Suomen Curlingliiton alaisten SMkilpailujen säännöt kaudella

Transkriptio

1 Sumen Curlingliitn alaisten SMkilpailujen säännöt kaudella Päivitetty Kilpailuvalikunta Säännöt vahvistettu hallituksen kkuksessa. Sarja ja kilpailumääräykset vahvistetaan ilmittautumisen jälkeen. 1 Yleistä Näitä sääntöjä svelletaan kaikissa Sumen Curlingliitn järjestämissä kilpailuissa, jilla n SM-status. Curlingkausi määritellään alkaneeksi 1.7. ja päättyneeksi SM-kilpailuissa svelletaan sääntöjä nudattaen seuraavaa sääntöhierarkiaa: 1. Kilpailun yhteydessä määritellyt kilpailukhtaiset säännöt 2. Sumen Curlingliitn alaisten curlingin SM-kilpailujen säännöt 3. Maailman curlingliitn (WCF) säännöt Js säännöissä ei le jhnkin asiaan liittyen mainintaa, nudatetaan kilpailun tumarin päätöstä. 2 Osallistumisikeus Osallistumisikeus SM-kilpailuihin n kaikilla Sumen Curlingliitn jäsenseurihin kuuluvilla pelaajilla. Lisäksi pelaajan tulee täyttää SM-kilpailuun ilmittautumisen päättyessä vimassa levien Maailman Curlingliitn (WCF) sääntöjen mukainen maan edustusikeus. Sumessa asuvat ulkmaalaispelaajat vivat ennen SM-kilpailun ilmittautumisajan päättymistä hakea ikeutta sallistua erityisluvalla SM-kilpailuun. Oikeutta haetaan Sumen Curlingliitn hallitukselle sitetulla hakemuksella, ja päätöksen peliikeudesta tekee kussakin tapauksessa hallitus. Senirikisihin vivat sallistua 50 vutta täyttäneet pelaajat. Junirikisihin vivat sallistua alle 21- vutiaat pelaajat. 3 Jukkue Jukkueen tulee kilpailuun ilmittautumisen yhteydessä nimetä jukkueeseen pelaajat seuraavalla tavalla: Miesten ja naisten SM-sarja vähintään neljä (4) ja enintään kuusi (6) pelaajaa miesten II divisinassa enintään seitsemän (7) pelaajaa Miesten SM-sarjassa tetaan käyttöön varapelaajasääntö

2 Jukkueen varsinaisia ja varapelaajia kskevat säännöt: 1. Jukkueen tulee ilmittautumisen yhteydessä nimetä 4 varsinaista pelaajaa. Jukkue vi lisäksi ilmittaa varapelaajia. Mestaruussarjassa ja I divisinassa jukkueella vi lla krkeintaan kaksi (2) varapelaajaa, II divisinassa krkeintaan klme (3) varapelaajaa. 2. Pelaaja vi lla yhden kauden aikana varsinainen pelaaja vain yhdessä jukkueessa. 3. Alemman sarjatasn varsinainen pelaaja tai varapelaaja vi lla ylemmän sarjatasn varapelaaja. Kyseinen pelaaja vi kilpailla mlemmilla sarjatasilla, mikäli se n pelihjelman puitteissa mahdllista. Mikäli mlemmilla jukkueilla n aikataulutettu pelivur samanaikaisesti, jutuu pelaaja valitsemaan kummassa jukkueessa pelaa. 4. Jukkue vi tarvittaessa nimetä ilmittautumisajan päättymisen jälkeen lisää varapelaajia edellä mainitun jukkueen kkrajituksen ja muiden varapelaajia kskevien sääntökhtien puitteissa. Uusia varsinaisia pelaajia ei vi ilmittaa ilmittautumisajan päättymisen jälkeen. Kaikista kknpanmuutksista n ilmitettava etukäteen kirjallisesti kilpailuvalikunnalle. 5. Pelaaja vi siirtyä varapelaajaksi saman sarjatasn tisesta jukkueesta, mikäli ei le pelannut alkuperäisessä jukkueessaan yhtään peliä. 6. Ilmittautumisajan päättymisen jälkeen alemman sarjatasn varapelaajaksi vi lisätä ylemmältä sarjataslta pelaajan vain, mikäli kyseinen pelaaja ei le pelannut alkuperäisessä jukkueessa yhtään peliä. 7. Js pelaaja n pelannut yhdellä kaudella useammalla eri sarjataslla, vidaan hänet tulkita seuraavalla kaudella vanhaksi pelaajaksi vain siinä jukkueessa, jnka varsinainen pelaaja hän li. Mixed SM-kilpailut vähintään neljä (4) ja enintään kuusi (6) pelaajaa siten, että samaa sukupulta levien pelaajien lukumäärä n kaksi (2) tai klme (3) Mixed Dubles SM-kilpailut yksi (1) mies- ja yksi (1) naispelaaja Senirien SM-kilpailut vähintään neljä (4) ja enintään viisi (5) pelaajaa Junirien SM-kilpailut vähintään neljä (4) ja enintään viisi (5) pelaajaa. Jukkueen ensimmäisessä ttelussa kyseisessä kilpailussa n ltava paikalla neljä (4) pelaajaa, lukuunttamatta Mixed Dubles -pelimuta, jssa jkaisessa ttalussa n ltava paikalla kaksi (2)

3 pelaajaa. Jkaisen pelaajan n pelattava vähintään yksi kivi. Muussa tapauksessa jukkueen katstaan luvuttaneen tämän ttelun, mutta jukkue vi pelata myöhemmät ttelut klmella pelaajalla. 4 Vanha jukkue 4.1 Jukkue katstaan kilpailujärjestelmän kannalta vanhaksi jukkueeksi mikäli edelliskauden jukkueesta jatkaa vähintään kapteeni ja yksi muu pelaaja (1+1) tai vaihtehtisesti klme muuta pelaajaa (0+3). Tullakseen humiiduksi vanhan jukkueen mudstavana pelaajana, k. pelaajan n ltava pelannut vähintään 1/3 jukkueen edelliskauden tteluista. Vanhan jukkueen mudstamisessa kapteeniksi lasketaan se pelaaja, jka n pelannut kapteenina yli pulet k. jukkueen edelliskauden tteluista. Mixed Dubles -pelimudssa vanhana jukkueena pidetään pelaavien pelaajien salta kknaisuudessaan edellisvutta vastaavaa jukkuetta. Muut jukkueet vat kilpailujärjestelmän kannalta uusia jukkueita. Pelaamatnta pelaajaa ei vi hyödyntää vanhan jukkueen mudstamisessa. Jukkueen pitää pelata ensimmäinen pelinsä (mukaan lukien karsinta) vanhalla jukkueella. Kun jukkue täyttää vanhan jukkueen määritelmän, niin se vi vapaasti nimetä uuden kapteenin. 4.2 Vanhan jukkueen määrittelyyn liittyvät yleiset periaatteet Jukkue luetaan letusarvisesti aina vanhaksi jukkueeksi, mikäli uusi jukkue täyttää jnkin vanhan jukkueen määritelmän. Mikäli uusi jukkue täyttää kahden vanhan jukkueen määritelmän, vidaan jukkue lukea kummaksi tahansa niistä vanhista jukkueista, jiden määritelmät jukkue täyttää. Jukkue luetaan letusarvisesti rankingissa krkeammalla levaksi vanhaksi jukkueeksi. Mikäli kaksi uutta jukkuetta täyttää saman edellisen kauden jukkueen määritelmän, vidaan vain tinen jukkue hyväksyä kilpailuun kyseisen vanhan jukkueen asemalla. Jukkueet spivat vanhan jukkueen statusten käyttämisestä keskenään. Mikäli jukkueet eivät asiasta pääse spuun, arvtaan jukkueiden statukset kilpailuvalikunnan timesta. 5 Peliasu ja apuvälineet Jukkueilla tulee lla yhtenäinen peliasu: Kaikilla pelaajilla samanväriset husut ja samanväriset takit. Js pelaaja pelaa ilman takkia niin paidan pitää lla takin värinen. Miesten mestaruussarjan jukkueilla ja naisten ylemmän sarjan jukkueilla tulee lla kaksi eriväristä takkia. Jukkueen pelatessa vaaleilla kivillä tulee takkien värin lla vaalea, ja jukkueen pelatessa tummilla kivillä tulee takkien värin lla tumma. Punainen n tumma väri. Kelltetussa pelissä jukkueen pelisuritus hylätään mikäli jukkue pelaa vääränvärisellä takilla. Jukkueet vivat hankkia takkia jk matimisesti tai liitn yhteistyökumppanin kautta. Jkaiseen pelitakkiin pitää mmella liitn yhteistyökumppanin mains. Säännön laiminlyönnistä ei seuraa luvutusta vaan ensin humautus ja sitten tarvittaessa sakkrangaistus. Heittkepin käyttö n sallittu.

4 6 Ottelut Otteluiden pituus eri kilpailuissa ja eri sarjatasilla: Miesten SM-sarja Mestaruussarja, 10 päätä I-divisina, 8 päätä II-divisina, 8 päätä Karsinnat, 8 päätä Naisten SM-sarja Alkusarja, 8 päätä Ylempi lppusarja, 10 päätä mikäli ttelut kelltetaan Mixed SM-kilpailut, 8 päätä Mixed Dubles SM-kilpailut, 8 päätä Senirien SM-kilpailut, 8 päätä Junirien SM-kilpailut, 8 päätä Kaikki ttelut pelataan vittn asti. Mikäli tilanne n viimeisen pään jälkeen tasan, pelataan tarvittava määrä jatkpäitä. Kymmenen (10) pään tteluissa n pelattava vähintään kuusi (6) päätä ja kahdeksan (8) pään tteluissa n pelattava vähintään viisi (5) päätä. Pää katstaan pelatuksi kun pään kaikki 16 kiveä n pelattu. Cup-mutisissa tteluissa pelattavien päiden lukumäärällä ei le minimivaatimusta. Ennen ttelua jkainen jukkue täyttää ttelupöytäkirjaan jukkueen kknpann sekä mahdllisen vaihtpelaajan. Ottelupöytäkirja n ltava täytettynä ennen ensimmäisen harjittelun alkua. Ottelun jälkeen mlempien jukkueiden kapteenit tarkistavat ttelupöytäkirjan ja allekirjittavat sen. Js jukkue vaihtaa pelaajaa kesken ttelun, n siitä ilmitettava tumarille. Pelaajavaiht tulee merkitä ttelupöytäkirjaan. Mikäli jukkue jatkaa ttelua klmella pelaajalla, tulee myös siitä ilmittaa tumarille ennen ttelun jatkamista, ja tapahtuma tulee merkitä ttelupöytäkirjaan. Kilpailun tumari seuraa jukkueiden ajankäyttöä. Tarvittaessa tumari humauttaa ensin hitaasta pelistä, sen jälkeen hän tarvittaessa ilmittaa heittvurssa levalle pelaajalle, että tällä n 30 sekuntia aikaa saattaa kivi liikkeelle, tai muuten kivi pistetaan pelistä. Nrmaali peliaika n n. 15 minuuttia/pää. Mixed dubles pelimudssa nrmaali peliaika n n. 10 min/pää. Jukkueen viimeiset kivet heittävällä pelaajalla n miettimisaikaa 120 sekuntia ja muilla pelaajilla n miettimisaikaa 70 sekuntia. Kyseisten aikarajjen ylitys n peruste tumarin humautukselle jukkueen hitaasta pelistä. Edellämainitut säännöt ajankäytöstä eivät päde, mikäli ttelussa n käytössä pelikellt, jllin nudatetaan kelltettuihin peleihin liittyviä sääntöjä.

5 Mikäli tteluissa n käytössä pelikellt, svelletaan niiden käytöstä kuten Maailman Curlingliitn (WCF) säännöissä määrätään. Jukkueet hulehtivat, että tulstaulu n ajantasalla ja pään hävinnyt jukkue merkitsee vastustajan päästä saaman pistemäärän tulstaululle. Jukkueet surittavat mittaukset matimisesti. Jukkueiden kapteenien n kiinnitettävä humita pelaajien ikeaan sijaintiin radalla heittvurn llessa vastustajalla. Ennen ttelua jukkueet tarvittaessa kivettävät radan. Ottelun jälkeen vittanut jukkue mppaa radan. Viiknlpun viimeisen ttelukierrksen jälkeen jukkueet kantavat man ratansa kivet ja tulstaulun laatikihin. 7 Harjittelu ja alitusheittkilpailu Ennen ttelun alkua, alkaen 15 minuuttia ennen tteluhjelmaan merkittyä aikaa, kummallakin jukkueella n kuuden (6) minuutin pituinen harjittelu. Harjittelun alittaa tteluhjelmassa ensiksi mainittu jukkue punaisilla kivillä. Js harjittelun alittajaa ja kiviä ei le ennalta määrätty, surittavat jukkueet arvnnan, jnka vittaja saa valita kumpi jukkue harjittelee ensin. Ensin harjitteleva jukkue saa valita kivet, jilla pelaa. Kilpailun tumarist hjaa harjittelua siten, että se ilmittaa millin harjittelu alkaa ja millin se päättyy. Myös ttelun alkamisesta ilmittaa tumarist. Harjitteluvurn päätyttyä jukkueen valitsema pelaaja heittää tee-heitn mahdllisimman lähelle ktipesän keskipistettä. Alitusheittkilpailun tuls n kiven etäisyys pesän keskipisteestä senttimetreinä. Js kivi ei pysähdy pesään, tulee alitusheittkilpailun tulkseksi pesän säde 185,4 cm. Tumari mittaa alitusheittkilpailun tulksen, mutta tarvittaessa jukkueiden kapteenit vivat mitata alitusheittkilpailun tulksen itsenäisesti. Virheellisesti suritetun tee-heitn seurauksena jukkueen tulkseksi alitusheittkilpailuun tulee pesän säde 185,4 cm. Jukkue, jnka teeheittkilpailun tuls n pienempi, vittaa alitusheittkilpailun. Alitusheittkilpailun vittaneen jukkueen kapteeni saa päättää ttelun alittajan ensimmäisessä päässä. Js alitusheittkilpailu päättyy ratkaisemattmaan, arpvat jukkueet alitusheittkilpailun vittajan. Js yksikään jukkueen pelaaja ei le paikalla man harjitteluvurnsa aikana, menettää jukkue harjitteluvurn ja häviää alitusheittkilpailun. Js kiviä ei le määrätty tteluhjelmassa ja niiden arvntaa ei le suritettu tisen jukkueen myöhästymisen takia, ei-myöhästynyt jukkue saa autmaattisesti valita kivet, jilla se pelaa ja ttelun alittajan ensimmäisessä päässä. 8 Teeheittkilpailu Tasavitissa levat jukkueet järjestetään paremmusjärjestykseen ensisijaisesti keskinäisten tteluiden perusteella ja tissijaisesti teeheittkilpailun tulksen perusteella. Jukkue surittaa teeheittkilpailun ensimmäisen ttelun jälkeen (ei kuitenkaan karsintattelu) siten, että jukkueen jkainen pelaaja heittää yhden kiven mahdllisimman lähelle teepistettä. Js jukkue pelaa klmella pelaajalla niin jukkue heittää klme kiveä. Jukkueen tuls n klmen parhaan heitn etäisyyksien summa teepisteestä.

6 9 Sarja- ja kilpailukhtaiset määräykset 9.1 Sarja- ja kilpailumaksut miesten mestaruusarja kelltusmaksu 12,5 /peli/jukkue miesten I divisina 1500 miesten II divisina 75 /peli/jukkue, enintään 1500 naisten mestaruussarja 50 /peli/jukkue + ylemmässä jatksarjassa kelltusmaksu 12,5 /peli/jukkue seniri SM miehet 300 seniri SM naiset 50 /peli/jukkue juniri SM pjat 80 juniri SM tytöt 20 /peli/jukkue pyörätulicurlingin SM 50 /peli/jukkue mixed dubles SM päätetään myöhemmin Mixed SM 250 Miesten SM-sarjassa, naisten SM sarjassa ja mixed -kisissa junirijukkueet maksavat 50% sarja- tai kilpailumaksusta. Jukkueen kaikkien pelaajien tulee lla juniri-ikäisiä. 9.2 Miesten SM-sarja Karsinta I karsintaa ei pelata. II karsinnasta kaksi jukkuetta saa paikan mestaruussarjaan. Viime vuden rankingin mukaan neljä parasta jukkuetta ratkaisevat ensimmäisen paikan. Tinen paikka ratkaistaan A-cupilla. Sen vittaja saa paikan mestaruussarjaan. I divisinassa pelaavien jukkueiden karsinnissa pelaamista keskinäisistä tteluista kaksi (2) viimeisintä lasketaan mukaan varsinaisiksi sarjatteluiksi Mestaruussarja Pelisysteemi: Kaksinkertainen rund rbin, kaksinkertainen ylempi lppusarja ja kaksinkertainen alempi lppusarja. Alkusarjan jälkeen pelataan tasavitissa levien jukkueiden kesken tiebreakttelut ylemmän ja alemman lppusarjan jukkueiden selvittämiseksi. Lppusarjan jälkeen sijat 1, 2, 3 ja 5 ratkaistaan tarvittaessa tiebreak-tteluilla. Sijilla 1-5 levat jukkueet saavat suran paikan

7 kauden mestaruussarjaan I divisina Pelisysteemi: Kaksinkertainen rund rbin, kaksinkertainen ylempi lppusarja ja kaksinkertainen alempi lppusarja. Alkusarjan jälkeen pelataan tasavitissa levien jukkueiden kesken tiebreakttelut ylemmän ja alemman lppusarjan jukkueiden selvittämiseksi. Lppusarjan jälkeen sijat 1 ja 5 ratkaistaan tarvittaessa tiebreak-tteluilla. I divisinan vittaja nusee mestaruussarjaan kaudeksi Sijilla 2-5 levat jukkueet saavat suran paikan kauden II karsintaan II divisina Pelisysteemi: Kaksinkertainen rund rbin. Sarjan vittaja saa paikan kauden II karsintaan. Vittaja ratkaistaan tarvittaessa tiebreak -tteluluilla. 9.3 Naisten SM-sarja Pelisysteemi: Yksinkertainen alkusarja, jnka perusteella neljä parasta jukkuetta selviää ylempään lppusarjaan. Alempaa lppusarjaa ei pelata. Js jukkueet vat tasapisteissä alkusarjan jälkeen, niin pelataan tie break -ttelu. Ylemmässä lppusarjassa pelataan kaksikertainen sarja. Mitalisijat ratkaistaan tarvittaessa tie break -peleillä. 9.4 Seniri SM Seniri SM -kisjen miesten ja naisten sarjjen vittajat saavat edustuspaikan Senireiden MMkisihin, jtka pidetään Karlstadissa, Rutsissa. Sen lisäksi vittajat yleensä kutsutaan epävirallisiin EM-kisihin, jtka pidetään syksyisin Sktlannissa. Miesten pelisysteemi: Karsintasturnausta ei le. Kaikki jukkueet pelaavat samassa turnauksessa. Tarkempi pelisysteemi selviää, kun lpullinen jukkuemäärä n tiedssa. Tdennäköisesti jukkueet jaetaan 3-4 lhkn. Viime vuden kahdeksan parasta jukkuetta sijitetaan, sijitetulla jukkueella pitää lla vanhan jukkueen status. Varautukaa alittamaan pelit trstaina kl Naisten pelisysteemi: Js jukkueita ilmittautuu alle klme, niin jukkueet pelaavat ainastaan edustuspaikasta paras klmesta systeemillä. Js jukkueita ilmittautuu klme tai enemmän, niin turnauksella n SM-arv. Pelit pelataan lauantaina ja sunnuntaina. 9.5 Juniri SM Junireiden SM-kisjen pikien ja tyttöjen sarjjen vittajat saavat edustuspaikan Junireiden MMkarsintaan, jtka pidetään Lhjalla. Pikien pelisysteemi: Tarkempi pelisysteemi selviää, kun lpullinen jukkuemäärä n tiedssa. Tyttöjen pelisysteemi: Js jukkueita ilmittautuu alle klme, niin jukkueet pelaavat ainastaan edustuspaikasta paras klmesta systeemillä. Js jukkueita ilmittautuu klme tai enemmän, niin turnauksella n SM-arv.

8 9.6 Pyörätulicurlingin SM Js jukkueita ilmittautuu klme tai enemmän, niin turnauksella n SM-arv. Pyörätulicurlingin sumenmestaruuskilpailuissa svelletaan sääntöjä seuraavasti: 1. Jukkueet vivat kstua klmesta tai neljästä pelaajasta 2. Jukkueissa ei tarvitse lla mlemmat sukupulet edustettuina 3. Jukkueessa vi lla 1 vammatn pelaaja (eli pelaajan ei tarvitse täyttää kansainvälisen curlingliitn pyörätulicurling -lukittelun ehtja), mutta pelaaminen kuitenkin tapahtuu pyörätulista käsin Muilta sin Pyörätulicurlingin sumenmestaruuskilpailuissa nudatetaan maailman curlingliitn (WCF) sääntöjä 9.7 Mixed Dubles SM Mixed Dubles SM -kisjen vittaja saa edustuspaikan MM-kisihin. Kisat järjestetään Karstadissa, Rutsissa. Liitn syyskkuksessa päätetään miten lympiakisjen edustuspaikka ratkaistaan. 9.8 Mixed SM Mixed SM-kisjen vittaja saa edustuspaikan Mixed MM-kisihin. Kisjen ajankhta ja paikka eivät le vielä tiedssa. Tarkempi pelisysteemi selviää, kun lpullinen jukkuemäärä n tiedssa. Viime vuden neljä parasta jukkuetta sijitetaan, sijitetulla jukkueella pitää lla vanhan jukkueen status. 10 Kurinpitsäännöt SM-kilpailuihin ilmittautuessaan jukkue situtuu nudattamaan kilpailun sääntöjä ja täyttämään kilpailun jukkueelle asettamat velvitteet. Jukkueelle vidaan määrätä sääntöjen nudattamatta jättämisestä sanktiita. Epäselvissä tilanteissa ratkaisun sääntötulkinnasta tekee kilpailun yhteydessä kilpailun tumari. Muissa tapauksissa asia käsitellään tarvittaessa Curlingliitn hallituksessa. Hallituksen päätöksestä valitustie kulkee urheilun ikeusturvalautakuntaan Luvutukset Otteluiden uudelleen aikatauluttaminen alkuperäisestä aikataulusta piketen jukkueiden pyynnöstä n mahdllista, ja se tapahtuu aina kirjallisesti kaikkien asiansaisten sustumuksella sekä kilpailuvalikunnan myötävaikutuksella. Ilmittautuessaan SM-kilpailuun jukkue situtuu pelaamaan kaikki sille myöhemmin julkaistavassa tteluhjemassa sitetut ttelut. Js jukkue ei saavu jhnkin tteluun tai lpettaa sen ennen kuin kilpailussa määritelty pelattavien päiden lukumäärän minimivaatimus n täyttynyt tai jllain muulla tavalla aiheuttaa timinnallaan ttelun mitätöinnin, katstaan sen luvuttaneen ttelun. Ensimmäisestä kauden aikana ilman perusteltua syytä luvutetusta ttelusta määrätään jukkueelle

9 maksimissaan 300 eurn sakk. Maksu n maksettava kahden viikn kuluessa sen määräämisestä tai jukkue suljetaan kilpailusta. Jukkueelle asetetaan kilpailukielt neljän vurkauden kuluttua rangaistukseen jhtaneesta luvutuksesta ja kilpailukielt raukeaa kun luvutuksesta seurannut sakk n maksettu. Samassa SM-kilpailussa tapahtuvasta tisesta luvutuksesta saman kauden aikana määrätään jukkueelle 300 eurn sakk, jnka lisäksi jukkue suljetaan kilpailusta. Kilpailusta suljetun jukkueen tteluhjelmaan merkityt lput ttelut tulkitaan luvutetuiksi. Jukkue n kilpailusta sulkemisesta hulimatta velvllinen maksamaan kilpailun sallistumismaksun täysimääräisenä. Lisäksi kilpailusta suljettua jukkuetta khdellaan seuraavalla kaudella uutena jukkueena kyseisessä kilpailussa. Mikäli jukkue ei maksa sakkja, evätään jukkueen pelaajilta sallistumisikeus Sumen Curlingliitn järjestämiin kilpailuihin kunnes jukkueelle määrätyt sakt n maksettu. Jukkueen n mahdllista luvuttaa ttelu ilman sanktiita, js ttelun luvuttamiselle n perusteltu syy (esim. ylivimaiset esteet, kuten sairastumiset, lukkaantumiset ym). Asian hyväksymisestä päättää kilpailuun nimetty tumari, ja tarvittaessa asiasta n timitettava tumarille lääkärintdistus tai muu vastaava dkumentti. Luvutettua ttelua ei pelata uudestaan Sääntörikkmukset Sääntöihin liittyvistä rikkmuksista kilpailuun nimetty tumari ensin humauttaa jukkuetta. Js rikkmus tistuu, niin tumari raprti asiasta kurinpitvalikunnalle, jka vi määrätä jukkueelle maksimissaan 300 sakn sääntörikkmuksen jhdsta. Rikkmuksia vat pöytäkirjan täytön laiminlyönti hidas pelaaminen yhtenäisen peliasun puuttuminen spimatn käytös ja kielenkäyttö tumarin arvvallan kyseenalaistaminen tai tumarin määräysten nudattamatta jättäminen pelaaminen päihtyneenä tai alkhlin käyttö pelin aikana 10.3 Myöhästymiset Js yksikään jukkueen pelaajista ei le paikalla tteluhjelmaan merkittynä aikana radan llessa vapaana ja valmiina pelaamiseen, vi paikalla levan jukkueen kapteeni pyytää kilpailuun nimettyä tumaria tteamaan tilanteen. Mikäli tumari tteaa vastustajajukkueen levan alle 15 minuuttia myöhässä, merkitsee hän tulstaululle yhden pisteen ensimmäisen pään khdalle paikalla levan jukkueen eduksi. Ensimmäinen pää katstaan pelatuksi ja ei-myöhästynyt jukkue saa heittää viimeisen kiven tisessa päässä.

10 Mikäli tumari tteaa vastustajajukkueen levan yli 15 minuuttia, mutta alle 30 minuuttia myöhässä, merkitsee hän tulstaululle yhden pisteen myös tisen pään khdalle paikalla levan jukkueen eduksi. Kaksi päätä katstaan pelatuksi ja ei-myöhästynyt jukkue saa heittää viimeisen kiven klmannessa päässä. Mikäli tumari tteaa jukkueen levan yli 30 minuuttia myöhässä, kats hän ttelun luvutetuksi. Mikäli kumpikaan jukkue ei le paikalla, katstaan mlemmat jukkueet hävinneiksi ja luvuttaneiksi. Luvuttanutta jukkuetta (tai luvuttaneita jukkueita) rangaistaan edellä mainituilla sanktiilla, mikäli syynä ei le tumarin hyväksymä perusteltu syy. Sumen Curlingliitn hallitus Kilpailuvalikunta