MANNER-SUOMEN ESR-OHJELMA 2007 2013



Samankaltaiset tiedostot
TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 %

Manner-Suomen ESR-ohjelma

Ideasta suunnitelmaksi

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella

Hallinnonalojen välinen yhteistyö työelämän kehittämisessä

Manner-Suomen ESR ohjelma

ESR-rahoituksen näkymiä uudella rakennerahastokaudella

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen

RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus

SEURATUKI JA ESR -AVUSTUKSET

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen

Luova Suomi Creative Industries Finland. Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Kajaani, Pienyrityskeskus

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa

Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

Kestävää kasvua ja työtä

Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa. ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö

AVAIMET YRITTÄJYYTEEN -Sparrausta ja tukea yritystoiminnan alkuun ja muutostilanteisiin

Luovaa osaamista. Luovien alojen kehittämisfoorumi. Valtteri Karhu

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p , kirsi.niskala@hyria.fi

Kotona Suomessa-hankkeen tavoite

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari Toimitusjohtaja Ari Hiltunen

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINNAN KEHITTÄMINEN

Manner-Suomen ESR ohjelma

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNE- RAHASTO-OHJELMA. Luovaa osaamista. VALTAKUNNALLINEN ESR- HAKU Haku

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017

ESR ohjelman mahdollisuudet

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

Kasvua Kainuuseen - alustava hanke-esittely

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

Luovan talouden kehittämishaasteet

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus

OMISTAJANVAIHDOS-seminaari Parempaa omistajanvaihdospalvelua kasvavaan tarpeeseen

Työvoimapoliittisina toimenpiteinä toteutettavat hankkeet Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus

Erityistavoite 7.1 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Taito-ohjelma yleisesti ja alkavan haun erityiskysymykset

CREATIVE INDUSTRIES FINLAND. Silja Suntola Luova Suomi, projek>johtaja Aalto yliopisto

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelman toteutuminen

Euroopan unionin rakennerahastokauden jälkiä Pirkanmaalta

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017

Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo - hankkeen loppuseminaari TERVETULOA!

S o s i a a l i s e n y r i t t ä j y y d e n k a n s a l l i n e n t e e m a t y ö

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Lukioiden työelämäyhteistyö Seuraavan haun painotukset

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

Kohderyhmät. Luovien alojen - Yrittäjät - Yritysneuvojat - Yrittäjyyden opettajat

Osallistamalla osaamista Luovaa osaamista. Haku Valtteri Karhu Marika Lindroth

Kotona Suomessa -hanke

Työvoiman saatavuus Lapissa Rovaniemi Rahoitusasiantuntija Liisa Irri

MOMENTTI - Maahanmuuttajaresurssit käyttöön

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

työryhmä Harri Airaksinen (pj), Jaana Koivisto-Virtanen, Jari Heiniluoma, Jukka Alasentie, Kristiina Karppi Taustaa

EU-rahoitteiset hankkeet ProTeK 2000 (ESR) ProTeK 3000 (EAKR)

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat

Länsi-Suomen ESR-haku Kannonkoski / Antti Hänninen (Keski-Suomen ELY-keskus)

Yrittäjyysvalmiuksien edistäminen Etelä-Karjalassa. kehitysyhtiö KEHY

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä

ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

TRAFI sidosryhmätapaaminen

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT

OKM:n ohjeistus vuodelle 2019

Luovien alojen valtakunnallinen Jalostamo-palvelu. Yhteistyöllä voimaa

Mitä tapahtuu Opin ovissa?

6Aika-strategian johtoryhmä

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Markku Gardin

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus?

Henkilöstön osaamisen kehittäminen Yhteishankintakoulutus: Rekry, Täsmä ja Muutos

Kuntien kulttuuritoiminnasta annettu laki (166/2019)/ Kehittämistehtävä

Elinvoimaa turvaamassa läpi rakennemuutosvuosien

MAAHANMUUTTAJIEN OHJAAMINEN KORKEAKOULUIHIN, KORKEAKOULUISSA JA TYÖELÄMÄÄN

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään Oulu

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia

Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus

Nuorisotakuu kokonaisuus /TEM. Ohjaamojen ja nettiohjauksen kehittäminen

6Aika-strategian ohjausryhmä

Uudenmaan ELY:ssä nyt

Kestävää kasvua ja työtä EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Transkriptio:

MANNER-SUOMEN ESR-OHJELMA 2007 2013 15.11.2010

SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 3 TOIMINTALINJA 1: TYÖORGANISAATIOIDEN, TYÖSSÄOLEVAN TYÖVOIMAN JA YRITYSTEN KEHITTÄMINEN SEKÄ YRITTÄJYYDEN LISÄÄMINEN... 9 1.1 PROTEK: Osaamisella ja työelämän laadun kehittämisellä parempaan muutoksenhallintaan.. 10 1.2 Yrittäjyys työvoiman käyttötapana... 13 1.3 APAKE aloittavien yrittäjien ja pk-yritysten liiketoimintaosaamisen kehittämisohjelma... 16 1.4 Yrittäjyyskasvatuksella ja osaamisella muutosvoimaa... 20 1.5 Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelma... 22 1.6 Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalojen kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tarjoajana... 26 1.7 Tasa-arvoa työelämään yhdenvertaisuutta yhteiskuntaan... 29 1.8 Terveenä ja osaavana työssä... 32 TOIMINTALINJA 2: TYÖLLISTYMISEN JA TYÖMARKKINOILLA PYSYMISEN EDISTÄMINEN SEKÄ SYRJÄYTYMISEN EHKÄISEMINEN... 35 2.1 Välityömarkkinat... 36 2.2 Työstä työhön -kehittämisohjelma... 42 2.3 Paremmat arjen taidot ja opintojen kautta töihin... 44 2.4 Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen... 47 2.5 Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja valtavirtaistaminen (Valtava)... 51 TOIMINTALINJA 3: TYÖMARKKINOIDEN TOIMINTAA EDISTÄVIEN OSAAMIS-, INNOVAATIO- JA PALVELUJÄRJESTELMIEN KEHITTÄMINEN... 55 3.1 Yritysharava eli Valtakunnallinen KOTTI-hanke... 56 3.2 Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskeluun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen valtakunnallisella kehittämisohjelmalla... 58 3.3 Yritys-Suomi palvelujärjestelmän kehittämisohjelma... 63 3.4 Avoimissa oppimisympäristöissä aktiiviseksi kansalaiseksi... 65 3.5 Koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointi... 68 3.6 Innovaatio- ja osaamisjärjestelmien kehittäminen... 70 3.7 Osaajana työmarkkinoille... 72 3.8 Osaamisklustereiden kasvu- ja kansainvälistymisohjelma... 76 TOIMINTALINJA 4: JÄSENVALTIOIDEN JA ALUEIDEN VÄLINEN YHTEISTYÖ ESR- TOIMINNASSA... 79 4.1 Eurooppalaisen yhteistyön lisääminen työvoima-, koulutus- ja elinkeinopolitiikassa edistämällä työperäistä maahanmuuttoa... 80 4.2 Kansainvälinen yhteistyö hyvien käytäntöjen etsimiseksi ja levittämiseksi... 83 2

JOHDANTO Valtakunnallinen kehittämisohjelma on kansallisista tavoitteista lähtevä kokonaisuus. Kehittämisohjelman sisältö pohjautuu kehittämisohjelmasta vastaavan ministeriön strategiaan ja kehittämisohjelman toteuttaminen tapahtuu yhtenä tai useampana Euroopan sosiaalirahaston osarahoittamana hankkeena. Hankkeet rahoitetaan Manner-Suomen ESR-ohjelman valtakunnallisesta osiosta. Valtakunnallisen osion rahoitus on käytettävissä koko ohjelma-alueella Itä-Suomea lukuun ottamatta. Myös Manner-Suomen ESR-ohjelman alueosioiden rahoituksella voidaan käynnistää valtakunnallisiin kehittämisohjelmiin liittyviä hankkeita. Kehittämisohjelmia on yhteensä 23 ja ne ovat kooltaan, sisällöltään ja toteutustavoiltaan erilaisia. Kehittämisohjelma voi olla jonkin toimintamallin kehittämistä, selvityksen tekemistä tai se voi olla luonteeltaan enemmänkin strateginen teema. Kehittämisohjelma voi koostua yhdestä tai useammasta hankkeesta. Hankkeita voidaan toteuttaa valtakunnallisesti tai alueellisesti. Kehittämisohjelma voi myös koostua pilottihankkeista, joissa kehitetyt toimintatavat pilotoinnin jälkeen levitetään muualle maahan. Kehittämisohjelman puitteissa voidaan levittää hyviä käytäntöjä ja pyrkiä varmistamaan, ettei yksittäisten hankkeitten tarvitse keksiä pyörää uudelleen. Kehittämisohjelmaan voi sisältyä ns. tukirakenne, joka kokoaa näitä projektien tuloksia yhteen ja varmistaa projektien välisen yhteistyön. Oheisissa kehittämisohjelmien raporteissa on kuvattu kunkin kehittämisohjelman välituloksia sekä projektiesimerkkejä. Kunkin kehittämisohjelman rahoitustilannetta on kuvattu rahoittajaviranomaisittain ja indikaattoritiedoista on valittu keskeisimmät. Seuraavat hankkeiden hakuajat on ilmoitettu, mikäli ne ovat tiedossa. Kehittämisohjelmien kuvausten lopussa on kehittämisohjelmasta vastaavien henkilöiden yhteystiedot. Alla olevassa taulukossa on yhteenveto valtakunnallisten kehittämisohjelmien indikaattoreista. Hankkeissa on aloittanut lähes 45 000 henkilöä ja hankkeilla on vaikutettu 1 600 uuden työpaikan ja yli 800 yrityksen syntymiseen. Hankkeissa Uudet työpaikat Uudet yritykset Lyhytkestoisiin Koulutus- ja aloittaneet henkilöt toimenpiteisiin ja henkilötyöpäivät Yhteensä - naisia Yhteensä - naisten tiedotustilaisuuksiin yhteensä Yhteens - naisten osallistuneet ä 44 741 24 365 1 643 748 842 366 184 651 649 079 Seuraavassa taulukossa on nähtävissä kunkin kehittämisohjelman EU- ja valtion rahoitusosuuden kehys koko ohjelmakaudella sekä varaukset, sidonnat ja maksut 15.11.2010 mennessä. 3

MANNER-SUOMEN ESR-OHJELMAN VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISOHJELMAT 18.11.2010 15.11.2010 (EU+ valtio, euroa) Kehittämisohjelma Hallinnonala Kehys Varattu % kehyksestä Sidottu % kehyksestä % Maksettu % varauksesta kehyksestä % varauksesta % sidonnasta TOIMINTALINJA 1 PROTEK Osaamisella ja työelämän TEM 35 000 000 26 394 878 75 % 20 570 418 59 % 78 % 8 197 479 23,4 % 31,1 % 39,9 % laadun kehittämisellä parempaan muutoksenhallintaan Yrittäjyys työvoiman käyttötapana ja TEM 15 000 000 9 789 015 65 % 6 046 575 40 % 62 % 2 403 715 16,0 % 24,6 % 39,8 % työmarkkinoiden moottorina Aloittavien yrittäjien ja pk-yritysten TEM 25 000 000 21 049 115 84 % 15 279 189 61 % 73 % 4 019 349 16,1 % 19,1 % 26,3 % liiketoimintaosaamisen kehittämisohjelma (APAKE) Yrittäjyyskasvatus OKM (OPH) 7 600 000 4 569 083 60 % 3 986 970 52 % 87 % 1 268 849 16,7 % 27,8 % 31,8 % Luovat alat OKM (Hämeen ELY) 13 700 000 9 163 400 67 % 7 367 611 54 % 80 % 2 931 494 21,4 % 32,0 % 39,8 % Kolmas sektori OKM (Lapin ELY) 9 100 000 5 763 996 63 % 4 202 295 46 % 73 % 2 049 418 22,5 % 35,6 % 48,8 % Tasa-arvoa työelämään STM 3 200 000 2 050 243 64 % 1 553 298 49 % 76 % 776 431 24,3 % 37,9 % 50,0 % yhdenvertaisuutta yhteiskuntaan Terveenä ja osaavana työssä STM 6 300 000 5 694 105 90 % 3 478 386 55 % 61 % 2 124 591 33,7 % 37,3 % 61,1 % Yhteensä 114 900 000 84 473 835 74 % 62 484 742 54 % 74 % 23 771 326 20,7 % 28,1 % 38,0 % TOIMINTALINJA 2 Välityömarkkinat TEM & STM 71 400 000 81 981 812 115 % 48 256 088 68 % 59 % 16 533 832 23,2 % 20,2 % 34,3 % TEM 68 200 000 79 479 314 117 % 47 007 055 69 % 59 % 16 053 951 23,5 % 20,2 % 34,2 % STM 3 200 000 2 502 498 78 % 1 249 033 39 % 50 % 479 881 15,0 % 19,2 % 38,4 % Työstä työhön TEM 600 000 600 000 100 % 458 401 76 % 76 % 157 679 26,3 % 26,3 % 34,4 % Paremmat arjentaidot OKM 36 500 000 23 486 684 64 % 14 315 886 39 % 61 % 5 329 383 14,6 % 22,7 % 37,2 % Maahanmuuttajien alkuvaiheen TEM(SM)&OKM 23 000 000 20 004 932 87 % 13 970 247 61 % 70 % 3 425 814 14,9 % 17,1 % 24,5 % neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen TEM (SM) 18 400 000 15 966 077 87 % 11 376 919 62 % 71 % 3 230 861 17,6 % 20,2 % 28,4 % OKM ( OPH) 4 600 000 4 038 855 88 % 2 593 328 56 % 64 % 194 952 4,2 % 4,8 % 7,5 % Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja TEM 18 700 000 9 569 385 51 % 5 377 974 29 % 56 % 1 862 499 10,0 % 19,5 % 34,6 % valtavirtaistaminen (Valtava) Yhteensä 150 200 000 135 642 813 90 % 82 378 596 55 % 61 % 27 309 207 18,2 % 20,1 % 33,2 %

TOIMINTALINJA 3 TEM (Keski-Suomen 3 600 000 2 200 000 61 % 1 949 100 54 % 89 % 945 523 26,3 % 43,0 % 48,5 % Yritysharava eli KOTTI-hanke ELY) Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä OKM&TEM 24 700 000 23 307 347 94 % 11 760 971 48 % 50 % 5 165 823 20,9 % 22,2 % 43,9 % Yritys-Suomi palvelujärjestelmä TEM 7 700 000 7 600 000 99 % 3 439 560 45 % 45 % 1 366 171 17,7 % 18,0 % 39,7 % Avoimissa oppimisympäristöissä OKM (Lapin ELY) 13 700 000 8 666 716 63 % 4 501 757 33 % 52 % 1 442 507 10,5 % 16,6 % 32,0 % aktiivisiksi kansalaisiksi Koulutus- ja osaamistarpeiden OKM (OPH) 5 300 000 4 176 682 79 % 2 431 736 46 % 58 % 692 181 13,1 % 16,6 % 28,5 % ennakointi Innovaatio- ja osaamisjärjestelmien OKM (P-Pmaan ELY) 11 400 000 8 061 664 71 % 5 429 811 48 % 67 % 2 450 984 21,5 % 30,4 % 45,1 % kehittäminen Osaajana työmarkkinoille OKM 30 400 000 20 751 166 68 % 12 780 679 42 % 62 % 2 969 753 9,8 % 14,3 % 23,2 % Aluelähtöisten osaamisklustereiden 10 400 000 5 617 554 54 % 3 007 851 29 % 54 % 350 217 3,4 % 6,2 % 11,6 % kasvu- ja kansainvälistymisohjelma TEM & OKM 8 400 000 TEM ( U-maan ELY ) 4 209 164 50 % 2 339 118 28 % 56 % 327 948 3,9 % 7,8 % 14,0 % OKM ( P-Pmaan 2 000 000 1 408 390 70 % 668 733 33 % 47 % 22 269 1,1 % 1,6 % 3,3 % ELY ) Yhteensä 107 200 000 80 381 129 75 % 45 301 465 42 % 56 % 15 383 159 14,3 % 19,1 % 34,0 % TOIMINTALINJA 4 Eurooppalaisen yhteistyön lisääminen TEM (SM) 32 600 000 14 615 268 45 % 10 669 584 33 % 73 % 3 470 545 10,6 % 23,7 % 32,5 % työvoima-, koulutus- ja elinkeinopolitiikassa edistämällä työperäistä maahanmuuttoa MATTO Kansainvälinen yhteistyö hyvien TEM 4 200 000 849 000 20 % 304 000 7 % 36 % 34 956 0,8 % 4,1 % 11,5 % käytäntöjen levittämiseksi Yhteensä 36 800 000 15 464 268 42 % 10 973 584 30 % 71 % 3 505 501 9,5 % 22,7 % 31,9 % KAIKKI YHTEENSÄ 409 100 000 315 962 045 77 % 201 138 387 49 % 64 % 69 969 194 17,1 % 22,1 % 34,8 % ESR-hankkeille tehdään pääsääntöisesti ns. vaiheistettu rahoituspäätös. Tällöin varoja ei sidota monivuotisen hankkeen koko kestolle, vaan hankkeen etenemistä tarkastellaan vuosittain. Varattu= Hyväksytyn projektisuunnitelman mukainen hankkeen rahoituskehys, joka varaudutaan maksamaan, mikäli hanke etenee suunnitelman mukaisesti. Varaus sisältää myös jo sidotut varat. Sidottu= Hankkeelle sitovasti myönnetty rahoitus. Hankkeelle tehdään sen keston aikana 1-4 sidontapäätöstä. Maksettu= Hankkeelle maksettu rahoitus sekä maksatuspäätös, josta puuttuu vielä viimeinen tekninen maksun tilisiirto (maksatushakemukselle ei enää tehdä tukikelpoisuustarkastuksia) 5

PROTEK Osaamisella ja työelämän laadun kehittämisellä. Yrittäjyys työvoiman käyttötapana APAKE Aloittavien yrittäjien ja pkyritysten Yrittäjyyskasvatuksella muutosvoimaa Luovien alojen yritystoiminnan kasvun. Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tarjoajana Tasa-arvoa työelämään yhdenvertaisuutta yhteiskuntaan Terveenä ja osaavana työssä Välityömarkkinat Manner-Suomen ESR-ohjelman valtakunnallisten kehittämisohjelmien varaukset ja maksut (EU+valtio) suhteessa kehyksiin 15.11.2010 Työstä työhön Paremmat arjentaidot ja opintojen kautta töihin ALPO Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja Valtava Sukupuolten välisen tasaarvon valtavirtaistaminen KOTTI Yritysharava Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuiskoulutukseen Yritys-Suomi palvelujärjestelmä Avoimissa oppimisympäristöissä aktiivisiksi kansalaisiksi Koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointi Innovaatio- ja osaamisjärjestelmien kehittäminen Osaajana työmarkkinoille Osaamisklustereiden kasvu- ja kansainvälistymisohjelma MATTO Eurooppalaisen yhteistyön lisääminen Kv-yhteistyö hyvien käytäntöjen levittämiseksi KAIKKI YHTEENSÄ 3,4 % 0,8 % 10,0 % 10,5 % 13,1 % 9,8 % 14,6 % 14,9 % 10,6 % 16,0 % 16,1 % 16,7 % 21,4 % 20,9 % 17,7 % 21,5 % 17,1 % 23,4 % 22,5 % 24,3 % 23,2 % 20 % 26,3 % 26,3 % 33,7 % 45 % 51 % 54 % 60 % 63 % 64 % 64 % 61 % 65 % 63 % 67 % 71 % 68 % 75 % 79 % 77 % 84 % 90 % 87 % 94 % 100 % 99 % 115 % 0,0 % 20,0 % 40,0 % 60,0 % 80,0 % 100,0 % 120,0 % TL 1 TL 2 TL 3 TL 4 Varaukset Maksut

Alla olevassa taulukossa on kuvattu rahoitustilannetta rahoittajittain. Suurin osa kehittämisohjelmista koostuu useammasta hankkeesta. Se, rahoittaako kehittämisohjelmaa yksi vai useampi viranomainen selviää kunkin kehittämisohjelman lopussa olevasta taulukosta, jossa kehittämisohjelman rahoitustiedot on nähtävissä rahoittajittain. Hankkeitten lukumäärä kuvaa projektikoodien lukumäärää, vaikka joissain tapauksissa kaksi hanketta saattaakin liittyä kiinteästi yhteen kokonaisuuteen (esim. siten, että työvoimapoliittiset toimet ovat omalla projektikoodilla ja muut toimet toisella projektikoodilla). Viranomainen Valtuudet Varaukset Var/valt Maksut Maks/valt Maks/var Projektien lkm Etelä-Pohjanmaan ELY 6 868 000 7 420 065 108 % 495 323 7 % 7 % 15 Hämeen ELY 23 776 294 26 644 843 112 % 6 889 248 29 % 26 % 43 Kaakkois-Suomen ELY 20 258 000 21 815 640 108 % 7 295 226 36 % 33 % 36 Keski-Suomen ELY 12 000 600 10 094 744 84 % 3 302 861 28 % 33 % 13 Lapin ELY 23 533 000 28 446 233 121 % 6 196 460 26 % 22 % 36 OPH 29 070 000 31 021 274 107 % 5 418 915 19 % 17 % 66 Pirkanmaan ELY 24 438 620 23 817 491 97 % 7 293 839 30 % 31 % 28 Pohjanmaan ELY 14 510 400 18 649 710 129 % 1 905 551 13 % 10 % 14 Pohjois-Pohjanmaan ELY 32 225 760 35 789 368 111 % 10 412 346 32 % 29 % 53 Satakunnan ELY 9 439 038 20 963 140 222 % 2 103 691 22 % 10 % 5 STM 7 705 000 10 246 846 133 % 3 380 903 44 % 33 % 13 TEM (SM) 15 479 062 29 513 528 191 % 4 189 110 27 % 14 % 17 Uudenmaan ELY 29 939 324 29 915 382 100 % 5 159 427 17 % 17 % 48 Varsinais-Suomen ELY 18 217 000 21 623 781 119 % 5 926 295 33 % 27 % 13 Yhteensä 267 460 098 315 962 045 118 % 69 969 194 26 % 22 % 400 Kehittämisohjelmien kehys 409 100 000 Kehittämisohjelmista on laadittu myös esite. Lisätietoa rakennerahasto-ohjelmista löytyy osoitteesta www.rakennerahastot.fi. 7

8

TOIMINTALINJA 1: TYÖORGANISAATIOIDEN, TYÖSSÄOLEVAN TYÖVOIMAN JA YRITYSTEN KEHITTÄMINEN SEKÄ YRITTÄJYYDEN LISÄÄMINEN 9

1.1 PROTEK: Osaamisella ja työelämän laadun kehittämisellä parempaan muutoksenhallintaan PROTEK-hankkeita on ELY-keskusalueilla 39 kpl ja jokaisella hankkeella on omat tavoitteensa, mutta kantavana ajatuksena kaikissa hankkeissa tulee olla pk-yritysten kannalta osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen ja liiketoimintaosaamisen kehittäminen yritysten kasvu- ja muutostilanteissa. Pk-yritysten henkilöstön kehittämisessä hyödynnetään erilaisia yritysverkostoja. Hankkeissa tulisi kiinnittää huomiota uusien toimintamallien kehittämiseksi ennakoivaan henkilöstösuunnitteluun sekä edistää alueilla käytössä olevien osaamista edistävien palvelujen, koulutuksen ja rahoitusinstrumenttien hyödyntäminen kokonaisvaltaisesti. Henkilöstön kehittämisessä työkaluina käytetään yhteishankintakoulutusta (Täsmä ja Rekry). Hankkeiden varsinaisia tuloksia on vielä vaikea sanoa lopullisesti, koska hankkeet ovat vielä käynnissä ja monet hakevat jatkorahoitusta. Esimerkiksi Uudellamaalla PROTEK-kehittämisohjelmassa on kehitetty ja kokeiltu uusia malleja ja tapoja pk-yrityksille soveltuvaan yhteishankintakoulutukseen (TäsmäKoulutus). Samalla on kehitetty verkostomalleja ja pyritty mahdollisimman joustavaan yhteishankintakoulutuksen toteuttamistapaan. Rohkaisevia kokemuksia on saatu liiketoimintaosaamisen ja yhteishankintakoulutuksen yhdistämisestä. Parhaat tulokset pk-yritysten palvelemisessa on saatu niissä projektissa, joissa pk-yritysten koulutus- ja kehittämistarpeita on kartoitettu kokonaisvaltaisesti. Projektit, jotka alueellaan tekevät verkostoyhteistyötä TE-toimistojen, koulutusorganisaatioiden ja yrittäjäjärjestöjen kanssa, ovat onnistuneet parhaiten asiakashankinnassa. Teemapohjaisissa hankkeissa on kehitetty erilaisia malleja, kuten mentorointimalli ja muutosvalmennus malli. Toimialapohjaisissa hankkeissa on tehty toimialaselvityksiä sekä kartoitettu koulutus- ja kehittämistarpeita. Esimerkkejä hankkeista HynäPro/ Pirkanmaa Kohderyhmänä ovat kone- ja metallituoteteollisuuden pienet yritykset. Toteuttajana Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehittämisyhtiö Tredea Oy, projektipäällikkö Jouni Myllymäki Tavoitteena kehittää yritystä kokonaisuutena ja sitä kautta luoda toimintaan jatkuvuutta, parempaa kannattavuutta ja kilpailukykyä eli kokonaisvaltaista hyvinvointia. Samalla tavoitteena on myös yritysverkoston kehittäminen ja laajentaminen oppivaksi ja tuottavaksi. Verkoston yrityksille luodaan pitkäjänteinen ja ennakoiva kehittämisen kulttuuri. Yrityksille tehdään liiketoimintasuunnitelman mukainen henkilöstöstrategia ja niihin pohjautuva kehittämis-, koulutus- ja rekrytointisuunnitelma. Verkostossa rakennetaan yhteisiä koulutuksia ja yritysryhmähankkeita. Lisätietoja: www.hyva.fi Tutka-hanke/ Uusimaa TUTKA-hankkeessa luodaan uudenlainen ja joustava koulutusmalli yritysten, viranomaisten ja koulutettavien käyttöön. Tavoitteena on lisätä joustavuutta ja jatkuvuutta yritysten koulutukseen, vastata yritysten koulutustarpeisiin sekä antaa konkreettista apua rekrytointiin yhdessä paikallisten työ- ja elinkeinotoimistojen työnantajapalveluiden, kouluttajien ja oppilaitosten kanssa. Yritysten koulutustarpeet kartoitetaan ja yrityksille tehdään koulutussuunnitelmat. Yhteystiedot: projektipäällikkö anja.puustinen@yritysvoimala.fi puh 040 725 2577 koulutuspäällikkö merja.putus@yritysvoimala.fi puh 050 360 4947 10

Itsenäisten ammatinharjoittajien mentorointi/ Uusimaa Projektin kohderyhmänä ovat Akavan Erityisalat ry:n jäsenenä olevat itsenäiset ammatinharjoittajat (pääsääntöisesti toiminimellä toimivia yksinyrittäjiä). Projekti aktivoi, tukee ja vahvistaa toimintansa aloittaneen ammatinharjoittajan eli aktorin yritystoimintaa. Tarkoituksena on myös luoda pysyviä yhteistyöverkostoja aktor- ja mentoriammatinharjoittajien välille. Projektin tuloksena laaditaan mentoroinnin toimintamalli ja mentorointiopas. Yhteystiedot: tuire.torvela@akavanerityisalat.fi 0201 235 345 merja.isotalo@akavanerityisalat.fi 050 336 3253 Kehittämisohjelman rahoitustilanne viranomaisittain PROTEK Viranomainen Valtuudet Varaukset Var/valt Maksut Maks/valt Maks/var Projektien lkm Etelä-Pohjanmaan ELY 1 094 000 715 421 65 % 38 748 4 % 5 % 2 Hämeen ELY 3 419 700 3 628 943 106 % 1 211 837 35 % 33 % 5 Kaakkois-Suomen ELY 1 900 000 1 110 000 58 % 750 000 39 % 68 % 2 Keski-Suomen ELY 1 336 000 1 671 437 125 % 473 794 35 % 28 % 3 Lapin ELY 780 000 530 095 68 % 126 421 16 % 24 % 2 Pirkanmaan ELY 1 813 000 1 346 604 74 % 827 185 46 % 61 % 2 Pohjanmaan ELY 2 390 000 1 490 000 62 % 21 191 1 % 1 % 2 Pohjois-Pohjanmaan ELY 2 575 500 2 819 983 109 % 1 452 949 56 % 52 % 5 Satakunnan ELY 2 519 240 5 437 240 216 % 1 337 924 53 % 25 % 2 TEM 193 000 683 500 354 % 27 151 14 % 4 % 1 Uudenmaan ELY 4 085 000 2 664 931 65 % 737 439 18 % 28 % 9 Varsinais-Suomen ELY 3 849 000 4 296 724 112 % 1 192 841 31 % 28 % 4 Yhteensä 25 761 440 26 394 878 102 % 8 197 479 32 % 31 % 39 Kehittämisohjelman kehys 35 000 000 Indikaattorit 30.6.2010 mennessä Hankkeissa aloittaneet henkilöt Uudet työpaikat Uudet yritykset Yhteensä - naisia Yhteensä - naisten Yhteensä - naisten Lyhytkestoisiin toimenpiteisiin ja tiedotustilaisuuksiin osallistuneet Koulutus- ja henkilötyöpäivät yhteensä 6 041 2 760 186 78 106 38 7 127 60 056 Seuraavat hakuajat: Tiedot ELY-keskusten ESR-koordinaattoreilta Lisätiedot Hallinnoiva ministeriö: Työ- ja elinkeinoministeriö Yhteyshenkilö: Anna-Liisa Heikkinen 050 396 0223 anna-liisa.heikkinen@tem.fi Ohjausryhmä (Yhteinen APAKE-kehittämisohjelman kanssa) Akava ry Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Helsingin Uusyrityskeskus Maataloustuottajien keskusliitto MTK Opetusministeriö Lakimies Jaana Meklin Asiantuntija Marita Aho Toimitusjohtaja Timo Onnela Johtaja Juho Ruippo Kulttuuriasiainneuvos Kirsi Kaunisharju 11

Suomen Ammattiliittojen keskusjärjestö Elinkeinopoliittinen asiantuntija (SAK ry) Pia Björkbacka Suomen Yrittäjät Johtaja Martti Pallari, ohjausryhmän puheenjohtaja Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus Vastuualueen päällikkö Maire Mäki Uudenmaan ELY-keskus Ryhmäpäällikkö Olli Petramo Varsinais-Suomen TE-keskus Kehittämispäällikkö Martti Rantala Teknologiateollisuus ry Ryhmäpäällikkö Veikko Kajaste Toimihenkilökeskusjärjestö (STTK ry) Ekonomisti Antti Aarnio Työ- ja elinkeinoministeriö Työllisyys- ja yrittäjyysosasto APAKE -projekti Työ- ja elinkeinoministeriö Työllisyys- ja yrittäjyysosasto PROTEK projekti Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Työ- ja elinkeinoministeriö Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Hankepäällikkö Anna-Liisa Heikkinen Työmarkkinaneuvos Teija Felt projektin vastuuhenkilö Ylitarkastaja Susanna Piepponen rahoittajaviranomaisen edustaja Projektiassistentti Riitta Güner ohjausryhmän sihteeri Erikoissuunnitelija Paula Heikkilä PROTEK -kehittämisohjelmalla ei ole vielä yhteisiä nettisivuja. 12

1.2 Yrittäjyys työvoiman käyttötapana Kehittämisohjelmalla on kaksi koordinaatioprojektia Yhdessä yrittämään! projektikokonaisuus ( www.yhteistoiminta.fi, www.tem.fi/index.phtml?s=3959 ) Seudullisten yrityspalvelujen tuki ( www.sekes.fi, www.tem.fi/index.phtml?s=3244 ) Ohjelmalla on paitsi kaksi koordinaatioprojektia myös kaksi tavoitealuetta: - ohjelmassa kehitetään seudullisen yrityspalvelun prosesseja ja järjestelmiä - ohjelma vauhdittaa monimuotoisen uuden yrittäjyyden kehittymistä. Teemat ja iskulauseet Suomessa on paljon yrityspalveluorganisaatioita ja yksin yrittäminen on keskeisin yrittämisen tapa. Ohjelmassa painotetaan palveluorganisaatioiden erillisyyden ja yksin yrittämisen vastapainoksi yhteistoimintaa sekä yrityksiä palveltaessa että varsinaisessa yrittämisessä. Ohjelmakokonaisuuden toiminnallinen avainsana on siis yhteistoiminta, mistä myös seuraa osuustoiminnallisen yrittäjyyden iso paino ohjelmassa. Ohjelmalla ei ole yhtä omaa slogania. Ohjelmassa käytetään Yhdessä yrittämään! slogania. Ohjelma kuitenkin osallistuu Euroopan pk-yritysviikon koordinaatioon Suomessa ja vastaa viikon suomenkielisen kampanjan iskulauseesta. Vuonna 2010 viikon tunnuslause oli Tukea menestykseen. (Yhdessä yrittämään! on pk-yrityksille ja suurelle yleisölle suunnattu kehotus ja Tukea menestykseen puolestaan suunnattiin yrityspalveluorganisaatioille). Yrityspalveluorganisaatioiden toimintaa kehitetään osana Yritys-Suomi palvelujärjestelmää ja nimi Yritys-Suomi palvelee paitsi brändinä, sopivissa yhteyksissä myös yrittäjyysaktiivisuuteen viittaavana iskevänä ilmauksena. Konkreettiset tulokset / Vaikuttavuus Ohjelman konkreettisia tuloksia ja vaikuttavuutta on luontevin tarkastella sen valossa, miten yhteistoiminta on kehittynyt ja miten potentiaalinen yhteistoimintaetu on tarkoitus hyödyntää. Yhteistoimintaa seudullisissa yrityspalveluissa kehitetään siten, että Seudullisten yrityspalvelujen tukiprojektin vetämä arviointi- ja kehittämiskeskustelu avaa kehittämisprosessin. Päämääränä on kullakin seudulla sopimus yritysneuvonnan tuottavuutta, vaikuttavuutta ja asiakaslähtöisyyttä nykyisestä edelleen parantavasta yhteistyöstä. Samalla tehdään määrämuotoinen toiminnan arviointi, kehittämistoimenpiteiden yksilöinti sekä kehittämispolkua käytännössä ohjaavan yhteistyösopimuksen solmiminen. Kehittämisprosessit on käynnistetty laajasti eri puolilla maata ja hankkeen rooli parhaiden käytäntöjen levittäjänä on vahvistunut toiminnan edetessä Seudullisissa neuvotteluprosesseissa tulee esiin tarpeita myös valtakunnallista kehittämistä silmällä pitäen. Kehittämisprosessi välittää tietoa valtakunnallisista kehittämistoimenpiteistä seututasolle ja aktivoi seutuja hyödyntämään valtakunnallisesti kehitettyjä instrumentteja sekä osallistumaan myös EU:n yrittäjyyskampanjointiin ja hyvien toimintatapojen levittämiseen. Ensimmäinen Yritys-Suomi palvelustandardit täyttävä seudullinen sopimus, Kotkan-Haminan seudun, on hyväksytty työ- ja elinkeinoministeriössä ja uusia sopimuksia tehdään koko ajan eri seuduilla. 13

Valtakunnallisen ohjelman ELY-keskusten rahoitusvastuulla olevat projektit tukevat osaltaan seudullista kehittämistyötä tarjoten rahoitukselliset puitteet seudun eri toimijoiden tarjoamien palvelujen kehittämiseen vastaamaan yhteistyön vaatimuksia. Yhteistoiminta monimuotoisen uuden yrittäjyyden kehittämiseksi painottuu ohjelman projekteissa monin eri tavoin. Yhdessä yrittämään! hankkeen aloitteesta uusittiin www.mol.fi sivuston yrittäjyyspalveluosio paremmin tukemaan yrittäjäkumppanin tai yrityksen jatkajan hakua. Kumppania voi etsiä myös osuuskuntaan ja franchising ketjuun tai yrittäjää jo olemassa olevaan liikeideaan perustuvaan yritykseen. Mol.fi sivustolla onkin jatkuvasti 600 700 yrittäjyysmahdollisuutta avoinna. Yhdessä yrittämään! -hanke on kouluttanut osuuskunnan perustamispalveluihin perehtyneen yritysneuvojaverkoston ja tuottanut monipuolisen internet-materiaalin neuvontatyön tueksi. Yhteistoiminnassa TEM:n strategisten LUOVA ja HYVÄ hankkeiden kanssa osoittanut osuuskuntamuotoiselle yrittämiselle monipuolisia sovellusmahdollisuuksia luovien ja hyvinvointialojen piirissä sekä mm. oppilaitosten yrittäjyyskasvatuksessa. Monimuotoinen yrittäjyys korostuu myös mm. MASUUNI-hankkeessa (Uusimaa), jonka kehittämillä palveluilla pyritään tukemaan maahanmuuttajia suomalaisen yrittäjyyden voimavarana. Esimerkkejä hankkeista Aloittavien yritysten neuvontapalvelut Tampereen seudulla, Toteuttajaorganisaatio Tredea Oy, www.tredea.fi, yhteyshenkilö Ari Tuulentie (Ari.Tuulentie@Tredea.fi). Projekti sisältää keskeisiä yritysten neuvonta- ja kehityspalveluja Tampereen seudulla (mukaan lukien Oriveden kaupunki). Projektilla tiivistetään näiden palvelujen tuottajien yhteistyötä keskenään ja muiden toimijoiden kanssa: - Tampereen seudun osuustoimintakeskus ry:n vetämä osuustoimintapalvelu neuvoo uuden osuuskunnan perustamista harkitsevia henkilöitä. - Pirkanmaan Yrittäjät ry:n vetämä viestinvaihtopalvelu auttaa omistajavaihdoksissa. Viestinvaihto myös ylläpitää luopuja- ja jatkajarekisteriä. - Pirkanmaan Yrityskummit ry tarjoavat kokemustaan lähinnä nuorille yrityksille yrityksen strategisessa johtamisessa. Yrityskummit ylläpitävät yrityskummirekisteriä. - Yrittäjyyden valmennuskeskus Voimala on Tampereen ammattikorkeakoulun yrittäjyyden yksikön proakatemian valmentajien koordinoima hanke, joka pyrkii edistämään nuorten yrittäjyyttä sekä synnyttämään aktiivisesti toimivan nuorten yrittäjien verkoston. Pirkanmaan hankekokonaisuus on edistynyt hyvin ja sen tavoitteita on osin korotettu. Kehittämisohjelman rahoitustilanne viranomaisittain Yrittäjyys työvoiman käyttötapana ja työmarkkinoiden toimivuuden moottorina Viranomainen Valtuudet Varaukset Var/valt Maksut Maks/valt Maks/var Projektien lkm Etelä-Pohjanmaan ELY 664 000 652 400 98 % 0 0 % 0 % 2 Hämeen ELY 1 102 000 1 220 812 111 % 247 637 22 % 20 % 3 Kaakkois-Suomen ELY 798 000 738 804 93 % 317 477 40 % 43 % 4 Keski-Suomen ELY 523 000 430 000 82 % 153 369 29 % 36 % 1 Lapin ELY 614 000 1 028 000 167 % 234 882 38 % 23 % 1 Pirkanmaan ELY 648 000 460 667 71 % 246 595 38 % 54 % 1 Pohjanmaan ELY 736 000 486 000 66 % 48 140 7 % 10 % 1 Pohjois-Pohjanmaan ELY 303 000 307 500 101 % 202 248 67 % 66 % 1 Satakunnan ELY 1 184 099 0 0 % 0 0 % 0 % 0 TEM 962 000 2 400 000 249 % 377 354 39 % 16 % 2 Uudenmaan ELY 1 198 000 1 056 482 88 % 235 543 20 % 22 % 3 Varsinais-Suomen ELY 888 000 1 008 350 114 % 340 471 38 % 34 % 3 Yhteensä 9 620 099 9 789 015 102 % 2 403 715 25 % 25 % 22 Kehittämisohjelman kehys 15 000 000 14

Indikaattorit 30.6.2010 mennessä Hankkeissa aloittaneet henkilöt Uudet työpaikat Uudet yritykset Yhteensä - naisia Yhteensä - naisten Yhteensä - naisten Lyhytkestoisiin toimenpiteisiin ja tiedotustilaisuuksiin osallistuneet Koulutus- ja henkilötyöpäivät yhteensä 6 303 2 990 913 451 681 293 9 121 14 990 Seuraavat hakuajat: Tietoja ELY-keskusten ESR-koordinaattoreilta Lisätietoja - Hallinnoiva ministeriö: Työ- ja elinkeinoministeriö - Yhteyshenkilöt : Yhdessä yrittämään projektikokonaisuus: Anne Kuoppala, 050 380 7190 anne.kuoppala@tem.fi - Ohjausryhmä: Seudullisten yrityspalvelujen tuki: Pertti Linkola, 050 396 36 56, pertti.linkola@tem.fi hallitusneuvos Päivi Kerminen, TEM, puheenjohtaja ylitarkastaja Anne Kuoppala, TEM erikoissuunnittelija Pertti Linkola, TEM, projektipäällikkö toimitusjohtaja Pia Backman, Uusyrityskeskus ry johtaja Raimo Hokkanen, Vantaan TE-toimisto osuustoimintajohtaja Sami Karhu, Pellervo-Seura ry palvelupäällikkö Jukka Ojala, Pirkanmaan ELY-keskus johtaja Päivi Kujala, maaseutuverkostoyksikkö yksikönjohtaja Sari Taukojärvi, Tekniikan Akateemisten Liitto TEK ry tutkimus- ja kehityspäällikkö Jari Leskinen, PKT-säätiö ekonomisti Harri Hietala, Suomen Yrittäjät asiantuntija Pekka Ropponen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK projektijohtaja Niina Immonen, Tampereen seudun osuustoimintakeskus ry, sihteeri 15

1.3 APAKE aloittavien yrittäjien ja pk-yritysten liiketoimintaosaamisen kehittämisohjelma APAKE-kehittämisohjelman tavoitteena on parantaa sekä aloittavien yrittäjien että toimivien pkyritysten liiketoimintaosaamista kehittämällä uusia tai uudistamalla ja levittämällä edellisellä ESRohjelmakaudella kehitettyjä koulutusohjelmia ja räätälöityjä asiantuntijapalveluita aloittavien yritysten ja pk-yritysten tarpeisiin. Lisäksi tavoitteena on luoda uusia toimintatapoja ja malleja pkyritysten palvelutarjontaan. Työ- ja elinkeinoministeriön kehittämisohjelmalla pyritään synnyttämään uusia, innovatiivisia yrityksiä, lisäämään kasvukykyisten ja haluisten yritysten määrää sekä parantamaan yritysten kansainvälistymisosaamista. Ohjelman on tarkoitus lisätä myös onnistuneiden sukupolvenvaihdosten määrää sekä saada yritykset panostamaan aikaisempaa enemmän henkilöstönsä osaamisen kehittämiseen. Kehittämisohjelman eri hankkeissa kehitettyjen uusien tai uudistettujen palvelujen ja toimintamallien seurauksena aloittavien yrittäjien sekä toimivien pk-yritysten liiketoimintaympäristö paranee. APAKE-kehittämisohjelman konkreettiset tulokset Alla on lueteltu yhteenvedonomaisesti APAKE-kehittämisohjelman neljän eri valtakunnallisen osahankkeen keskeisimmät tulokset ja aikaansaannokset. 1. Yritysten sukupolven- tai omistajanvaihdosten edistäminen Hankkeen tavoitteena on edistää ja varmistaa onnistuneiden ja hallittujen sukupolventai omistajanvaihdosten toteutuminen luomalla laadukas omistajanvaihdospalveluiden tarjooma ja palveluita tarjoavien toimijoiden verkosto koko Suomeen: Omistajanvaihdospalveluiden valtakunnallinen evaluointi Tilitoimisto omistajanvaihdoksen asiantuntijana valmennusohjelman kehittäminen Opas omistajanvaihdosten neuvontaan Aktivointipaketti ikääntyville yrittäjille (sis. Yritys myyntikuntoon opas) Esitutkimus yritysten ja palveluiden loppumisesta paikkakunnalla Projektipäälliköt: Hannele Heikkinen, Hämeen ELY-keskus, puh.: 050-339 2549, sähköposti-osoite hannele.heikkinen@ely-keskus.fi; Tapani Kaskela, Pirkanmaan ELY-keskus, puh.: 050-303 9000, sähköposti-osoite: tapani.kaskela@ely-keskus.fi 2. Luovien alojen kehittämishanke Hankkeen tavoitteena on levittää ja juurruttaa luoville aloille kehitetty Jalostamo 16

palvelumalli osaksi ELY-keskusten muuta yrityspalvelutarjoomaa. Jalostamo palvelu kehitettiin, pilotoitiin ja evaluoitiin ESR-osarahoitteisessa SILE-hankkeessa vuosina 2004-2008. Palvelumallin levittämistä hallinnoi ja koordinoi Keski-Suomen ELY-keskus. Jalostamo palvelu on luovien alojen yrityksille ja yritysten perustamista suunnitteleville tarkoitettu joustava ja ratkaisukeskeinen neuvonta- ja konsultointipalvelu. Tavoitteena on auttaa luovien alojen yrityksiä, yrittäjiä ja yrittäjiksi aikovia parempaan ja kannattavampaan liiketoimintaan. Jalostamo-palvelua antavien asiantuntijoiden kilpailutus Jalostamo koulutustilaisuuden järjestäminen jalostamo-asiantuntijoille ja ELY-keskusten luovista aloista vastaaville Ohjeistus-aineiston laatiminen ELY-keskuksille, muille aluekehittäjille sekä Jalostamo-asiantuntijoille Jalostamo-palvelun nettisivut: www.luotu.fi Hankekoordinaattori: Saila Pulkkinen, Keski-Suomen ELY-keskus, puh.: 040-1757 198, sähköposti-osoite: saila.pulkkinen@ely-keskus.fi 3. Tuotekehityshanke alle kolme vuotta toimineiden yritysten eloonjäämisasteen parantamiseksi (ns. kakkosvaihde hanke) Kontaktoitu runsaat 80 yritystä ja käyty läpi yritysten liiketoimintasuunnitelmat Verrattu liiketoimintasuunnitelmaan kirjattua toimintaa toteutuneeseen ja analysoitu poikkeamat Akuutin neuvonnan tarpeessa oleville annettu neuvontaa ja ohjausta sekä ohjattu yritykset tarvittaessa niiden tarpeita vastaaviin jatkopalveluihin, kuten ELY-keskuksen, Finnveran, Tekesin jne. palveluihin Hankkeen tulosten ja kokemusten pohjalta kehitetään palvelumalli, jolla voidaan auttaa yrityksiä niiden alkutaipaleella sekä kuolemanlaaksovaiheen ylittämisessä 4. Tuotteistettujen asiantuntijapalveluiden kehittäminen ja uudistaminen hanke Selvitetty alkaville yrittäjille sekä pk-yrityksille TEM:n hallinnonalalla tarjolla olevia palveluita Selvitetty tarjolla olevien palveluiden päällekkäisyyksiä sekä mahdollisia katvealueita Hahmoteltu ja mallinnettu tuotteistettujen asiantuntijapalveluiden uuden palvelusalkun sisältöä Selvitetty tuotteistettujen asiantuntijapalveluiden tuottamisen ja tarjoamisen malleja 17

Kehittämisohjelman rahoitustilanne viranomaisittain APAKE Viranomainen Valtuudet Varaukset Var/valt Maksut Maks/valt Maks/var Projektien lkm Etelä-Pohjanmaan ELY 1 350 000 1 596 990 118 % 235 047 17 % 15 % 1 Hämeen ELY 1 763 294 2 604 245 148 % 231 247 13 % 9 % 3 Kaakkois-Suomen ELY 1 358 000 1 767 000 130 % 82 435 6 % 5 % 1 Keski-Suomen ELY 1 144 000 1 137 000 99 % 183 190 16 % 16 % 1 Lapin ELY 400 000 700 000 175 % 155 983 39 % 22 % 1 Pirkanmaan ELY 2 012 970 1 911 820 95 % 764 508 38 % 40 % 1 Pohjanmaan ELY 2 177 000 2 327 000 107 % 302 660 14 % 13 % 2 Pohjois-Pohjanmaan ELY 1 594 000 1 394 000 87 % 628 157 39 % 45 % 1 Satakunnan ELY 1 306 099 0 0 % 0 0 % 0 % 0 TEM 337 036 1 043 060 309 % 95 351 28 % 9 % 1 Uudenmaan ELY 2 250 000 1 500 000 67 % 178 089 8 % 12 % 1 Varsinais-Suomen ELY 2 725 000 5 068 000 186 % 1 162 684 43 % 23 % 1 Yhteensä 18 417 399 21 049 115 114 % 4 019 349 22 % 19 % 14 Kehittämisohjelman kehys 25 000 000 Indikaattorit 30.6.2010 mennessä Hankkeissa aloittaneet henkilöt Uudet työpaikat Uudet yritykset Yhteensä - naisia Yhteensä - naisten Yhteensä - naisten Lyhytkestoisiin toimenpiteisiin ja tiedotustilaisuuksiin osallistuneet Koulutus- ja henkilötyöpäivät yhteensä 1 721 519 10 1 1 0 652 9 293 Seuraavat hakuajat: ELY-keskusten seuraavista hakuajoista lisätietoa ELY-keskusten ESRkoordinaattoreilta Lisätietoja: - Hallinnoiva ministeriö: Työ- ja elinkeinoministeriö - Yhteyshenkilö: Anna-Liisa Heikkinen, 050 396 0223, anna-liisa.heikkinen@tem.fi Riitta Güner, riitta.guner@tem.fi Ohjausryhmä (Yhteinen PROTEK-kehittämisohjelman kanssa) Akava ry Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Helsingin Uusyrityskeskus Maataloustuottajien keskusliitto MTK Opetusministeriö Suomen Ammattiliittojen keskusjärjestö (SAK ry) Suomen Yrittäjät Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus Uudenmaan ELY-keskus Varsinais-Suomen TE-keskus Lakimies Jaana Meklin Asiantuntija Marita Aho Toimitusjohtaja Timo Onnela Johtaja Juho Ruippo Kulttuuriasiainneuvos Kirsi Kaunisharju Elinkeinopoliittinen asiantuntija Pia Björkbacka Johtaja Martti Pallari, ohjausryhmän puheenjohtaja Vastuualueen päällikkö Maire Mäki Ryhmäpäällikkö Olli Petramo Kehittämispäällikkö Martti Rantala 18

Teknologiateollisuus ry Toimihenkilökeskusjärjestö (STTK ry) Työ- ja elinkeinoministeriö Työllisyys- ja yrittäjyysosasto APAKE -projekti Työ- ja elinkeinoministeriö Työllisyys- ja yrittäjyysosasto PROTEK projekti Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Työ- ja elinkeinoministeriö Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Ryhmäpäällikkö Veikko Kajaste Ekonomisti Antti Aarnio Hankepäällikkö Anna-Liisa Heikkinen Työmarkkinaneuvos Teija Felt projektin vastuuhenkilö Ylitarkastaja Susanna Piepponen rahoittajaviranomaisen edustaja Projektiassistentti Riitta Güner ohjausryhmän sihteeri Erikoissuunnitelija Paula Heikkilä 19

1.4 Yrittäjyyskasvatuksella ja osaamisella muutosvoimaa Konkreettiset tulokset ja vaikuttavuus Yrittäjyyskasvatuksella ja -osaamisella muutosvoimaa kehittämisohjelmassa hankkeet rakentavat yrittäjyysosaamista tukevia oppimispolkuja yli kouluasteiden ja luovat yrittäjyysmyönteistä ilmapiiriä. Hankkeissa kehitetään opettajien ja rehtoreiden yrittäjyyskasvatusosaamista vahvistavia malleja ja testataan yrittäjyyskasvatusta palvelevia oppimisympäristöjä ja opetusmateriaalia. Hankkeiden myötä syntyy verkostoja, joissa koulutuksen ja yrittäjyyden asiantuntijat sekä elinkeinoelämän edustajat kehittävät yhdessä yrittäjyyskasvatusta. Yrittäjyyskasvatus ja -osaaminen antavat nuorille voimavaroja selvitä muuttuvassa ja monimutkaistuvassa maailmassa. Hankkeiden myötä koulutuksessa korostuvat luovuus, innovaatiokyky ja riskinotto, samoin kuin kyky suunnitella ja johtaa toimintaa tavoitteiden saavuttamiseksi. Hankkeet lisäävät nuorten tietoisuutta työstä ja auttavat tarttumaan mahdollisuuksiin. Pitkällä tähtäimellä hankkeiden vaikutukset näkyvät kasvun, kilpailukyvyn sekä tuottavuuden ja työllisyyden vahvistumisena. Hyvinvointi-Suomelle on tärkeää, että nuoret näkevät yrittäjyyden varteenotettavana uravaihtoehtona ja ovat luomassa maahan uutta yrittäjyyttä ja yritystoimintaa. Esimerkkejä hankkeista YES-yrittäjyyskasvatuskeskukset (S10154) Toteuttajaorganisaatio: Suomen Yrittäjät ry Toteutusaika: 1.4.2008 31.12.2010 Projektipäällikkö Virpi Utriainen Hankkeen aikana perustetaan YES-yrittäjyyskasvatuskeskuksia, jotka kokoavat ja tuottavat yrittäjyyskasvatuspolkua konkreettisesti tukevia palveluita maakunnan kouluille ja toisen asteen oppilaitoksille. YES-keskuksista on saatavilla yrittäjyyskasvatukseen ja -osaamiseen liittyen opetussuunnitelmien kehittämispalveluita sekä materiaalia opetuksen sisällön, menetelmien ja oppimisympäristöjen kehittämiseen. Opettajia koulutetaan, mentoroidaan koulu-yritysyhteistyötä ja oppilaiden yrittäjyyskasvatusprojekteja sekä tarjotaan Nuori Yrittäjyys aluetoimistopalvelut. Lähinnä seudullisten kehittämiskeskusten kautta hankkeeseen osallistuvat Satakunta, Keski-Pohjanmaa, Varsinais-Suomi, Etelä-Pohjanmaa, Kanta-Häme, Keski-Uusimaa, Itä- Uusimaa ja Kuusamon sekä Kotkan ja Haminan seudut. Tarkoituksena on vakiinnuttaa YES-keskusten toimintamalli. Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo (S10339) Toteuttajaorganisaatio: Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Toteutusaika: 1.2.2008-31.01.2011 Projektipäällikkö Elena Ruskovaara Hankkeessa luodaan yrittäjyyskasvatuksen mittaristo sekä opaskirja, joka avaa yrittäjyyskasvatusta sekä tukee mittariston käyttöönottoa. Mittaristo konkretisoi ja arvioi opettajien toimintaa yrittäjyyskasvattajina sekä ohjaa opetusta ja opetusjärjestelyjä. Työkaluna mittaristo on osa koulujen laadunhallinnan järjestelmää ja kehittämistä. Tutkimustietoon pohjautuvaa ja testattua mittaristoa voivat hyödyntää myös päätöksentekijät arvioidessaan yrittäjyyskasvatuksen tilaa. Mittaristolla pyritään pitkäntähtäimen ohjausvaikutukseen, joka näkyy mm. siinä, että koulujen toimintakulttuuri kehittyy yrittäjyydelle suotuisammaksi, kumppanuuksia hyödynnetään, yrittäjyyttä ymmärretään paremmin ja yrittäjyyskasvatus on opetuksessa sisältönä ja menetelmänä. Mittaristo tehdään perusasteen käyttöön ja soveltuvin osin sitä muokataan toisen asteen tarpeisiin. Hankkeen kohderyhmää ovat opettajat ja hallintovirkamiehet perusasteelta, lukiosta, ammatilliselta toiselta asteelta, harjoittelukouluista ja opettajakoulutuslaitoksista myös opettajiksi opiskelevat sekä yrittäjyyskasvatustoimijat ja päättäjätahot kunnissa sekä valtiohallinnossa. Hankekumppaneina on joukko kuntia ja koulutusorganisaatioita eri puolilta Suomea. 20