081 JÄÄRATA 2014 081.1 MÄÄRITELMÄ

081 JÄÄRATA 2014 081.1 MÄÄRITELMÄ 081.2 MOOTTORIPYÖRÄT JA KILPAILULUOKAT 081.2.1 Mttripyörät 081.2.1.1 ATV (Nelipyöräinen mttripyörä) 081.2.2 Kilpailulukat 081.2.3 Samalla mttripyörällä kilpaileminen eri kilpailulähdöissä 081.3 AJAJAT 081.3.1 Ajajien ikä 081.3.2 Ajajien varusteet 081.3.3 Numerkilvet 081.4 ILMOITTAUTUMINEN 081.5 RATA 081.6 HARJOITUKSET 081.6.1 SM-kilpailun karsinta 081.7 KATSASTUS 081.7.1 Pyörien vaihtaminen 081.7.2 Renkaiden sääntöjenmukaisuus 081.7.3 Lppukatsastus 081.8 LÄHTÖ 081.8.1 Lähtötapa 081.9 KILPAILUT 081.9.1 Kilpailijiden määrä 081.9.2 Kilpailun kest ja ajtapa 081.9.3 Merkinannt 081.9.4 Kerhjukkueiden SM-kilpailut 081.10 TEKNISET SÄÄNNÖT 081.10.1 Liukuesteet 081.10.2 Mttri 081.10.3 Nastjen määrä ja mittaustapa 081.10.4 Ohiajmelumittaus-menetelmä 081.10.5 Pakputki 081.10.6 Runk ja takahaarukka 081.10.7 Sujakaari 081.10.8 Takavalaisin 081.10.9 Tasanastitus 081.10.10 Turvakatkaisin 081.11 TULOKSET, SIJOITUKSET JA PISTEET 081.12 PALKINNOT

081 JÄÄRATA 081.1 MÄÄRITELMÄ Jäärataa ajetaan mtcrss-mttripyöriin perustuvilla ja erikisnastitetuilla renkailla varustetuilla ajkeilla. Lajille minainen piirre n, että lähtöviivalla khtaavat eri mttripyörä urheilulajien edustajat. Jäärataa ajetaan JR1, JR2, JR3 sllukissa ja ATV lukissa sekä sivuvaunulukassa ( SIV). Jäärata n kilpaurheilun lisäksi erinmaista "ffseasn" harjittelua kaikkien eri lajien ajajille. Nämä säännöt vat vimassa kaikissa Sumessa Sumen Mttriliitt ry:n (SML) luvalla järjestettävissä jääratakilpailuissa Urheilusäännöstön lisäksi. 081.2 MOOTTORIPYÖRÄT JA KILPAILULUOKAT 081.2.1 Mttripyörät Kilpailu n avin lukan I ryhmien A/1, B/2 sekä ATV (ks. 081.2.1.1) mttripyörille. Lukka I ryhmä A/1 slmttripyörät Kaksipyöräinen ajneuv, jka kulkiessaan jättää yhden jäljen maahan. Lukka I ryhmä B/2 mttripyörät kiinteällä sivuvaunulla; Klmepyöräinen ajneuv, jka eteenpäin kulkiessaan jättää maahan kaksi tai klme jälkeä ja n varustettu kiinteällä sivuvaunulla mudstaen täydellisen ja yhtenäisen yksikön. Mikäli ajneuv jättää klme jälkeä, mttripyörän jälkien keskilinjjen väli ei saa lla 75 mm:ä suurempi. Jälki määritellään ajneuvn kunkin pyörän pitkittäiseltä keskilinjalta sitä eteenpäin siirrettäessä. Kaikkien slmttripyörien (ryhmä A) täytyy lla siten knstruituja, että ne vat täysin ajajan hallittavissa. Sivuvaunullisten mttripyörien (ryhmä B) tulee lla knstruituja kuljettamaan matkustajaa. Eri ryhmien ajkit eivät saa kilpailla samassa lähdössä. Kilpailuun sallistuvasta mttripyörästä n pistettava valaisimet tai ne n sujattava tehkkaasti liimanauhalla tai muulla tavin, jka estää sirpaleiden putamisen radalle. Myös rekisteritunnuskilvet n pistettava. 81.2.1.1 ATV (Nelipyöräinen mttripyörä) Numerkilvet n ltava justavasta materiaalista valmistetut ja kulmistaan pyöristetyt. Kilpien kk pitää lla vähintään 17 cm X 17 cm. Phjaväri pitää lla valkinen tai keltainen, numert mustat. Etupuskuriin n kiinnitettävä numerlaatta, jka näkyy eteenpäin. Taakse n kiinnitettävä numerlaatta, jka näkyy taaksepäin. Numeriden vähimmäismitat vat: krkeus 140 mm, leveys 70 mm, fntin paksuus 25 mm ja numeriden välit 15 mm. ATV- ajkeissa etukate, jalkasujat, kaatuma- tai nstrauta takana, etupuskuri ja tappkatkaisija vat pakllisia. ATV: n suurin sallittu leveys n 1300 mm. Ohjaustangn maksimileveys 850 mm, minimileveys 600 mm. Mlempiin etupyöriin vaikuttava käsikäyttöinen jarru ja mlempiin takapyöriin vaikuttava jalkakäyttöinen jarru vat pakllisia. Muilta sin nudatetaan Mtcrssin/Supermtn sääntöjä.

081.2.2 Kilpailulukat Kaikissa kilpailuissa n nudatettava seuraavaa lukkajaka: JR1 (A ja B) 151 250 cc/2t tai 251 450 cc/4t JR2 (A ja B) alle 150 cc/2t tai alle 250 cc/4t JR3 (A ja B) 251 500 cc/2t tai 451 700 cc/4t Sivuvaunulliset nelisylinterinen max 600 cc 2-t tai 4-t, klmisylinterinen max 675 cc 2-t tai 4-t, kaksisylinterinen max 750 cc 2-t tai 4-t ja yksisylinterinen kuutitilavuus vapaa 2-t tai 4-t. Sivuvaunullisten mttrikt pysyvät samana kausilla 2014-2017. Veteraanit kuutitilavuus n vapaa riippumatta mttrin timintaperiaatteesta C 80 51 85 cc/2t tai max. 150 cc/4t ATV Open 200 750 cc, max. 2 syl. ATV 450 Alle 450 cc, max 2 syl* *ATV 450 -lukassa 2-tahtimttrin suurin sallittu iskutilavuus n 250 cc. 081.2.3 Samalla mttripyörällä kilpaileminen eri kilpailulähdöissä Sallitaan saman mttripyörän käyttäminen sekä A-lukan että B-lukan lähdössä nudattaen kyseisen lukan kuutitilavuusrajja. 081.3 AJAJAT 081.3.1 Ajajien ikä C80 12-16 v. JR 2 (max 150 cc 2T/ max 250 4t) 14 v. JR 1 (max 250 cc 2t/ max 450 4t) 15 v. JR 3 (max 500 cc 2t/ max 700 cc 4t) 16 v. Sivuvaunullisen matkustaja 16 v. Sivuvaunullisen ajaja 18 v. Veteraanit 40 70 v. Kats ATV-lukan ikärajat ATV-lajisäännöistä. 081.3.2 Ajajien varusteet Vaatetus määritellään Urheilusäännöstön teknisissä säännöissä khdassa 033. Vaatetuksen ja jalkineiden salta n vaatimukset samat kuin Rad Racingissa, ratalajeissa ja Drag Racingissa. Rintakehän, selän ja lkapäät sujaavan "panssarin" käyttö n pakllista kaikissa lukissa. Lukassa C 80 susitellaan niskasujuksen käyttöä.

081.3.3 Numerkilvet B- ja VET lukissa sallitaan vastaavan A-lukan numern/ numerkilven väri, mikäli samalla pyörällä sallistutaan kummankin lukan lähtöihin. C 80 -lukassa käytetään mtcrss-lukituksen mukaisia numerkilven ja numern värejä tai ellei le ajanut mtcrssia, niin musta phja-valkiset numert. 081.4 ILMOITTAUTUMINEN 081.5 RATA Ilmittautumismaksun suuruudeksi vusina 2013-2014 lajiryhmä susittelee SM- lukissa 50 / ajaja / lukka ja muissa lukissa 40 / ajaja / lukka. Radassa n ltava kaarteita kumpaankin suuntaan. Kaarteet n pyrittävä tekemään niin, että n useita samanarvisia ajlinjja, esim. kun kaarre tehdään kaksisaisena niin, että välissä n lyhyt sura suus. Tällainen ja riittävän npea rata ei jauhaudu urille. Radan hitain kaarre pitäisi sijittaa pääsuralle tuln. Radan vähimmäisleveys n 20 m, vähimmäispituus n 800 m ja lähtösuran vähimmäisleveys n 35 m. Pikkeuksia edellä esitettyihin sallitaan jäädytetyllä maaphjalla järjestettävien kilpailujen salta. SM-kilpailun radan vähimmäispituus n 1500 m ja sen lähtösuran vähimmäispituus n 300 m. C 80 -lukassa radan pisimmän suran pituus n enintään 250 m. Rata n eristettävä yleisöstä vähintään 1 m:n krkuisella lumivallilla. Radan merkitsemiseen susitellaan käytettävän hälyranssilla värillä värjättyjä vanerisia tai pehmytmuvisia suikaleita, pituus 1000 mm, leveys 50 mm paksuus max 4 mm sekä nauhaa. Vaihtehtisesti radan merkitsemiseen vidaan käyttää teiden merkitsemiseen käytettäviä ranssin värisiä aurausviittja ja ratanauhaa. Aurausviitan materiaalin tulee lla muvia, putken max halkaisija 35 mm ja seinämän max paksuus 2 mm. Havuja saa käyttää radan lisämerkintään edellisten merkintätapjen lisänä. Lumivallin ja yleisöalueen välillä n ltava vähintään 5 m:n levyinen vapaa alue. Lumi ja jääpölyn eliminintiin n panstettava, esim. kastelua pitäisi spivissa lsuhteissa käyttää. 081.6 HARJOITUKSET 081.7 KATSASTUS Harjitusajn n ltava vähintään neljä kierrsta. 081.6.1 SM-kilpailun karsinta Millin järjestetään karsinnat, karsintaerien pituus n 4 ratakierrsta. Ajajat päästetään lähtölinjalle järjestyksessä; 1. A-karsinnasta, 1. B-karsinnasta, 1. C- karsinnasta, 2. A-karsinnasta jne. 081.7.1 Pyörien vaihtaminen Etu- ja takapyörien vaihtaminen ajkista tiseen n sallittua, mutta sen tulee tapahtua katsastuspäällikön valvnnassa. 081.7.2 Renkaiden sääntöjenmukaisuus Renkaiden sääntöjenmukaisuus tarkastetaan nastamäärän, nastituskrkeuden sekä pistkkeina nastan mittjen salta jkaisen kilpailun katsastuksessa. Hyväksytyt takarenkaat merkitään katsastuksen yhteydessä. Ajaja vi tuda katsastukseen yhden ylimääräisen takarenkaan pyörää khden.

081.8 LÄHTÖ Kilpailussa ja lpputarkastuksessa mttripyörässä n ltava katsastuksessa merkitty rengas. Renkaan säännönmukaisuus arviidaan katsastuksessa käyttäen apuna nastan kknaisulkneman näyttävää mittalaitetta. Vastalausetilanteessa renkaan sääntöjen mukaisuudesta päättää kilpailun tumarist. Epäselvyyksiä saattaa esiintyä, mikäli rengas ei kilpailun jälkeen le tasanastitussäännön mukainen. Mikäli se jhtuu nastjen liimauksen irtamisesta tai kumin murtumisesta nastan ympäriltä, ajajan suritusta ei pidä hylätä. 081.7.3 Lppukatsastus Kilpailun kuuden (6) parhaan ajajan mttripyörät n suljettava valvttuun varikkn välittömästi kilpailun jälkeen renkaiden ym. tarkastusta varten. Suljettuun varikkn sijitetusta mttripyörästä saa ttaa pyörän/ pyörät tisen lukan mttripyörään vain järjestäjän valvnnassa. Suljettu varikk tulee lla vähintään nauhalla muusta alueesta ertettu alue, jnka mitat vat vähintään 20 x 10 m. Mikäli samalla mttripyörällä ajetaan sekä A- että B-lukan lähdöissä ja A-lukan lähdössä sijitutaan kuuden parhaan jukkn, tudaan mttripyörä suljettuun varikkn välittömästi B-lukan lähdön jälkeen. A-lukassa kyseisellä pyörällä kilpaillut ajaja vastaa pyörän tunnista suljettuun varikkn lppukatsastusta varten. Mikäli pyörää ei tuda suljettuun varikkn, jhtaa se tulsten hylkäämiseen. Kilpailuissa järjestetään mina lähtöinään lukat C 80, JR1 B, JR2 B, JR3 B, VET ja ATV Open. Veteraanilähtöön sallistuvat eivät saa samassa kilpailussa sallistua A- tai B-lukan kilpailuun. 081.8.1 Lähtötapa Kaikissa jääratakilpailuissa n nudatettava seuraavaa lähtötapaa: Lähtöalue n varsinaisen ajradan ulkpulella. Lähtö tapahtuu jääratalajiryhmän edustajan paikan päällä hyväksymällä vallaitteella. Vallaitteisiin susitellaan liitettävän varaslähdön ilmaiseva valkenn. Kansallisissa kilpailuissa vidaan käyttää lippulähtöä. Lähtölinjana timii jäähän kaivettu ura, jnka syvyys n vähintään 5 cm ja leveys 20 cm. Ajkkien etupyörät vat urassa lähtöhetkellä. ATV-lukassa ajkkien etupyörät vat uran takana, uran takareunan khdalla. Henkilökhtaisesta tisesta varaslähdöstä rangaistuksena n kyseisen ajajan kilpailusta pissulkeminen. Lähtö tapahtuu käynnistetyin mttrein. Kauden ensimmäisessä SM-sakilpailussa lähtölinjalle saavutaan seuraavasti: edellisen vuden SM-kilpailun lpputulksissa pisteillä lleet lukan ajajat muut kilpailunumerjärjestyksessä Ellei karsintaa järjestetä kauden seuraavissa sakilpailuissa, lähtölinjalle saavutaan seuraavasti: kuluvan kauden ajajat mestaruuspisteiden mukaisesti järjestyksessä, pisteettömät kilpailunumerjärjestyksessä B- ja C 80 -lukissa kilpailijiden lähtöjärjestys n arvttava.

Jääradalla kaikki edellisellä kaudella SM- tai Sumen Cup -pisteitä saaneet vat ikeutettuja ajamaan sijituksensa mukaisella numerlla. Veteraaneissa numerinti alkaa numersta 50 ylöspäin. 081.9 KILPAILUT 081.9.1 Kilpailijiden määrä JR1, JR2, JR3 (A ja B), C 80 ja VET -lukkien mttripyörille n varattava lähtölinjalla 1,0 metriä ja sivuvaunullisille sekä ATV- lukan mttripyörille 2,0 metriä. Olsuhteista riippuen lähtöön tetaan enintään 25 ajajaa. Lähtö tapahtuu yhdestä rivistä. Mikäli ATV -lukassa sallistujamäärä n krkeintaan 20 ajajaa, tulee lähtö tapahtua yhdestä rivistä. Mikäli ATV- lukassa sallistujamäärä n 21-25 ajajaa, lähtö tulee tapahtua kahdesta rivistä. Ensimmäisen ja tisen lähtörivin etäisyys pitää lla vähintään 8 m. C 80 -lukassa lähtöviivalla vi lla krkeintaan 20 ajajaa. Lähtö tapahtuu yhdestä rivistä. Mikäli ajajia n enemmän, n järjestettävä useampi erä. 081.9.2 Kilpailun kest ja ajtapa 081.9.3 Merkinannt Jääratakilpailu vidaan ajaa: a) lppukilpailuna ajmatkan llessa 10 15 km tai b) karsintaerinä ja lppukilpailuna järjestämällä tarvittava määrä alkueriä, jista ajaikjen perusteella hyväksytään lppukilpailuun vähintään 15 ajajaa. Alkuerän vähimmäispituus n 5 km ja lppukilpailun pituus 10 15 km, mikä ilmaistaan ratakierrksina tai c) erillisenä 10 min aika-ajna, jsta 25 npeinta pääsee lppukilpailuun, tai B- lukissa arpmalla sallistujat kahteen lppukilpailuun. Lisäksi susitellaan, että harjituksissa kilpailusta mahdllisesti karsiutuneille sllukkien ajajille järjestettäisiin yhteinen B-finaali, jssa kaikkien lukkien karsiutuneet ajavat samassa nin 10 min kestävässä lähdössä. C 80 -lukan ajmatkan pituus n n. 6 km. Viralliset merkinannt annetaan lipuilla, jiden kk n nin 750 600 mm seuraavasti: Merkki: Punainen Tarkitus: Kilpailu tai harjitus n keskeytetty kilpailun jhtajan käskystä, ajajien n palattava hitaasti ajaen ratavariklle Musta ja taululla näytetty ajajan numer Kyseisen ajajan n pysähdyttävä ratavariklle ensi tilassa Keltainen, liikkumatn Vaara, nudata varvaisuutta, hittaminen vaikutusalueella kielletty

Keltainen, heilutettuna Välitön vaara, valmistaudu pysähtymään, vaikutusalueella hittaminen kielletty Sininen, heilutettuna Varitus, sinut hitetaan khta kierrksella Vihreä Sini-valkinen Rata n vapaa Lähetyslippu Musta-valkruudullinen Kilpailu n päättynyt 081.9.4 Kerhjukkueiden SM-kilpailut 081.10 TEKNISET SÄÄNNÖT 081.10.1 Liukuesteet Kerhjukkueiden Sumen Mestaruus ratkaistaan yhdessä kilpailussa seuraavasti: jukkueeseen kuuluu klme ajajaa, JR1-, JR2- ja JR3 -lukan ajaja. Kukin lukka starttaa mana lähtönään kaksi kertaa, näin jukkueelle tulee kuusi suritusta, jista viisi parasta humiidaan jukkueen tulkseksi. Kilpailun vittaja n se jukkue, jnka lukista ja eristä riippumatn viiden parhaan sijituksen antama sijituspistemäärä n pienin. Sijituspisteet lasketaan siten, että erän vittaja saa yhden pisteen, tiseksi sijittunut 2 pistettä, klmanneksi sijittunut 3 pistettä jne. Keskeyttäneet ajajat saavat sijituspisteitä siten, että vähiten kierrksia ajanut sijittuu erän viimeiseksi, tiseksi vähiten ajanut erän viimeistä edelliseksi jne. Kierrsten mennessä tasan, sijitus jaetaan. Hylätyt ajajat ja vähemmän kuin kaksi kierrsta ajaneet eivät saa tulsta eivätkä näin llen sijituspisteitä k. erästä. Tasapisteiden sattuessa ratkaisevat erävitt, tiset sijat jne. Mikäli era ei näin saada, ratkaisevat jukkueiden kuudennet suritukset. Tulkset täydennetään lisäämällä jatkksi jukkueet, jilla n vain neljä tulsta. Näiden jukkueiden tasatulkset ratktaan edellä kerrtulla tavalla. Jukkueille jilla n vähemmän kuin neljä tulsta, ei merkitä sijitusta lpputulksiin. JR1, JR2, JR3 (A ja B), C80 ja VET-lukissa takarenkaan nastan kknaispituus n max. 23,0 mm (Nastatyyppi A) tai nastan kknaispituus n max. 21,5 mm ( Nastatyyppi B). SIVUVAUNU -lukissa takarenkaan nastan kknaispituus n max. 21,5 mm (Nastatyyppi B). Sivuvaunulukassa liukuestesäännöt pidetään samana kausilla 2014-2017. Eturenkaassa saa käyttää max. 23 mm nastja (Nastatyyppi A). Renkaan ulkpulelle näkyvän suuden pituus nastasta n nastatyypissä A max 9 mm ja nastatyypissä B 7.5 mm, muuten kuten

kuvassa 1 n määritelty, esim. lkapään n ltava tasmainen vähintään 8 mm halkaisijaan saakka, kuten säännön piirrksesta ilmenee (ks. kuva 1). ATV-lukassa saa käyttää takarenkaissa max. pituudeltaan 20 mm ja kärjen min. halkaisijaltaan 2,2 mm, eturenkaissa max. pituudeltaan 18 mm ja kärjen min. halkaisijaltaan 2,0 mm vapaasti kaupan levia nastja. Nastjen ylälaipan yläpinnan n ltava khtisura tas nastan pituuslinjaan nähden. Nastjen kärki n ltava liimaamalla tai juttamalla kiinnitetty kvametallilieriö. Ns. vinpäänastan käyttö n kielletty. Nastamäärä takana max. 250 kpl/ rengas ja edessä max. 200 kpl/ rengas. Renkaan leveys edessä vähintään 6 tuumaa ja takana vähintään 8 tuumaa. Vanteen kk (halkaisijaltaan) 8-12 tuumaa, vanteen leveys takana 8-10 tuumaa ja edessä 5-6 tuumaa. Autn renkaiden käyttö n kielletty. C 80 -lukassa n käytettävä vapaasti kaupan levaa mtcrsstyyppistä takarengasta. Takarenkaan kk krkeintaan 16 ja eturenkaan kk 19. Missään lukassa, pis luettuna ATV-lukat, renkaan valmistusvaiheessa syntynyttä kulutuspintaa ei saa nastanreikiä lukuun ttamatta mukata. Kuva 1

081.10.2 Mttri Kaikki mttrit n ltava timintaperiaatteeltaan valmistajan tarkituksen mukaisia. Kaikissa lukissa mttrin tulee imeä ilmansa kteln kautta. 081.10.3 Nastjen määrä ja mittaustapa JR1, JR2, JR3 (A ja B), VET ja SIVUVAUNU -lukissa sallittu nastjen lukumäärä riippuu renkaan ksta seuraavasti: 1. Mikäli tyyppimerkinnässä renkaan nimellisleveydeksi ilmitetaan tuumina (inc.); max. 3.50, sallitaan enintään 50 nastaa mittausjakslla max. 4.25, sallitaan enintään 60 nastaa mittausjakslla yli 4.25, sallitaan enintään 70 nastaa mittausjakslla. 2. Mikäli tyyppimerkinnässä renkaan nimellisleveydeksi ilmitetaan metrisesti (mm); max.100mm, sallitaan enintään 50 nastaa mittausjakslla. max. 120mm, sallitaan enintään 60 nastaa mittausjakslla. yli 120mm, sallitaan enintään 70 nastaa mittausjakslla. Mikäli renkaassa n kkmerkintä sekä tuumaisin että metrisin mitin, luetaan tuumamititusta. Nastamäärän mittaus tapahtuu seuraavasti: Pitkin renkaan ulinta kehää mitataan 300 mm pituus. Alku- ja lppupisteistä khti keskiötä suunnatut linjat rajaavat sektrin, jnka sisältä saa löytyä enintään suurin sallittu nastamäärä. 081.10.4 Ohiajmelumittaus-menetelmä 081.10.5 Pakputki Jääratakilpailuissa vidaan käyttää hiajmelumittaus-menetelmää. Mittauspisteet sijitetaan satunnaisesti mahdllisuuksien mukaan. Mittaustavalla haetaan pikkeamia, jtka jhtavat tarkempiin mittauksiin ja tarvittaessa humautuksiin. Mahdlliset hylkäämiset n tehtävä kuitenkin SML:n vimassalevien mtcrss- sääntöjen perusteella. Mttripyörän pakputken ulstuln saa suunnata alaspäin, enintään 45 asteen kulmaan vaakasurasta tassta mitattuna. 081.10.6 Runk ja takahaarukka 081.10.7 Sujakaari 081.10.8 Takavalaisin C 80 -lukassa rungn ja takahaarukan muuttaminen n kiellettyä. Sivuvaunullisiin ajkkeihin n laitettava eturenkaan eteen keskilinjan alapulelle ulttuva sujakaari, myös takapyörän suja n susiteltava. Kaikissa mttripyörissä tulee lla taaksepäin jatkuvaa punaista vala lähettävä valaisin. Valaisimen tulee lla rakenteeltaan ja kiinnitykseltään asianmukainen ja lutettava. Valaisin n sijitettava takalkasujan ylätai alapulelle taka-akselilinjan takapulelle. ATV ja sivuvaunulukan

ajkeissa valaisimen saa sijittaa ajkin runkrakenteisiin, kuitenkin taka-akselilinjan takapulelle. Valaisimen tulee sijaita vähintään 500 mm krkeudella jään pinnasta. Valaisimen tulee näkyä suraan taaksepäin ja myös vähintään 30 astetta sivulle pyörän keskilinjasta katsttuna 5 metrin etäisyydeltä pyörän takaa. 081.10.9 Tasanastitus JR1, JR2, JR3 (A- ja B-), C80 ja VET lukissa takarenkaat n nastitettava siten, että nastan kknaisulknema n max 9.00 mm. SIVUVAUNU- lukassa takarenkaissa n käytettävä tasanastitusta siten, että nastan kknaisulknema n max 7,5 mm. Tasanastituksessa nastat n lyötävä kumiin ylälaipan yläpintaa myöten. Mikäli nastaa ei laiteta renkaaseen kumin pintaan nähden khtisurasti, ylälaipan ylin khta ei saa ylittää kumin pinnan tasa. 081.10.10 Turvakatkaisin Kaikissa mttripyörissä tulee lla turvakatkaisin, jnka tulee lla asennettu katkaisemaan sytytysvirta ajajan jutuessa ern mttripyörästä. Turvakatkaisin n sijitettava mahdllisimman lähelle hjaustangn keskipistettä ja sen täytyy timia justamattmana spivanpituisena ja - paksuisena ajajan ikean käden ranteeseen kiinnitettynä. On sallittua käyttää justavaa kierukkavaijeria, jnka enimmäispituus n yksi metri, jllin se timii tarkitetulla tavalla. Turvakatkaisimen n timittava myös lppukatsastuksessa. 081.11 TULOKSET, SIJOITUKSET JA PISTEET 081.12 PALKINNOT B-lukkien nusupisteet lasketaan kaikista kilpailuista nusupistetaulukn mukaisesti, kuitenkin seuraavasti; mikäli n juduttu santtajamäärän runsauden takia surittamaan karsinta, käytetään taulukka 27 ja yli. Susiteltavaa n arpa B-lukkien ajajat eri lähtöihin ja jakaa niistä nusupisteet nrmaalisti. Lajiryhmä päättää kilpailukauden päätyttyä lukkanusijat. Lukittelu pyritään saamaan kuntn huhtikuun aikana. Lukituspisteitä saa SML:n lukituspistetaulukn (kts. Urheilusäännöstö; Ajajalukittelu) mukaisesti. Kauden lpussa vidaan järjestää B-finaali, jhn kutsutaan kaksikymmentä eniten pisteitä kerännyttä ajajaa kaikista B-lukista. C 80-lukassa ei jaeta lukittelupisteitä. Sumen mestaruudesta ajetaan A-lukan ajajien kesken lukissa JR1, JR2, JR3, Veteraanit ja ATV Open. SM-pisteet lasketaan urheilusäännöstön SM-pistetaulukn mukaan kaavalla järjestetyt kilpailut miinus yksi. Susitellaan, että esinepalkintja jaetaan suhteessa 1:3 / sallistujat. Palkintja tulee kuitenkin lla klmelle ensimmäiselle kutakin lukkaa khden.