Yläkoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Nuori mukana keskustelussa 10.1.2014

Lapset Puheeksi keskustelu. Lapsen ja nuoren kehitystä tukeva toiminnallinen työmuoto: Liite 5: LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA, YLÄKOULU 2(2) Yläkoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Nuori mukana keskustelussa 10.1.2014 Tytti Solantaus

1 SISÄLLYSLUETTELO 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUN ENSIMMÄISEN OSAN TEEMAT LUETTELONA... 2 2 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU KOULUSSA... 3 3 ENNEN KESKUSTELUA... 5 3.1 Osallistujat... 5 3.2 Keskustelun tarkoitus ja kulku... 5 3.3 Lokikirja... 5 3.4 Suostumukset... 6 4 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUN ENSIMMÄINEN OSA... 7 4.1 Lapset Puheeksi keskustelu alkaa... 7 4.2 Keskustelu nuoresta, perheestä ja kouluympäristöstä... 8 4.3 Toimintasuunnitelma... 12 5 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUN TOINEN OSA... 14 5.1 Keskustelun kulku ja toimintasuunnitelma... 14 5.2 Esimerkki: Lapset Puheeksi keskustelu ja Neuvonpito 14-vuotiaan Pekan asiassa... 17 Kiitokset Kiitokset opettajille ja vanhemmille erityisesti Raahessa ja Imatralla Lapset puheeksi keskustelun lokikirjan aikaisemman version kokeilusta. Näiden kokemusten perusteella Lp -keskustelu on muokattu kouluun sopivaksi. Kiitokset myös työtovereilleni Mika Niemelälle ja Maija Hiltulalle saumattomasta yhteistyöstä. 10.1.2014 Tytti Solantaus

2 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUN ENSIMMÄISEN OSAN TEEMAT LUETTELONA Lapset puheeksi keskustelu alkaa 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen 2. Nuoren osallistuminen 3. Keskeiset käsitteet 4. Mahdolliset muutokset 5. Erilaisten näkemysten mahdollisuus ja oikeutus 6. Toimintasuunnitelma, Lp-keskustelun toinen osa, Lp-neuvonpito Keskustelu nuoresta, perheestä ja kouluympäristöstä 7. Miten kuvailisitte perhettänne? 8. Miten kuvailisit koulua? 9. Miten kuvailisitte nuorta? 10. Mistä nuori nauttii? 11. Minkälainen nuori on mielialaltaan? 12. Minkälainen nuori on toiminnaltaan ja käyttäytymiseltään? 13. Miten arkiset toimet sujuvat kotona? 14. Miten koulupäivän rutiinit sujuvat? 15. Miten oppiminen sujuu? 16. Viihtyykö nuori koulussa? Mistä sen huomaa? 17. Miten kanssakäyminen luokkatoverien ja muiden nuorten kanssa sujuu? 18. Onko nuorella kiinnostuksen kohteita, vapaa-ajan toimintaa? 19. Onko nuorella koulussa tai harrastuksen piirissä aikuinen, jonka puoleen hän voi halutessaan kääntyä? 20. Onko perheessä jotain huolta tai paineita, jotka verottavat huoltajan voimia? 21. Ovatko mahdolliset perheen paineet näkyneet tavalla tai toisella nuoressa? 22. Onko koulussa tällä hetkellä joitakin sellaisia asioita, jotka heijastuvat nuoreen esim. levottomuutena tai alakulona? 23. Miten herkästi kotona, koulussa ja ystäväpiirissä tulee ristiriitoja nuoren kanssa ja miten nämä tilanteet sujuvat? 24. Onko nuoresta ollut huolta? Onko haettu ja saatu apua? 25. Onko nuorella sosiaalista tukiverkostoa, entä huoltajilla? 26. Kodin ja koulun kasvatuspäämäärät 27. Miten helppoa tai vaikeaa teidän on keskustella kotiin, nuoreen ja kouluun liittyvistä haasteista ja ongelmista? 28. Miltä yhteistyö kodin ja koulun välillä kokonaisuudessaan tuntuu? Toimintasuunnitelma 29. Toimintasuunnitelma: vahvuudet ja haavoittuvuudet 30. Toteutetaanko LP- keskustelun toinen osa? 31. Miltä tämä keskustelu tuntui?

3 2 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU KOULUSSA Lapset puheeksi keskustelu on oppilashuollollinen kodin ja koulun yhteinen työväline, johon osallistuminen on vanhemmille vapaaehtoista. Sen avulla pyritään toteuttamaan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa mainittuja tehtäviä (OPH 2004), joita seuraavat lainaukset koskevat. Luku 3.2. Oppimisympäristö (s.18): Oppimisympäristön tulee tukea oppilaan kasvua ja oppimista. Sen on oltava fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallinen ja tuettava oppilaan terveyttä. Oppimisympäristön tulee tukea myös opettajan ja oppilaan välistä sekä oppilaiden keskinäistä vuorovaikutusta. Luku 4.1. Kodin ja koulun yhteistyö (s. 22). Yhteisvastuullisen kasvatuksen tavoitteena on edistää lasten ja nuorten oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja hyvinvointia koulussa. Luku 4.5. Oppilashuolto (s. 24): Oppilashuoltoon kuuluu nuoren ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtiminen. Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä tukea. Tavoitteena on luoda terve ja turvallinen oppimis- ja kouluympäristö, suojata mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää kouluyhteisön hyvinvointia. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville sekä oppilashuoltopalveluista vastaaville viranomaisille. Sitä toteutetaan hyvässä yhteistyössä kotien kanssa. Lapset puheeksi -keskustelun pyrkimyksenä on tukea nuoren hyvinvointia ja suotuisaa kehitystä sekä osallistua mahdollisten sosiaalisten ja tunne-elämän häiriöiden ehkäisyyn. Sen avulla pyritään rakentamaan tukevaa arkipäivää nuorelle sekä kotona että koulussa ja vapaa-aikana. Keskustelu tapahtuu 1-2 tapaamisen puitteissa ja tarvittaessa järjestetään Lapset puheeksi - Neuvonpito. Lapset puheeksi keskustelu tapahtuu vanhempien ja opettajan kesken ja mukana pyydetään tilanteesta riippuen myös oppilashuollon viranomainen. Nuoren mukanaolo päätetään erikseen. Ensimmäisessä keskustelussa käydään läpi nuoren elämäntilannetta. Tunnistetaan nuoren ja hänen elämäntilanteeseensa liittyvistä vahvuuksia ja mahdollisia haavoittuvuuksia. Tehdään samalla toimintasuunnitelma suotuisan kehityksen tukemiseksi. Lapset puheeksi keskustelun toinen osa järjestetään tilanteissa, joissa nuoren elämässä kotona tai koulussa on erityisiä paineita. Tähän keskusteluun voidaan haluttaessa kutsua mukaan koulupsykologi, -kuraattori tai terveydenhoitaja. Käydään läpi edellisessä keskustelussa esille tulleet vahvuudet ja haavoittuvuudet ja tehdään toimintasuunnitelma käyttäen hyväksi lokikirjassa olevaa luetteloa lasta suojaavista tekijöistä. Tarvittaessa suunnitellaan yhdessä vanhemman (huoltajien) kanssa Lapset puheeksi Neuvonpito. Lapset puheeksi Neuvonpito järjestetään, kun keskustelussa nousee esiin ulkopuolisen tuen tarve kotona tai koulussa. Neuvonpitoon kutsutaan ihmisiä, joista voi olla konkreettista tukea nuorelle, perheelle tai opettajalle, mm. perheen oman verkoston jäseniä tai esim. harrastuskerhon vetäjä. Oppilashuoltoryhmän kokous voidaan myös järjestää Neuvopidon menetelmällä. Tällöin käydään aina ensin Lp keskustelu, jossa mietitään mahdollisten toimenpiteiden kohteet (vahvuudet ja haavoittuvuudet). Näin vanhemmat tietävät mistä keskustellaan ja mihin kokoontumisella pyritään. Lapset puheeksi työskentelyn tärkein osa alkaa keskustelujen jälkeen, kun eri kehitysympäristöissä aletaan toteuttaa sovittuja toimia.

Lapset puheeksi keskustelun toteuttamiseen kouluissa on useita vaihtoehtoja, jotka ovat muotoutuneet yhteistyössä koulujen kanssa. 1. LP-keskustelu käydään kaikkien oppilaiden vanhempien kanssa. Samalla sovitaan, että kumpikin osapuoli voi pyytää uutta keskustelua heti, kun kotona, koulussa tai kaveripiirissä tapahtuu muutoksia, jotka tuovat paineita nuoren elämään, nuorella itsellään on vaikeuksia tai aikuinen on ymmällään nuoren kanssa. Jos nuorella on jo ongelmia, päästään häntä tukemaan välittömästi. Tämä vaihtoehdon piiriin tulevat siis kaikki oppilaat erittelemättä ketään. Tässä vaihtoehdossa pyritään ensisijaisesti nuoren suotuisan kehityksen vahvistamiseen ja toisaalta ongelmien ehkäisemiseen niiden alkujuurilla. Joissakin kouluissa LPkeskustelu on yhdistetty vanhempain varttiin. Vaihtoehdon etuna on LP-yhteistyön syntyminen opettajan ja vanhempien välille osana nuoren normaalia koulunkäyntiä. Se kannustaa yhteydenpitoon matalalla kynnyksellä jatkossakin. 2. Toisessa vaihtoehdossa vanhemmille kerrotaan mahdollisuudesta toteuttaa LP keskustelu, kun perheessä tai koulussa on tilanteita tai muutoksia, jotka tuovat paineita nuoren elämään tai kun nuorella itsellään on vaikeuksia. LP-keskustelusta kerrotaan vanhempain illassa, mielellään myös sähköpostin avulla ja heille annetaan Lapset puheeksi keskustelun nettiosoite. Tässä mallissa on pääpaino ongelmien ehkäisyllä ja siinä reagoidaan nuoren tilanteeseen myöhemmin kuin ensimmäisessä vaihtoehdossa. Työskentelyn piiriin tulevat vain ne nuoret, joiden vanhemmat tai opettaja päättävät ehdottaa keskustelua. Kokemus on osoittanut, että kumpikaan osapuoli ei ainakaan alkuvaiheessa reagoi pieniin ongelmiin, mikä saattaa johtaa viiveeseen nuoren tukemisessa verrattuna ensimmäiseen vaihtoehtoon. 3. Kolmannessa vaihtoehdossa LP keskustelu käydään vasta, kun nuorella on jo selviä ongelmia. Pyrkimyksenä on nuoren hoidon ja kuntoutuksen tukeminen ja nuoren kehityksen saaminen takaisin omalle normaalipolulleen. Tässäkin vaiheessa LP-keskustelulla on paljon tarjottavaa. 4. Resurssikysymykset. Alkuvaiheessa vaihtoehto 1 vie eniten aikaa sekä vanhemmilta että opettajilta ja vaihtoehto 3 vähiten rajautuessaan vain pieneen osaan nuorista. Kuitenkin pitkän päälle tilanne saattaa kääntyä päinvastaiseksi. Ulkomaisissa tutkimuksissa on todettu ennaltaehkäisyn olevan myös taloudellisesti kannattavaa. Suomessa ei kuitenkaan ole vielä omaa tutkimusta asiasta. 5. Dokumentointi. LP-keskustelu on oppilashuollollinen työväline. Näin ollen työskentelyn seurauksena syntyneet toimintasuunnitelmat arkistoidaan koulussa. Toimintasuunnitelmien säilyttämistä varten luodaan rekisteri, jota varten pyydetään huoltajilta rekisterinpitoon lupa. Mahdollisesta tiedonsiirrosta opettajan tai koulun vaihtuessa sovitaan aina huoltajien kanssa ja huoltajilla on oikeus kieltää se. Jos oppilashuoltotyöryhmän kokous 4

toteutetaan Neuvonpidon mukaisesti, dokumentoidaan se oppilashuoltotyöryhmän kokouksen mukaisesti. 5 3 ENNEN KESKUSTELUA 3.1 Osallistujat Keskusteluun kutsutaan mielellään molemmat vanhemmat, vanhemman kumppani tai tukihenkilö. Muista osallistujista (esim. erityisopettaja, terveydenhoitaja, kuraattori) sovitaan vanhempien kanssa. Nuori voi osallistua tapaamisiin tietyillä ehdoilla. Vanhemmat päättävät nuoren osallistumisesta. Esimerkiksi jos puhutaan sellaisista asioista, joita vanhemmat eivät halua nuoren kuulevan, nuorta ei kutsuta mukaan. Tämän lisäksi on oltava varmoja siitä, että keskustelu tulee olemaan nuorta vahvistava ja kannustava (rakentaa myönteistä minäkuvaa) ja että aikuiset suhtautuvat toisiinsa lämpimästi ja kunnioittavasti. Nuori tulee lisäksi ottaa huomioon tasavertaisena osallistujana. Pidetään huolta, että hän ymmärtää asiat ja saa ilmaistua omat näkemyksensä. Jos nuori on mukana keskustelussa, käytetään tätä lokikirjaa. Aikuisten väliseen keskusteluun on olemassa omansa. 3.2 Keskustelun tarkoitus ja kulku Keskustelun tarkoitus ja kulku kerrotaan vanhemmille ja muille mahdollisille osallistujille sekä selitetään keskustelun keskeiset vahvuus ja haavoittuvuus -käsitteet. 3.3 Lokikirja Lapset puheeksi lokikirja annetaan osallistujille tutustumista varten. Vanhempia kannustetaan käymään LP- lokikirja läpi myös nuoren kanssa, jotta tämä voisi kertoa itselle tärkeät asiat, mm. asiat, joista hän pitää kotona ja koulussa.

6 3.4 Suostumukset Yli 15 vuotiaan nuoren suostumus Lapset puheeksi keskusteluun sekä toimenpidesuunnitelman arkistointiin koulussa Minulle on selvitetty keskustelun tarkoitus ja kulku. Tiedän, että voin itse päättää mistä asioista puhun ja halutessani minulla on oikeus olla vastaamatta kysymyksiin ja keskeyttää keskustelu omalta osaltani. Minulle on selvitetty, mitä toimenpidesuunnitelma pitää sisällään. Olen halukas osallistumaan Lapset puheeksi keskusteluun En ole halukas osallistumaan Lapset puheeksi keskusteluun Suostun Lapset puheeksi keskustelussa syntyneen toimenpidesuunnitelman arkistointiin En suostu Lapset puheeksi keskustelussa syntyneen toimenpidesuunnitelman arkistointiin Aika ja paikka: Nuoren nimi: Nuoren allekirjoitus: Huoltajan suostumus Lapset puheeksi keskusteluun sekä toimenpidesuunnitelman arkistointiin koulussa Minulle on selvitetty keskustelun tarkoitus ja kulku. Tiedän, että voin itse päättää mistä asioista puhun ja halutessani minulla on oikeus olla vastaamatta kysymyksiin ja keskeyttää keskustelu. Minulle on selvitetty, mitä toimenpidesuunnitelma pitää sisällään. Olen halukas osallistumaan Lapset puheeksi keskusteluun En ole halukas osallistumaan Lapset puheeksi keskusteluun Suostun Lapset puheeksi keskustelussa syntyneen toimenpidesuunnitelman arkistointiin En suostu Lapset puheeksi keskustelussa syntyneen toimenpidesuunnitelman arkistointiin Aika ja paikka: Nuori, jota suostumus koskee: Huoltajan nimi / nimet: Allekirjoitus/ allekirjoitukset:

7 4 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUN ENSIMMÄINEN OSA 4.1 Lapset Puheeksi keskustelu alkaa 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen kaikille osallistujille (Ensimmäinen ja toinen keskustelu sekä Neuvonpito) 2. Jos nuori osallistuu, käytetään apuna kyseistä lokia. 3. Keskeiset käsitteet Vahvuus tarkoittaa LP keskustelussa asiaa, joka sujuu arjessa tavallisesti, vaikka elämässä olisi vaikeuksia. Toisin sanoen, kun pohditaan, miten tietty arkipäivän rutiini sujuu, pitää vastaus no ihan ok, ei siinä mitään sisällään vahvuuden, mikä huomioidaan. Vahvuuksiin kuuluu myös kyky kiinnostua ja nauttia pienistä ja suurista asioista. Haavoittuvuus tarkoittaa asiaa, joka on aiheuttaa ongelmia tällä hetkellä tai saattaa johtaa ongelmiin myöhemmin, jos mitään ei tehdä. Toimintasuunnitelmalla tarkoitetaan konkreettisten toimien sopimista. Pohditaan, kuinka nuoren arkipäivässä voidaan tukea löydettyjä vahvuuksia ja miten toimia mahdollisten haavoittuvuuksien kohdalla. 4. Keskustelussa kiinnitetään huomiota mahdollisiin muutoksiin. Sekä kotona, koulussa että nuoren vapaa-ajan ympäristöissä (ystäväpiirissä) voi tapahtua asioita, jotka painavat nuorta ja jotka näkyvät hänen hyvinvoinnissaan. Keskustelun tarkoituksena on tunnistaa nämä tilanteet ja toimia sen mukaan. 5. Erilaisten näkemysten mahdollisuus ja oikeutus. Vanhempien, opettajien ja nuoren näkemykset ja kokemukset eroavat usein toisistaan paljonkin. Kysymys ei ole oikeasta ja väärästä, vaan siitä, että jokaisella on oma näkökulmansa. Nuoret ovat myös erilaisia kotona ja koulussa, koska koti ja koulu ovat erilaisia kehitysympäristöjä. Toisten näkemysten kunnioitus on pohja rakentavalle keskustelulle. 6. Kuvataan Lp-keskustelun toinen osa, Lp- Neuvonpito Lapset puheeksi keskustelun toinen osa on keskustelu, jossa pohditaan tarkemmin nuoren tukemista tilanteissa, joissa perheen ja nuoren elämässä on paineita. Käydään läpi nk. lasta suojaavat tekijät ja niiden vahvistaminen. Keskustelun toisessa osassa voidaan myös suunnitella yhdessä vanhemman (huoltajan) kanssa Lapset puheeksi Neuvonpito. Lapset puheeksi Neuvonpito järjestetään, kun keskustelussa nousee esiin ulkopuolisen tuen tarve kotona tai koulussa. Neuvonpitoon kutsutaan ihmisiä, joista voi olla konkreettista tukea nuorelle, perheelle tai opettajalle. Oppilashuoltotyöryhmän kokous voidaan järjestää Neuvo-

pidon menetelmällä. Neuvonpitoon kutsutaan tarpeen mukaan myös perheen oman verkoston jäseniä tai esim. harrastuskerhon vetäjä. 8 4.2 Keskustelu nuoresta, perheestä ja kouluympäristöstä 7. Miten kuvailisitte perhettänne? Minkälainen perhe te olette? Nuori / Huoltajat 8. Miten kuvailisit koulua? Minkälainen koulu ja nuoren luokka on nimenomaan tätä nuorta ajatellen? Nuori / Opettaja 9. Miten kuvailisit itseäsi? Miten kuvailisitte nuorta? Millainen nuori on kotona, koulun ja harrastusten piirissä ja kavereiden kanssa? Nuori / Huoltajat / Opettaja 10. Mistä nautit / mistä nuori nauttii kotona ja koulussa? Näistä asioista: 11. Minkälainen olet / minkälainen nuori on mielialaltaan? Vahvuus: nuoren mieliala on pääsääntöisesti myönteinen ja tunneilmaisu on rikasta. Haavoittuvuus: vallalla on alakulo, ahdistus, pelokkus, ärtyvyys, kiukku; tunneilmaisu on kapeaa tai nuori ei ilmaise tunteitaan 12. Minkälainen olet / minkälainen nuori on toiminnaltaan ja käyttäytymiseltään? Vahvuuksia ovat kyvyt olla myönteisessä kanssakäymisessä sekä opettajien että koulutovereiden kanssa, nauttia yhteisistä toimista, tutustua erilaisiin ihmisiin, kyky pitää rakentavasti omia puoliaan ja tehdä sovinto konfliktin jälkeen jne. Haavoittuvuuksia ovat vetäytyminen kanssakäymisestä, vaikeus sanoa ei vaikka haluaisi, riidanhaluisuus, hallitsemattomat raivonpurkaukset

9 13. Miten arkiset toimet sujuvat kotona? Nuori / Huoltajat Syöminen Vahvuus Haavoittuvuus Nukkuminen Vahvuus Haavoittuvuus Kouluun lähtö ja kotiintulo Vahvuus Haavoittuvuus TV, tietokone ja pelit Vahvuus Haavoittuvuus Vapaa-aika, harrastukset Vahvuus Haavoittuvuus Kotiläksyt Vahvuus Haavoittuvuus 14. Miten koulupäivän rutiinit sujuvat? Nuori / Opettaja Kouluuntulo ja kotiinlähtö Vahvuus Haavoittuvuus Oppitunnit Vahvuus Haavoittuvuus Ruokailu Vahvuus Haavoittuvuus Välitunnit Vahvuus Haavoittuvuus Ryhmässä toimiminen Vahvuus Haavoittuvuus Myöhästymiset Vahvuus Haavoittuvuus Poissaolot Vahvuus Haavoittuvuus 15. Miten oppiminen sujuu? 16. Viihtyykö nuori koulussa? Mistä hän erityisesti pitää koulussa? Mistä sen huomaa? 17. Miten kanssakäyminen luokkatoverien ja muiden nuorten kanssa sujuu? Vahvuus: nuorella on ystävyyssuhteita ja yhteistä toimintaa, nuori tuntee kuuluvansa kaveripiiriin, on pidetty tms. Haavoittuvuus: nuori on jäänyt tai jätetty yksin, ei tunne kuuluvansa mihinkään, tulee toistuvasti konflikteja, kiusaa ja/tai on kiusattu jne. 18. Onko nuorella kiinnostuksen kohteita, vapaa-ajan toimintaa?

19. Onko nuorella koulussa opettaja tai joku muu aikuinen, jonka puoleen voi halutessaan kääntyä? Entä harrastuksen piirissä tai muualla (esim. sukulainen, ystävän vanhempi tms.) Huoltaja Vahvuus Haavoittuvuus 20. Kodin mahdolliset ongelmat. Opettajan työ toteutuu suurelta osalta vuorovaikutuksessa oppilaan kanssa, näin erityisesti jos oppilaalla on vaikeuksia. Kodin ongelmat heijastuvat herkästi nuoren olemukseen koulussa ja kykyyn paneutua oppimiseen. Näin ollen opettajan työn kannalta on tärkeää, että hän ymmärtää ja tulkitsee oikein oppilaan tunnereaktioita ja käyttäytymistä. Opettajan olisi hyvä tietää onko kotona huolia, jotta hän voisi ymmärtää nuorta koulussa ja toimia parhaalla mahdollisella tavalla. Onko perheessä sellaisia huolia tai paineita, jotka saattavat heijastua nuoreen koulussa? Huoltajat ja nuori päättävät, kertovatko he huoliaan tai eivät, sekä sen, mistä huolista ja minkä verran mahdollisesti keskustellaan. Kodin ilmapiiri voi olla surun täyttämä tai ahdistuksen, väsymyksen tai vaikkapa ärtyisyyden ja kireyden leimaama. Jo tämäkin tieto auttaa opettajaa ymmärtämään lapsen tunteita ja käyttäytymistä koulussa ja tukemaan häntä. Lapset puheeksi keskustelun ensimmäisen osan päätteeksi tehdään toimintasuunnitelma lapsen tukemiseksi ja tarvittaessa järjestään toinen LP- tapaaminen juuri tätä varten, jos vanhemmat näin haluavat. 21. Ovatko mahdolliset paineet näkyneet tavalla tai toisella nuoressa? Onko hän muuttunut kotona tai koulussa? Mitä itse sanot? 22. Onko koulussa puolestaan sellaisia asioita, jotka heijastuvat nuoreen esim. levottomuutena tai alakulona? Näitä voivat olla esim. kiusaaminen, vaihtuvat sijaiset, opettajan sairastuminen, opetusryhmän levottomuus ja rauhallisen luokkatilan puute jne. 10

23. Miten herkästi kotona, koulussa ja ystäväpiirissä tulee ristiriitoja nuoren kanssa ja miten nämä tilanteet sujuvat? Keskustellaan myös siitä, onko joku konfliktin osapuoli malttinsa menetettyään käynyt käsiksi tai sanonut pahasti. Vahvuus: konfliktitilanteita on, mutta niitä osataan sovitella. Haavoittuvuus: konfliktit toistuvat ja leimaavat kanssakäymistä, sovittelu on vaikeaa tai ei onnistu, konflikteihin liittyy fyysistä tai henkistä väkivaltaa (loukkaava puhe, haukkuminen jne.) 24. Onko nuoresta ollut huolta? Onko haettu ja saatu apua? Mistä? Mitä itse sanot? Vahvuus: ei ole erityisiä huolia, on haettu ja saatu apua (ei tarvetta lisätukeen) Haavoittuvuus: jollakulla on huolta, on haettu apua mutta ei saatu tai asia ei ole korjaantunut 25. Onko nuorella sosiaalista tukiverkostoa, entä huoltajilla? Tukiverkostoa voidaan vahvistaa tarvittaessa Neuvonpidon avulla. 26. Kodin ja koulun kasvatuspäämäärät. Minkälaisia ominaisuuksia pidetään kotona / koulussa tärkeinä päämäärinä kasvatuksessa? Näitä voivat olla itsenäisyys, luovuus, joustavuus, sosiaalisuus, hyvä itsetunto jne. Kodin ja koulun päämäärät voivat olla erilaiset, esim. koulussa korostuu ryhmässä toimimisen taidot yms. Vahvuus: päämäärät ovat samanlaiset tai toisiaan täydentävät Haavoittuvuus: päämäärät ovat ristiriitaiset 27. Miten helppoa tai vaikeaa teidän on puhua kotiin, nuoreen ja kouluun liittyvistä haasteista ja ongelmista? 28. Miltä yhteistyö kodin ja koulun välillä kokonaisuudessaan tuntuu? Onko toiveita tulevaisuudelle? Nuori / Huoltajat / Opettaja 11

12 4.3 Toimintasuunnitelma Nuoren nimi: Pvm: Paikalla: 29. Toimintasuunnitelma: Vahvuudet ja haavoittuvuudet. Jos nuoren elämässä on erityisiä haasteita, tehdään toimintasuunnitelma Lapset puheeksi keskustelun toisessa osassa ja varataan sille oma aika. Sovitaan seuraavat toimet vahvuuksissa: Huoltajat / Opettaja / Nuori Kotona: Koulussa: Sovitaan seuraavat toimet haavoittuvuuksissa: Huoltajat / Opettaja / Nuori Kotona: Koulussa:

13 30. Toteutetaanko Lp- keskustelun toinen osa? Nuori Kyllä Ei Huoltajat Kyllä Ei Opettaja Kyllä Ei 31. Miltä tämä keskustelu tuntui? Huoltajat / Opettaja / Nuori Lopuksi. Keskustelu voidaan käydä uudestaan tietyn ajan kuluttua niin haluttaessa ja erityisesti jos perheessä tai lapsen elämässä tapahtuu muutoksia, jotka tavalla tai toisella voivat vaarantaa lapsen hyvinvointia.

14 5 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUN TOINEN OSA Lapset puheeksi keskustelun toinen osa käydään tilanteissa, joissa nuorella, perheellä tai koululla on haasteita tai huolia.. Oppilashuoltotyöryhmän työntekijän panos ja osallistuminen saattaa olla tärkeätä. Osallistujat sovitaan ensimmäisen keskustelun yhteydessä. Keskustelun puitteissa tehdään toimintasuunnitelma siitä, miten juuri tämän nuoren hyvinvointia ja kehitystä voitaisiin tukea sekä kotona että koulussa ja vapaa-aikana. Erityisen tärkeätä on muistaa myös vahvuuksiin panostaminen ajatellen suojaavia tekijöitä, eikä keskittyä ainoastaan haavoittuvuuksiin. Keskustelun pohjana käytetään edellisessä osassa tehtyä kartoitusta sekä ohessa olevaa suojaavien tekijöiden luetteloa. Pyrkimyksenä on tehdä mahdollisimman konkreettisia suunnitelmia sen puitteissa, mikä on mahdollista kotona ja koulussa. Jos vanhempi kärsii jaksamisen ongelmista tai mielenterveys- tai päihdeongelmista, suositellaan luettavaksi Tytti Solantauksen kirjoittamat pienet käsikirjat Miten autan lastani? Opas vanhemmille, joilla on mielenterveysongelmia (tilattavissa Omaiset mielenterveystyön tukena/ Uudenmaan yhdistykseltä, www.otu.fi) sekä Miten huolehdin lapsistani. Käsikirja vanhemmille, joita oma päihteiden käyttö askarruttaa (saatavana THL:n kirjakaupasta ja myös netistä googlaamalla Miten huolehdin lapsistani). Nuoruusikäisille on olemassa oma opas Mikä meidän vanhempia vaivaa? Käsikirja lapsille ja nuorille kun isällä tai äidillä on mielenterveyden ongelmia. Kirjat on kuvittanut Antonia Ringbom. Kaikki kirjaset löytyvät myös netistä Toimiva lapsi & perhe hankkeen sivuilta (www.thl.fi/kasvunkumppanit). 5.1 Keskustelun kulku ja toimintasuunnitelma 1. Aikaisemmin kävi ilmi, että kotona /koulussa on paineita tai huolia. Kertoisitteko niistä tarkemmin? Nuori / Huoltajat / opettaja 2. Miten paineet näkyvät kotona? Entä koulussa? Nuoressa? Nuori / Huoltajat / opettaja 3. Oletteko hakeneet ja saaneet apua? Nuori / Huoltajat / opettaja 4. Oletteko puhuneet asiasta perheen sisällä? Miten nuori mahtaa asiat ymmärtää? 5. Tehdään toimintasuunnitelma käyttäen pohjana edellisessä keskustelussa todettuja vahvuuksia ja haavoittuvuuksia sekä apuna alla olevaa luetteloa lapsen ja nuoren kehitystä kotona ja koulussa suojaavista tekijöistä (1-10). Pyrkimyksenä on tehdä mahdollisimman konkreettisia suunnitelmia sen puitteissa, mikä on mahdollista kotona ja koulussa. Jos ongelmia jaksavuuden tai resurssien kanssa, riittää pienikin konkreettinen asia.

15 Käydään läpi nuoren kehitystä kotona ja koulussa suojaavia tekijöitä 1. Mahdollisimman toimiva arkipäivä, rutiinit, nukkuminen, ruokailu, koulu, vapaa-aika, jne. 2. Mahdollisimman hyvät ja toimivat suhteet vanhempiin ja sisaruksiin sekä myös koulun aikuisiin ja ikätovereihin. Toimenpide voi olla esim. se, että panostetaan esim. joihinkin hyvin toimiviin hetkiin. 3. Arkipäivässä on iloa tuottavia asioita niin kotona kuin koulussa. Ne voivat olla hyvinkin pieniä mukavia tilanteita. Koululla ja vapaa-ajan toiminnalla on erityinen merkitys ilon ia onnistumisen tuottajina, jos koti on huolten täyttämä. 4. Kiinnittyminen kouluun ja kokemus kuulumisesta omaan ryhmään: olen kaivattu, minua odotetaan, minulla on hauskaa, minulla on omat tehtäväni jotka pystyn suorittamaan, olen tärkeä sekä aikuisille että lapsille. 5. Nuorella on luottavainen suhde opettajaan tai johonkin aikuiseen koulussa sekä myös muualla kodin ulkopuolella. 6. Ikään sopiva ymmärrys vanhemman ja kodin tilanteesta tai kouluun liittyvistä ongelmista. Nuori tarvitsee selityksen kokemilleen asioille, kuulemalleen ja näkemälleen sekä tiedon siitä, että aikuiset pyrkivät asiaa hoitamaan. 7. Nuoren olisi tärkeätä tietää, että hänen opettajansa tai tukihenkilönsä koulussa tietää kodin tilanteesta, ja että hän voi tulla kouluun monenlaisissa mielialoissa ja saada ymmärrystä ja tukea. 8. Nuoren mielialan ja käyttäytymisen vaihteluita ymmärretään ja häntä tuetaan vaikeina päivinä. Taidat olla allapäin. tai Ymmärrän hyvin että sinua kiukuttaa. Nuoren tunteita ja tunteiden ilmaisua ei tule ohittaa tai kieltää ( Älä nyt ) Voi myös olla ettei nuori halua puhua mitään, mutta puhumatonta nuortakin voi tukea. 9. Nuoren vanhemmista puhutaan koulussa lämmöllä ja kunnioittaen, samoin opettajasta kotona. 10. Hyvä yhteistyö kodin ja koulun välillä. Kaikille lapsille on tärkeää, että heidän elämänsä aikuiset tekevät yhteistyötä. Erityisen tärkeää se on nuorille, joiden elämässä on vaikeuksia.

16 Toimintasuunnitelma Nuoren nimi: Pvm: Paikalla: Sovitaan seuraavat toimet vahvuuksissa: Huoltajat / Opettaja / Nuori Kotona: Koulussa: Sovitaan seuraavat toimet haavoittuvuuksissa: Huoltajat / Opettaja / Nuori Kotona: Koulussa:

6. Neuvonpidon järjestäminen. Halutaanko saada mukaan muita tahoja, kuten perheen omaa sosiaalista verkostoa tai erilaisia palveluja tai järjestöjä tukemaan kotia ja/tai koulua? Esim. jos koulu tai koti on nuoren kanssa ymmällään, voidaan mahdollisuuksien mukaan kutsua mukaan perheneuvolan tai lastenpsykiatrian työntekijä. Jos nuori tarvitsee tukea harrastukseen, kutsutaan paikalle kyseisen harrastuksen vetäjä. Jos Neuvonpito päätetään järjestää, käytetään apuna Neuvonpito-lokia. 7. Lopuksi, miltä tämä keskustelu tuntui? Nuori Huoltajat Työntekijä 17 5.2 Esimerkki: Lapset Puheeksi keskustelu ja Neuvonpito 14-vuotiaan Pekan asiassa Opettaja ja nuoren äiti ja isä käyvät Lapset puheeksi keskustelun. Pekka on vanhempien mukaan ollut aina hyväntuulinen urheileva lapsi. Nyt ovat mielialat alkaneet ailahdella, Pekka on usein huonolla tuulella ja tulee kiistoja kotiintuloajoista. Hän on aikaisemmin viettänyt mielellään aikaa pikkuveljen kanssa urheiluhallilla, jossa hän on ohjaillut myös pikkuveljen kavereita. Tämä on nyt jäänyt. Urheiluseuransa nuorten kanssa Pekka on alkanut tupakoida ja olla myöhään ulkona. Koulussa hän on tunneilla passiivinen, joskus ylimielinen ja läksyjä on jäänyt tekemättä. On myös tullut poissaoloja. Häntä ei kiusata. Isä kärsii masennuksesta, myös äiti on uupunut, perheellä on taloudellisia huolia. Vanhemmilla on riitoja ja jonkin verran alkoholin käyttöä. Molemmat kantavat lapsistaan huolta, mikä lisää isän masennusta ja vanhempien välisiä ristiriitoja. Selviää myös, että vanhemmilla ei ole enää varaa maksaa urheiluseuran vuosimaksua. Nuoren tilanne ei ole herättänyt koulussa huomiota. Hänen käyttäytymisensä muutokset ovat tavallisia murrosikäiselle, mutta Lp:ssä havaitaan, että vaarana on kehityspolku kohti lisääntyviä ongelmia. Päätetään pitää Neuvonpito, johon vanhemmat kutsuvat isän työntekijän mielenterveystoimistosta sekä työntekijän sosiaalitoimistosta. Opettaja kutsuu liikunnanopettajan. Vanhemmat käyvät Pekan kanssa läpi lokikirjan ja keskustelun päämäärät. Pekka päättää tulla mukaan, mutta ei lupaa olla paikalla koko aikaa, Jos en kestä sitä. Se sopii. Hän toivoo paikalle urheiluseuran vetäjän. Seuraavan neljän viikon ajaksi sovitaan, että opettaja huomioi Pekan kouluun tulon (esim. katsekontakti ja pieni hymy) ja orastavankin halun osallistua tuntien kulkuun. Hän myös keskustelee Pekan kanssa jokaisesta poissaolosta. Liikunnanopettaja antaa Pekalle mahdollisuuden olla avuksi muiden ohjaamisessa, kun lisäapua tarvitaan. Urheiluseuran vetäjä tarjoaa Pekalle mahdollisuutta tulla apuohjaajaksi pienten lasten urheilukerhoon. Hän lupaa keskustella seuran nuorten kanssa tupakoinnin ja valvomisen vaikutuksesta urheilusuorituksiin. Sosiaalityöntekijä selvittää mahdollisuuksia maksaa urheiluseuran jäsenmaksu isän sairasloman ja työttömyyden ajan sekä myös perheen tarpeet toimeentulotu-

keen. Mielenterveystoimiston työntekijä järjestää kolme yhteistä tapaamisia isän ja äidin kanssa. Pyrkimyksenä on selventää, miten työttömyys, taloudelliset vaikeudet ja uupumus voivat heijastua riitoina parisuhteeseen ja jaksamattomuutena vanhemmuuteen. Vanhemmat ottavat masennuksen puheeksi lasten kanssa, selventävät lapsille mistä vanhempien ärtymyksessä ja riidoissa on kysymys ja miten he pyrkivät asioita ratkaisemaan. He neuvottelevat Pekan kanssa kotiintuloajoista ja pitävät niistä kiinni. Pekka sopii keskusteluista opettajan kanssa, jos tulee poissaoloja. Hän lupautuu apuohjaajaksi lasten urheilukerhoon ja auttamaan liikunnanopettajaa tarvittaessa. Sovituista toimenpiteistä tehdään lyhyt selostus, joka jaetaan kaikille osallistujille. Neljän viikon kuluttua tilanne arvioidaan uudestaan. Pohdinta. Tarkoituksena oli Pekan kehityksen tukeminen ja mahdollisen käytösongelmakierteen ehkäiseminen. Tärkeä osa suunnitelmaa oli opettajien myönteinen tuki Pekan koulunkäyntiin ja Pekan mahdollisuus käyttää taitojaan rakentavalla tavalla ja tulla tärkeäksi ja vastuulliseksi jäseneksi omissa yhteisöissään. Perheen kokonaistilanteen ymmärtäminen oli tärkeää Pekalle, mutta myös opettajalle, kun hän keskusteli Pekan kanssa poissaoloista. Vanhemmat kokivat omien voimiensa kasvaneen jo siitä, että eri tahot tulivat yhteen tukemaan Pekkaa ja heitä. - Ennaltaehkäisy on tehokkainta, kun otetaan huomioon lapsen ja nuoren elämäntilanne mahdollisimman monipuolisesti. 18