SURE UUTISLEHTI 4/2012 SURE-hanke saa osarahoitusta Euroopan aluekehitysrahaston URBACT II -ohjelmasta
2 TEMAATTINEN PÄÄKIRJOITUS: VOIKO ALBACETEN TYÖLLISYYSTILANNETTA PARANTAA YHTEISKUNNALLISEN YRITTÄJYYDEN AVULLA? Yhteiskunnallinen yrittäjyys Kirjoittaja: Hans Schlappa, johtava asiantuntija / SURE-hanke lähde: Hans Schlappa, Developing Integrated Socio- Economic Urban Regeneration Strategies in Small and Medium Sized Cities, Final Report of the SURE Project (2012) (käännös: Mari Antikainen) (sivun ylälaidan kuvat: Jari Taimi) Yhteiskunnallinen yrittäjyys Tällä hetkellä eurooppalaiset ja kansalliset poliittiset ohjelmat painottavat yhteiskunnallisten yritysten tärkeää roolia kaupunkien sosioekonomisen elpymisen moottoreina. Joskus näyttää siltä, että yhteiskunnallinen yritys on vastaus kaikkiin sosio-ekonomisiin ongelmiimme. Valtioiden taloudellinen tilanne ja ennennäkemättömät talousarviopaineet luovat edellytyksiä löytää uusia tapoja palvelutarjontaan ja työpaikkoja, jotka ovat vähemmän riippuvaisia julkisesta rahoituksesta. Yhteiskunnallisten yritysten panokseen kohdistuu suuria odotuksia. Tällaisessa tilanteessa yhteiskunnalliset yritykset ja niiden tarjoama mahdollisuus sosiaaliseen eheyttämiseen kaupunkien ongelma-alueilla tuo uusia mahdollisuuksia ja näyttää järkevältä toiminnalta. Kuitenkin termi "yhteiskunnallinen yritys" on harvoin tarkoin määritelty. Termiä käytetään laajalti, mutta tarkemmin tarkasteltuna 'yhteiskunnallinen yritys' sisältää monia elementtejä ja erilaista terminologiaa eri maissa. Lähemmin tarkasteltuna voimme myös havaita, että yhteiskunnalliset yritykset eivät voi korvata julkisia investointeja sosiaalisiin palveluihin, eivätkä ne kilpaile suoranaisesti kaupallisten toimijoiden kanssa. Joten mikä rooli yhteiskunnallisilla yrityksillä voi olla pienten ja keskisuurten sosioekonomiseen elpymiseen? SURE verkoston opintomatka Albaceteen, Espanjaan pureutui tähän kysymykseen. Albacete, Espanja Albaceten tilanne kuvastaa taloudellista tilannetta eri puolilla Espanjaa: suurin osa suurteollisuudesta on laskussa, työttömyys oli 20% ja nuorten työttömyysaste oli 50% vierailun aikana. Vuosikymmenten aikana nuoret ovat lähteneet koulusta ennen valmistumistaan työskentelemään erityisesti rakennusalalle ja nyt löytävät itsensä ilman työtä ja myös ilman perustutkintoa. SURE kohdealue on tiiviisti asutetulla asuinalueella lähellä kaupungin keskustaa ja sekoitus varakkaita ja köyhiä asuinalueita. Köyhimmillä alueilla jopa 25 % asunnoista on tyhjiä ja 61% asukkaista on eläkeiässä tai vanhempia., 10 % ikääntyneistä asukkaista elää yksin. Kunnan mielestä terveydenhuollon, sosiaalihuollon, päiväkeskuksien, korjaus - ja turvallisuuspalveluiden sekä henkilökohtaisten palveluiden, kuten kampaajien kodinhoitajien, siivoojien, ruokapalveluiden ja vastaavien alalla riittäisi kysyntää yhteiskunnallisille yrityksille. Albaceten yliopistosta on äskettäin valmistunut kattava tutkimus, joka tukee kaupungin taloudellisen kehityksen strategiaa. Vaikka kunta ja sen kumppanit ovat vasta käynnistäneet integroidun talouden elvyttämisstrategian, useita aloitteita on jo käynnissä. Näitä ovat kaupungin laajat ammatillisen koulutuksen ohjelmat, joilla tuetaan itsenäistä ammatinharjoittamista ja yritysten syntyä sekä pienten yritysten starttirahaa. Lisäksi SURE kumppani Centro Europeo de Empresas e
3 Innovation de Albacete (CEEI Albacete) tarjoaa useita yrityshautomotiloja kaupungin laidalla sijaitsevalla teollisuusalueella. Mikään näistä aloitteista ei kuitenkaan ole suoraan käytettävissä ainoastaan varsinaisella kohdealueella, vaan niillä edistetään yritysten elinkelpoisuutta koko kaupungin alueella. Kaupungin virkamiehet ilmoittivatkin ottavansa vastaan yrittäjien kehittämisehdotuksia, eivätkä lähteneet ohjamaan investointeja köyhillä asuinalueilla.. Lisäksi muutama yritystoiminnan kehittämiseen liittyvistä ehdotuksista vastasi suoraan SURE kohdealueen eritysongelmiin ja liiketoimintamahdollisuuksiin. Keskeiset oppimiskohdat Tämä tapaustutkimus osoittaa, että "yhteiskunnallinen yritys" voi olla vain osa suurempaa ratkaisua, kun huonompiosaisia naapurustoja uudistetaan. Monien ongelmien syynä ovat sosioekonomiset asiat, kuten väestörakenteen muutokset, koulutus, aluerakenne ja alueen fyysisten rakenteiden laatu, jotka vaativat kaupungin laajaa interventioita ja koordinointia. Tämä ei tarkoita sitä, että pienimuotoinen taloudellinen kehitys voidaan jättää huomiotta, aivan päinvastoin. Paikallinen toimintasuunnitelma SURE kohdealueella tulee todennäköisesti painottamaan toimenpiteitä, jotka edistävät paikallisten yritysten omia ideoita. Samalla hyödynnetään sitä laajaa ideamäärää, joka esitettiin opintomatkan aikana. Vaikka pk- ja mikroyritykset muodostavat tärkeän osan uudistamisen toimenpiteissä, ne eivät todennäköisesti ole ainoita kohdealueen uusiutumisprosessin tekijöitä. Vaikka opintovierailun pääpaino oli yhteiskunnallisen yrityksen yritys - osassa, useimmat vierailuun osallistuneet, kuten ulkopuoliset asiantuntijat, olivat sitä mieltä, että yhteiskunnallisen yrityksen tulee ensisijaisesti olla taloudellisesti motivoituneita yritys eli juuri "yritys" on se, jolla on väliä. Oletuksen taustalla on ajatus siitä, että "yritys" tulee ensin, ja että "yhteiskunnallinen" on seurausta siitä. Muita seikkoja, kuten vastuullisuus näiden yritysten palvelujen käyttäjistä ja paikallista sidosryhmistä tai oikeudenmukaisuudesta ja tasapuolisuuden edistämisestä ei nähty yhtä kriittisinä tekijöiden kuten "yhteiskunnallinen" liiketoimintamalli. Opintomatkan tuloksia yhteen vedettäessä kävi ilmi, että yhteiskunnallisen yrityksen vetovoimaan linkittyy sankarillisiin tarinoihin yksityisen sektorin yrittäjistä, jotka ovat rakentaneet omaisuutensa pienistä aluista. SURE oppimiskokemus, samoin kuin monet muut kertomukset, jotka on kirjoitettu tästä aiheesta lähtevät ajatuksesta, että yhteisöllisyyden tulee aktivoitua ja yksinyrittäjät eivät pärjää köyhillä asuinalueilla. Sen sijaan pitkällä ajanjaksolla voidaan oppia toimimaan pienimuotoisesti ja yhteisö voi luoda kehittämishankkeiden avulla ympäristön, jossa yhteiskunnalliset yritykset voivat alueiden kehittymistä ja muutosta. Talousvetoisen kehittämisen ja strategian suunnittelun yhdistämisen mahdollisuudet: Valitun tekstin lähde: Miguel Rivas (2011) Applying key issues from a rising social and creative economy to regeneration strategies in deprived urban areas, Briefing paper (Albaceten opintomatkan alustusesitys) Tehokas liittäminen yhdyskuntasuunnittelun ja strategisen suunnittelun tasoon: Pikemminkin ylhäältä-alas kuin alhaalta-ylös vaikuttavan mallin lähestymisen mukaisesti voidaan ajatella köyhtyneen alueen kehittämiseen vaikuttavan uusien yrityksien perustamisella yleiskaavan tasolla. Tällöinkin pelkästään alueelle kohdennetun ulkoisen rahoituksen saamisella ja vaikuttavilla toimenpiteillä, jotka houkuttelevat lahjakkaita elinkeinoelämän toimijoita kohteeseen. Kohdealueen on saatava merkittävä asema elinkeinoelämän verkostoissa sekä olemassa olevan yritystoiminnan näkökulmasta että uusien alojen hautomisessa. Tässä yhteydessä on huomioitava samassa paikassa toimivien eri alojen symbioottisen yhteistyön merkitys. Esimerkiksi on havaittu olevan yhä kasvava korrelaatio luovien ja tiedevetoisten alojen sijoittumisessa, joka ulottuu myös kulttuuritoimintaan ja älykkään-virkistyksen tarjoamien palvelujen käyttöön. Tekstissä viitattu lähde: 1) Troni, Liz and Kornblatt, Tracy. 2006. City Markets: Business Location in Deprived Areas. Centre for Cities. Luovat alat tilassa: malli (lähde: INTELI, Grupo TASO) Mittakaavan käsittely (lähde: INTELI, Grupo TASO) Kaaviokuvien lähde: From Creative Industries to the Creative Place: Refreshing the Local Development Agenda in Small and Medium-sized Towns, Redige 2011/ vol.2, 2 s. 130-147.
4 OPINTOMATKOJEN KOKEMUKSIA Albaceten kokous monitahoisen vuorovaikutuksen vahvistajana Kirjoittaja/kuvat: Daniel Nagy, kaavoitusarkkitehti, Porin kaupunkisuunnittelu (SURE-hankkeen paikallinen koordinaattori) Espanjan Albaceten partneritapaaminen oli merkittävä askel kansainvälisen kumppanuuden vuorovaikutuksen vahvistumisessa. Tämä 2011 syyskuussa pidetty partneritapaaminen sijoittui jo hankkeen keskivaiheeseen, joten myös keskustelu muiden kaupunkien edustajien kanssa oli välitöntä ja tiedonvaihto sujui melko tuttavallisessa ilmapiirissä. URBACT-ohjelman osana toteutetun Creative Clustershankkeen johtava asiantuntija Miguel Rivas oli kutsuttu tilaisuuteen alustamaan luennollaan yhteiskunnallisen yrittäjyyden aihepiiriä. Hänen ohjauksella työpajaosiossa pohdittiin ja käsiteltiin niitä uusia keinoja, joita kaupunkien/kuntien aloitteella olisi mahdollista kokeilla paikallisen yrittäjyyden edistämiseksi. Albaceten kohdealueen suurimpiin ongelmiin kuului maahanmuuttajaryhmien työttömyyden lisäksi katutason liiketilojen alhainen hyödyntäminen. Alueen tiiviistä umpikortteli-tyyppisestä kerrostalorakentamisesta johtuvasta korkeasta asukastiheydestä huolimatta omistajat eivät näe kannattavana pitää pieniä kauppoja vuokralla. Työpajasession aikana keskustelu kääntyi liiketilojen tilapäisen käytön mahdollisuuden arvioimiseen. Irlantilaiset partnerit kertoivat että heillä on juuri käynnistynyt nk. Pop-up Shop Initiative -hanke, jossa kunnan tuella tyhjät liiketilat keskustan tuntumassa pyritään saamaan hyödynnetyksi väliaikaisesti ja laajemman ympäristön elävöittämiseksi. Ideana on parinkolmen viikon ajaksi saada sopivat tilat uusille yrittäjille suhteellisen edullisesti vuokrattavaksi, jotta he voisivat kokeilla osaamistaan ja toimialansa houkuttelevuutta. Pop-up shop nousikin avainkäsitteeksi Albaceten kokouksen jälkeen. Monet partnerit alkoivat miettiä innostavan uuden idean soveltamisen mahdollisuutta omalla kohdealueellaan. Porin kolmihenkisen SUREedustuksen jäsenenä oli mukana Jari Taimi, joka Porin yrittäjyyden tilaa hyvin tuntevana sai kuulla partnereilta luovia keinoja uusien yritysten käynnistämiselle. Albaceten kokouksen aikana eri partnerikaupunkien ryhmät saivat tehtäväkseen pohtia paikan päällä oman kohdealueensa ongelmia ja mahdollisuuksia sekä arvioida tukiryhmänsä muodostamisen tärkeimmät lähtökohdat. Tämä oli ensimmäinen kerta kun varsinaisen partneritapaamisen aikana kaikki ryhmät joutuivat esittelemään vuorollaan omat ajatuksensa kohdealueestaan ja koko verkostolle ja saivat niistä välittömästi arvokkaita palautteita. Porin ryhmää pyydettiin esittelemään heidän SUREverkostosta ensimmäisenä toteuttamansa oppilaitoksen kanssa tehtävän ideakilpailun toteutuksen kulkua ja tuloksia. Satakunnan Ammattikorkeakoulun viestinnän opiskelijoiden Karjaranta -aiheisten verkkosivujen kautta aikaan saadut uudet näkökulmat herättivät suurta mielenkiintoa kuulijoissa. Porin ryhmässä oli mukana yhteistyön kannalta avainasemassa oleva viestinnän koulutusvastaava Henry Merimaa. Porin tapauksessa koettu helppous perustaa oppilaitosyhteistyötä ei muissa kaupungeissa tuntunut olevan itsestään selvää, vaikka maineikkaita varsinaisia yliopistokaupunkejakin oli mukana SURE-kumppaneissa. Porin ryhmän osalta koettiin partneritapaamisella olevan merkittävä vaikutus koko hankkeen hahmottamisessa. Kolmipäiväisen kokousmatkan aikana meidän kolmikko arvioi keskenään kuultuja esimerkkejä taukojen ja vapaan ohjelman ohessa. Virallista ohjelmaa seuranneissa keskusteluissa ryhdyttiin aktiivisesti etsimään suomalaiselle ja porilaiselle toimintakulttuurille sopivimpia keinoja vahvistaa SURE-yhteistyötä paikallisesti. Muiden partnereiden kokemuksia kyseltiin myös yhteisissä vapaissa keskusteluissa. Tuoreiden kokemusten kirjaamisen tarve nousi esille vahvasti, ja tukiryhmän jäsenten oman aktiivisuuden ratkaiseva rooli koko hankkeen onnistumisen kannalta ymmärrettiin nyt itsestään selvänä lähtökohtana. Heti Albaceten kokouksen jälkeen perustettiin blogi http://sureporinaa.blogspot.fi/ oman porilaisen tukiryhmän kokousten välisten keskustelujen jatkeeksi. Tähän vaikutti ratkaisevasti Albacetessä vierailleen porilaisen ryhmän innostunut ilmapiiri ja rakentavassa hengessä käydyt, hankekoordinaattoria erityisesti kannustaneet, kahvipöytäkeskustelut.
5 Näyttely Galleria Elisessä, 2011 toukokuu Kahden viikon aikana viestinnän opiskelijoiden verkkosivuja valokuvanäyttelyssä vieraili n. 60 henkilöä. Demoverkkosivuihin oli mahdollisuus tutustua näyttelysalissa esillä olleen kahden kannettavan tietokoneen avulla. Tilassa oli myös tutustumista varten nähtävänä kartta Karjarannan alueesta, johon oli merkitty valokuvien kuvauspaikat. Dataprojektorilla heijastettiin valokuvat seinälle jatkuvana esityksenä, johon Henry Merimaa oli valikoinut kolmisensataa opiskelijoiden ottamaa valokuvaa 2010 syksyn valokuvakurssin sadosta. Alla näkyy 1-1 kuvakaappaus ideakilpailun tuloksena parhaaksi arvioidun kolmen verkkosivun etusivusta. PORIN HANKEOSION UUTISIA Satakunnan ammattikorkeakoulun viestinnän opiskelijoiden kanssa tehdyn yhteistyön tuloksia: Valokuvia ja wwww-sivuja Kirjoittaja: Daniel Nagy, kaavoitusarkkitehti, Porin kaupunkisuunnittelu (SURE-hankkeen paikallinen koordinaattori ) SAMK:in viestinnän kevään 2011 webbiprojekti-kurssin ja SURE-hankkeen puitteissa tehtävän ideakilpailun yhdistämisen kautta saatiin esille mielenkiintoisia tulkintoja Karjarannasta ja sen kehittämisnäkymistä. Ajatus webbiprojektin kytkemisestä SURE - tematiikkaan syntyi Henry Merimaan kanssa 2010 syksyllä käytyjen keskustelujen ja onnistuneen Karjarantaa käsittelevän valokuvakurssin pohjalta. Webbiprojektissa toteutettavalle verkkosivu-ideoille luotiin hankkeen puitteissa tilaus. Kannustimena opiskelijoille tarjottiin parhaiden töiden julkinen esittely näyttelyn muodossa. Tarkoitus oli myös linkittää myöhemmin valmistuvat webbisivut SURE-hankkeen Porin osiota esitteleville suomenkielisille sivuille. Töitä esiteltiin myös Albaceten partneritapaamisessa SURE-verkoston edustajille. Kahdeksasta ryhmätyön tuloksena valmistuneesta demo-versiosta valitsi SUREtukiryhmän jäsenten muodostama kymmenhenkinen raati kolme parasta www-sivuston ideaa. Valinnassa pääpaino asetettiin siihen, miten paljon www-sivujen nähtiin soveltuvan SURE-hankkeen tarkoituksiin ja miten vahvasti valitut aiheet tuovat esille Karjarannan ominaispiirteitä ja kehittämispotentiaalia. Kiinnostavimmiksi valittiin seuraavat verkkosivu-ideat: Rautaa ja raatoja, Kulttuurikeskus Karjaranta Paras Karjaranta. Valmiit demo-verkkosivut päätettiin laittaa yleisön kokeiltavaksi Galleria Eliseen. Näyttelyn avajaiset pidettiin 10.5. Satakunnan Kansan julkaisema esittely näyttelystä oli myös hankkeen ja oppilaitosyhteistyön julkisuuteen tuomisen kannalta tärkeä tulos. Opiskelijoiden Karjaranta-aihetta käsitteleviin wwwsivuihin voi tutustua linkistä: http://www2.pori.fi/kaavoitus/samk/sure.html
6 RINNAKKAISIA HANKKEITA Aalto yliopiston Porin yksikön kokeilevaa kaupunkitutkimusta Otteita SURE-hankkeen paikallisen koordinaattorin, Daniel Nagyn (DN) 19.9.2011 Niilo Rinteen (NL) kanssa tekemästä sähköpostihaastattelusta. Tarkoitus on valottaa Porin taiteen ja median laitoksella opiskelevan Niilo Rinteen toteuttaman Kaupunkityöpajan menetelmiä ja saada tietoa projektin yhtenä kohteena Karjarantaan sovitetusta veistosehdotuksen ideasta. (Kuvat näyttelytilasta ja -aineistosta : Daniel Nagy) Lisätietoa työpajasta: http://kaupunkityopaja.wordpress.com/ DN: Miten voisit lyhyesti kuvata käyttämänne menetelmää? NR: Tehdään yhdessä nuorten kanssa kuvitteellisia, virtuaalisia, julkisia taideteoksia perinteisen veistostaiteen ja kuvamanipulaation keinoin. Nuoret valitsevat paikan kaupungissa, jonka jälkeen he toteuttavat ryhmissä tai yksin veistoksen tähän tilaan. Pieni veistos valokuvataan kyseisessä tilassa oikeassa valossa oikeassa kuvakulmassa niin että kuvankäsittelyohjelmalla suurennettaessa se näyttää - ainakin jokseenkin - aidolta julkiselta taideteokselta. Työpajaluontoisessa toiminnassa prosessoidaan samalla kaupunkitilan luonnetta ja omaa suhdetta siihen ohjaajien avustamana. DN: Miksi Karjaranta tuntui sopivalta alueelta lähteä etsimään opiskelijoiden kanssa kohdealueen julkisen taiteen esittämispaikaksi? NR: No, Karjaranta valikoitui kohteeksi koska sinä sitä hieman aikanaan ehdotit :) Mutta itse asiassa se oli varsin mainio kohde paitsi siksi, että paikalla sattui olemaan sopiva ruohopläntti, myös siksi että uusi ja rakenteilla oleva tila on muutoksessa, eikä siihen tällöin kenties ole samanlaisia vakiintuneita tuntemuksia kuin muihin tiloihin. Teoksen idea sai hieman vaikutteita siitä, että yhden Steinerkoulun ryhmäläisen isä oli aikanaan ollut töissä Karjarannan konepajassa ja siitä kehkeytyi eteenpäin ajatus metalleista ja sorvijätteestä. DN: Millaisia mielikuvia /ajatuksia opiskelijoissa Karjapihan ympäristö herätti? NR: Tila oli aikalailla haastava, monikaan ei ollut hirveästi liikkunut siellä päin, mutta tosiaan yhden oppilaan isä oli työskennellyt konepajassa ja yhden koulumatka kulki Karjarannan läpi. Vanhan purkaminen ja uuden rakentaminen vaikutti ja mietitytti, mutta mitään pidempää analyysiä en muista tulleen ilmi. Jotenkin koitimme pohtia asiaa vastapäisen Porin energian rakennuksen, uusien talojen suoraviivaisten muotojen ja alueen teollisuushistorian näkökulmista. [ ] Teoksen pyöreät muodot toimivat kenties kommentaarina muutoin suoraviivaiselle ympäristölle. DN: Mitkä ovat toteutetun työpajatyöskentelyn yhteistyökumppanit ja hanketausta? NR: Projektin idea syntyi minulle Aalto-yliopiston Porin taiteen ja median laitoksen Kaupunkitila ja interventio - kurssilla, jossa piti suunnitella jonkinlainen kaupunkitilaa kommentoiva konsepti. Lopulta kurssilla esittelemäni konsepti sai laitoksen tuen ja rahoituksen Satakunnan taidetoimikunnalta. Yhteistyötä on lisäksi tehty Porin lastenkulttuurikeskuksen, Porin taidemuseon, Porin kaupungin kulttuuriasiankeskuksen, Mainosrumpu Oy:n sekä Rajala-kameran kanssa DN: Näkyykö työskentelysi taustalla ja miten opintosi sosiologian pääaineessa? Voidaanko mielestäsi puhua julkisesta kaupunkitaiteesta erilaisten ryhmien osallistamisen välineenä? NR: Kyllä uskoisin että kaikessa toiminnassani ja ideoideni muodostumisessa tavalla tai toisella näkyy historiani ja opintoni. Tämä oli ehkä jossain määrin yhteenliittymä tämän hetken opinalastani ja ajatuksista jotka syntyivät sosiologian opintoihini liittyneen harjoittelun aikana jonka suoritin Nuorisotutkimusseurassa Helsingissä. Harjoittelun aikana kirjoitin mm. kulttuurisesta nuorisotyöstä, jonka piiriin - nuorisotyöllisestä näkökulmasta - tämänkin voisi laittaa. Mikäli asiaa haluaa tarkastella tällä hetkellä kenties pinnalla olevien virtausten piirissä, voidaan projekti nähdä myös taitelija koulussa - tyyppisenä hankkeena.
7 Teoreettisesta näkökulmasta projektin idea kehkeytyi kuva ja tilan käsitteiden tarkastelusta ja niihin liittyvien teoreettisten kuvioiden tuomisesta osaksi käytännön toimintaa. Tässä kohdin jonkinlaisena pontimena ajatus mahdollisuudesta saada nuoret kyseenalaistamaan rakennettua ympäristöä, ohjata heitä katsomaan sitä uudella tavalla ja sitä kautta voimaannutta sekä osallistaa heitä ottamaan osaa julkisen tilan muokkaamiseen. Tässä voimaannuttamisen välineenä toimii kuva, joka on viestintänä kenties vahvempi kuin usein sanat, aivan samalla tavoin kuin arkkitehtien havainnekuvissa. Arkkitehdit tietävät hyvin ja heidät opetetaan jo varhain koulussa siihen, ettei ole juurikaan järkeä alkaa sanoin selittämään minkälaista ympäristöä he haluavat rakentaa vaan he toteuttavat ja esittävät suunnittelun visuaalisesti. Antamalla tätä visualisoinnin valtaa nuorille voidaan kenties saada heidät katsomaan kriittisesti virallisia havainnekuvia ja ymmärtämään kenties paremmin rakennetun ympäristömme suunnitelmallisuus ja tavat joilla se rakentuu. DN: Jos SURE -hankkeen kumppaneista joku taho olisi kiinnostunut soveltamaan menetelmääsi, voivatko he ottaa yhteyttä? NR: Voivat toki, työpajan idea voidaan räätälöidä resurssien mukaan tapauskohtaisesti, joko lyhyenä työpajapäivänä tai pidempänä prosessina. DN: Mihin suuntaan haluaisit kehittää tätä menetelmää? NR: Toivoisin, että menetelmä voisi kehittyä itsestään ja alkaa elää omaa elämää. Tämä vaatisi sitä, että minulle jäisi joskus aikaa koota kokemukset raportiksi ja erilaisiksi artikkeleiksi ja tätä kautta pyrkiä kehittämään konseptista taidekasvatuksen ja osallistavan suunnittelun työkalua, jota eri tahojen olisi mahdollista itsenäisesti soveltaa. Menetelmän idea on monessa mielessä olla paikkasidonnainen ja esimerkiksi taidekasvatuksen viitekehyksessä voisi puhua kuvaamataidon tekemisestä paikkasidonnaiseksi, eli toisin sanoen pyrkiä siirtämään taiteeseen liittyvät pohdinnat julkiseen tilaan sen väreihin ja muotoihin. Tällöin voitaisiin vihdoin päästä eroon juurtuneista ja ummehtuneista taidekäsityksistä, joissa taiteen merkitystä erilaisten tilojen ja elämän mielekkään rakentumisen kannalta ei ymmärretä. Tämä vaatii kuitenkin taiteesta ja julkisesta tilasta käytävän keskustelun avoimuutta sekä uudenlaisen ymmärryksen ja luottamuksen syntymistä taiteilijoiden, insinöörien, arkkitehtien, suunnittelijoiden, poliitikkojen ja asukkaiden välillä. Niilo Rinne ja taustalla hänen kaupunkityöpaja-projektissaan opiskelijoiden tuottama kuvamanipulaatio Karjapihan ja Karjarannantien kulman näkymästä. (kuvaaja: Eetu Henttonen)
SURE-VERKOSTON KUMPPANIEN YHTEYSTIEDOT: 8 Partneri Verkkosivu Yhteyshenkilö Sähköposti Eger, Unkari, (SURE -hankkeen pääpartneri) Centro Europeo de Empresas e Innovación de Albacete, Espanja Dun Laoghaire Rathdown County Council, Irlanti www.eger.hu Éva Urbán urban.eva@ph.eger.hu www.ceeialbacete.com Javier Rosell jrosell@ceeialbacete.com www.dlrcoco.ie David Lawless dlawless@dlrcoco.ie Gheorgheni, Romania www.gheorgheni.ro Emese Duka duka.emese@gheorgheni.ro Komotini, Kreikka www.komotini.gr Despoina Passou tydkomot@otenet.gr Larnaka, Kypros www.larnaka.com Andreas Karakatsanis muneng@larnaka.com Ottignies Louvain La Leuve, Belgia www.olln.be Jean-Christophe Echement gcvolln@skynet.be Pori, Suomi www.pori.fi Daniel Nagy daniel.nagy@pori.fi EGER ALBACETE DUN LAOGHAIRE RATHDOWN GHEORGHENI KOMOTINI LARNAKA OTTIGNIES LOUVAIN LA-NEUVE PORI SURE uutislehti kertoo verkoston toiminnasta ja Porin hankeosiosta. Tämän numeron toimitustyöstä vastasi Porin kaupunkisuunnittelusta kaavoitusarkkitehti Daniel Nagy. Pääkirjoitusta varten englanninkielisen tekstin on suomentanut kehittämispäällikkö Mari Antikainen (Prizztech Oy).
URBACT on eurooppalainen vaihdon ja oppimisen ohjelma jonka tavoitteena on edistää kaupunkien kestävää kehitystä. Ohjelma tarjoaa kaupungeille mahdollisuuksia löytää yhdessä ratkaisuja heidän kohtaamiin merkittäviin haasteisiin. Verkostoituminen vahvistaa kaupunkien keskeistä asemaa yhä enemmän monimutkaistuvien yhteiskunnallisten ongelmien ratkomisessa. Ohjelma tukee kaupunkeja tavoitteissaan, kehittää uusia, kestäviä ja pragmaattisia ratkaisuja, joissa yhdistyvät taloudelliset ja yhteiskunnalliset sekä ympäristöä huomioivat näkökulmat. Apunaan kaupunkipolitiikan asiantuntijoita ympäri Eurooppaa, ohjelma auttaa kaupunkeja jakamaan hyviä käytäntöjä ja levittämään hankittua hyödyllistä tietoa. URBACT-ohjelmaan osallistuu 300 kaupunkia ja 29 maata ja 5 000 aktiivista henkilöä. SURE-hankkeen viralliset verkkosivut: www.urbact.eu/sure Porin hankeosion verkkosivut: www.pori.fi/sure