. Molemmissa hankkeissa koottiin alueen ohjaus- ja neuvontahenkilöiden ja tahojen verkosto. Nämä verkostot yhdistetään, jotta saadaan elinikäisen ohjauksen näkökulmasta kattava ja toimiva ohjaajaverkosto. Verkostoa kokoaa ja koordinoi aluksi Opin ovi jatkohanke, myöhemmin alueelle perustettava ohjauskoordinaatioryhmä. Verkostoa ylläpidetään organisaatioiden omilla resursseilla. Verkosto käyttää yhteydenpitoon sähköisiä alustoja (yhteinen FB-sivu), mutta kokoontuu myös yhteisiin tilaisuuksiin vähintään kerran vuodessa esim. alueen ennakointiseminaarien yhteydessä. Verkostomainen toimintatapa koskee myös yritysten koulutusohjauspalveluja.