Oulunkaaren elinkeinostrategia 2013-2016



Samankaltaiset tiedostot
Oulunkaaren toiminnan ja omistajaohjauksen arviointi vuodelta 2013

Oulunkaaren toiminnan ja omistajaohjauksen arviointi

Oulunkaaren toiminnan ja omistajaohjauksen arviointi vuodelta 2014

Toiminnan arviointi: omistajaohjaus

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

KUNTASTRATEGIA

Yleistä tietoa Pohjois-Pohjanmaan maakunnasta. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)

Kartta johtaa kotiin - kodin hyvinvointipalvelut ikäihmisille

Kysely Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %.

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014

LTK:n es. TA 2018 TS 2019 TS Selite TA 2017 Raami 2018

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ

Henkilöstökyselyn yhteenveto

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin

Parasta kasvua vuosille

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009

LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY. LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia

Kunnan elinvoimapolitiikan mahdollisuudet. Kuntaliitosverkoston ja kehitysjohtajaverkoston yhteisseminaari Jarkko Huovinen

Hartolan kuntastrategia

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja

Elinkeino-ohjelma

Vaikuttavuutta yhteisestä tiedolla johtamisesta

ITÄ-LAPIN TOIMIVA SEUTUYHTEISTYÖ. Palveluesimies Tiina Kiuru, Lapin työ- ja elinkeinotoimisto

ETÄPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYDENHOIDOSSA NYT JA TULEVAISUUDESSA HARVAAN ASUTUN MAASEUDUN MAHDOLLISUUTENA

Henkilöstökyselyn tulokset vuodelta 2013

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa)

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Oulunkaaren taloustiedote Toukokuu 2016

Oulunkaaren taloustiedote Lokakuu 2015

Arjen turvaa kunnissa -hanke

Oulunkaaren taloustiedote Kesäkuu 2016

Motto: Utajärvi on ollut niin pieni ja köyhä, ettei ole ollut varaa riidellä

OSTOPALVELUSOPIMUS TORNION KAUPUNGIN ELINKEINOJEN KEHITTÄMISESTÄ

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja

Utsjoen kuntastrategia 2025

Mäntsälän kunnan elinkeino-ohjelma

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen

yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa

Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

Oulunkaaren taloustiedote Marraskuu 2016

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017

Maaseuturahaston mahdollisuudet

Osaamiskartoituksen yhteenveto: Oulunkaaren lähiesimiehet

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

TERVO 2025 KUNTASTRATEGIN TARKISTAMINEN

Halsua. Halsuan väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari Toimitusjohtaja Ari Hiltunen

Kannus. Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Pk-yritysbarometri, syksy 2017

Kuntalaisten tarpeiden arviointi

TEM Toimialapalvelu ja Toimiala Online

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus klo

Kuntien elinvoimapolitiikka. Varkaus Jarkko Huovinen

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

työryhmä Harri Airaksinen (pj), Jaana Koivisto-Virtanen, Jari Heiniluoma, Jukka Alasentie, Kristiina Karppi Taustaa

ARVOT. Kehityshakuisuus. Asukaslähtöisyys. Avoimuus. Luotettavuus. Perusteltu ja selkeä valmistelu ja päätöksenteko

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

Pohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely

E-verkostomallialoitteen esittely

Vetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle

Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

1. HYTE: 2. Matkailu: 3. Teollisuus 4. Kasvupalvelut:

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS

Muhoksen kunnan elinvoimaohjelma 2025

YS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen

AVA MET SEUDULLISEN MENESTYKSEN YRITYSPALVELUN

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

Yrityskehityksen ja elinkeinotoiminnan organisoitumisen vaihtoehdot. Selonteko valtuustolle Muutosjohtaja Risto Kortelainen

E-verkostomallialoitteen työseminaari / korkeakoulut

Ari Hiltunen

Yritys-Suomen markkinointi Kotkan-Haminan seudulla Kristiina Kuparinen Cursor Oy

YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1 / 2014

Pieksämäen ELINKEINOSTRATEGIA 2020

Ohittamaton Keminmaa elinvoimaa ja luonnetta

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa

Alueraporttien yhteenveto 2/2006

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere

Arjen turvaa kunnissa

FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY. Jäsenkunnat. Forssa Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä Väkiluku 35421

SAVONLINNAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOSILLE Kansainvälinen kulttuuri- ja sivistyskaupunki Saimaan sydämessä

Verkottamisen välineenä ja kilpailukyvyn vahvistajana

Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien kumppanuusselvitys

Transkriptio:

Oulunkaaren elinkeinostrategia 2013-2016 23.5.2013 Ari Alatossava, Mikko Kälkäjä, Asko Merilä, Veijo Rautiainen, Ilkka Pirttikoski, Leena Pimperi-Koivisto, Anu Vuorinen

Elinkeinoja kehitetään Oulunkaarella yhteistyössä 2 Oulunkaaren kuntayhtymän muodostavat viisi omistajakuntaa: Ii, Pudasjärvi, Simo, Utajärvi ja Vaala. Kuntayhtymä järjestää alueella sosiaali- ja terveyspalvelut. Lisäksi Oulunkaari tarjoaa jäsenkunnille elinkeinopalveluja sekä seudullisen kuntapalvelutoimiston kautta talous-, henkilöstö- ja tietopalveluja. Asukkaita Oulunkaaren alueella on noin 28 000, työntekijöitä kuntayhtymässä on kaikkiaan noin 1000 ja budjetti vuodelle 2013 noin 114 M. Keskeistä myös elinkeinopalveluissa on hajautettu toimintamalli, jolla varmistetaan eri alueiden tuntemus ja huomioidaan kuntien yksilölliset erityispiirteet. Oulunkaari tukee vahvasti alueen hyvinvointia ja elinvoimaisuutta. Elinkeinopalvelujen tavoitteena on kehittää alueen toimintaedellytyksiä ja vahvistaa seudun ydinosaamista mm. hanke-toiminnalla. Elinkeinopalvelut on järjestetty Oulunkaarella hajautetulla toimintamallilla. Yritykset mm. saavat yksilöllistä tukea ja asiakaslähtöisiä kehittämispalveluja seudulliselta yritysasiamieheltä. Lisäksi jokainen kunta tarjoaa alueensa yrityksille tarvittavia elinkeinopalveluja. Seudullisesti elinkeinojen kehittämisen koordinoinnista vastaa elinkeinotiimi, jossa osallistujia on Iin, Pudasjärven, Utajärven ja Vaalan kunnista sekä Oulunkaaren kuntayhtymästä. Elinkeinopalvelujen osalta yhteistyössä ovat mukana Ii, Pudasjärvi, Utajärvi ja Vaala.

Elinvoimastrategia sateenvarjona 3 Oulunkaaren kuntayhtymän keskeinen päämäärä on tukea alueen hyvinvointia, elinvoimaa ja vetovoimaisuutta. Elinvoiman kokonaisuus muodostuu hyvinvoinnin ja elinkeinojen kehittämisestä. Oulunkaaren elinvoimastrategian ja -ohjelman painopisteiksi vuosille 2013-2016 on määritelty luonnonvarojen hyödyntäminen sekä yritystoiminnan ja toimintaympäristön kehittäminen. Hyvinvoinnin osalta keskeisenä työkaluna on sähköinen hyvinvointikertomus ja sen hyödyntäminen alueen kehittämistyössä. Oulunkaaren seudullinen elinkeinostrategia pohjautuu kuntien strategiatyöhön ja se antaa suuntaa yhteisille päämäärille elinkeinojen kehittämisessä. Elinkeinostrategia tarkentuu seudullisessa elinkeinoohjelmassa. Elinvoimastrategia Hyvinvointistrategia Elinkeinostrategia Oulunkaaren hyvinvointistrategia ja -ohjelma Hyvinvointikertomus Oulunkaaren elinkeinostrategia ja -ohjelma Luonnonvarojen hyödyntäminen Yritystoiminnan ja toimintaympäristön kehittäminen

Elinvoimainen pienkunta 4 Elinvoimainen pienkunta muodostuu useista osatekijöistä. Tärkeitä ovat mm. ympäristön vetovoimaisuus ja kilpailukykyiset yritykset sekä osaamisen ja työvoiman saatavuus. Samoin olennaista on niin yksityisten kuin julkisten lähipalvelujen turvaaminen, yhteisöllisyys sekä vahva kuntatalous. Oulunkaaren alue on maaseutumainen ja verrattain harvaanasuttujen pienten kuntien muodostama kokonaisuus. Elinvoiman kehittäminen ja palvelujen saavutettavuuden varmistaminen vaativat vahvaa alueen tuntemusta ja ymmärrystä pienkuntien elinvoimaisuuden erityispiirteistä. Lähde: Sallinen, Uusi kunta 2017

Alueelliset erityispiirteet 1/5 5 Seuraavilla sivuilla on tarkasteltu Oulunkaaren alueellisia erityispiirteitä, jotka osaltaan vaikuttavat elinkeinojen kehittämisen seudullisiin ja kuntakohtaisiin painopisteisiin. Väestökehitys Väkiluku 2008 Väkiluku 2009 Väkiluku 2010 Väkiluku 2011 Oulunkaaren kunnista väkiluvun kehitys on Iissä kasvava. Ennakkoväkiluku 2012 Muutos 2010-2011 Muutos 2011-2012 Ii 9 177 9 294 9 382 9 499 9 574 1,2 % 0,8 % Pudasjärvi 9 031 8 947 8 827 8 695 8 620-1,5 % -0,9 % Utajärvi 3 045 3 014 2 998 2 951 2 950-1,6 % -0,0 % Vaala 3 470 3 400 3 370 3 314 3 250-1,7 % -1,9 % Yhteensä 24 723 24 655 24 577 24 459 24 394 Ikäryhmien osuudet väestöstä 100 % 80 % 60 % 40 % 16,6 59,7 23,8 22,4 27,1 59,8 60,5 58,8 18,1 65,4 65 v. täyttäneiden osuus, % 15-64-v. osuus, % Väestö on suhteellisesti nuorinta Iissä ja ikääntyneintä Vaalassa. 20 % 23,7 0 % 16,4 17 14,2 16,5 Ii Pu Ut Va Koko maa Taajama-aste 0-14-v. osuus, % Taajamaaste, % Ii 78,2 Pudasjärvi 47,6 Utajärvi 47,1 Vaala 41,8 Koko maa 84,4 Taajama-aste on korkein Iissä ja matalin Vaalassa. Koko Oulunkaarella taajama-aste on alhainen valtakunnan keskiarvoon verrattuna. Tiedot ovat tuoreimmat käytettävissä olevat, eli v. 2011, ellei toisin mainita.

Alueelliset erityispiirteet 2/5 6 Tulonsaajien veronalaiset tulot 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 22 157 18 302 19 173 19 494 25 520 Ii Pu Ut Va Koko maa /tulonsaaja Taloudellinen huoltosuhde ja eläkkeellä olevien osuus Veronalaiset tulot ovat korkeimmat Iissä ja matalimmat Pudasjärvellä. Taloudellinen huoltosuhde = työvoiman ulkopuolel. / työllinen Eläkkeellä olevien osuus väestöstä, % Taloudellisen huoltosuhteen näkökulmasta tilanne on myönteisin Iissä ja haastavin Pudasjärvellä. Ii 1,79 23,8 Pudasjärvi 2,15 33,5 Utajärvi 1,96 32,6 Vaala 2,07 37,2 Koko maa 1,31 23,8 Eläkkeellä olevien osuus väestöstä on matalin Iissä ja korkein Vaalassa. Asuntokunnat ja kesämökit 4500 3821 3863 4000 3255 3500 3000 2500 2004 2000 1652 1277 1603 1500 1067 1000 500 0 Ii Pu Ut Va Kesämökkien määrä on Vaalassa suuri suhteessa asuntokuntien määrään. Asuntokuntien lukum. Kesämökkien lukum.

Alueelliset erityispiirteet 3/5 7 Työpaikat ja työssäkäyvät 10000 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 9499 8695 3358 2802 2438 2693 2951 3314 1013 1098 924 1023 Ii Pu Ut Va Väkiluku Työpaikkojen määrä kunnassa Kunnassa asuvien työssäkäyvien määrä Kuvaajasta voi tarkastella työpaikkojen ja kunnassa asuvien työssäkäyvien lukumäärää eri Oulunkaaren kunnissa. Työssäkäynti 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 81,5 76,6 69,7 66,6 60,3 55,7 49,3 50,8 46,6 47,9 Ii Pu Ut Va Koko maa Työssäkäyvien osuus 18-74-v., % Omassa kunnassa työssäkäyvien osuus, % Työssäkäyvien osuus kunnan väestöstä on korkein Iissä. Omassa kunnassa työssäkäyviä suhteellisesti eniten on Pudasjärvellä. Erityisesti Iistä käydään työssä oma kunnan ulkopuolella.

Alueelliset erityispiirteet 4/5 8 Yritystoimipaikkojen määrä 600 500 400 478 504 300 200 100 250 225 0 Ii Pu Ut Va Eniten yrityksiä on Pudasjärvellä ja vähiten puolestaan Vaalassa. Työpaikkojen osuus toimialoittain 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 2 1,9 2,4 1,6 1,3 63,1 62,9 63,6 62,7 72,9 26,8 20,8 15,8 17,9 22,1 8,2 14,3 18,2 17,9 3,7 Ii Pu Ut Va Koko maa Muut, % Palvelut, % Jalostus, % Alkutuotanto, % Kaikissa kunnissa palvelutoimialan työpaikkojen osuus on suurin. Jalostuksessa työpaikkoja on eniten Iissä ja alkutuotannossa puolestaan Utajärvellä.

Alueelliset erityispiirteet 5/5 9 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset 70 60 60 Nettolisäys 2009 Nettolisäys 2010 Nettolisäys 2011 Nettolisäys 2012 Ii 5 39 19 19 Pudasjärvi 12 20 10 17 Utajärvi 5 7 13 4 Vaala -14 4 2 12 Oulunkaari 8 70 44 52 50 40 30 20 10 36 32 13 12 31 26 20 8 40 13 9 21 20 6 5 39 28 18 10 20 18 5 8 42 28 15 16 23 11 11 4 0 Perust. Lakann. Perust. Lakann. Perust. Lakann. Perust. Lakann. 2009 2010 2011 2012 Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yritysten työllistämä henkilöstö Yritysten liikevaihto (1000 ) 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 1369 1512 523 483 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000-213 731 211 653 109 292 78 463

Kehityksen ja kehittämisen myötävirrat 10 Toimintaympäristön muutosten ennakointi ja muutosvaikutusten arviointi on keskeistä elinkeinojen kehittämissä. Oulunkaaren kuntien strategioissa ja kuntasuunnitelmissa on määritelty ns. myötävirtoja, joiden vaikutuksia pyritään ennakkoluulottomasti ja innovatiivisesti hyödyntämään. Myötävirralla tarkoitetaan maailmanlaajuisesti, valtakunnallisesti ja alueellisesti vaikuttavia kehityssuuntia. Oulunkaaren seudullisessa elinkeinostrategiassa tarkastellaan myös näitä kolmea myötävirtaa, jotka ovat kestävä kehitys, hyvinvointi ja elinvoimaisuus sekä rajattomuus. Rajattomuudella viitataan rajoja murtavaan palvelujen tuottamiseen sekä ajan ja paikan merkityksen hälvenemiseen esimerkiksi sähköisten palvelujen avulla. Myötävirtojen vaikutuksia voidaan tarkastella sekä maailmanlaajuisesti että paikallisesti. Olennaista on myös keskustella niistä toimenpiteistä ja resursseista, joita kyseisen myötävirran hyödyntämiseen tarvitaan. Kestävä kehitys Hyvinvointi ja elinvoimaisuus Rajattomuus

Elinvoiman kehittäminen 1) Luonnonvarojen hyödyntäminen 2) Yritystoiminnan kehittäminen 3) Tulevaisuuden kehityssuunnat Oulunkaaren elinkeinostrategia 11 Positiiviset myötävirrat (kestävä kehitys, hyvinvointi ja elinvoimaisuus, rajattomuus) antavat suuntaa ja nostetta kehittämiselle. Jokaisella neljällä jäsenkunnalla on oma kuntastrategia tai suunnitelma, joiden pohjalta Oulunkaaren yhteinen elinkeinostrategia on työstetty. Seudullinen elinkeinostrategia antaa suuntaa kuntien yhteisille päämäärille elinkeinojen kehittämisessä. Oulunkaaren ja kuntien elinkeinostrategiat tarkentuvat elinkeinoohjelmissa. Oulunkaaren elinkeinostrategian ja -ohjelman painopisteiksi on nostettu 1) luonnonvarojen hyödyntäminen sekä 2) yritystoiminnan kehittäminen. Lisäksi on tärkeää määritellä ne 3) tulevaisuuden kehityssuunnat, joissa halutaan olla mukana (esim. tietoverkkojen ja kaivosteollisuuden kehittyminen). Maailmanlaajuiset, valtakunnalliset, seudulliset ja kuntakohtaiset myötävirrat Kuntastrategiat ja kuntien elinkeinopolitiikka Iin elinkeinoohjelma Utajärven elinvoimastrategia Pudasjärven elinkeinoohjelma Vaalan elinkeinoohjelma Oulunkaaren elinkeinostrategia Oulunkaaren elinkeino-ohjelma Hankkeet, omat toimenpiteet, seudullinen yhteistyö

Elinkeinostrategian toteutuminen 12 Oulunkaaren elinkeinostrategian painopisteiksi on määritelty 1) luonnonvarojen hyödyntäminen sekä 2) yritystoiminnan kehittäminen. Lisäksi esiin voidaan nostaa 3) tulevaisuuden kehityssuuntia, joissa halutaan olla mukana. Painopisteitä toteutetaan kolmella aluetalouden kannalta merkittävällä osaalueella: lähienergia (puu, biokaasu, turve, tuuli, maalämpö), lähiruoka ja raakaaineet sekä matkailu. Keinoina painopisteiden toteutuksessa ovat yrittäjyyskasvatus sekä yrityskehitys ja yritysneuvonta. Elinkeino-ohjelmat toteutuvat esim. hankkeiden, kuntien omien toimenpiteiden tai seudullisen yhteistyön kautta. Tässä seudullisen elinkeinotiimin rooli on keskeinen. 1) Luonnonvarojen hyödyntäminen 2) Yritystoiminnan ja toimintaympäristön kehittäminen Lähienergia 3) Tulevaisuuden kehityssuunnat, joihin halutaan mukaan Lähiruoka ja raaka-aineet Matkailu Yrittäjyyskasvatus Yrityskehitys, yritysneuvonta Hankkeet, omat toimenpiteet, seudullinen yhteistyö

Verkostoyhteistyötä 13 Oulunkaaren elinkeinopalveluiden yhteistyöverkosto koostuu kuntien ja niiden elinkeinopalveluiden lisäksi laajasta alueellisesta ja valtakunnallisesta verkostosta. Pohjois- Pohjanmaan verotoimisto Pohjois- Pohjanmaan liitto Business Oulu liikelaitos ProAgria Oulu Finnvera Oyj Oulunkaaren elinkeinopalvelut Jäsenkunnat ja kuntien elinkeinopalvelut Pohjois- Pohjanmaan ELYkeskus Oulun Kauppakamari Oulun seudun TEtoimisto Pohjois- Pohjanmaan Yrittäjät ry

Elinvoimat mittarit 14 Elinkeinostrategia ja sen vaikuttavuuden arviointi konkretisoituvat Oulunkaaren ja jäsenkuntien elinkeino-ohjelmissa ja kuntasuunnitelmissa. Strategian tasolla vaikuttavuuden mittareiksi on määritelty seuraavat kolme tekijää: Yksityisten työpaikkojen määrä Yksityisten työpaikkojen määrä säilyy vähintään vuoden 2012 tasolla. Yritysten nettolisäys Perustettujen yritysten määrä ylittää lopettaneiden yritysten määrän. Elinkeinohankkeet Elinkeinostrategiassa määritellyillä aluetalouden kannalta merkittävillä osa-alueilla on jokaisella käynnissä vähintään yksi kehittämishanke (lähienergia, lähiruoka ja raaka-aineet sekä matkailu).

Ota yhteyttä! 15 Yrityskehityksessä ja uusien yritysten synnyttämisessä tarvitaan tekijöitä siinä yrittäjät/yritykset ja yritysten perustajat ovat tärkeimmässä osassa. Olemme apunasi käytännön asioissa liittyen mm. yrityksen kehittämiseen, rahoitusten ja tukien hakemiseen, liiketoiminta- ja hankesuunnitelmiin, investointi- ja kannattavuuslaskelmiin sekä yrityskauppoihin ja sukupolvenvaihdoksiin. Asiantuntija-apua on saatavilla myös mm. ELY-keskuksen tuotteistettujen palveluiden tai eri hankkeiden kautta. Oulunkaarella Ilkka Pirttikoski yritysasiamies ilkka.pirttikoski@oulunkaari.com 044 019 9598 Iissä Ari Alatossava Iilaakson toimitusjohtaja ari.alatossava@iilaakso.fi 040 567 6700 Utajärvellä Asko Merilä kehitysjohtaja, Yrityspuiston toimitusjohtaja asko.merila@utajarvi.fi 050 0298 042 Pudasjärvellä Mikko Kälkäjä kehittämisjohtaja mikko.kalkaja@pudasjarvi.fi 040 739 9797 Vaalassa Hanna Helaste hallinto- ja elinkeinojohtaja hanna.helaste@vaala.fi 0400 855 924