4 Sivistyspalvelut -toimiala Sivistyspalvelut Tp 2014 Ta Ltk Ta 2016 Tp14 15 Toimintatuotot 2 078 694 1 457 150 328 000 1 785 150 1 431 315 1 294 235 1 302 879-31,1 % -19,8 % - ulkoinen 2 075 118 1 457 150 328 000 1 785 150 1 431 315 1 294 235 1 302 879-31,0 % -19,8 % - sisäinen 3 577-100,0 % #JAKO/0! Toimintamenot -29 859 169-29 608 791 92 000-29 516 791-30 688 252-23 112 084-23 343 205 2,8 % 4,0 % - ulkoinen -20 211 341-19 751 163 92 000-19 659 163-20 184 153-20 147 635-20 349 111-0,1 % 2,7 % - sisäinen -9 647 828-9 857 628-9 857 628-10 504 099-2 964 449-2 994 094 8,9 % 6,6 % Toimintakate -27 780 475-28 151 641 420 000-27 731 641-29 256 937-21 817 849-22 040 326 5,3 % 5,5 % Suunnitelmapoistot -123 709-111 000-111 000-100,0 % -100,0 % Laskennalliset erät: Korko #JAKO/0! Vyörytystuotot 1 812 858-100,0 % #JAKO/0! Vyörytysmenot -2 308 863-482 314-482 314-100,0 % -100,0 % Tilikauden tulos -28 400 189-28 744 955 420 000-28 324 955-29 256 937-21 817 849-22 040 326 Toimielimen palveluajatus Sivistyspalvelut-toimielin edistää tasa-arvoisesti sivistystä, osaamista ja hyvinvointia. Tuotamme asiakaslähtöisesti, taloudellisesti ja tehokkaasti laadukkaita palveluja turvallisessa toimintaympäristössä. 40 Sivistyslautakunta -toimielin Toimielimen sitovat tavoitteet Toimialan strategisen kehittämissuunnitelman valmistuminen ja toimeenpano vuonna 2016. Kehittämissuunnitelman käyttöönotto. 400 Kehittämis- ja hallintopalvelut -tulosalue Kehittämis- ja hallintopalvelut Tp 2014 Tulosalueen palveluajatus Ta Ltk Ta 2016 Kehittämis- ja hallintopalvelujen tehtävänä on sivistyslautakunnan päätösten täytäntöönpano sekä muiden palvelukeskuksen tulosalueiden tukipalvelut. Lisäksi yksikkö vastaa musiikkikoulutuksen (taiteen perusopetus) ostopalvelujen hankinnasta. Tp14 15 Toimintatuotot 1 500 1 500 - ulkoinen 1 500 1 500 #JAKO/0! -100,0 % - sisäinen #JAKO/0! #JAKO/0! Toimintamenot -607 321-587 182 7 195-579 987-866 626-875 292-884 045 42,7 % 49,4 % - ulkoinen -468 909-430 565 7 195-423 370-668 703-675 390-682 144 42,6 % 57,9 % - sisäinen -138 412-156 617-156 617-197 923-199 902-201 901 43,0 % 26,4 % Toimintakate -607 321-585 682 7 195-578 487-866 626-875 292-884 045 42,7 % 49,8 % Suunnitelmapoistot -3 012-3 000-3 000-100,0 % -100,0 % Laskennalliset erät: Korko #JAKO/0! Vyörytystuotot 952 534-100,0 % #JAKO/0! Vyörytysmenot -496 005-482 314-482 314-100,0 % -100,0 % Tilikauden tulos -153 805-1 070 996 7 195-1 063 801-866 626-875 292-884 045
Kysyntä- ja laajuustiedot Tp 2014 Toe 2016 Toimintaympäristön muutokset suunnitelmakaudella 2016 Toe16/Tp14 Toe16/15 Musiikkiopiston oppilaita 114 114 114 114 114 0,00 % 0,00 % Musiikki-leikkikoululaisia 109 197 197 197 197 180,73 % 0,00 % Kehittämis- ja hallintopalveluissa merkittävimmät toimintaympäristön muutokset ovat tulosalueen henkilöstövähennykset. Merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna 2016 Talousarviovuonna 2016 ei odotettavissa merkittäviä toiminnallisia muutoksia. Toimenpiteet (sitovat tavoitteet) kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelmakaudella 2016 Tavoitteita voidaan asettaa taloudellisuudelle, tuottavuudelle, vaikuttavuudelle ja kehittämiselle. Asetettujen tavoitteiden tulee keskeisesti tukea ja edesauttaa kunnan strategisten tavoitteiden saavuttamista. Tavoitteita voidaan asettaa seuraavista näkökumista: Vastaavat asiakkaiden ja kuntalaisten tarpeisiin Kehittävät palvelujen saatavuutta ja vaikuttavuutta Kehittävät kunnan palveluja ja toimintaprosesseja Ovat realistisia suhteessa kunnan voimavaroihin ja Ovat kunnan omin toimenpitein saavutettavissa Edistävät kunnan menestymistä tehtävissään Ovat mittavissa! Lautakuntayhteistyön kehittäminen Hallinnon kehittämissuunnitelman hyväksyminen ja toimeenpano. Organisaatiorakenteen tiiivistäminen Yhteistyösuunnitelman mukaisten tiimien toiminnan aloittaminen. Talouden suunnittelun ja seurannan tehostaminen Kuntari ohjelman käyttöönotto. 410 Perusopetus -tulosalue Perusopetus Tp 2014 Ta Ltk Ta 2016 Tp14 15 Toimintatuotot 1 501 382 1 039 800 264 000 1 303 800 970 895 859 510 863 808-35,3 % -25,5 % - ulkoinen 1 501 382 1 039 800 264 000 1 303 800 970 895 859 510 863 808-35,3 % -25,5 % - sisäinen #JAKO/0! #JAKO/0! Toimintamenot -24 146 868-23 835 642 48 916-23 786 726-24 598 412-16 961 346-17 130 960 1,9 % 3,4 % - ulkoinen -16 416 537-15 943 404 48 916-15 894 488-16 187 873-16 111 392-16 272 506-1,4 % 1,8 % - sisäinen -7 730 332-7 892 238-7 892 238-8 410 539-849 954-858 454 8,8 % 6,6 % Toimintakate -22 645 486-22 795 842 312 916-22 482 926-23 627 517-16 101 836-16 267 152 4,3 % 5,1 % Suunnitelmapoistot -95 318-86 000-86 000-100,0 % -100,0 % Laskennalliset erät: Korko #JAKO/0! Vyörytystuotot 860 324-100,0 % #JAKO/0! Vyörytysmenot -1 654 022-100,0 % #JAKO/0! Tilikauden tulos -23 534 503-22 881 842 312 916-22 568 926-23 627 517-16 101 836-16 267 152
Tulosalueen palveluajatus Perusopetus tulosalue vastaa perusopetuksesta ja sen kehittämisestä Kysyntä- ja laajuustiedot Tp 2014 Toe 2016 Toe16/Tp14 Toe16/15 Perusopetuksen oppilaita 2 851 2 779 2 807 2 821 2 835-2 % 1 % -joista erityisoppilaita 152 167 182 183 184 20 % 9 % -pienryhmissä 90 106 107 108 109 19 % 1 % -integroituna 62 61 73 74 75 18 % 20 % Tehostetussa tuessa 234 201 198 195 190-15 % -1 % Esiopetusoppilaita 330 303 297 302 280-10 % -2 % -joista päivähoidossa 238 202 190 199 193-20 % -6 % Vieraskuntalaisia Mäntsälässä 102 128 106 108 110 4 % -17 % Mäntsäläläisiä muualla 93 112 109 139 180 17 % -3 % Koulujen määrä 14 14 13 13 13-7 % -7 % Arola 65 65 75 70 68 15 % 15 % Hepola 356 343 370 257 258 4 % 8 % -pienryhmät 30 26 25 22 24-17 % -4 % Hirvihaara 95 91 101 102 107 6 % 11 % Hyökännummi 179 167 180 186 210 1 % 8 % -pienryhmät 18 18 18 22 20 0 % 0 % Kirkonkylä 260 274 281 283 292 8 % 3 % -pienryhmät 22 12 13 11 12-41 % 8 % Saari 108 92 120 120 123 11 % 30 % Lukko 31 32 Yhdistetään muihin yksiköihin 1.8.2016 lukien #ARVO! #ARVO! Myllymäki 262 262 275 285 287 5 % 5 % -pienryhmät 24 24 24 24 24 0 % 0 % Numminen 178 161 171 182 187-4 % 6 % Ohkola 93 95 103 100 102 11 % 8 % Sälinkää 118 102 133 133 137 13 % 30 % Sääksjärvi 94 89 77 80 88-18 % -13 % Alakoulut yhteensä 1 933 1 853 1 966 1 877 1 939 2 % 6 % Ehnroos 550 558 482 450 414-12 % -14 % - JOPO 21 21 20 20 #JAKO/0! 0 % - joista integroitu 6 8 8 10 #JAKO/0! 33 % - pienryhmät 29 30 27 28 #JAKO/0! 3 % Riihenmäki 368 368 359 494 482-2 % -2 % Yläkoulut yhteensä 918 926 841 944 896-8 % -9 %
Oppilaskohtaiset menot kouluittain 2014 Koulu Oppilasmäärät Vuoden 2014 keskiarvo Vuoden 2014 kaikki menot joista sisäisiä ulkoiset menot sis. menot/oppilas ulk. menot/oppilas Kaikista menoista/oppilas 20.9.2013 20.9.2014 Arola 63 65 64,0 365 595 166 761 198 834 2 606 3 107 5 712 Hepola 372 386 379,0 1 883 331 761 432 1 121 899 2 009 2 960 4 969 Eha-opetus 22 25 23,5 441 697 991 440 706 42 18 753 18 796 Hirvihaara 97 95 96,0 519 133 160 388 358 745 1 671 3 737 5 408 Hyökännummi 187 197 192,0 1 295 909 506 973 788 936 2 640 4 109 6 750 Kirkonkylä 290 282 286,0 1 630 421 530 515 1 099 906 1 855 3 846 5 701 Lukko 35 31 33,0 198 266 85 463 112 803 2 590 3 418 6 008 Myllymäki 301 286 293,5 1 955 162 776 928 1 178 234 2 647 4 014 6 662 Numminen 179 178 178,5 1 144 321 611 757 532 564 3 427 2 984 6 411 Ohkola 97 93 95,0 631 667 258 604 373 063 2 722 3 927 6 649 Saari 107 108 107,5 775 011 427 619 347 392 3 978 3 232 7 209 Sälinkää 108 118 113,0 532 957 190 443 342 514 1 685 3 031 4 716 Sääksjärvi 99 94 96,5 764 284 407 919 356 365 4 227 3 693 7 920 Alakoulut yhteensä 1957 1958 1 957,5 12 137 754 4 885 793 7 251 961 2 496 3 705 6 201 Ehnroos 562 550 556,0 4 669 743 1 667 215 3 002 528 2 999 5 400 8 399 Riihenmäki 367 368 367,5 2 969 519 1 086 688 1 882 831 2 957 5 123 8 080 Yläkoulut yhteensä 929 918 923,5 7 639 262 2 753 903 4 885 359 2 982 5 290 8 272 Lukio 272 239 255,5 2 201 849 884 129 1 317 720 3 460 5 157 8 618 Toimintaympäristön muutokset suunnitelmakaudella 2016 Toimintaympäristön muutokset kohdistuvat ennen kaikkea oppimisympäristöjen tilojen ja paikkojen (fyysinen oppimisympäristö) sekä opetussuunnitelmauudistuksen 2016 mukaisiin kehittämisen ja kehittymisen tarpeisiin. Perusopetuksen toimintaa on kehitetty merkittävästi erilaisten hankerahojen turvin. Hankerahojen loppuminen ja väheneminen saa aikaan merkittäviä vaikutuksia toimintaan ja sen kehittämiseen. Merkittävin vaikutus tulee ryhmäkokojen pienentämiseen saadun valtionosuuden loppumisella, joka asettaa paineita esi- ja perusopetuksen resurssoinnille ja toiminnan uudelleen järjestelyille. Samanaikaisesti erityisen tuen oppilaskohtaiset tarpeet ovat kasvaneet ja vaikeutuneet, joka asettaa lisäpaineita tuen eri muotojen rakenteelliselle ja toiminnalliselle muutoskyvykkyydelle. Fyysinen oppimisympäristö Ehnroosin yhtenäiskoulun suunnittelu ja rakentaminen erillisen hankesuunnitelman mukaisesti. Riihenmäen koulu aloittaa yhtenäiskouluna lukuvuoden - alusta lukien. Toimintamuutos edellyttää muutoksia opettajien sijoittelussa ja mahdollistaa luokkamuotoisen erityisopetuksen kehittämistavoitteiden toteutumista. Sälinkään koulu aloittaa uudessa koulurakennuksessa lukuvuoden - alusta lukien esk.-4. tai esk.-6. luokkien yksikkönä. Hyökännummen, Ohkolan ja Arolan alakoulujen oppilaaksiottoalueiden mukaisesti yläkouluun siirtyville oppilaille osoitetaan lähikoulu Tuusulasta, Kellokosken yhtenäiskoulusta 1.8. lukien. Oppilaspaikan osoittaminen perustuu Mäntsälän ja Tuusulan tekemään yhteistyösopimukseen. Muutos edellyttää toimenpiteitä opettajaresurssin uudelleen järjestelemiseksi yläkouluikäisten oppilaiden vähenemisen myötä Mäntsälän kunnan kouluissa. Hyökännummen koulun alakouluosan laajennus valmistuu vuoden aikana. Ohkolan ja Arolan koulujen fyysisten tilatarpeiden ja puutteiden korjaamiseksi koulut jatkavat ns. pienten lasten kouluina (1.-4. lk.) Hyökännummen koulun laajennuksen valmistuttua, mikäli ne ovat tekniseltä ja terveelliseltä kannalta turvallisia ja tarkoituksenmukaisia. Muussa tapauksessa ko. koulujen tilanne arvioidaan uudelleen.
Opetussuunnitelma 2016 Esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien uudistamistyö on käynnissä. Opetussuunnitelmat tulee ottaa käyttöön 1.8.2016 lukien. Paikallisten opetussuunnitelmien kehittäminen nähdään kehityssyklinä, jossa korostuvat suunnittelun, toteuttamisen, arvioinnin ja edelleen kehittämisen prosessit. Toimintaympäristön muutostarpeet näkyvät sekä opettajuudessa että oppimisympäristöjen nykyaikaistamisen muutostarpeissa. Yhtenä keskeisenä velvoittavana toimenpiteenä ja opetuksen kehittämistarpeena ovat tieto- ja viestintäteknologian näkyminen kaikkien luokka-asteiden ja oppiaineiden opetuksessa. Tämä asettaa muutostarpeita laitteiston hankinnassa sekä osaamisen edistämisen, koordinoinnin ja pedagogisen tuen eri järjestelyissä. Myös B1 kielen (ruotsi) alkaminen 6. luokalta asettaa muutostarpeita opetuksen tarkoituksenmukaiselle järjestämiselle. Merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna 2016 Lukon koulun lakkauttaminen 1.8.2016 lukien. Oppilaat (30) ohjataan lähinnä Hirvihaaran, Sälinkään, Hepolan ja Saaren kouluihin. Lakkauttamisesta saatavat resurssit kohdistetaan perusopetuksen koulujen langattoman verkon perustamis- ja käyttökustannuksiin. Opetussuunnitelmauudistuksen 2016 mukaiset oppivan yhteisön oppimisen ja osaamisen kehittämisen muutostarpeet. Riihenmäen, Ehnroosin, Sälinkään ja Hyökännummen fyysisten oppimisympäristöjen suunnittelu sekä muiden koulujen muutostarpeet vaativat johdolta ja muulta henkilökunnalta huomattavaa työmäärää ja osaamisvaatimuksia laadukkaiden oppimisympäristöjen toteutumisen turvaamiseksi. Valmistellaan vuoden 2016 aikana varhaiskasvatuksen siirtyminen Sivistyspalveluihin 1.1. lukien Toimenpiteet (sitovat tavoitteet) kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelmakaudella 2016 Tavoitteita voidaan asettaa taloudellisuudelle, tuottavuudelle, vaikuttavuudelle ja kehittämiselle. Asetettujen tavoitteiden tulee keskeisesti tukea ja edesauttaa kunnan strategisten tavoitteiden saavuttamista. Tavoitteita voidaan asettaa seuraavista näkökumista: Vastaavat asiakkaiden ja kuntalaisten tarpeisiin Kehittävät palvelujen saatavuutta ja vaikuttavuutta Kehittävät kunnan palveluja ja toimintaprosesseja Ovat realistisia suhteessa kunnan voimavaroihin ja Ovat kunnan omin toimenpitein saavutettavissa Edistävät kunnan menestymistä tehtävissään Ovat mittavissa! Toimintaa kehitetään säännöllisten hyvinvointikyselyjen perusteella (112). Työhyvinvointikysely (11.2.) toteutetaan perusopetuksen tulosalueella keväällä 2016, tulokset analysoidaan ja toimintaa kehitetään niiden pohjalta. Resurssien kohdentaminen perustehtävään. Opetukseen käytetty osuus tulosalueen käyttömenoista on vähintään Kouluikkuna-vertailussa mukana olevien kuntien keskitasoa. Henkilöstön osaaminen - Kelpoisuutta vailla olevien osuus opetushenkilöstöstä on korkeintaan 10,0 %. - Kehityskeskustelujen toteutuminen kouluilla (%). Uusien opetusmenetelmien proaktiivinen käyttö - Kehityskeskustelujen toteutuminen rehtorien kanssa (%).
- Edison -integraatioalustan käyttöaste lukuvuonna -2016. Opetusryhmien koko on pääsääntöisesti alle 28 oppilasta. Yli 28 oppilaan ryhmien %-osuus kaikista opetusryhmistä 20.9.2016. Perusopetuksen kehittämissuunnitelman (PoKesu) strategiaviestinnän arviointi Arviointi toteutetaan vuoden 2016 aikana. Tulokset analysoidaan ja toimintaa kehitetään niiden pohjalta. 430 Elinikäinen oppiminen ja tiedonhallinta -tulosalue Elinik. oppiminen ja tiedonhallinta Tp 2014 Tulosalueen palveluajatus Ta Ltk Ta 2016 Elinikäinen oppiminen ja tiedonhallinta -tulosalue vastaa toisen asteen koulutuksesta, aikuiskoulutuksesta, kunnan järjestämästä taiteen perusopetuksesta ja kirjastopalveluista. Toimintaympäristön muutokset suunnitelmakaudella 2016 Tp14 15 Toimintatuotot 383 767 318 200 318 200 350 250 323 453 326 687-8,7 % 10,1 % - ulkoinen 380 190 318 200 318 200 350 250 323 453 326 687-7,9 % 10,1 % - sisäinen 3 577-100,0 % #JAKO/0! Toimintamenot -3 858 722-3 896 703 90 294-3 806 409-3 835 227-3 873 579-3 912 315-0,6 % 0,8 % - ulkoinen -2 701 149-2 673 867 90 294-2 583 573-2 622 200-2 648 422-2 674 906-2,9 % 1,5 % - sisäinen -1 157 573-1 222 836-1 222 836-1 213 027-1 225 157-1 237 409 4,8 % -0,8 % Toimintakate -3 474 955-3 578 503 90 294-3 488 209-3 484 977-3 550 126-3 585 628 0,3 % -0,1 % Suunnitelmapoistot -23 103-20 000-20 000-100,0 % -100,0 % Laskennalliset erät: Korko #JAKO/0! Vyörytystuotot #JAKO/0! #JAKO/0! Vyörytysmenot -121 960-100,0 % #JAKO/0! Tilikauden tulos -3 620 018-3 598 503 90 294-3 508 209-3 484 977-3 550 126-3 585 628 Kysyntä- ja laajuustiedot Tp 2014 Toe 2016 Toe16/Tp14 Toe16/15 Lukion opiskelijoita 254 259 282 306 308 11 % 9 % Kansalaisopisto -opetustunteja 9 062 9 500 9 300 9 300 9 300 3 % -2 % -opiskeijoita 3 517 3 650 3 550 3 550 3 550 1 % -3 % -kursseja 445 460 450 450 450 1 % -2 % Kirjasto -lainat 328 930 397 400 285 000 285 000 285 000-13 % -28 % -lainat / asukas 16 18 13 13 13-19 % -28 % -lainaajat 6 809 7 000 5 700 5 700 5 700-16 % -19 % Perusopetuksen päättöluokkien oppilasmäärä pysyy vuoden tasolla tarkastelukauden ajan, mikä pitää ennallaan lukiokoulutukseen hakevien opiskelijoiden määrän, vaikka prosentuaalinen osuus ei kasvaisikaan. Uudistettu opetussuunnitelma (1.8.2016) ja ylioppilaskirjoitusten sähköistäminen edellyttävät pedagogisia muutoksia, mikä lisää opettajien kouluttautumistarvetta. Ylioppilaskirjoitusten järjestäminen sähköisesti edellyttää muutoksia myös kiinteistössä. Uudenmaan alueella on tarjolla paljon toisen asteen koulutuspaikkoja, joten kilpailu opiskelijoista jatkuu. Etelä-Mäntsälän yläkoulun oppilaiden siirtyminen Kellokosken yläkouluun tuo uusia haasteita opiskelijamäärätavoitteessa tarkastelukauden lopulla.
Merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna 2016 Lukuvuoden 2016 alusta kaikilla opiskelijoilla on henkilökohtainen kannettava tietokone käytössään. Mäntsälän lukiokoulutuksen opetussuunnitelman uudistaminen Opettajien kouluttautuminen uudistetun opetussuunnitelman ja sähköisten ylioppilaskirjoitusten edellyttämien taitojen hankkimiseksi Kasvavat ikäluokat tarvitsevat uusia opetusryhmiä/lisäkursseja lukuvuoden 2016 alusta. Toimenpiteet (sitovat tavoitteet) kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelmakaudella 2016 Tavoitteita voidaan asettaa taloudellisuudelle, tuottavuudelle, vaikuttavuudelle ja kehittämiselle. Asetettujen tavoitteiden tulee keskeisesti tukea ja edesauttaa kunnan strategisten tavoitteiden saavuttamista. Tavoitteita voidaan asettaa seuraavista näkökumista: Vastaavat asiakkaiden ja kuntalaisten tarpeisiin Kehittävät palvelujen saatavuutta ja vaikuttavuutta Kehittävät kunnan palveluja ja toimintaprosesseja Ovat realistisia suhteessa kunnan voimavaroihin ja Ovat kunnan omin toimenpitein saavutettavissa Edistävät kunnan menestymistä tehtävissään Ovat mittavissa! Lukion vetovoimaisuus 36% perusopetuksen päättävästä ikäluokasta Mäntsälässä aloittaa lukio-opinnot Mäntsälän lukiossa. Lukion opetuksen, ohjauksen ja tuen laadun varmistaminen - Opiskelijatyytyväisyyskyselyn keskiarvo on vähintään 4,0/5,0. - Opintojen keskeyttämisprosentti on enintään koko Suomen keskiarvon suuruinen. - Opiskelijoiden sijoittuminen jatko-opintoihin on vähintään valtakunnallista keskitasoa. - Opiskelijoiden menestys ylioppilaskirjoituksissa on yli valtakunnallisen keskitason. - Lukio-opinnot kolmessa vuodessa suorittaa vähintään 95% ikäluokasta. Kirjasto tarjoaa virikkeellisen oppimis- ja harrastusympäristön, jossa painopisteenä on sisältökeskeisten asiantuntijapalveluiden tuottaminen. Ryhmä- ja yksilöopastusten määrä on vähintään 110 (vuonna 2014 opastuksia järjestettiin 99). Kirjastossa on monipuolinen ja ajantasainen aineistokokoelma, jota uudistetaan aktiivisesti ja tehokkaasti. - Laaditaan uudesta kirjastojärjestelmästä saadun datan pohjalta kriteerit kokoelmatyön arviointiin. - Seurataan uudesta kirjastojärjestelmästä saatavia lainaustilastoja alueittain. Monipuolisten kurssien tarjoaminen kansalaisopiston toiminta-alueella. - 13 % toiminta-alueen asukkaista osallistuu kursseille. - Toteutuneiden kurssien määrä 400. - Opiskelijoiden määrä 3600. Toiminnan laatua kehitetään asiakaspalautteen perusteella. Laatua arvioidaan säännöllisillä kurssiarvioinneilla ja asiakaspalautteella. Taiteen perusopetuksen oppilaskohtaisen opetussuunnitelman uudistaminen aloitetaan. TPO-opettajien säännölliset kokoontumiset.
450 Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut -tulosalue Kulttuuri- ja vapaaaikapalvelut Tp 2014 Tulosalueen palveluajatus Ta Ltk Ta 2016 Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut kehittää ja koordinoi kunnan kulttuuri- ja vapaa-ajanpalveluja paikallisidentiteetin vahvistajana. Se koordinoi ja luo edellytyksiä liikunta- ja nuorisotyöhön, nuorten työpajatoimintaan, koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaan, museo- ja kulttuuritoimen palveluihin ja vastaa järjestämiensä palvelujen laatutasosta yhteistyössä kunnan muiden toimielinten ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Toimintaympäristön muutokset suunnitelmakaudella 2016 Tp14 15 Toimintatuotot 193 546 97 650 64 000 161 650 110 170 111 272 112 384-43,1 % -31,8 % - ulkoinen 193 546 97 650 64 000 161 650 110 170 111 272 112 384-43,1 % -31,8 % - sisäinen #JAKO/0! #JAKO/0! Toimintamenot -1 246 258-1 289 264-54 405-1 343 669-1 387 987-1 401 867-1 415 885 11,4 % 3,3 % - ulkoinen -624 746-703 327-54 405-757 732-705 377-712 431-719 555 12,9 % -6,9 % - sisäinen -621 511-585 937-585 937-682 610-689 436-696 330 9,8 % 16,5 % Toimintakate -1 052 712-1 191 614 9 595-1 182 019-1 277 817-1 290 595-1 303 501 21,4 % 8,1 % Suunnitelmapoistot -2 276-2 000-2 000-100,0 % -100,0 % Laskennalliset erät: Korko #JAKO/0! Vyörytystuotot #JAKO/0! #JAKO/0! Vyörytysmenot -36 876-100,0 % #JAKO/0! Tilikauden tulos -1 091 864-1 193 614 9 595-1 184 019-1 277 817-1 290 595-1 303 501 Kiristyvä taloustilanne, mahdollisen SOTE uudistuksen tuomat työn kehittämisen tarpeet, Kuntakokeilun ja Ohjaamon asettamiin tavoitteisiin pääseminen, lähipalvelukeskustelun ylläpitäminen kuntaliitosselvittelyissä, koulurakentamisen mukanaan tuomat haasteet ja mahdollisuudet. Terveysliikuntapalveluketjun luominen tehokkaaksi, jossa jokainen hallintoala ymmärtää matalan kynnyksen palveluiden mahdollisuudet vs. kuntalaisten liikkumattomuuden kustannukset. Toimintaympäristössä tapahtuu paljon muutoksia, jossa tarvitaan työntekijöiltä rohkeutta, tilaa ja johdolta ja päättäjiltä kannustusta uusien työtapojen kokeiluihin, tietotaidon jakamista ja työntekijöiden vertaisoppimisen tukemista. Verkko ja digitaalinen media on ollut pitkälti nuorisotyöllinen väline mutta nyt koko vapaaaikapalveluiden kenttää läpileikkaava osaamisalue, jonka mahdollisuudet on huomioitava kehitettävänä työvälineenä. Nuorisolain uudistus tuo nuorten osallisuuden ja vaikuttamisen jokaisen työhön välttämättömäksi näkökulmaksi. Tarvitaan uudenlaista ajattelua, jossa tämä huomioidaan ja uusia käytäntöjä esim lautakuntakummit. Iltapäivätoiminnan osalta lainsäädännössä on menossa luonnosvaiheen käsittely maksuperusteisiin ja uusi muutos astuu näillä näkymin voimaan 1.8.2016 Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman mukaan koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnasta perittävät maksut ajantasaistetaan ja samalla laajennetaan ja tiukennetaan maksujen perimättömyysmahdollisuutta. Hallitusohjelman mukaan enimmäismaksu olisi 570 tunnin osalta 120 euroa kuukaudessa ja 760 tunnin osalta 160 euroa kuukaudessa. Kunta päättäisi aamuja iltapäivätoiminnasta perittävistä maksuista laissa asetetun enimmäismäärän puitteissa. Enimmäismaksun korotus lisäisi kuntien tuloja, mikäli kunnat korottaisivat maksuja. Kunnan vastuulla uudistuvassa nuorisolaissa 1.1.2016 alkaen on, että nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin. Toteuttaessaan lain 2 :n tavoitteita kunnan tulee paikalliset olosuhteet huomioon ottaen luoda edellytyksiä nuorisotyölle ja toiminnalle järjestämällä nuorille suunnattuja palveluja ja tiloja sekä tukemalla nuorten kansalaistoimintaa. Kunnan tulee 1 momentissa tarkoitettua tehtävää hoitaessaan olla tarpeen mukaan yhteistyössä muiden nuorille palveluja tuottavien viranomaisten sekä nuorten, nuorisoyhdistysten ja muiden nuorisotyötä tekevien tahojen kanssa. Vapaa-aikapalveluiden merkittävimpänä riskinä talouden tasapainottamistoimen-piteiden lisäksi on se, löydetäänkö tarpeeksi kumppaneita monipuolisten palveluiden järjestämiseen ja onko kumppanuus pitkä-
jänteistä. Talouden tasapainottamistoimen-piteiden vuoksi vapaa-aikapalveluiden avustusmäärärahat vähentyivät vuoden 2014 talousarviosta vuoden talousarvioon 8000 euroa. Avustusmäärärahojen vähentyminen luo haasteita nykyisten kumppaneiden kanssa järjestettävien toimintojen ja palvelujen ylläpitämiseen sekä vaikuttaa alentavasti vapaa-aikapalveluiden kohdeavustuksiin ja liikuntaseuroille osoitettuihin avustuksiin. Nuorten mahdollisuudesta osallistua ja vaikuttaa nuorisovaltuustossa tai vastaavassa nuorten vaikuttajaryhmässä säädetään kuntalain (410/) 26 :ssä. Starttipajanuorten ja etsivän työn asiakkaiden sosiaaliseen vahvistamiseen liittyvään arviointiin on kehitteillä laadunarviointimittari valtakunnallisessa Työpajayhdistyksessä, joka pilotoidaan kuluvan vuoden loppuun 78 paikkakunnalla ja pilotoinnin jälkeen tästä saattaa tulla valtakunnallinen arviointimalli. Mittarissa käsitellään etsivän nuorisotyön arvioinnissa keskeisiä kysymyksiä. Kuinka hyvin palvelussa toteutuvat etsivän nuorisotyön keskeiset periaatteet: sujuva yhteydensaanti, luottamus etsivään nuorisotyöntekijään, avun ja tuen saaminen sekä tavoitteiden selkeyttäminen. Starttipajanuorten kohdalla erityisesti arjen käytännön asioiden ja kokonaisvaltai-semman elämänhallinnan haltuunotto, itsetunnon ja sosiaalisten taitojen vahvistuminen sekä motivaation ja tavoitteellisuuden lisääntyminen. Merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna 2016 Strategiset tavoitteet ( vapaa-aikapalveluiden kehittämissuunnitelmasta) ovat lasten ja nuorten kasvun tukeminen, kuntalaisten liikkumisen edistäminen, harrastamisen, kulttuurin ja hyvinvoinnin edistäminen koko väestölle sekä johtamisen kehittäminen. Toiminnalliset tavoitteet on asetettu -. Toimenpiteet (sitovat tavoitteet) kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelmakaudella 2016 Tavoitteita voidaan asettaa taloudellisuudelle, tuottavuudelle, vaikuttavuudelle ja kehittämiselle. Asetettujen tavoitteiden tulee keskeisesti tukea ja edesauttaa kunnan strategisten tavoitteiden saavuttamista. Tavoitteita voidaan asettaa seuraavista näkökumista: Vastaavat asiakkaiden ja kuntalaisten tarpeisiin Kehittävät palvelujen saatavuutta ja vaikuttavuutta Kehittävät kunnan palveluja ja toimintaprosesseja Ovat realistisia suhteessa kunnan voimavaroihin ja Ovat kunnan omin toimenpitein saavutettavissa Edistävät kunnan menestymistä tehtävissään Ovat mittavissa! Hallittu ja vakaa talous, perustyö turvataan - Kuntalaisten palvelutyytyväisyys - liikuntakyselyn tuloksiin budjetoidaan - vapaa-aikapalveluissa ei supisteta resursseja Hyvinvoiva henkilökunta / sairauspoissaoloja vähän Pitkittyneiden sairauspoissaolojen määrä vähenee vapaa-aikapalveluissa (ei yhtään sairauslomapäivää Z-diag.) Moniammatillinen yhteistyö toiminnan vaikuttavuuden lisäämiseksi Moniammatillisten verkostojen määrä, työskentelyn tavoitteet ja toteutuneet toimenpiteet vaikuttavuuden näkökulmasta, opiskelijoiden määrä vapaa-aikapalveluissa (tavoite liikunta 1, nuoriso 2, kulttuuri 1, IP 3). Henkilöstön uusien taitojen vahvistaminen. Itsearviointi Työprosessien uudistaminen koulutuksen myötä. Asetetaan tavoite henkilökohtaisesti ja käydään läpi kehityskeskusteluissa.
Itsearviointia laaditaan kehityskeskustelun yhteydessä. Koko vapaa-aikapalvelut tulosaluetta itsearvioidaan osavuosikatsauksittain. Hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa toimintakulttuuria edistetään Laaditun työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelman mukaisten toimenpiteiden toteutuminen Budjetointiprosessin ja strategian yhteensovittamista vahvistetaan Budjetointiprosessin ja strategian yhteensovittamisessa käydään lautakunnassa rakentavaa keskustelua Alueyhteistyö (kuuma) Alueyhteistyö (kuuma) eri työryhmille asetettujen tavoitteiden toteutuminen. Tulosalueen sekä eri hallintokuntien välistä sisäistä ja ulkoista viestintää kehitetään. Mantran käyttö on osa perustyötä. Laadunarvioinnissa näkyy viestinnän tehostumisena. Laadun arviointimallin käyttöä tuetaan ja mallia edelleen kehitetään. Keväällä 2016 on päivitetty VAF osaksi VaKesua. Monitoimitalon toiminnallisuutta ja turvallisuutta sekä kalusteiden ja välineistön hankintaa edistetään suunnitelmallisesti. Monitoimitalon käyttöasteen seuraaminen (laitteisto tähän). Yhteisölliset työmenetelmät. Yhteistoimintasuunnitelman mukaiset tiimit toimivat ja toiminta näkyy kuntalaisille tarjottavina tapahtumina. Palveluina hankkeiden ja tapahtumien määrä sekä harrastajamäärät avustettavissa seuroissa (arviointia kehityksestä). Kuntalaisten osallisuus liikuntapalveluita koskevissa päätöksissä, liikuntainfran rakentamisessa ja liikuntapalveluiden suunnittelussa Säännölliset kuntalaiskyselyt ja niiden tulosten läpikäynti lautakunnassa sekä muussa päätöksenteossa.