SURE UUTISLEHTI 5/2012. SURE-hanke saa osarahoitusta Euroopan aluekehitysrahaston URBACT II -ohjelmasta

Transkriptio

1 SURE UUTISLEHTI 5/2012 SURE-hanke saa osarahoitusta Euroopan aluekehitysrahaston URBACT II -ohjelmasta

2 2 TEMAATTINEN PÄÄKIRJOITUS: MATKAILUN KEHITTÄMINEN APUNA PAIKALLISTALOUDEN VAHVISTAMISESSA? Kirjoittaja: Hans Schlappa, johtava asiantuntija / SURE-hanke lähde: Hans Schlappa, Briefing Note on Tourism and Regeneration, 1st Trans-national Workshop, 14th 16th November 2011, Komotini, Greece (2011) (valittujen osien käännös: Daniel Nagy) Jos käy läpi URBACT I ja URBACT II -ohjelmien rahoittamia hankkeita tulee ilmi, että matkailu ei ole kovin suosittu omana aiheena. Ohjelmien hankkeista ainoastaan kaksi käsittelee varsinaisesti matkailua. Yksi näistä projekteista, Linking Cruise Tourism to Urban Regeneration ( keskittyy yksinomaan satamakaupunkeihin. Toinen projekti, jonka nimi on HERO selvittää uusia tapoja historiallisten kaupunkikeskustojen korjaustoimenpiteille ja korostaa niiden laajaa hyödyntämispotentiaalia kaupunkien kehittämisen tehtävässä, mukaan lukien matkailun mahdollisuuksia ( ). Molemmissa yllä mainituissa URBACT-ohjelman verkostohankkeissa partnerikaupungit edustavat keskikokoista suurempia, joilla on käytössään merkittäviä aineellisia, teknisiä ja rahoituksellisia resursseja. Lisäksi näissä esimerkeissä partnerikaupungit lähestyvät matkailun kysymykseen melko rajatusta näkökulmasta. Kokemukset, jotka on saatu Yhdistyneissä Kuningaskunnissa nostavat kahta merkittävää aloitetta esiin, jossa matkailun ja kaupunkialueiden kunnostaminen ovat kiinnostuksen keskiössä. Hallitus teetti selvityksen kaupunkien elvyttämisessä käytettävistä kulttuurin, matkailun ja urheilun hyödyntämisen keinoista, jossa todettiin seuraava yleinen ilmiö. Useimmilla kaupungeilla on vaikeuksia saada kytketyksi yhdyskuntarakenteen "hardware" varustus kuten rakennuskanta ja tieverkko sekä julkiset avoimet tilat festivaalien, tapahtumien ja kulttuurisen monimuotoisuuden edustamaan "software" :iin. Lisäksi heikentyville kaupungeille on tuottanut suuria haasteita niiden imagonsa muokkaaminen ja muuttaminen (Department for Communities and Local Government 2006). Toinen ESR-rahoitteinen pilottiprojekti toi ilmi kuinka vaikeaa on kehittää koulutuksia nuorille, jotka asuvat taantuvissa kaupunginosissa. Nuorten rekrytointi turistioppaiksi osoittautui vaikeaksi, monet jättivät kesken koulutuksen ja vain hyvin harvat työllistyivät myöhemmin matkailualalla. (Lancaster University and Learning and Skills Council 2006) Briteissä, valtakunnan tasolla on muodostunut uudeksi ilmiöksi "sosiaalista turismia" markkinoiva liike. Se on tarkoitettu heikossa asemassa olevista yhteiskuntaluokista tuleville ihmisille, jotka - terveydellisistä, sosiaalisista ja taloudellisista syistä - eivät pääse viettämään lomaa. ( ). Tällöin huomio kiinnittyy ei niinkään saman kaupunginosan tai yhden valitun alueen asukkaisiin, vaan pikemminkin samaa taustaa jakaviin ihmisryhmiin. Päätöksentekijöille esitetyissä perusteluissa, tämän tapaiselle matkailun toiminnalle tuen saamiseksi, vedotaan siihen, että pitkällä aikavälillä näin saavutetut hyödyt ovat paljon suuremmat kuin näiden toimenpiteiden tuottamat kulut. (Minnaert et al. 2009) Muualla Euroopassa on useita hyvin onnistuneita esimerkkejä matkailun kehittämisestä, kuten Slovenian eräs hanke osoittaa, jossa yhteisökehittämistä ja kulttuuriperinnön vaalimista yhdistettiin. Koscak and O Rourke (2009) esittelevät raportissaan ruohonjuuritasolta lähteneen nk. Bottom-up toimintatavasta paikallisten osaamista ja kykyjä hyödyntävää hanketta. Tämä oli toteutettu useamman julkisen organisaation, yrityksen ja yhdistyksen sekä kahden kylän yhteistyössä. Tuloksena syntyi kulttuuriperintöä esittelevä polku, joka yhdisti olemassa olevia tärkeitä kohteita uusilla paikoilla. Viinipolkujen lisäksi, monia uusia teemoja kytkettiin matkailutuotteiden kokonaisuuteen. Esimerkiksi pitkän kävelyreitin jatkoksi lisättiin paikallista junaliikennettä

3 3 hoitavan yrityksen osuus. Edellä esitetty tapaustutkimus saattaa hyvin kuvata monen SUREpartnerikaupungin kontekstia. Monia osapuolia aktivoiva lähestyminen, jota raportin kirjoittajat suosivat, on myös samansuuntainen SURE-hankkeen perusajatuksen kanssa. SURE-partnereiden osalta voidaan tämän pohjalta pitää sopivana käsitellä matkailun kehittämisen aihepiiriä alhaalta ylöspäin vaikuttavan ja rakentuvan, monipuolisen ja laajan kumppanuuden lähtökohdista. Viitattu kirjallisuus: Department for Communities and Local Government (2006), Regeneration through culture, sport and tourism (London). Koscak, M. and O'Rourke, T. (2009), 'A Multi-stakeholder Approach to Tourism Development', in J. Ateljevic and S. Page (eds.), Tourism and Entrepreneurship (Oxford: Elsevier). Lancaster University and Learning and Skills Council (2006), Social and Economic Regeneration through Tourism (CETAD, Lancaster University). Minnaert, L., Maitland, R., and Miller, G. (2009), Tourism and social policy: the value of social tourism (London: Pohdintaa rakennetun kulttuuriympäristön vaalimisen lähtökohdista: Komotini vs. Xanthi. Rakennettu kulttuuriympäristö on yleisen määritelmän mukaan sellainen suojelua ansaitseva ainutlaatuinen ja korvamaton arkkitehtuuri, jolla on omaa historiallista taustaa ja heijastaa tietyn yhteisön elämäntapaa ja arvoja. Tässä mielessä voidaan tarkasteltaessa Komotinin kohdealueen, Ifestosin romaniväestön elävää rakennuskulttuuria paikallisesti kiinnostavana ilmiönä. Viime vuosikymmeninä muotoutunut kaupungin reunaalueella sijaitseva, kierrätettyä rakennusmateriaaliakin luovalla tavalla hyödyntävä matala ja tiivis asuinalue saattaakin näyttäytyä jännittävänä vastakohtana Komotinin lähistöllä sijaitsevan pikkukaupungin Xanthin turistikohteiksi mielletyille katunäkymille. Ifestosin korttelit (kuva yllä) Komotinissä ovat esimerkki ainutlaatuisesta yhä elävästä rakennuskulttuurista, jossa ruutukaavan jäsennetty spontaani rakentaminen tarjolla olevista edullisista rakennusmateriaaleista on luonut erikoisen arkkitehtuurin. Xanthin kaupungin historiallinen keskusta (kuva alla) puolestaan on virallisen rakennussuojelun tavoitteiden mukainen tulos. OPINTOMATKOJEN OPINTOMATKOJEN KOKEMUKSIA Komotinin kansainvälinen työpajatapaaminen antoi vahvistusta vuorovaikutustyölle Kirjoittaja/kuvat: Daniel Nagy, kaavoitusarkkitehti, Porin kaupunkisuunnittelu (SURE-hankkeen paikallinen koordinaattori) Komotinin kolmipäiväisen partneritapaamisen ensisijainen aihepiiri oli isäntäkaupungin kohdealueella asuvan moninkertaisesti huono-osaisen romanivähemmistön aseman ja vaikutusmahdollisuuksien parantaminen. Tämän erityisen teeman käsittelyä varten partnerikokoukseen kutsuttiin luennoimaan ulkopuolisena asiantuntijana, Anne Hyde Morton, joka toimi myös toisen ROMA-Net nimisen URBACT II -verkostohankkeen (ks. ) johtavan asiantuntijana. Kokouksen toisena päivänä hänen vetämänsä työpajan aikana toi kiinnostavalla tavalla esille muuallakin yleisesti tunnistettavia ongelmia viranomaisten ja paikallisyhteisöjen välillä. Vuorovaikutuksen käynnistämisessä ilmenevät vaikeudet usein perustuvat eri osapuolten esittämien näkemysten välillä ilmenevään kohtaamattomuuteen. Lukkiutunutta tilannetta kuvastaa se, että eri näkökantoja perustellaan pelkästään oman toiminnan kannalta ilmenevien ongelmien kautta, eikä uskalleta tai osata purkaa ennakkoluuloja ja -oletuksia yhteisen keskustelun avulla. Tällöin osapuolten tavoitteiden lähentäminen on lähes mahdotonta. Edellä kuvattua hankkeen alkuvaiheen lähtötilannetta Komotinissä määritteli taustalla piilevät kieli- ja kulttuurierot sekä vähemmistöryhmän kokema syrjäytetty asema. Kohdealuekäynnillä ennakkoluuloista johtuvan jännitteen purkamisen haasteellisuutta, tahtoa lähentää osapuolten näkökannat ja keskustelun myönteistä henkeä on voitu tunnistaa selkeästi. Tavoitteena oli löytää yhteinen tahtotila muutokseen. Työpajan aikana virinneet keskustelut olivat virkamiehenäkin toimivalle kaavoittajalle avartavia ja osoittivat luottamuksen vakiinnuttamista tavoittelevan vuorovaikutuksen olevan kaikkia osapuolia hyödyntävän osallistamisen yhtenä perusedellytyksenä. Komotinissä pidetty kansainvälinen työapajatapaaminen lähellä sijaitsevan pikkukaupungin Xanthin pikkukaupungissa tehdyn vierailun kautta toi lisäksi mahdollisuuden tutkia lähempää matkailun hyödyntämistä kaupunkialueiden elvyttämisessä.

4 4 PORIN OSAHANKKEEN UUTISIA Opiskelija eksyi Karjarantaan Kirjoittaja: Suvi Hurri tiedostusavustaja-harjoittelija / Porin kaupunki Syyskuussa seisoin parvekkeella Asemapäällikönkadulla. Viides kerros, onneksi en kärsi korkean paikan kammosta. Pori ja Karjaranta toivottivat minut tervetulleeksi teepaitakelillä, joka oli muuttokuorman purkamiseen aivan liian hikinen. Vastapäisen talon ikkunat tuijottivat takaisin, kun uteliaana katselin minne olin laskeutunut. Vieri vieressä korkeita taloja, jotka tottumattomalta tuntuivat vievän hapen keuhkoista. Onneksi ikkunastani näkyi junarata. Liikettä ja lähdön tunnelmaa, se kelpaisi minulle. Tarkoitus kun oli viipyä Porissa vain kolme kuukautta työharjoittelussa. Sain opiskelijayksiöni yhdellä soitolla, joten en jäänyt miettimään sen korkeaa vuokraa. Tästä olisi alle kilometri töihin kaupungintalolle. Sen kulkisi tarvittaessa vaikka konttaamalla. Ahtaessani pyörääni täyteen fillarikellariin kävely alkoi tuntua houkuttavalta liikkumismuodolta. Minulla oli kaunis ajatus hylätä auto harjoittelun ajaksi, mutta sitten vanha rakkaus ratsastukseen vei voiton. Sopiva hevonen ja talli löytyivät Preiviikistä, jonne kulkemiseen vaadittiin auto. Liityin siis joukkoon, joka taisteli joka ilta talon edessä olevasta kourallisesta 24 tunnin autopaikkoja. YH-asunnoilla ei ollut tarjota minulle maksullistakaan autopaikkaa. Kolmen kuukauden piipahdus Karjarannassa teki selväksi, että alueella on yksi palvelu ylitse muiden: kauppa. Sale nurkan takana varmisti sen, että kiireisinäkin päivinä kaapista löytyi jotain syötäväksi kelpaavaa. Kaikkein kiireisimpinä päivinä tosin taisin eksyä huoltoasemalle hakemaan pakastepitsaa. Muita palveluita en Karjarannassa asuessani käyttänytkään. Pankkiautomaattia kaipasin välillä kovastikin, mutta tulihan sitä liikuttua enemmän kun pyyhälsi pyörällä keskustaan automaatille. Pari kertaa ohi mennessäni katselin Semaforintorille valmistuneita liikuntahärveleitä, mutten malttanut lähteä tutkimaan niitä tarkemmin. Enkä nähnyt siellä muitakaan ohi kulkiessani. Kartasta etukäteen olin ihaillut uuden asuinpaikkani sijaintia. Se oli juuri niin kätevä kuin ajattelinkin. Minua veti puoleensa etenkin sillan toisella puolella odottava ulkoilualue. Karjarannan puolella rantaa ei oikein ollut mitään, mikä olisi houkutellut ulkoiluun. Nautin muutoksista, ja niinpä pidin myös Karjarannan alueesta. Preiviikiin huristellessani ihmettelin aina outoa teollisuuden ja asutuksen koktailia. Siitä aavisti että maisema olisi jo kymmenen vuoden kuluttua ihan toisenlainen. Entä asuisinko tällaisella alueella mielelläni pitemmän aikaa? Kyllä ja ei. Keskustan läheisyys ja ulkoilumaastot ovat vetovoimatekijöitä. Toisaalta itse asuinalue ei ole vielä näyttänyt todellista potentiaaliaan eihän se ole vielä edes valmis. Rantakin on vasta mahdollisuus, joka etsii ideaansa. Jos saisin toteuttaa yhden toiveen Karjarannassa, rakentaisin sen rannan puistomaiseksi palvelukokonaisuudeksi, joka houkuttelisi niin ulkoilijoita kuin kahviloita ja kodikkaita pikkubaareja etsiviä urbaaneja porilaisia. Ja kyllä, tänne täytyy palata takaisin katsomaan, millaiseksi paikka on muuttunut. Tiedotustuokio Semaforilla Tukiryhmän kokouksessa lokakuussa 2011 Karjarannan Kiinteistöyhdistyksen edustaja tiedusteli kaupungin suunnitelmia Semaforiaukiolla käynnissä olevien kunnostustöiden syistä ja tarkoituksesta. Tuli ilmi että asukkaat kokivat heikosti informoituja siitä, heidän välittömässä ympäristössä tapahtuu. olevan mitä SURE-hankkeen yksi tausta-ajatus oli asukkaiden kanssa tapahtuvan vuorovaikutuksen parantaminen, joten hanke ottikin tehtäväkseen järjestää kyseisistä toimenpiteistä pienen tiedotustilaisuuden marraskuun alkupuolella Hankkijan kerrostaloalueella. Puistotoimessa suhtauduttiin myönteisesti ajatukseen ja Porin kaupunginpuutarhuri tulikin esittelemään suunnitelmien taustaa ja antoi perustietoa Semaforin oleskelualueelle sijoitettujen uusien kuntoiluvälineiden käytöstä. Samana päivänä ennen tilaisuutta pidettiin myös tukiryhmän kokous, jossa ongelmapuumallia apuna käyttäen tarkennettiin Karjarannan kehittämisen tärkeimmät linjat. Tiedostustilaisuuden yhteydessä SURE-hanke tarjosi kahvipullat paikalle saapuneelle n. asiasta kiinnostuneelle monikymmenpäiselle yleisölle. Lemminkäinen Talo Oy: SURE-hankkeen tilaisuuden ajaksi kokouksen käyttöön tarjoamassa tyhjässä oli esillä myös kommentointia varten hankkeen väliaikatulokset ja pihakunnostustöiden suunnitelmat. Kaupunkipuutarhuri Ismo Ahonen selostamassa yleisölle Semafori aukion kunnostustöitä (Kuva: Tapani Söderberg)

5 5 SURE-HANKKEEN INTEGROINTI OPETUKSEEN Kirjoittaja: Eila Minkkinen, lehtori Satakunnan ammattikorkeakoulu, Liiketoiminta ja kulttuuri Satakunnan ammattikorkeakoulun (SAMK) Porin yksikössä SURE-hanke on integroitu Liiketalouden koulutusohjelman vuoden 2010 ja 2011 tutkimusmenetelmien opetukseen. Hankkeen tiimoilta alkuvuodesta 2010 SAMK:issa pidetyssä palaverissa oli esillä Karjarannan alueeseen liittyvä lehtikirjoittelu ja sen hyödyntäminen tutkimusaineistona. Lehtikirjoittelusta tulikin yhden opinnäytetyön aihe. Se tarjosi samalla myös konkreettisen esimerkin laadullisen tutkimuksen opetukseen, koska kirjalliset dokumentit ovat yksi keskeinen laadullisessa tutkimuksessa käytettävä aineisto. Keväällä 2010 kaksi liiketalouden opiskelijaryhmää sai aineistonhankintatehtäväksi etsiä Karjantaan liittyviä lehtikirjoituksia, jotka olivat ilmestyneet alueen lehdissä lähinnä 2000-luvulla. Opiskelijat hyödynsivät sekä verkko-aineistoja että kirjastojen lehtiarkistoja. Jokainen opiskelija etsi viisi kirjoitusta, jotka palautettiin verkkopohjaan. Seuraavassa vaiheessa kerättyjä tekstejä käytettiin oppituntien aikana laadullisen analyysin harjoitusaineistona. Lopulta kukin opiskelija teki oman analyysin aiheena Millaisia mielikuvia Karjarannan alueesta välittyy teksteistä?. Opiskelijat valitsivat kerätystä tekstiaineistosta oman valintansa mukaan muutaman tekstin analysoitavaksi aineistoksi, josta he pelkistivät ja tiivistivät ensin sisältöä yksittäisiksi sanoiksi ja sen jälkeen luokittelivat niitä erilaisiksi luokiksi tai mielikuviksi. Lopuksi luokille annettiin nimet, jotka kuvasivat niiden sisältöä ja välittämää kuvaa siitä, millaiseksi Karjarannan kehitys ja tulevaisuus niissä nähtiin. Myöhemmin kerättyä aineisto on käytetty syksyn 2010 ja kevään 2011 kvalitatiivisen tutkimuksen kursseilla samantyyppisiin tehtäviin. Opiskelijat saivat analyysiensa tuloksena esimerkiksi seuraavia luokkia: Ylellisyyden tunne (laadukkuus ja viihtyisyys) Kerrostaloasuminen (kaupunkikuva, asukas, näkyvyys, rakentaminen) Monipuolisuus (teollisuus, asuminen, palveluasuminen) Laadukas rakennushanke (laadukkaita rakennuksia tulevaisuuden ykkösalueella, rakentaminen maiseman ehdoilla) Mukava asuminen (lähipalvelut ja sosiaalinen yhteisö, asuminen kauniissa miljöössä, kaikille avoimet virkistysalueet) Vaikutus kaupunkikuvalle (luonnollinen jatke kaupunkikeskustalle, jokimaiseman huomioonottaminen, modernia arkkitehtuuria arvorakennusten vierellä) Useimmat analyysin tuloksena syntyneet luokat tai mielikuvat liittyivät laadukkaaseen asumiseen, Karjarannan alueen merkitykseen kaupunkikuvalle sekä luontoarvojen huomioimiseen. Erään analyysin lopputuloksena syntyi myös kuva Karjarannan tulevasta asukkaasta, joka elää elokuvaelämää, on menestyjä ja mukana kehityksen eturintamassa: Karjaranta tulee olemaan kaupungin halutuin asuinalue. Sieltä löydät jotain uutta ja erilaista, elämä Karjarannassa on elokuvaelämää. Luksusta arkeen ja asumiseen Karjaranta. Kaikilla ei ole varaa asua Karjarannassa. Siellä eivät vähävaraiset vaivaa verkkokalvojasi. Osoite Karjarannassa saa työtoverit huokaamaan kateudesta ja miettimään pankkitilisi saldoa. Asut Karjarannassa, olet menestyjä. Karjaranta tulee olemaan jotain uutta ja erilaista. Kehitystyö jatkuu, alueen palvelut paranevat. Asuessasi Karjarannassa olet kehityksen eturintamassa, mukana luomassa uudenlaista asumisja palvelukulttuuria. Kolmen Karjarantaa käsittelevän opinnäytetyön ohjaajana työni kiinnostavan hankkeen parissa jatkuu. Lehtiartikkeleita aineistona käyttävä opinnäytetyö tulee antamaan mielenkiintoisen näkökulman aiheeseen; opinnäytetyössä tarkastellaan erityisesti sitä, millainen muutos lehtiartikkeleissa on näkyvissä, kun vertaillaan 2000-luvun alkupuolella ja loppupuolella ilmestyneitä kirjoituksia. Liiketalouden opiskelijoiden selvityksiä SURE-hankkeen oppilaitosyhteistyö on alkanut edellä mainitun kurssin käynnistämisellä. Lehtori Eila Minkkisen ehdotuksesta ja taustatuella on kolme opiskelijaa ryhtynyt työstämään opinnäytetyötä kohdealueeseen liittyen. - Marika Elo on tutkinut 2000-luvun lehtikirjoituksien välittämää kuvaa Karjarannasta. - Susanna Leinonen selvitti Lestikadun ympäristön pienyritysten yhteistyön mahdollisuuksia. - Saija Marjasto tutki haastatteluin Makasiinirannan kerrostaloasukkaiden näkemyksiä vaikutusmahdollisuuksistaan ja viihtyisyydestään. Liiketalouden koulutusohjelmasta valmistuneiden SUREoppilaitosyhteistyön puitteissa syntyneihin opinnäytetöihin voi tutustua seuraavasta linkistä:

6 6 RINNAKKAISIA HANKKEITA Irlannin Dún Laoghaire Rathdownin Pop-up Shop -hanke Alla julkaistaan otteita SURE-hankkeen Porin osion koordinaattorin, Daniel Nagyn (DN) 2011 lokakuussa Zainab Alamgirin (ZA) kanssa tehdystä sähköpostihaastattelusta. Dún Laoghaire Rathdown County Councilin Popup Shop Initiative -hanke tuli partnereiden tietoon Albaceten kokouksessa. Kunnan käyttämä konsultti selostaa irlantilaisen esimerkin tärkeimmät toimintaperiaatteet ja kokemukset. Lisätietoa: hrcodevelopmentboard/findit/popupshopinitiative/ DN: Montako pop-up shop kauppaa on perustettu Dún Laoghaire Rathdownissa tämän County Councilin [jatkossa käännetty nimellä myös kunta] käynnistämän projektin puitteissa? Minkälaista toimintaa niissä on ollut? ZA: Tällä hetkellä meillä on kaksi kauppaa. Ensimmäinen toteutettiin pilotti-projektina, jolloin me käytettiin kunnan omistamaa tyhjää kiinteistöä, joka toimi aikaisemmin toimistona. Tämän kiinteistön käytön osalta sopimus on tehty kunnan ja vuokralaisen kanssa. Olemme muokanneet toimiston julkisivua kauppaa varten sopivaksi, varustaneet sen isolla näyteikkunalla ja sisätilat myyntitiskillä. Kaupan maaliskuussa 2011 tapahtuneesta avajaisista alkaen siinä on toiminut monia eri alan yrittäjiä: ryhmä korusuunnittelijoita; yrittäjä, joka myi entisöityjä huonekaluja ja vaatteita; toinen yrittäjä joka myi rantaasusteita ja hattuja; keramiikkapuodin pitäjä; hatunsuunnittelija ja painotuotteiden valmistaja. Lisäksi vuokratilaa ovat käyttäneet näyttely- ja myyntitilana paikallinen ryhmittymä, jotka valmistavat vammaisten ihmisten kanssa taidekäsityötuotteita. Tila on myös toiminut tiedotuspisteenä Irlannin Vammaisurheilun liitolle sekä Dún Laoghaire Rathdown County Councilin viettämän Sosiaalisen osallisuuden viikon aikana tiedostus ja esittelypaikkana. Toinen kauppa on tyhjä. yksityisen omistama liiketila paikallisessa Dun Laoghaire Shopping Centre kauppakeskuksessa. Tämän tilan tapauksessa vuokrasopimuksen osapuolet ovat kauppakeskus ja vuokralainen. Kunta puolestaan teki toisen erillisen sopimuksen kauppakeskuksen kanssa, jonka mukaan kunta ohjaa vastaanottamista hakemuksien perusteella pop-up shop hakijoita kauppakeskukselle. Kauppakeskus hyötyy sillä että hän saa tietoonsa mahdollisia lyhyt-aika vuokralaisia, ja tällä tavalla voi helpommin välttyy siltä että kyseinen liiketila jäisi pitkään käyttämättä. Kunnan puolesta hyötyä sopimuksesta syntyy siten, että pop-up liiketilan vuokralaisten valintaan tulee tietynlaista kontrollia, varmistaen myös että kaikki ehdokkaat pääsevät samoilla ehdoilla toimimaan. Tämä toinen pop-up kauppa on ollut käsityöllä tehtyjen huonekaluja tuottavan perheyrityksen käytössä ja seuraavan kahden kuukauden ajan vuokralaisina tulee olemaan keramiikkakaupan pitäjä ja sitten Jamie Oliver keittiön tuotteiden franchise-myyjä. DN: Miten olette käynnistäneet koko prosessin? Ryhdyittekö ensin selvittäneet mahdolliset pop-up vuokralaiset tai ennemmin ottaneet tehtäväksi etsiä mahdollisia pop-up toiminnalle sopivia vuokrattavia tiloja. ZA: Testataksemme toimintaa olemme aloittaneet kunnan omistamalla kiinteistöllä. Ensimmäisenä piti esittää suunnitelma päättäjille [County Manager of the Council] ja saada lupa käyttää kunnan kiinteistöä. Tämän jälkeen varustimme liiketilan ja järjestimme julkisen tiedottamistilaisuuden eräässä sopivassa paikallisessa tapahtumapaikassa. Tilaisuus oli markkinoitu tehokkaasti ja siihen osallistui melko hyvin paikallisia. Pop-up shop vuokralaisille tarkoitettuja hakulomakkeita julkaistiin verkkosivuilla Saatujen hakemusten perusteella, pystyttiin puolen vuoden ajaksi laatia aikataulun peräkkäisistä pop-up vuokralaisista. Tämän jälkeen pidettiin aloitustilaisuus, joka oli myös hyvin uutisoitu paikallisissa lehdissä. Emme ole vielä vieneet eteenpäin pop-up shop initiative hanketta seuraavaan vaiheeseen, jossa olisi lähestyttävä kiinteistönomistajia tarjouksilla. Tämä on mahdollinen seuraava askel. DN: Miten pystyitte vakuuttamaan kiinteistönomistajia pop-up shop hankkeen hyödyistä? ZA: Tähän mennessä ainoa yksityinen kiinteistönomistaja on edellä mainittu kauppakeskus, joka tuli melko vakuuttuneeksi ilman erityisempää vaivannäköä osaltamme. Tämä johtuu siitä, että meidän ensimmäinen pilotointi [kunnan omistamassa kohteessa] toimi niin hyvin, sai niin paljon näkyvyyttä, jopa kansallisessa mediassakin, joten hyödyt olivat melko ilmeisiä. Dún Laoghaire Rathdownin County Councilin julkaisema lentolehtinen kertoo myös lisää tästä asiasta.

7 7 DN: Miten olette tavoittaneet sopivia pop-up vuokralaisia? Miten kunta osallistuu vuokrakuluihin? Miten pitkään tiloja saa yksi toimija vuokrata? ZA: Olemme mahdollisia kiinnostuneita vuokralaisia varten mainostaneet hanketta paikallisessa mediassa ja myös verkkosivuilla. Ensimmäisessä pop-up liikkeessä kunta saa vuokran suoraan vuokralaiselta ja kunta maksaa juoksevat kulut kuten sähkö. Toisen kaupan tapauksessa kauppakeskus saa vuokratulot ja maksaa käytöstä johtuvat kulut ja myös maksaa kunnalle vuosittaista taksaa kunnalle. Vuokra-aikojen pituus on 3-6 viikkoa. DN: Oletteko ottaneet mukaan paikallisia asukkaita sitä päätöstä valmisteltaessa, että ketkä ovat sopivimpia pop-up vuokralaisten ehdokkaista? Onko asukkailla mahdollisuus vaikuttaa siihen että minkälaiset toiminnat pop-vuokratiloihin tulevat? ZA: Reunaehdot siitä, että mitkä vuokralaiset ovat mahdollisesti menestyviä löytyvät verkossa julkaistuista ohjeista. Päätöksenteon yhteydessä meidän tärkeimmät prioriteetit olivat seuraavat: lähistöllä ei saa olla kauppaa, joka myy samanlaisia tuotteita, toiseksi vuokralaisen on oltava sellainen, joka herättää kiinnostusta ja lisää asiakasvirtoja alueella. Vuokrahakemuksen anojille jotka täyttävät nämä ehdot, vuokramahdollisuus myönnetään hakemusten saapumisjärjestyksen mukaan, kuitenkin, joissakin tapauksessa olemme sijoittaneet samanaikaisesti kaksi toisiaan sopivasti täydentävää vuokralaista samanaikaisesti vuokratilaan. (Esimerkiksi hatuntekijällä ja korusuunnittelijalla ei kummallakaan nähtävästi ollut riittävästi myyntituotteita täyttääkseen yksin kaupan, joten olemme heitä laittaneet samaan vuokravuoroon.) Hakemukset ovat luottamuksellisia, eikä asukkailla ole niihin pääsyä. Ajattelen, että jos vuokralaiset olisi oltu ratkaistu asukkaiden päätöksenteolla, se olisi saattanut johtaa myös eitoivotun paikallisen politiikan esille tuloon. DN: Voisitteko kuvata teidän roolia Pop-up shop managerina? Ketkä ovat ne avainhenkilöt joiden kanssa työtä tehdään? Mikä on budjetin rakenne, miten paljon on mukana julkista rahoitusta? ZA:Pop-Up shop manageri ottaa vastaan hakemukset potentiaalisilta vuokralaisilta, arvioi niitä ja laatii parin kuukauden aikataulun. Kunnan omistaman kiinteistön osalta tämän suunnitelman hyväksyy kunnanjohtaja. Pop-up shop manageri varmistaa että vuokralaisella ovat kaikki tarvittavat dokumentit kunnossa: vuokrasopimus molempien osapuolten allekirjoittamana, vuokralaisen vastuuvakuutus on kunnossa ja että vuokrat on maksettu ennen vuokrausajan aloittamista kaupassa. Lisäksi managerin tehtävänä on hoitaa kaikki kaupan päivittäiset ongelmat (esim. turvahälytyslaitteet lakkaa toimimasta, lämmitys on epäkunnossa) ja toimii vuokralaisen ja kunnan välillä välittäjänä. Budjettiin liittyen: Kunta on käyttänyt omia varojaan, (joita on saanut paikallisten yritysten veromaksuina) käynnistääkseen pop-up shop kauppoja. Vuoden 2011 budjetti on euroa, joka kattaa sisätilojen varustuksen, ja sähkö-, vesi- ja jätehuollon maksut ja turvahälytysjärjestelmään liittyvät juoksevat kulut ja ylläpitokustannukset. Tämä budjetti ei sisällä pop-up shop managerin palkkaa, joka on vielä näiden lisäksi noin euroa. Vuokrista tulevat tulot ovat vuoden loppuun mennessä noin euroa. Vuokrat ovat hinnoiteltu hieman korkeammalle kuin perinteisten torimarkkinoiden kojupaikat, mutta ovat halvemmat kuin alimman vuokratason liiketilat alueella. Samanlainen budjetti on ehdotettu vuodelle 2012, mutta kauppoja saattaa syntyä lisää. On tärkeää että pop-up kauppojen hyötyjä ei ajatella tulontuottajana kunnan puolesta. Tämä on tilapäinen interventio parantaa valittujen liiketilojen sijainteja. DN: Mitä myönteistä vaikutusta pop-up kaupalla on naapurustoon ja kaupunginosaan? ZA: Myönteinen vaikutus on asiakasvirtojen kasvu. Näkyvyys mediassa houkuttelee myös turisteja sekä muuttaa mielikuvaa alueesta, paikaksi jossa tapahtuu. DN: Mikä vaihe on pop-up kaupan käynnistämisprosessissa haasteellisinta? Miten voisi kehittää mallia kumppanuudesta? ZA: Vaikeinta ovat kaikki paperityöt, muun muassa vakuutusasiakirjojen hankkiminen, sopimusten laatiminen ajoissa ennen kuin vuokralaisen tilaan asettumista. Nämä aina vievät enemmän aikaa kuin aluksi sitä arvelee. Dún Laoghaire Rathdown County Councilin 2011 keväällä julkaisema Popup Shop Inititiative -lentolehtisen takasivu. (Lähde:

8 SURE-VERKOSTON KUMPPANIEN YHTEYSTIEDOT: 8 Partneri Verkkosivu Yhteyshenkilö Sähköposti Eger, Unkari, (SURE -hankkeen pääpartneri) Centro Europeo de Empresas e Innovación de Albacete, Espanja Dun Laoghaire Rathdown County Council, Irlanti Éva Urbán urban.eva@ph.eger.hu Javier Rosell jrosell@ceeialbacete.com David Lawless dlawless@dlrcoco.ie Gheorgheni, Romania Emese Duka duka.emese@gheorgheni.ro Komotini, Kreikka Despoina Passou tydkomot@otenet.gr Larnaka, Kypros Andreas Karakatsanis muneng@larnaka.com Ottignies Louvain La Leuve, Belgia Jean-Christophe Echement gcvolln@skynet.be Pori, Suomi Daniel Nagy daniel.nagy@pori.fi EGER ALBACETE DUN LAOGHAIRE RATHDOWN GHEORGHENI KOMOTINI LARNAKA OTTIGNIES LOUVAIN LA-NEUVE PORI SURE uutislehti kertoo verkoston toiminnasta ja Porin hankeosiosta. Tämän numeron toimitustyöstä vastasi Porin kaupunkisuunnittelusta kaavoitusarkkitehti Daniel Nagy.

9 URBACT on eurooppalainen vaihdon ja oppimisen ohjelma jonka tavoitteena on edistää kaupunkien kestävää kehitystä. Ohjelma tarjoaa kaupungeille mahdollisuuksia löytää yhdessä ratkaisuja heidän kohtaamiin merkittäviin haasteisiin. Verkostoituminen vahvistaa kaupunkien keskeistä asemaa yhä enemmän monimutkaistuvien yhteiskunnallisten ongelmien ratkomisessa. Ohjelma tukee kaupunkeja tavoitteissaan, kehittää uusia, kestäviä ja pragmaattisia ratkaisuja, joissa yhdistyvät taloudelliset ja yhteiskunnalliset sekä ympäristöä huomioivat näkökulmat. Apunaan kaupunkipolitiikan asiantuntijoita ympäri Eurooppaa, ohjelma auttaa kaupunkeja jakamaan hyviä käytäntöjä ja levittämään hankittua hyödyllistä tietoa. URBACT-ohjelmaan osallistuu 300 kaupunkia ja 29 maata ja aktiivista henkilöä. SURE-hankkeen viralliset verkkosivut: Porin hankeosion verkkosivut: