Sosiaalitoimen aikuissosiaalityön. Tutkimus- ja kehittämishanke



Samankaltaiset tiedostot
THL:n mittariprojekti AVAIN-mittari sosiaalityön vaikuttavuuden arvioinnissa

Aikuissosiaalityön vaikuttavuuden arviointimittareiden tutkimus- ja kehittämishankkeen tuloksia ( ) Caset Tuusula ja Seinäjoki

Aikuissosiaalityön vaikuttavuusmittari tulevaisuuden työkaluna

PEILISALI - sosiaalityön reflektiivisen itsearvioinnin lomake

AVAIN-mittari aikuissosiaalityön vaikuttavuuden arvioinnissa

Tutustuminen Kuvastin-menetelmään

Aikuissosiaalityön vaikuttavuuden arviointimittari AVAIN

Reflektiiviset rakenteet vaikuttavuuden edellytyksenä sosiaalipalveluissa

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja

Valtaistus -Valtakunnallinen aikuissosiaalityön kartoitus

AVAIN vaikuttavaan aikuissosiaalityöhön

PALVELUOHJAUS VAMMAISTYÖSSÄSSÄ TYÖKOKOUS Keski-Suomessa

Miten nykyinen palvelujärjestelmä kohtaa nuoret aikuiset? Nykyisen palvelujärjestelmän analyysi ja kritiikki

Kuvastin ASIAKASPEILI

AVAIN- Mittari sosiaalityön vaikuttavuuden arviointiin Minna Kivipelto & Sanna Blomgren & Pekka Karjalainen & Paula Saikkonen

Kokkolan Työvoiman Palvelukeskuksen Kokkolan toimipaikan toimintasuunnitelma vuodelle 2011

Viimesijaisen turvan huono-osaiset sosiaalityön asiakkaina

Sosiaalialan osaaminen Lapissa

Kuntouttava työtoiminta Espoossa 2013

Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli

TELMA-TOIMINNAN TOIMINTARAPORTTI Telma-toiminnan tausta ja tavoitteet

TYP:n lähikehityksen jäljillä mihin suuntaan ja miten Lahdessa?

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

Pohjanmaa hanke II vaihe jatkohakemuksen pääkohdat. Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja

TOIMIVA YHDISTYS. Yhdistystoiminnan päivittäminen

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Arviointiverkosto. Toimintasuunnitelma. Kivipelto & Vuorenmaa päiv

ö Minna Kivipelto, THL

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

Osallisuuden varmistaminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen vammaissosiaalityön asiakasprosessissa (VamO) Lapin vammaistyön koordinaatioryhmä 1.6.

Kokemuksia maakuntien ja valtion välisten ohjausneuvottelujen tietopohjasta ja KUVA-hankkeen toimeenpanoehdotukset

Rakenteinen tieto ja asiakastietojärjestelmä sosiaalityön pakotettu muutos

Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell

LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ

Paikka: SeAMK / Koskenalan yksikkö, Koskenalantie 17, Seinäjoki.

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

Etelä-Pohjanmaan maakuntakeskus

Palaute RAI-vertailukehittämisen seminaarista: Kuntoutumisen mahdollisuudet Helsinki Congress Paasitorni

PK Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA

Työn ja asiantuntijuuden kehittäminen arvioinnin avulla. SOSTE:n arviointiverkoston kolmas verkostotapaaminen

Asiakaslähtöisen palvelusuunnitun. Lokakuu 2011, päivitetty Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta

H E L S I N G I N K A U P U N G I N S O S I A A L I - J A T E R V E Y S V I R A S T O

SOSIAALINEN KUNTOUTUS. Marjaana Seppänen POSKEn seminaari

Määrämuotoinen kirjaaminen sosiaalihuollon arjessa

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja

Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Erityistyöllistämisen verkostoseminaari Hämeenlinna. Kunnan työllistämispalveluista Sosiaalityön johtaja Anna Roinevirta Janakkala

Sosiaalinen kuntoutus Syyskuu 2014

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

VANTAAN KAUPUNKI Työllisyyspalvelut/KOPPI-hanke KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN STARTTIRYHMÄT

VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI

Uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

Lastensuojelun tärkeä tieto

Hyvästä parempaan RAI muutoksen tukena

POTKU hanke potilas kuljettajan paikalle. POTKU -ohjausryhmä hankejohtaja Erja Oksman hankesuunnittelija Mari Sisso

Pohjanmaa hanke tilannearvio 11/2006 jatkohakemuksen lähtökohdat. Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

KESKI-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS = KOSKE

Virkailijan nimi: Kallio Riitta Osoite: Valtakatu 16, Rovaniemi Puhelin: Sähköposti:

OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ. Lastensuojelun asiakasperheiden palveluiden kehittäminen ja laadun parantaminen

SOTE- ja maakuntauudistus

KiTi-hankkeen kehittämistyön kaari ja tulokset. Anni Kuhalainen ja Matti Karvonen

Vaikuttavuuden haaste. Kehittämispäällikkö Laura Yliruka Lahti. sosiaalityössä

Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa

Sosiaalityö ja vaikuttavuus: kuinka työn vaikuttavuus otetaan haltuun?

Pitkäaikaistyöttömät terveyskeskuksen ja sosiaalitoimen yhteisenä asiakkaana

Asiakasvalikointi. Tiedotuskanavien vahvistaminen

Ajankohtaista Kohtaamosta / Tuki Ohjaamoille

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief

miten asiakas saa sosiaalityön palvelut?

PÄIHDEKUNTOUTUJA KANSANOPISTO-OPISKELIJANA - haasteet ja mahdollisuudet

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

AIKUISSOSIAALITYÖ KUNNAN PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ

Lapset puheeksi Oulussa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä

Arviointi Mallit -projektin kokeiluissa

seminaari syrjään jätetyistä, sosiaalisesta vahvistamisesta ja osallisuuden lisäämisestä. Kajaani

henkilokohtainenbudjetointi.fi

Kunnista kuultua Varsinais- Suomen tunnistetut kehittämisen tarpeet

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Ensi- ja turvakotien liitto.

Johdatus lapsivaikutusten arviointiin

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Äänekosken palveluohjausmalli Auli Savolainen ja Päivi Pulli

Prosessikansio. Kotihoidon asiakasprosessi. Prosessin vastuuhenkilö: Prosessin kuvaus pvä / päivitys pvä LIITE 3

AIKUISTEN AVOMUOTOISEN MIELENTERVEYSKUNTOUTUKSEN KEHITTÄMISHANKE (AMI) Lähettäjä

Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko

Terveyden edistämisen vaikutus vai vaikuttavuus? Vaikuttavuuden seurannan mahdollisuudet

OHJURI hankkeen palvelut työllistymisen tukena

Solmu vai rusetti kommentteja Kelan dokumentista

ETSIVÄN NUORISOTYÖN KÄSIKIRJA. Anna Vilen

Asiakaspeili-lomakkeeseen kirjattuja asioita voidaan käyttää myös sosiaalityön palvelujen kehittämisessä.

HAKUINFO päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus

Asunnottomina vankilasta. vapautuvat vantaalaiset

Kivikon toimipisteen Sora-toiminta

Transkriptio:

Sosiaalitoimen aikuissosiaalityön vaikuttavuuden arviointimittarien kehittäminen Tutkimus- ja kehittämishanke

Aikuissosiaalityötä koskevia muutoksia Sosiaalilainsäädännön uudistus Sosiaalityön määrittely/kyllä vai ei ammattiryhmäkohtainen Sosiaaliohjauksen sisältö Hyvinvointi-käsitteen sisällöt (esim. hyvinvointineuvonta ) i t ) Kunta- ja palvelurakenneuudistus Sosiaalihuollon ll muutokset ovat olleet ensi sijassa toiminnallisia, esim. sosiaalityön tiimiyttämistä ja siirtymistä yhdennetystä y eriytyneeseen y sosiaalityön (Heinämäki 2011) Työnjakokysymykset (HS 9.10.2011) 27.1.2012 Minna Kivipelto 2

27.1.2012 Minna Kivipelto 3

Aikuissosialityön keskeiset asiakasryhmät (Blomgren 2012) Päihteidenkäyttäjät/ päihdeasiakkaat (51 % vastaajista) Pitkäaikaistyöttömät/ työttömät (40 % vastaajista) Ammattikouluttamattomat, työttömät, syrjäytyvät nuoret (29 % vastaajista) Tulottomat, taloudellisissa ssa vaikeuksissa ssa olevat (25 % vastaajista) 27.1.2012 Kivipelto, Karjalainen, Yliruka & Blomgren 4

Toimeentulotukityön osuus työajasta aikuissosiaalityön sosiaalityöntekijöillä t ja sosiaaliohjaajilla jill (Blomgren 2012) 80 % vastaajista totesi, että toimeentulotukityötä oli kunnassa siirretty etuuskäsittelijöille Sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaajat käyttävät kuitenkin edelleen suuren osan työajasta toimeentulotukityöhön 100 % 90 % 80 % Toimeentulotukityön osuus työajasta (%) 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 61-100 prosenttia 31-60 prosenttia 10-30 prosenttia Alle 10 prosenttia 20 % 10 % 0 % Sosiaalityöntekijä (n=109) Sosiaaliohjaaja (n=70) 27.1.2012 Minna Kivipelto 5

Hankkeen tavoitteet t Hankkeen tavoitteena on tutkia Millaiset mittarit soveltuvat aikuissosiaalityön vaikuttavuuden arviointiin? Millaisia tapauskohtaisen arvioinnin mittareita aikuissosiaalityöhön on tarjolla? Mitä tapauskohtaisen arviointimittariston i itt i t kehittäminen sosiaalitoimissa edellyttää? Millaista asiantuntemusta ja verkostoja tarvitaan? Miten kehitetyt mittarit tukevat tietoon/näyttöön perustuvan sosiaalityön kehittämistä? Mitä tukea ne tarjoavat käytännön työntekijöille? 27.1.2012 Kivipelto, Karjalainen, Yliruka & Blomgren 6

Tutkimus- ja kehittämistoiminta koostuu kolmesta yhteistyötahojen (Helsinki, Tuusula ja Seinäjoki) kanssa toteutettavasta osahankkeesta 27.1.2012 Kivipelto, Karjalainen, Yliruka & Blomgren 7

Yhteistyötahot t h t Helsingin sosiaaliviraston Läntinen sosiaaliasema Seinäjoen kaupungin Sosiaali- ja terveyskeskuksen perussosiaalityön toimeentulotukiyksikkö Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet Botnia Tuusulan kunnan sosiaali- ja terveystoimi, Sosiaalinen kuntoutus Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Finsoc 27.1.2012 Kivipelto, Karjalainen, Yliruka & Blomgren 8

Mitä osahankkeissa tehdään Kehitetään tapauskohtainen arviointimittaristo aikuissosiaalityön vaikuttavuuden arviointiin (Seinäjoki, Tuusula) Tarkastellaan asiakasseurantalomakkeen käyttökelpoisuutta vaikuttavuuden arviointimittarina (Helsinki) Testataan kehitettyä mittaristoa aidoissa sosiaalityön tilanteissa tietyn ajan Tavoitteena on tukea mittariston avulla näyttöön perustuvan toimintatavan kehittymistä yhdessä työntekijöiden kanssa Saada aikuissosiaalityön arviointiin vaikuttavuusmittari ja tiedonmuodostusrakenne, joka on osa asiakastyön prosessia, ei siitä irrallaan oleva tutkimushanke. 27.1.2012 Kivipelto, Karjalainen, Yliruka & Blomgren 9

Hankkeen aikataulu 2010: Taustatyö, hankesuunnittelu/rahoituksen haku, kartoitus meneillään olevista kehittämishankkeista (Karjalainen & Kotiranta 2010), neuvottelut yhteistyötahojen kanssa 2011: Rahoituspäätökset, tarkennetut hankesuunnitelmat, mittareiden kehittämistyö yhteistyötahojen kanssa, mittariston testaaminen käytännön työn yhteydessä, kokemusten kerääminen mittariston toimivuudesta ja kehittämistarpeista 2012: Hankkeen päättäminen, loppuraportti, mittareiden käyttöönotto, jatkotyöstä sopiminen 27.1.2012 Kivipelto, Karjalainen, Yliruka & Blomgren 10

Tuusulan osahanke Toteutetaan sosiaalisen kuntoutuksen yksikössä: sosiaaliohjaaja Jaana Mikkonen & erityissosiaaliohjaaja Jaana Nevalainen & erikoistutkija i tkij Pekka Karjalainen Tavoitteena nuorten ja nuorten aikuisten parissa tehtävän ä kuntouttavan tt sosiaalityön arviointimittarin i itt i kehittäminen 27.1.2012 Kivipelto, Karjalainen, Yliruka & Blomgren 11

Sosiaalisen kuntoutuksen / nuorten sosiaalityön prosessi yhteydenotto / neuvonta alkuhaastattelu tt l / tilannekartoitus t it toimeentulotukipäätös sosiaalityön palvelu palvelusuunnitelma ja /tai aktivointisuunnitelma yhteistyöverkoston luominen palvelun jatkaminen ja yhteistyöverkoston ylläpitäminen palvelun päättyminen 27.1.2012 Kivipelto, Karjalainen, Yliruka & Blomgren 12

Tutkimus- ja kehittämiskysymykset: Miten realistinen tapauskohtainen arviointi voi toimia vaikuttavuuden arviointimittarina? Millaisia resursseja arviointimallin kehittäminen edellytti Tuusulan sosiaalitoimelta? Millaisia haasteita vaikuttavuuden arviointi asettaa eri toimijoille? Millaisia hyviä käytäntöjä arviointimallin kehittämisessä saatiin aikaan,,ja miten tuotettu tieto voi palvella kuntouttavaa työprosessia, päätöksentekoa ja johtamista? Millaisia jatkokehittämisen näköaloja kehittämishanke tuottaa? 27.1.2012 Kivipelto, Karjalainen, Yliruka & Blomgren 13

Realistisen arvioinnin ohjelmateoriaksi työstettiin ns. mekanismitaulukko, jossa kuntouttavassa sosiaalityössä käytettävät työmenetelmät purettiin arvioitavaan it muotoon Olettamus (hypoteesi) siitä, millaiset työmenetelmät t vaikuttavat t minkäkinlaisen i taustan t omaavan nuoren kohdalla ja millaisissa olosuhteissa Myös olettamuksia niistä mekanismeista (prosesseista), jotka tuottavat vaikutuksia (muutoksia) 27.1.2012 Kivipelto, Karjalainen, Yliruka & Blomgren 14

Aineisto tuotetaan asiakaskohtaisilla lomakkeilla, joissa arvioidaan yksilöllisesti mm. asetettujen tavoitteiden toteumista, toteutumisen esteitä ja yhteistyökumppaneiden t id roolia Aineistoina myös kuntouttavan työtoiminnan suunnitelmia, i palvelusuunnitelmia l l i ja tilannearviolomakkeita & nuorten ja yhteistyökumppaneiden y haastatteluja 27.1.2012 Kivipelto, Karjalainen, Yliruka & Blomgren 15

Helsinki/Läntisen sosiaaliaseman osahanke: Uusien asiakkuuksien analyysi Keväällä 2010 toteutettua t t tt tiedonkeruuta t tarkasteltiin t alkumittauksena. Jotta voidaan puhua alkumittauksesta Aineistosta valikoitiin ensisijaisesti uusista asiakkaista täytetyt lomakkeet (n=88) analysoitavaksi. Tämän jälkeen selvitettiin näiden asiakkaiden asiakkuuden tilanne asiakastietojärjestelmän avulla: ovatko asiakkaat edelleen asiakkaina vai onko asiakassuhde päättynyt, y jos asiakassuhde päättynyt, minne siirtynyt kuinka moni oli ns. huoliasiakas, onko asiakkailla ill suunnitelma, kuka on vastuutyöntekijä. Analysoidaan asiakassuhteen päättymisten syyt (epämääräinen/selkeä) 27.1.2012 Kivipelto, Karjalainen, Yliruka & Blomgren 16

N=88 Uudet asiakkaat N=88 N= Asiak- Saattaa Ei kaana aktivoitua Kuinka monta 43 lomaketta tallella? Huoliasiakkaita 15 (7 nimeä 1 3 3 tiedossa) Muita kuin 21 (Lea), 10 3 (Lea) 8 (Lea) huoliasiakkaita 14 (Tytti), 1 (Hanna) (Lea), X (Tytti), X (Tytti), 0 (Hanna) X (Tytti), 1 (Hanna) 0 (Hanna) 27.1.2012 Kivipelto, Karjalainen, Yliruka & Blomgren 17

Työskentely ja sovittua 2.8.2011 2011 Käytiin läpi huoliasiakkaiden tilannetta (ne, joista tunnistetiedot/lomake tallella), n=7. Tarkasteltiin a) käykö dokumenteista ilmi huolen syy b) onko asiakas mahdollisesti sosiaalityön tarpeessa ja palautumassa asiakkaaksi. (Kela-tiedot, väestörekisteritiedot, Työlinjatiedot) Kolmen asiakkaan kohdalla (L2, L1 ja L5) päädyttiin siihen, että pyydetään vastuusosiaalityöntekijää varaamaan ajan/selvittämään tilanteen. Yhden asiakkaan (L3) kohdalla päädyttiin siihen, että sosiaalityöntekijä (Päivi) soittaa asiakkaalle ja tekee tilanneselvityksen puhelimitse jatkotyöskentelyn tarpeen selvittämiseksi. Kaksi asiakasta (L6 ja T 12) siirtynyt alueelta. Harkitaan seurantalomakkeen lähettämistä uudelle alueelle T12 kohdalla. Yksi asiakkaista (T10) asunnoton ja saattaa palata asiakkaaksi, mikäli saa asunnon alueelta. Vastuutyöntekijää ei kuitenkaan voi nimetä, sillä osoitetta ei ole. Päivi tarkastaa välillä tietojärjestelmästä, onko palautunut asiakkaaksi. Mikäli työskentely jatkuu huoliasiakkaiden kanssa, vastuutyöntekijä täyttää seurantalomakkeen syyskuun loppuun mennessä ja tuo asiakastyön tarkasteltavaksi Kuvastin-kokoukseen. Vastuusosiaalityöntekijät täyttävät muiden uusien asiakkaiden kohdalta seurantalomakkeet ns. uusintamittauksena syyskuun loppuun mennessä. 27.1.2012 Kivipelto, Karjalainen, Yliruka & Blomgren 18

Uudelleen mittaus Asiakkaana edelleen olevien asiakkaiden sosiaalityöntekijä täyttää arviointimittarin (seurantalomake) uudestaan alkusyksyllä y 2011. Tehdään analyysi näiden asiakkuuksien tilanteesta ja mittarin toimivuudesta. Tarkastellaan erityisesti huolta aiheuttaneita asiakkuuksia Kuvastin-istunnoissa, istunnoissa, myös muita? 27.1.2012 Kivipelto, Karjalainen, Yliruka & Blomgren 19

Kuvastin-istunnot i t t Kuvastin pysäytyskuvana; tarkastelee tehtyä työtä taaksepäin. Miten olen/(tässä hankkeessa myös: asiakkaan aiempi sosiaalityöntekijä) on työskennellyt? Millaisia keinoja olen valinnut? Millaiseksi vuorovaikutus on kehittynyt asiakkaan kanssa? Miten sosiaalityön tavoitteet ovat löytyneet? Mitkä asiat ovat edistäneet asiakasprosessia? Mitkä haitanneet? Kuvastin orientoi i myös tulevaan työskentelyyn. t Kuvastin on keino tehdä tiimin yhteisiä huomioita asiakasprosessista ja tässä hankkeessa mittarista. 27.1.2012 Kivipelto, Karjalainen, Yliruka & Blomgren 20

Valmistautuminen Kuvastin (Backman 2009; Yliruka 2011) Peilisali väljer klienten Anna svarar på spegelsals - frågor dokumentation om Anna används som bakgrundsmatetial delar ut material till kollegor Sisäinen peili berättar om Anna: ingen avbryter och det ges tid åt berättaren deltagarna fyller i internspegel alla deltar med frågor och förslag diskussion förslag till fortsatt arbete Valmistautuminen Takapeili funderar över Annas siutation igen - Vad har hänt? svarar på backspegel - frågor Prisma Sisäinen peili återkopplar till förra spegelsessionen förslag till fortsatt arbete med Anna 27.1.2012 Kivipelto, Karjalainen, Yliruka & Blomgren 21

Valmistautuminen Kuvastin- työskentelyyn t 1) Sosiaalityöntekijälle tiedot ensimmäisestä seurantalomakkeesta (ns. alkumittaus) 2) Sosiaalityöntekijä täyttää seurantalomakkeen (ns. uusintamittaus) tavattuaan asiakkaan. Asiakastapaamisella voidaan käyttää Asiakkaan peililomaketta. 3) Sosiaalityöntekijä valmistautuu Kuvastinvertaisarviointikokoukseen. Aineistona 1. ja 2. seurantalomake ja Asiakaspeili + muut dokumentit. Työntekijä täyttää Peilisalin/Takapeilin sen mukaan, mikä tarkoituksenmukaista. 27.1.2012 Kivipelto, Karjalainen, Yliruka & Blomgren 22

Kuvastin-kokous k Valmistellun materiaalin esittely vertaisryhmälle A) Asian valmistellut sosiaalityöntekijä kertoo ja muut osallistujat kuuntelevat keskeyttämättä. Vertaisarviointiin osallistuja kirjoittavat ylös (lomake: Sisäinen peili) kuuntelemisen aikana herääviä kysymyksiä, k työskentelyehdotuksia, t t k kirjallisuusvinkkejä, myönteistä palautetta työntekijälle. B) Vertaisarviointikeskustelu Jokainen osallistuja saa puheenvuoron. Peilisalin teemoihin pysähdytään ja käydään arvioivaa keskustelua liittyen työntekijän tekemään työhön, mutta myös työn tekemisen reunaehtoihin. Työtään esitellyt työntekijä kerää esille tulleet työskentelyehdotukset jatkotyöskentelyä varten. Lopuksi hänelle annetaan aitoa myönteistä palautetta. C) Kirjataan ylös yhteiset huomiot liittyen seurantalomakkeeseen mittarina. Pohditaan Kuvastintyöskentelyä seurannan laadullisen arvioinnin tapana. 27.1.2012 Kivipelto, Karjalainen, Yliruka & Blomgren 23

Kysymyksiä liittyen mittaamiseen i Pystyttiinkö mittaria käyttämään mielekkäästi? Miksi? Miksi ei? Millaista muutosta on havaittavissa? Mihin se liittyy? Mitä seuranta kertoo tehdystä sosiaalityöstä? Asiakasprosessista? 27.1.2012 Kivipelto, Karjalainen, Yliruka & Blomgren 24

Seinäjoen sosiaaliviraston osahanke/ perussosiaalityön toimeentulotukiyksikkö Eteneminen 2010 hankkeen valmistelu, yhteistyöneuvottelut 2011 hankkeen käynnistäminen, mittariston rakentaminen, verkkopohjaisen ohjelman työstäminen ja ohjelman testauskäyttö aloitettu sosiaalivirastossa (marraskuu) 2012 testaaminen päätetään, hankkeeseen kohdistuva tutkimus (esim. sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien haastattelut, asiakkaiden palautteet, hankkeen raportointi 27.1.2012 Kivipelto, Karjalainen, Yliruka & Blomgren 25

AVAIN-ohjelma https://fio.stakes.fi/avain/ stakes fi/avain/ Taustalla realistinen tapauskohtainen arviointi Vaikuttavuus = tavoitteisiin pääseminen Mittaus asiakkuuden alkaessa ja asiakasprosessin päättyessä (ns. AB-asetelma) 27.1.2012 Kivipelto, Karjalainen, Yliruka & Blomgren 26

Testaustilanne til tammikuussa 2012 Järjestelmään kirjattu 199 asiakasta, joista arviointi tehdään 159 asiakkaan kohdalta 40 asiakkaan kohdalla arviointia ei tehdä.syyt: Asiakas kieltäytynyt tietojen kirjaamisesta (28) Etuuskäsittelyasiakas, ei sosiaalityön tavoitteita (7) Asiakas ei palauttanut suostumuslomaketta (2) Asiakkaan päihtymystila (1) Asiakkuus ei alkanut, kielteinen i päätös (1) Muutto toiselle paikkakunnalle (1) Arviointi II-vaihetta ei ole vielä aloitettu 27.1.2012 Kivipelto, Karjalainen, Yliruka & Blomgren 27

80 Tavoitteena erittäin paljon 70 60 50 40 30 20 10 0 27.1.2012 Kivipelto, Karjalainen, Yliruka & Blomgren 28

60 Tavoitteena tilanteen pitäminen ennallaan 50 40 30 20 10 0 27.1.2012 Kivipelto, Karjalainen, Yliruka & Blomgren 29

Tilannetekijät, jotka edistävät erittäin paljon tavoitteen saavuttamista 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 27.1.2012 Kivipelto, Karjalainen, Yliruka & Blomgren 30

50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Tilannetekijät, jotka vaikeuttavat erittäin paljon tavoitteen saavuttamista 27.1.2012 Kivipelto, Karjalainen, Yliruka & Blomgren 31

160 140 120 100 80 60 40 20 0 Paljon käytettäviä ttä menetelmiä 27.1.2012 Kivipelto, Karjalainen, Yliruka & Blomgren 32

Menetelmiä, joita ei käytetä tä lainkaan 140 120 100 80 60 40 20 0 Ei käytetä lainkaan Kri isityö Luennointi, kouluttajana toimiminen Ryhmämuotoin Järjestö- tai yhdi Poli en sosiaalityö (esim. stystoiminnan kautta ittinen vaikuttaminen Tiedotus- ja vaikutustoiminta Sovitt Tukihe Uusien toiminta telu tai oikeudel listen nkilön tai vertaistuen mallien kehittäminen Asiakkaan edun valvominen Koulutukseen hakeutumisen Hal llinnolliset päätökset, Työntekijän oma kouluttautuminen ja Asiakkaan per Avustami rheen tukeminenn (ml. inen työnhaussaa (ml. Avustaminen m uissa Loppuarviointi, asiakassuhteen Viranomaisverkostojen käyttö Ehtojen ja rajoitteiden asettaminen Asiakkaan tiet Palveluo hjaus toisuuden tukeminen Asiakkaan osallisuuden tukeminen Ratkaisujen ja voimavarojen etsiminen Suunnitelman tekeminen asiakkaalle Keskustelu a siakkaan ongel mista Asiakasta tukeva keskustelu Yleinen asiakkaan neuvonta ja o hjaus Asiakasta koskeva päätöksenteko Asiakkaan tilannearvion tekeminen Asiakkaan tulojen ja menojen Mielipiteen esittäminen asiakkaan 27.1.2012 Kivipelto, Karjalainen, Yliruka & Blomgren 33

Ohjelmaa kehitetään edelleen, ee esim raportointityökalulla työntekijät saavat tietoja eri toimintojen ja osa-alueiden yhteyksistä, esim: Millaiset asiakkaat saavat apua/tukea tietyistä palveluista (esim. tietyn ikäiset/tietyllä alueella asuvat millaiset menetelmät ovat edistäneet tavoitteeseen pääsyä) (Kuvitteellinen kuvio): 50 45 40 35 30 Ryhmän kohdalla eniten käytetty menetelmä: Ratkaisujen ja voimavarojen 25 etsiminen Tavoitteen toteutuminen 20 15 10 5 0 1985-1981-1984 1971-1980 1966-1970 1956-1965 -1955 27.1.2012 Kivipelto, Karjalainen, Yliruka & Blomgren 34

40 35 30 25 20 15 Tavoitteen toteutuminen: arkielämän sujuvuus Tilannetekijä 1: Asiakkaan päihteiden käyttö Käytetty menetelmä: Toimeentulotukipäätös 10 5 0 1985-1981-1984 1971-1980 1966-1970 1956-1965 -1955 27.1.2012 Kivipelto, Karjalainen, Yliruka & Blomgren 35

Testauksen jälkeen Osahankkeiden raportointi v 2012 Tulokset ja johtopäätökset: Millaista vaikuttavuustietoa kussakin osahankkeessa saatiin? Miten kehitetyt mittarit tukivat tietoon pohjautuvien käytäntöjen kehittämistä sosiaalityössä? Sosiaalityön vaikuttavuuden arvioinnin edellytykset (resurssit, osaaminen, tietojärjestelmät jne) Jatkosuunnitelmat: kansainvälinen vertailuhanke näyttöön perustuvan sosiaalityön kehittämisestä 27.1.2012 Kivipelto, Karjalainen, Yliruka & Blomgren 36

27.1.2012 Kivipelto, Karjalainen, Yliruka & Blomgren 37