1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Alueen nimi: osa Kirkonkylää Kunta: Sipoo Kylä: Kirkonkylä Korttelit: 2031-2032 Kaavan nimi: Nikkilän asemakaavan muutos ja asemakaava harjoitusjäähallia varten Kaavan laatija: Pekka Normo DI, YKS 129 kaavoituspäällikkö, Sipoon kunta Työnumero: 0630-C2034 Vireille tulosta on ilmoitettu: 25.2.2002 Tekniikka- ja ympäristölautakunta on käsitellyt: 4.3.2003, 8.12.2003, 4.10.2004, 8.11.2004 Kunnanhallitus on käsitellyt: 23.3.2004, 14.12.2004 Kunnanvaltuusto on hyväksynyt: 7.3.2005 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee Nikkilän taajaman eteläosassa Sipoonjoen varrella, lähellä Sipoon vanhaa kirkkoa. Kaava-alueelle johtaa Urheilutie. Alue rajautuu lännessä Brobölentiehen, etelässä osa Öljytiestä kuuluu kaavaalueeseen. Kaava-alueeseen kuuluu osa Sipoonjokea ja urheilupuistoa. Alueen sijainti selviää oheisesta kuvasta 1. Kuva 1: sijaintikartta 1.3 Asemakaavakartta Asemakaavan selostus koskee 14.12.2004 päivättyä asemakaavakarttaa. 1.4 Kaavan nimi ja tarkoitus Nikkilän asemakaavan muutoksella ja asemakaavalla harjoitusjäähallia varten muutetaan Nikkilän urheilupuiston alueella asemakaavaa niin, että nykyinen tekojäärata voidaan kattaa harjoitusjäähalliksi ja maisemallisesti arvokas peltoalue säilyttää avoimena. 1
SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT...1 1.1 Tunnistetiedot...1 1.2 Kaava-alueen sijainti...1 1.3 Asemakaavakartta...1 1.4 Kaavan nimi ja tarkoitus...1 2 TIIVISTELMÄ...4 2.1 Kaavaprosessin vaiheet...4 2.2 Asemakaavan muutos ja asemakaava...4 2.3 Asemakaavan muutoksen ja asemakaavan toteuttaminen...4 3 LÄHTÖKOHDAT...5 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista...5 3.1.1 Alueen yleiskuvaus...5 3.1.2 Lähialueet...6 3.1.3 Luonnonympäristö...6 3.1.4 Rakennettu ympäristö...8 3.1.5 Maanomistus...11 3.2 Suunnittelutilanne...11 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset...11 4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SUUNNITTELUVAIHEET...13 4.1 Asemakaavan muutoksen suunnittelutarve...13 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset...13 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö...14 4.3.1 Osalliset...14 4.3.2 Vireilletulo...14 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt...14 4.3.4 Viranomaisyhteistyö...15 4.4 Asemakaavan muutoksen tavoitteet...15 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet...15 4.5 Asemakaavan muutosratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset...21 4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta...21 4.5.2 Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen ja arviointi...21 4.5.3 Asemakaavan muutoksen ratkaisun valinta ja perusteet...28 4.5.4 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset...29 5 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS...29 5.1 Kaavan rakenne...29 5.1.1 Kaavamuutoksen mitoitus...29 5.2 Aluevaraukset...30 5.2.1 Korttelialueet...30 5.2.2 Muut alueet...30 5.3 Kaavamuutoksen vaikutukset...32 5.4 Kaavamuutoksen suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ja maakuntakaavaan...32 5.5 Kaavamuutos ja asemakaavan sisältövaatimukset...34 5.6 Kaavamuutoksen suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin...35 5.7 Kaavamerkinnät ja -määräykset...36 5.8 Nimistö...36 6 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTUS...37 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus...37 6.2 Toteutuksen seuranta...37 2
Liitteet: 1. Havainnekuva 2. Karttaote Nikkilän maisemaselvityksestä 3. Ote maakuntakaavasta ja seutukaavasta 4. Ote valtuuston hyväksymästä Keski-Sipoon osayleiskaavasta 5. Ote voimassa olevasta asemakaavasta 6. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.11.2001 7. Viranomaisneuvottelun 15.5.2002 muistio 8. Museoviraston lausunto: Sipoo, Nikkilän osayleiskaava-alueen kehityskuvaan liittyvä jäähallin sijoittaminen tekojääradan paikalle ja kirkkojen alueen maisematilan rajaus ja rakennettavuus. 4.4.2000. 9. Ote Keski- ja Pohjois-Sipoon tieverkko- ja liikenneturvallisuussuunnitelmasta: Nikkilän tavoitteellinen liikenneverkko 10. Valokuvasovitukset hallin luonnosvaihtoehdoista ja valokuvat vastaavasta nykytilanteesta 11. Asiantuntijalausunto 12. Jäähallin sijoitusvaihtoehdot Nikkilän taajamassa, 23.4.1999 13. Maisemalliset reunaehdot kartta 14. Vastineet 15. Viranomaisneuvottelu 25.11.2004 Liiteasiakirjat: 1. Nikkilän maisemaselvitys, Suunnittelukeskus Oy, 10.12.2002 2. "Katsaus Sipoon / Nikkilän osayleiskaava-alueen maiseman historiaan", Museovirasto, Rakennushistorian osasto, rakennuskulttuuriyksikkö, Johanna Forsius Muu aineisto: 1. Keski- ja Pohjois-Sipoon tieverkko- ja liikenneturvallisuussuunnitelma, Tiehallinto, Sipoon kunta, 2001 2. Nikkilän kehityskuva 3. Keski- ja Pohjois-Sipoon maisema- ja luontoselvitys (Sipoon kunta, 1993) 4. Nikkilän maisema- ja luontoselvitys (Sipoon kunta, luonnos 16.11.1999) 5. http://www.vyh.fi/palvelut/julkaisu/elektro/uyk/pohjaves/pv_esite.htm 6. http://www.sipoo.fi 3
2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavoitus on käynnistynyt syksyllä 2001 Sipoon kunnan kaavoitusohjelman mukaisesti. Asemakaavan muutosta tarvitaan, jotta tekojäärata voidaan kattaa harjoitusjäähalliksi. Vireilletulosta on ilmoitettu 25.2.2002. Maankäyttö- ja rakennuslain 66 :n mukainen viranomaisneuvottelu pidettiin 15.5.2002. Kaavaluonnos laadittiin helmikuussa 2003. Tekniikka- ja ympäristölautakunnan hyväksymä kaavaluonnos oli nähtävillä 7.4. - 7.5.2003. Kaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot. Kaavaluonnoksesta on kehitetty asemakaavaehdotus. Asemakaavaehdotus oli nähtävillä 3.5.-3.6.2004. Yleisötilaisuus pidettiin 11.5.2004. Asemakaavaehdotuksesta pyydettiin lausunnot ja ne on käsitelty tekniikka- ja ympäristölautakunnassa 4.10.2004 ja 8.11.2004. Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen viranomaisneuvottelu pidettiin 25.11.2004. Kunnanhallitus päätti vastineista ja ehdottaa kunnanvaltuustolle kaavan hyväksymistä 14.12.2004; ei muutoksia kaavakarttaan, määräyksiin tai selostukseen. Kaavaehdotuksen hyväksyi kunnanvaltuusto 7.3.2005. 2.2 Asemakaavan muutos ja asemakaava Kaavoituksen tarkoituksena on mahdollistaa harjoitusjäähallin rakentaminen. Asemakaavan muutoksessa on osoitettu rakennusoikeus harjoitusjäähallille. Rakennusoikeus on osoitettu urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueelle (YU). YU-korttelialueelle on merkitty uutta rakennusoikeutta yhteensä 3200 k-m 2. Rakentaminen on sijoitettu nykyisen tekojääradan kohdalle keskusurheilukentän ja pellon väliin. Pelto on merkitty maisemallisesti arvokkaaksi pelloksi. Asemakaavan muutoksessa on osoitettu kevyenliikenteen yhteydet ja ulkoilureitit urheilupuiston sisälle ja Sipoonjoen varteen kohti etelää. Sipoonjoen yli on osoitettu kevyen liikenteen siltayhteys. Voimassa olevassa asemakaavassa oleva katuyhteysvaraus Brobölentielle on poistettu. 2.3 Asemakaavan muutoksen ja asemakaavan toteuttaminen Kaavamuutoksen toteuttaminen aloitetaan kaavamuutoksen saatua lainvoiman. Tarvittavan yhdyskuntatekniikan (pysäköinti- ja katujärjestelyjen) rakentamisesta vastaa kunta ja harjoitusjäähallin rakentamisesta Oy Sipoon jäähalli - Sibbo Ishall Ab. Harjoitusjäähallia on tarkoitus päästä rakentamaan kaavan valmistuttua. 4
3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Kaava-alue on noin 2 ha:n suuruinen osa urheilupuistoa ja peltoaluetta Sipoonjoen rannalla Kirkonkylän eteläpuolisessa kulttuuri- ja virkistysaluemaisemassa. Kaava-alueeseen kuuluu Urheilutien ja Kirkkoniityntien katualuetta. Kuva 2: viistoilmakuva alueesta kuvattuna idästä. Oikeassa laidassa lähialueen asuinaluetta ja keskitaka-alalla Sipoon vanha ja uusi kirkko. Kuva: Heikki Leppänen, Suunnittelukeskus Oy Kuva 3: alue kuvattuna lounaasta. 5
3.1.2 Lähialueet 3.1.3 Luonnonympäristö Sipoon keskiaikainen kivikirkko sekä sen takana uusi kirkko sijaitsevat suunnittelualueen länsipuolella. Pohjoisosiltaan kaava-alue rajoittuu Nikkilän eteläosan pientalovaltaiseen asuinalueeseen. Sipoonjoen itäpuolella sijaitsee Itäisen Jokipuiston alue - entinen Nikkilän sairaala-alue, josta on kehittymässä uusi asuinalue. Alueen eteläpuolelta kulkee maantie 148 Hyrylä - Kilpilahti (Keravantie / Öljytie) ja länsipuolella paikallistie 11689 Söderkulla - Nikkilä (Brobölentie). Alue on kulttuurimaisemaa, jossa luonnon kannalta arvokkaimpia ovat Sipoonjoki ja sen sivu-uoma Ruddammsbäcken. Vesialueet ovat mukana Natura 2000 - ohjelmassa. 3.1.3.1 Maisemarakenne, maisemakuva, maiseman historialliset ominaispiirteet Nikkilän taajaman eteläpuolinen alue on pääosin avointa metsäisten saarekkeiden rytmittämää viljelysmaisemaa. Etelässä viljelysmaisema rajautuu varsin korkeisiin metsäselänteisiin. Suhteelliset korkeuserot ovat enimmillään noin 50 metriä laaksojen pohjalta niitä rajaavien selänteiden laelle. Selänteiden lakialueet kohoavat vajaat 60 metriä merenpinnan yläpuolelle. Maiseman hallitsevia piirteitä ovat laajalle levittäytyvät, loivasti kumpuilevat savipellot metsäsaarekkeineen, laaksoa halkova Sipoonjoki sekä tähän yhtyvä, kiemurteleva Ruddamsbäcken sekä maisemallisesti keskeiselle ja näkyvälle paikalle sijoittuvat kaksi kirkkoa. (Liite 2, Liiteasiakirja 1.) "Vanhinta maisemahistoriallista kerrostumaa edustaa luonnonmaisema, Litorinameren aikainen muinainen saaristomaisema, jossa maiseman avoimet tilat (nykyiset pellot ja niityt) edustavat vettä ja metsäselänteet saaria. Havaittavissa on muinaismeren saaristomaisema 7500 vuoden takaa. Nikkilän alueen maiseman vanhempi kulttuurihistoriallinen kerrostuma on vallitseviin luonnonolosuhteisiin sopeutunut maaseudun kulttuurimaisema, joka on muotoutunut taloudellisten, hallinnollisten, sosiaalisten ja uskonnollisten tekijöiden vaikutuksesta keskiajalta 1800-luvun loppuun mennessä. Tähän maiseman historialliseen kerrostumaan kuuluu mm. Sipoon kirkkomaisema ja keskiajalta peräisin olevan kyläasutuksen viljelymaisema..valtakunnallisesta näkökulmasta Sipoon kaksi kirkkoa ja niiden suhde ympäröivään maisemaan vanhassa kirkonkylässä / pitäjän keskuksessa on ainutlaatuinen. Ne muodostavat poikkeuksellisen kirkkomaiseman, joka on säilynyt jo ainakin 500 vuotta lähes täysin muuttumattomana. (Katsaus Sipoon / Nikkilän osayleiskaava-alueen maiseman historiaan, liiteasiakirja 2.) 3.1.3.2 Luonnonolot 3.1.3.2.1 Pinnanmuodostus Kaavamuutosalue on avointa jokilaaksoa, joka nousee loivasti kohti kirkkoja. Maasto kohoaa Sipoonjoen tasolta kohti länttä. Maaston korkeusasema vaihtelee noin välillä + 5 - + 15 m mpy. 3.1.3.2.2 Maaperä, rakennettavuus Suurin osa Nikkilän alavien osien maaperästä on savea. Savikon paksuus on maantien 148 varrella kairauksien mukaan poikkeuksetta yli 10 metriä. Myös 6
3.1.3.2.3 Kasvillisuus kaavamuutosalueen maaperä on aiemmissa selvityksissä todettu syväksi saveksi. Yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä tulee tehdä tarkemmat pohjatutkimukset ja perustamistapaselvitykset. Iso osa kaavamuutosaluetta on peltoa, joka ulottuu melkein jokeen asti. Ranta on avointa. Keskusurheilukenttä rajautuu ympäristöstään istutetuin koivurivein. 3.1.3.2.4 Eläimistö Alueen eläimistöstä ei ole tehty erillistä selvitystä. Sipoonjoessa ja sen sivuhaaroissa elää luonnonvarainen taimenkanta. 3.1.3.3 Vesistöt ja vesitalous Veden ekologinen kierto, pohja- ja pintavedet, vesialueet Itäosa kaavamuutosalueesta kuuluu I-luokan pohjavesialueeseen. 1 Alueen itälaidalla virtaa pohjois-eteläsuunnassa Sipoonjoki, joka laskee kapeaan, rehevöityneeseen Sipoonlahteen. Sipoonjoki on kokonaisuudessaan noin 40 kilometriä pitkä joki. Paippisista alajuoksulle rannat ovat lähinnä peltoa. Sipoonjokeen laskee useita puroja. Nikkilän kohdalla jokeen laskevat Ollbäcken ja Ruddamsbäcken. Sipoonjoen vesi on sameaa ja runsasravinteista. Sipoonjoen veden laatu on luokitettu ylä- ja keskijuoksulla huonoksi ja alajuoksulla välttäväksi. Pääosa kuormituksesta on hajakuormitusta. Brobölen pato noin 1,5 km etelämpänä määrää vedenpinnan tason suunnittelualueen kohdalla. Keväisin sulamisvedet kasvattavat virtaamaa. Kevättulvat voivat nostattaa veden pintaa pari metriä, noin tasoon +7m mpy. Sipoonjoen ylivirtaama (HQ) on 45 m 3 /s, keskisylivirtaama (MHQ) 16 m3/s, keskivirtaama (MQ) 2,4 m3/s ja keskialivirtaama (MNQ) 0,1 m3/s. Sipoonjoen vesialueet kuuluvat Natura 2000 -verkostoon. 3.1.3.4 Luonnonsuojelu Sipoonjoen Natura 2000 -alue koostuu Sipoonjoen uomasta ja kahdeksasta sivuomasta. Natura-alueisiin kuuluu vain vesialueita, joilla suojelutavoitteet toteutetaan vesilain nojalla vesioikeudellisessa lupaharkinnassa. Natura alueen suojelu kohdistuu Vuorten alapuoliset tasankojoet, joissa on Ranunculion fluitantis ja Callitricho-Batrachium-kasvillisuutta -luontotyyppiin. Sipoonjokeen liittyy sekä biologisia että maisemallisia arvoja. Sipoonjoki on erityisen arvokas yhtenä neljästä Suomen puolella Suomenlahteen laskevasta joesta, jossa on jäljellä luontaisesti lisääntyvä alkuperäinen meritaimenkanta. Tällaiset meritaimenkannat on luokiteltu Suomessa erittäin uhanalaisiksi. Natura-alue on tärkeä varsin luonnontilaisena säilyneen puroluonnon sekä ennen kaikkea meritaimenen alkuperäiskannan suojelulle. 1 I-luokan pohjavesialueen määritelmä: Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue. Alueen vettä ottaa vesilaitos, jonka jakeluun kuuluu tai liittyy 20-30 vuoden kuluessa vähintään kymmenen taloutta, vastaavan kokoinen muuta talousvettä toimittava laitos, pakattua talousvettä toimittava laitos tai alue tarvitaan kriisiaikojen vedenhankintaa varten. http://www.vyh.fi/palvelut/julkaisu/elektro/uyk/pohjaves/pv_esite.htm 7
3.1.4 Rakennettu ympäristö 3.1.4.1 Väestön rakenne ja kehitys Sipoo kuuluu pääkaupunkiseudun kasvaviin kehyskuntiin. Sipoossa asui vuoden 2002 lopussa 18 183 henkeä. Väkiluvun kasvuprosentti on vuosina 1998 2001 vaihdellut 1,6 3,4 %:iin. Lähivuosien tavoitteena on enintään 2 %:n vuosittainen väkiluvun kasvu. Nopea väestönkasvu johtuu pääasiassa uusien pientalojen rakentamisesta ja kasvu on painottunut kunnan eteläosiin. Kaava-alueella ei ole asukkaita. Nikkilässä oli vuoden 2002 lopussa asukkaita noin 4100. Pohjoispuolisilla lähialueilla on pientalovaltaista asutusta. Vastarannalle entisen Nikkilän sairaalan alueelle on peruskorjaus- ja muutostöiden seurauksena syntymässä Itäisen Jokipuiston uusi noin 800 asukkaan asuinalue. 3.1.4.2 Yhdyskuntarakenne Sipoon kunnan hallinnollinen ja kaupallinen keskus on Nikkilässä. Nikkilän taajama on suhteellisen tiivis maantien 1521 ja Ison Kylätien ympäristössä. Keskustaajama rajautuu länsilaidaltaan Sipoonjokilaaksoon, jonka itäpuolelle sijoittuu entisen Nikkilän parantolan alue, Itäinen Jokipuisto. Nikkilän pohjoispuolitse kulkee Sköldvik - Kerava rata, joka ei ole enää henkilöliikenteen käytössä. Radasta erkanee Porvooseen vievä rata, jota liikennöidään kesäviikonloppuisin museojunalla. Kuva 4: Koulujen, keskustan palvelujen ja teollisuustoimintojen sijoittuminen nykyiseen tieverkkoon nähden. (Lähde: Keski- ja Pohjois-Sipoon tieverkko- ja liikenneturvallisuussuunnitelma) 8
3.1.4.3 Kulttuurimaisema Lähiympäristö Kirkot ovat Nikkilän maisemaselvitysalueen tärkeimmät maamerkit entisen sairaala-alueen tiilisen piipun ohella. Vanhat talojen paikat ovat pysyneet pääpiirteissään samoina 1600-luvun lopulta, osittain mahdollisesti jo keskiajalta. Myös vanha tieverkosto on säilyttänyt alueella linjauksensa. (Liiteasiakirja 1.) Maisema-aluetyöryhmän mietinnössä (66/1992) Sipoon kirkonkylä on luetteloitu valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuurihistorialliseksi ympäristöksi Museoviraston ja Ympäristöministeriön Rakennettu kulttuuriympäristö -julkaisussa. Sipoon kirkonkylän kohdekuvaus on tarkemmin kohdassa 4.4.1 yhteydessä. Kaava-alue Keskusurheilukenttä sekä tekojäärata sijaitsevat avoimella paikalla noin 0,5 km:n päässä Sipoon vanhasta ja uudesta kirkosta. Kirkon ja tekojääradan väliin jää loivasti kirkon suuntaan kohoava viljelysaukea. Puuistutuksin tiukkalinjaisesti rajattu keskusurheilukenttä sekä tekojäärata korkeine valonheittimineen ovat uudempia elementtejä kulttuurimaisemassa. Erityisesti aluetta idän suunnalta Öljytietä lähestyttäessä urheilukenttä ja tekojäärata ovat selvästi nähtävissä tien vieressä. Toisaalta samasta suunnasta Nikkilän entisen sairaala-alueen paikkeilta avautuu hieno näkymä, jonka ytimenä ovat molemmat kirkot. Sipoonjoki ei muodosta näkymäestettä avoimessa viljelysmaisemassa, sillä sen rannat ovat tällä kohdin varsin paljaat. Ruddamsbäckenin varret sen sijaan ovat paikoitellen pensoittuneet ja näkymät näiltä kohdin ovat rajoittuneet. Keskiajalta peräisin oleva kulttuurimaiseman perusrakenne on selvästi havaittavissa kaava-alueella ja sen lähiympäristössä. Nykyiset peltoalueet muodostavat avointen tilojen verkoston, jossa uudempina elementteinä ovat mukana urheilupuisto kenttineen, rakennelmineen ja puuistutuksineen sekä uusi rivi- ja omakotitaloalue. Alueen eteläosasta jokilaakson leikkaa vilkasliikenteinen Öljytie. Maisemassa selvästi näkyviä ovat myös alueen sähkö- ja voimalinjat. Pimeään aikaan nykyinen tekojäärata korkeine valaisimineen heikentää Öljytien suunnasta katsottuna valaistujen kirkkojen maisemallista vaikutusta. 3.1.4.4 Palvelut Kaavamuutosalueella ei ole varsinaisia palveluja. Pääosa kaava-alueesta on urheilukäytössä. Nikkilässä on monipuolinen koulutarjonta; suomen- ja ruotsinkieliset ala- ja yläasteen koulut sekä lukiot. Urheilupuisto palvelee varsinkin kouluja, mutta myös aikuisia urheiluharrastajia. 3.1.4.5 Työpaikat, elinkeinotoiminta Osa kaava-alueesta on viljelykäytössä olevaa maatalousmaata. 3.1.4.6 Virkistys Kaava-alue on tärkeä virkistys- ja urheiluharrastustoiminnan kannalta: sen toiminnot palvelevat koko kuntaa. Pääosa kaava-alueesta on urheilutoimintojen käytössä. Alueella on keskusurheilukenttä, tekojäärata ja hiekkapintainen kenttä, jota käytetään mm. jalkapallokenttänä. Sipoonjoen varrella kulkee talvisin Susihiihdon latureitti ja Sipoonjo- 9
kea pitkin moottorikelkkareitti. Tällä osuudella Sipoonjoki on melontakelpoinen myös vähävetisinä vuodenaikoina. Yleisurheilukentän katsomon paikkaluku on 250, jalkapallo-otteluissa enimmäismäärä on 200 henkeä. Käytännössä mestaruussarjatason otteluissa viime aikoina katsojia on ollut noin 50. Yleisurheilukenttä sijoitettiin alueelle 1950-luvulla. 1970-luvulla ei ollut mahdollista kaavoituksellisista syistä rakentaa silloiselle koulukeskuksessa sijaitsevalla jääkiekkokaukalolle huoltorakennusta, joten päädyttiin huoltorakennuksen ja jääkiekkokaukalon sijoittamiseen urheilukentän yhteyteen. Alueelle rakennettiin 1990-1992 luonnonjäällä varustettu jääkiekkokenttä. Jääkiekkokenttä muutettiin tekojääradaksi 1996. 3.1.4.7 Liikenne Yhteydet tie- ja katuverkolta Alueelle on hyvät autoliikenteen yhteydet Nikkilän taajaman läpi kulkevalta pääväylältä Isolta Kylätieltä Urheilutien kautta. Nykyiset liikennemäärät Lähimmillä pääväylillä on autoliikennettä seuraavasti (Lähde: Keski- ja Pohjois- Sipoon tieverkko- ja liikenneturvallisuussuunnitelma 2001): - Iso Kylätie n. 2800 autoa/vrk - Brobölentie n. 2900 autoa/vrk - Keravantie/Öljytie n. 3500 autoa/vrk Joukkoliikenneyhteydet Lähimmät linja-autopysäkit sijaitsevat Öljytien ja Ison Kylätien varrella sekä Brobölentiellä. Kevytliikenneyhteydet Alueelle johtavan Urheilutien varrelle on rakennettu erillinen jalankulku- ja polkupyörätie, jonka kautta on yhteys keskustan kouluille sekä taajaman läpi kulkeville kevyen liikenteen pääraiteille. Toinen kevyen liikenteen käyttöön hyvin sopiva kulkureitti on Kirkkoniityntie, jolla on hyvin vähän autoliikennettä. Pysäköintijärjestelyt Urheilupuistossa on kaksi erillistä pysäköintialuetta Urheilutien päässä. Pysäköintialueita on pidetty nykyiselle toiminnalle varsin riittävinä. Alueille mahtuu noin 80-100 autoa. Liikenneturvallisuus Hankaluutena on koettu se, että harrastajia kuljettavat linja-autot joutuvat peruuttamaan alueella. 3.1.4.8 Rakennettu kulttuuriympäristö Alueen nykyinen rakennuskanta: keskusurheilukentän huoltorakennus, tekojääradan tekniikkarakennus, jäteveden pumppaamo ja muuntamo. Kulttuurimaisema ks. ed. 3.1.4.9 Tekninen huolto Alue on liitettävissä kunnallisteknisiin verkostoihin. 10
Alueella sijaitsee Nikkilän jäteveden pumppaamo, jonne viemäri johtaa Urheilutien viereltä. Alueella on myös Etelä-Suomen Energia Oy:n muuntamo ja alueen läpi kulkee ilmajohtona 20 kv:n voimajohtolinja. 3.1.4.10 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt 3.1.4.10.1 Liikenteen aiheuttamat häiriöt Urheilutiellä on suhteellisen vähän liikennettä ja ajonopeudet ovat matalia, joten liikenne ei aiheuta kohtuutonta meluhaittaa. 3.1.4.10.2 Visuaalinen häiriö Tekojääradan kaukalo teknisine varusteineen mm. verkkoaitoineen, korkeine valonheitinpylväineen ja kirkkaine valaistuksineen aiheuttaa visuaalista häiriötä maisemaan. Valaistu tekojäärata kilpailee kirkkojen kanssa ja riitasoinnun tavoin heikentää iltaisin valaistujen kirkkojen synnyttämää vaikutelmaa. Myös ilmajohdot ovat häiriötekijä maisemassa. Kuva 5: tekojääradan rakennelmia, näkymä kohti kirkkoja. 3.1.5 Maanomistus Kaava-alueen maanomistajia ovat: Sipoon kunta, Sipoon seurakuntayhtymä sekä yksityiset maanomistajat. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava 5.4.2002 vahvistettu Itä-Uudenmaan maakuntakaava (Liite 3, ote maakuntakaavasta.) Seutukaava Itä-Uudenmaan 8.10.1981 vahvistettu I vaiheen seutukaava Itä-Uudenmaan 21.2.1986 vahvistettu II vaiheen seutukaava Itä-Uudenmaan 17.4.1997 ja 19.3.1999 vahvistettu III vaiheen seutukaava Itä-Uudenmaan 14.11.2000 vahvistettu IV vaiheen seutukaava 11
(Liite 3, ote seutukaavasta) Yleiskaava ja asemakaava Alueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Alueelle on kunnanvaltuusto hyväksynyt 17.6.1987 Keski-Sipoon osayleiskaavan. (Liite 4, ote Keski-Sipoon osayleiskaavasta) Meneillään on Nikkilän osayleiskaavan laatiminen. Alueella on voimassa lääninhallituksen 27.9.1984 vahvistama asemakaava. (Liite 5, ote voimassa olevasta asemakaavasta.) Rakennusjärjestys Sipoon kunnan uusi rakennusjärjestys astui voimaan 7.5.2002. Tonttijako ja -rekisteri Alueelle ei ole tehty tonttijakoa. Alueet kuuluvat kiinteistörekisteriin Sipoon Kirkonkylän maarekisterikylän alueina. (osa tilasta Kyrkängen RN:o 63:2) Pohjakartta Pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen vaatimukset. Päätökset, sopimukset Sivistyslautakunnan vapaa-ajanjaosto 21.9.1995 115 päättää ehdottaa ympäristölautakunnalle, että tekojäärata, joka katetaan, saadaan sijoittaa Nikkilän urheilupuistoon Nikkilän keskusurheilukentän vieressä olevalle jääkiekkokentälle. KH 17.3.1999 kunnanhallitus antaa ympäristölautakunnalle tehtäväksi yhteistyössä vapaa-ajanjaoston kanssa osoittaa harjoitusjäähallille sopivan sijoituspaikan / sopivia sijoituspaikkoja. KH 22.6.1999 266 Jäähallin sijoituspaikaksi oli tutkittu kahdeksan vaihtoehtoa. Kunnanhallitus päättää, että suunnittelua jatketaan vaihtoehtojen B, C, G ja H pohjalta ja että pyydetään ympäristölautakunnan, teknisen lautakunnan, sivistyslautakunnan koulutusjaostojen ja sivistyslautakunnan vapaaajanjaoston lausunnot sijoituspaikasta. Tekniselle osastolle annetaan tehtäväksi laatia eri sijoitusvaihtoehtoja koskevat kustannuslaskelmat. (Ks. liite 12). KV 27.1.2000 Kunnanvaltuusto päätti hyväksyä Nikkilän kehityskuvan siten, että maisemaa koskeva osa osa-aluetta 6 sekä koko osa-alue 7 (kirkkojen seutu) jätetään pois. Kaavoitusohjelman yhteydessä päätettiin asemakaavan muutoksen laatimisesta ja sijoituspaikasta. Muut aluetta koskevat suunnitelmat ja ohjelmat Keski- ja Pohjois-Sipoon tieverkko- ja liikenneturvallisuussuunnitelma (Tiehallinto, Sipoon kunta, 2001) Lähialueen suunnittelutilanne Itäinen Jokipuisto I -asemakaavan on kunnanvaltuusto hyväksynyt v. 2003. Valitusten vuoksi kaava ei ole vielä tullut voimaan. Alueelle lähtökohtavaiheessa laaditut tai aikaisemmat selvitykset 12
Keski- ja Pohjois-Sipoon maisema- ja luontoselvitys, Sipoon kunta 1993 Nikkilän maisema- ja luontoselvitys (Sipoon kunta, luonnos 16.11.1999) Katsaus Sipoon / Nikkilän osayleiskaava-alueen maiseman historiaan, Museovirasto, Rakennushistorian osasto Kahdeksan vaihtoehtoa jäähallin sijoituspaikaksi (KH 22.6.1999 266 liite 12) Muistio jäähallin sijoitusvaihtoehdoista (KH 22.6.1999) Sipoon kunta, harjoitusjäähallin sijoituspaikkavertailu pohjarakennusolosuhteiden kannalta, Insinööritoimisto Severi Anttonen Ky, 19.11.1999 Nikkilän maisemaselvitys, Suunnittelukeskus Oy, 2003 4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SUUNNITTELUVAIHEET 4.1 Asemakaavan muutoksen suunnittelutarve Sipoon jääurheilu tarvitsee katettua harjoittelutilaa. Harjoitusjäähallihanke on ollut vireillä vuodesta 1995. Hanketta puoltavat jääurheilun kehitysnäkymät; harrastajamäärät varsinkin jääkiekossa kasvavat. Alku- ja loppukaudesta jääajoista on pula. Harjoitusjäähalli lisää käytettävissä olevaa tekojääkautta, joka nykyisin jää sääolosuhteiden takia usein lyhyeksi. Jääurheiluväki joutuu käyttämään tekojääradan lisäksi lähiseutujen jäähalleja. Harjoitusjäähallin sijoituspaikkaa on haettu Nikkilän osayleiskaavatyön yhteydessä. (Ks. liite 12) Tarkastellut sijoituspaikat olivat: a) Lukkarin koulun pohjoispuolella b) Talman-Nikkiläntien risteys /ns. lämpökeskustontti c) Hautausmaan viereen d) Kirkkojen edusta eli tekojääradan paikka ( = kaavamuutosalue) e) Jokilaakso, sikalan edessä f) Jokilaakso, sikalan takana g) Nikkilän entisen sairaalan takana h) Bybergetin takana Kunnanhallituksen jatkosuunnitteluun v. 1999 valitsemat vaihtoehdot b, c, g ja h karsiutuivat mm. seuraavista syistä: maaperä ja korkeuserot, puistomaa, etäisyys kouluista ja asutuksesta, maanomistus, liikennejärjestelyt. Kunta on päättänyt ratkaista harjoitusjäähallin rakentamisen nykyistä tekojäärataa hyödyntäen. Harjoitusjäähallin sijoittaminen yleisurheilukentän vierelle on toiminnallisesti luontevaa ja tukee urheilupuiston kehittämistä. Alueella ei ole rakennusoikeutta ja alue sijoittuu valtakunnallisesti merkittävään kulttuurihistorialliseen ympäristöön, joten hanke vaatii asemakaavan muuttamista. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaavoitus on käynnistynyt Sipoon kunnan kaavoitusohjelman mukaisesti. Kunta valitsi tarjousten perusteella Suunnittelukeskus Oy:n asemakaavan laatijaksi. 13
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laadittiin syksyllä 2001. Tekniikkaja ympäristölautakunta merkitsi OAS:n tiedoksi 5.11.2001 331. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset 4.3.2 Vireilletulo Asukkaat ja maanomistajat - Sipoon ja Nikkilän asukkaat, erityisesti lähialueiden asukkaat - alueeseen rajoittuvien kiinteistöjen omistajat ml. Sipoon seurakuntayhtymä Kunnan hallintokunnat / viranhaltijat - rakennusvalvonta - pelastuslaitos - ympäristönsuojeluyksikkö - kuntatekniset palvelut - vapaa-ajan toimi / liikunta - sosiaali- ja terveyspalvelut - koulutustoimi Muut viranomaiset Itä-Uudenmaan liitto Uudenmaan ympäristökeskus Museovirasto Uudenmaan tiepiiri Muut tahot - Sipoolaiset urheiluseurat ml. Sipoon Wolf ry. - Oy Sipoon jäähalli - Sibbo Ishall Ab - Sipoon puolesta ry. - Sipoon luonnonsuojelijat ry. - paikallinen sähköyhtiö Asemakaavan muutos kuuluu kunnanvaltuuston 12.3.2002 hyväksymään kaavoitusohjelmaan 2002-2007. Asemakaavan vireilletulosta on kuulutettu 25.2.2002 Sipoon sanomissa ja Borgåbladetissa. Kuulutus on ollut Sipoon kunnan virallisilla ilmoitustauluilla ja myös Internetissä Sipoon kunnan kotisivuilla. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma merkittiin Sipoon tekniikka- ja ympäristölautakunnassa tiedoksi 5.11.2001. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa koskeva kuulutus julkaistiin Sipoon Sanomissa ja Borgåbladetissa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä Sipoon kunnantalolla 4.3.2002 alkaen. OAS:aan ja vireilletuloilmoitukseen liittyen saatiin kolme mielipidettä, joissa oli useampia allekirjoittajia. Mielipiteet koskivat kaavamuutoksen tavoitteita; lähialueen asukkaat olivat huolissaan liikennejärjestelyistä ja kulttuurimaisemasta. (Liite 6, osallistumis- ja arviointisuunnitelma). Valmisteluvaiheen vuorovaikutus Valmisteluvaiheessa on pidetty yhteyttä kunnan omien viranomaisten ja muiden viranomaisten kanssa. Liikuntatoimen, rakennusvalvonnan, kaavoituksen, Oy Si- 14
poon Jäähalli - Sibbo Ishall Ab:n ja Sipoon Wolf ry:n kanssa on pidetty suunnittelupalavereja. Tekniikka- ja ympäristölautakunta käsitteli kaavamuutosluonnoksen. Kaavamuutosluonnos oli nähtävillä 7.4. - 7.5.2003. Valmisteluaineistoon ja kaavamuutosluonnokseen oli mahdollisuus tutustua Kuntalassa ja esittää suullinen tai kirjallinen mielipide. Nähtävilläoloaikana järjestettiin yleisötilaisuus, jossa asemakaavan muutosluonnosta esiteltiin ja jossa sai keskustella suunnittelijoiden kanssa ja esittää kirjallisen tai suullisen mielipiteen asemakaavan muutosluonnoksesta. Esitettyihin mielipiteisiin sekä lausuntoihin laadittiin vastineet, jotka käsiteltiin tekniikka- ja ympäristölautakunnassa 8.12.2003. Valmisteluvaiheessa saadun palautteen perusteella asemakaavan muutosluonnoksesta on valmisteltu asemakaavan muutosehdotus. Kaavaehdotuksen asettaminen julkisesti nähtäville Asemakaavan muutosehdotus asetettiin Maankäyttö- ja rakennuslain 65 :n mukaisesti julkisesti nähtäville 30 päiväksi 3.5-3.6.2004 ja siitä pyydettiin tarvittavat lausunnot mm. Uudenmaan ympäristökeskukselta, Itä-Uudenmaan liitolta, Uudenmaan tiepiiriltä ja Museovirastolta. Nähtävillä olon yhteydessä oli yleisötilaisuus 11.5.2004. Muistutuksia saapui nähtävilläoloaikana 6 kpl. 4.3.4 Viranomaisyhteistyö 4.4 Asemakaavan muutoksen tavoitteet Maankäyttö- ja rakennuslain 66 :n mukainen viranomaisneuvottelu kaavan tavoitteista pidettiin 15.5.2002. (Liite 7. Viranomaisneuvottelun 15.5.2002 muistio). Neuvottelussa olivat edustettuina Sipoon kunta, Uudenmaan ympäristökeskus, Itä-Uudenmaan liitto, Uudenmaan tiepiiri, Museovirasto ja Suunnittelukeskus Oy. Toinen viranomaisneuvottelu käytiin 25.11.2004 (Muistio, liite 15). Mukana olivat Museovirasto, Uudenmaan ympäristökeskus, Sipoon kunta ja Suunnittelukeskus Oy. 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet Harjoitusjäähalli toteutetaan kattamalla nykyinen tekojäärata. Olemassa olevat rakenteet ja laitteet hyödynnetään. Keskusurheilukentän ja harjoitusjäähallin tiloja voidaan yhteiskäyttää järkevästi (mm. sosiaalitilojen yhteiskäyttömahdollisuus). Urheilualueelta on hyvät yhteydet aluetta runsaasti käyttäviin kouluihin. Taloudelliset hyödyt: tekojääradan laitteistot on hankittu sitä silmällä pitäen, että niitä voidaan hyödyntää myös harjoitusjäähallioloissa. Jo tehdyt investoinnit voidaan hyödyntää. Tarjotaan uusia toimintamahdollisuuksia jääurheilulle ja urheilupuiston virkistystoiminnalle yleensäkin Harjoitusjäähalli liikennealueineen toteutetaan kulttuurihistoriallinen maisema mahdollisimman hyvin huomioon ottaen. Pitkän aikavälin tavoitteena on rakentaa uusi, urheilupuiston itäänpäin mm. uudelle Itäisen Jokipuiston asuinalueelle yhdistävä ja Sipoonjoen ylittävä ulkoilu/kevyen liikenteen reitti siltoineen. Tavoitteena on myös hyvä ulkoilureittiyhteys Sipoonjoen vartta pitkin. 15
Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet MRL 24 :n 2 momentin mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioonottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaettu yleis- ja erityistavoitteisiin. Yleistavoitteisiin on tarkoitettu sovellettavaksi alueidenkäytön suunnittelua koskevia oikeusvaikutuksia vain yleispiirteisen kaavoituksen osalta. Erityistavoitteisiin on tarkoitettu sovellettavaksi alueidenkäytön suunnittelua koskevia oikeusvaikutuksia kaikkien kaavojen osalta, mikäli tavoitetta ei ole kohdennettu vain tiettyyn kaavatasoon. Tavoitteilla, jotka koskevat yleiskaavoitusta ei ole oikeudellisesti sitovaa vaikutusta asemakaavoitukseen ennen kuin ne ovat tulleet otetuiksi huomioon yleiskaavoituksessa. Erityistavoitteita Alueiden käytön suunnittelussa on varattava riittävät alueet jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten ja edistettävä verkostojen jatkuvuutta. Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuurija luonnonperinnön arvot säilyvät. Alueidenkäytössä on otettava huomioon kulttuuri- ja luonnonperintöä koskevat kansainvälisten sopimusten velvoitteet sekä valtioneuvoston päätökset. Lisäksi viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit 2 otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava valtakunnallisesti merkittävät maisema- ja kulttuuriperintöalueet ja -kohteet. Valtakunnallisesti arvokkailla kohteilla ja alueilla on alueidenkäytön sovelluttava niiden historialliseen kehitykseen. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota. Alueidenkäytössä on otettava huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet. Pohjavesien pilaantumis- ja muuttamisriskejä aiheuttavat laitokset ja toiminnot on sijoitettava riittävän etäälle niistä pohjavesialueista, jotka ovat vedenhankinnan kannalta tärkeitä ja soveltuvat vedenhankintaan. Ilman erityisiä perusteita ei hyviä ja yhtenäisiä peltoalueita tule ottaa taajamatoimintojen käyttöön eikä hyviä ja laajoja metsätalousalueita pirstoa muulla maankäytöllä. Sipoon kirkonkylä on luetteloitu valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuurihistorialliseksi ympäristöksi Museoviraston ja Ympäristöministeriön Rakennettu kulttuuriympäristö -julkaisussa. 2 Näillä tarkoitetaan kulttuuri- ja luonnonperintöä koskevia viranomaisten laatimia valtakunnallisia inventointeja, jotka perustuvat riittävän laaja-alaiseen valmisteluun. Tätä päätöstä tehtäessä ovat olemassa seuraavat inventoinnit: Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet (Ympäristöministeriö, ympäristönsuojeluosasto, mietintö 66/1992), Valtakunnallisesti arvokkaat kulttuurihistorialliset ympäristöt (Museovirasto, rakennushistorianosasto, julkaisu 16, 1993) ja Valtakunnallisesti merkittävät esihistorialliset suojelualuekokonaisuudet (Sisäasianministeriö, kaavoitusja rakennusosasto, tiedotuksia 3/1983). 16
Kuva 6: Rakennettu kulttuuriympäristö, Sipoon kohteet 53. Sipoon kirkonkylä ja 54. Nikkilän parantola. Ote Sipoon kirkonkylän kohdekuvauksesta: "Sipoon kirkonkylä sijaitsee Nikkilän taajaman eteläosassa kohdassa, jossa keskiaikainen Kuninkaantie - Suuri Rantatie - ylittää Sipoonjoen. Vanha ja uusi kirkko ovat säilyttäneet asemansa avarassa jokilaaksomaisemassa.turun ja Viipurin välinen rantamaantie, suuri Rantatie eli Kuninkaantie on syntynyt keskiajalla. Sipoossa tie on säilyttänyt pääpiirteissään perinteisen linjauksensa ja sen merkitys osana sipoolaista kulttuurimaisemaa on huomattava." Nikkilän osayleiskaavatyön yhteydessä Museovirasto teki alueen maiseman historiasta tutkielman. (liiteasiakirja 2). Sen mukaan: "Sipoon kirkot muodostavat monumentaalisen kokonaisuuden ja Sipoon tunnuskuvan. Kirkot ja niitä ympäröivä maisema ovat kirkonkylän ja koko pitäjän historiallisen maiseman tärkeimmät hierarkkiset pisteet." Osayleiskaavatyön yhteydessä Museovirasto myös antoi lausunnon, jossa todetaan valtakunnallisen suojeluintressin piiriin kuuluvasta aluerajauksesta: "Alue, johon valtakunnalliset suojeluintressit kohdistuvat, muodostuu Sipoon kirkoista ja niitä ympäröivästä avoimesta maisematilasta, joka on säilynyt perusrakenteeltaan muuttumattomana 1700-lukua edeltävältä ajalta. Valtakunnalliset suojeluintressit kohdistuvat myös kirkkomaisemaan lännessä liittyvään, Sipoon historialliseen pitäjänkeskukseen kuuluvan keskiaikaisperäiseen Suureen rantatiehen tienvarsimaisemineen." (Liite 8. ) Maisema-aluetyöryhmän mietinnössä (66/1992) Sipoonjoen kulttuurimaisema on luetteloitu maakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Maakuntakaava 5.4.2002 vahvistetussa Itä-Uudenmaan maakuntakaavassa on kumottu seutukaavassa Sipoonjoen länsirannalle sijoitettu kokoojakatuyhteys. Voimassaolevassa asemakaavassa kokoojakatuyhteyttä vastaa Kirkkoniityntien yhteys Brobölentielle. 17
Kuva 7: ote maakuntakaavasta. Ks. myös liite 3. ote maakuntakaavasta. Seutukaava Kuva 8: ote seutukaavojen yhdistelmästä Vahvistettujen seutukaavojen yhdistelmässä kaava-alue on varattu lähivirkistysalueena (VL), kokoojakatuna (kumottu maakuntakaavassa), taajamatoimintojen alueena (A) maa- ja metsätalousvaltaisena alueena (M). Alue kuuluu pv- merkinnällä rajattuun pohjavesialueeseen ja ma-merkinnällä merkittyyn muut maisemat alueeseen. VL- merkinnällä on seutukaavassa osoitettu alueita lähivirkistykseen, ulkoiluun ja urheiluun sekä virkistys- ja urheilukeskuksia varten. Merkinnän VL selitys: Lähivirkistysalue, jolla muu kuin yleistä virkistyskäyttöä palveleva rakentaminen on sallittu vain, mikäli se ei haittaa alueen käyttöönottoa virkistystoimintaan Merkinnän A selitys: merkintä tarkoittaa, että alue on osoitettu asumiseen ja muille taajamatoiminnoille, kuten keskustatoiminnoille, palveluille ja teollisuudelle rakentamisalueita, pääväyliä pienempiä liikenneväyläalueita, virkistys- sekä puistoalueita.) Merkinnän M selitys: merkinnällä on osoitettu pääasiassa maa- ja metsätalouskäyttöön tarkoitettuja alueita, joita voidaan käyttää alueen pääasiallista käyttö- 18
tarkoitusta sanottavasti haittaamatta ja luonnetta muuttamatta myös muihin tarkoituksiin, kuten haja-asutusluontoiseen, pysyvään asutukseen ja lomaasutukseen sekä jokamiehenoikeuden rajoissa ulkoiluun ja retkeilyyn Seutukaavan 1979 selostuksessa on tavoitteena Sipoonjoen maisema-alueelle: Muut maisemat, 195 Sipoonlahti ja jokilaakso. Alueeseen kohdistuvissa toimenpiteissä olisi pyrittävä kiinnittämään erityistä huomiota ympäristöarvojen säilyttämiseen. Yleiskaava Kunnanvaltuuston hyväksymässä Keski-Sipoon osayleiskaavassa alue on virkistysaluetta ja -kohdetta (-V), pohjavesialuetta (pv2), arvokasta maisema-aluetta (m) ja seudullista tietä. Osayleiskaavan mukaan V-alueelle saa rakentaa urheilua ja virkistystä palvelevia rakennuksia. (Liite 4, ote Keski-Sipoon osayleiskaavasta) Käynnissä olevaan Nikkilän osayleiskaavatyöhön liittyen tehtiin kehityskuvatarkastelu, jossa tieyhteyden tarve urheilupuiston alueelta etelään kyseenalaistettiin: asukasryhmien tulevaisuuskuvassa ei haluttu tieyhteyttä Kirkkoniityntieltä Brobölentielle. Sen sijaan joen yli esitettiin yhteyttä urheilualueelta Ruxin kuntopolulle. Näissä työryhmissä myös osittain vastustettiin tekojääradan kattamista. 3 Asemakaava Voimassa olevassa asemakaavassa alue on yleistä pysäköintialuetta (LP), urheilu- ja virkistyspalvelualuetta (VU), urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YU), yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten aluetta (ET), puistoa (VP) ja katualuetta. YU-korttelialueelle on osoitettu rakennusaloille rakennusoikeutta yhtensä 1800 k-m 2 ja ET-korttelialueelle 200 k- m 2. I-kerroksisten rakennusten julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan enimmäiskorkeudeksi on määrätty 500 cm. Peltoalue on merkitty puistoksi, jonka halkaisee Kirkkoniityntien katualue. Asemakaavan mukaan liikenne alueelle johdetaan Urheilutien ja uuden Kirkkoniityntien eteläisen jatkeen kautta edelleen yleiseen tien alueelle (LYT) Brobölentielle, jonka liittymä on asemakaavaan merkitty. Autopaikkoja on asemakaavan mukaan varattava yksi urheilutilojen tai muiden yleisten laitosten neljää istuinpaikkaa kohden. 65 % vaadituista autopaikoista on rakennettava rakennusten kanssa samanaikaisesti. (Liite 5, ote voimassa olevasta asemakaavasta.) Aluetta ei ole täysin toteutettu asemakaavan mukaisesti; Kirkkoniityntien jatketta Brobölentielle ei ole rakennettu. Urheilutie puolestaan on rakennettu katumaisena yhteytenä kahden erillisen pysäköintialueen väliin lähelle keskusurheilukenttää. Tekojäärata on rakennettu osittain LP-alueelle. Lähialueen asemakaavat Sipoonjoen vastarannalle Itäisen Jokipuiston alueelle on kunnanvaltuusto hyväksynyt Itäinen Jokipuisto I -asemakaavan v. 2003. Valitusten vuoksi kaava ei ole vielä tullut voimaan. Natura 2000 -alue Natura 2000 -ohjelmassa Sipoonjoen osalta tavoitteena on säilyttää vielä varsin luonnontilaisina säilyneet jokiosuudet hydrologialtaan ja veden ja pohjan laadultaan sellaisina, etteivät luontotyyppien ja eliölajien suojeluarvot vaarannu. Erityistä huomiota on kiinnitettävä uhanalaisen meritaimenen alkuperäiskannan elinympäristöjen suojeluun. Toteutuskeino on vesilaki. 3 Hyväksyessään kehityskuvan valtuusto rajasi kirkkojen seudun osa-alueen 7 kehityskuvasta pois. 19
Keski- ja Pohjois-Sipoon tieverkko- ja liikenneturvallisuussuunnitelma Nykyisen asemakaavan katuverkko perustuu vanhaan tieverkolliseen ratkaisuun, jossa kaava-alueen läpi olisi kulkenut Nikkilän läpikulkutienä toimiva Kirkkoniityntie etelästä Brobölentieltä Nikkiläntielle ja edelleen Pornaisten suuntaan. Sipoon kunnan ja Tiehallinnon Uudenmaan tiepiirin vuonna 2001 laatimassa tieverkko- ja liikenneturvallisuussuunnitelmassa esitettiin, että tämä Kirkkoniityntien läpikulkuyhteys poistetaan ja maankäytön suunnittelussa varaudutaan tulevaisuudessa ns. Nikkilän itäiseen ohikulkutiehen, jonka linjaus kulkee Sipoonjoen itäpuolella (liite 9. Tavoitteellinen liikenneverkko ). Keski- ja Pohjois-Sipoon tieverkko- ja liikenneturvallisuussuunnitelmassa esitetty Nikkilän alueen tavoitetieverkko. (Muu aineisto 1.) Tieverkko- ja liikenneturvallisuussuunnitelmassa on esitetty tavoitteena, että Ison Kylätien läpikulkuliikennettä koulujen kohdalla pyritään rajoittamaan ja ohjaamaan muille reiteille. Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Pohjavesien suojelemiseksi on edullisinta, jos tärkeät pohjavesialueet voidaan säilyttää mahdollisimman luonnontilaisina. 4 Suositeltavaa olisi osoittaa alue virkistysalueeksi. Tulevaisuutta ajatellen olisi tärkeää, että pohjavesialueille ei rakennettaisi enää uusia teitä. Myös Sipoon kunnan rakennusjärjestyksessä on erityismääräyksiä tärkeille pohjavesialueilla rakentamisesta. Mm. tärkeillä pohjavesialueilla moottoriajoneuvolla liikennöitävien piha- ja paikoitusalueiden on oltava vettä läpäisemättömiä ja niiden pintavedet on johdettava kunnan sadevesiviemäriin tai pohjavesialueen ulkopuolelle, esim. avo-ojan kautta. Tavoitteena on maisemallisesti arvokkaan peltoalueen ja tärkeiden näkymien säilyminen avoimina. Tavoitellaan rauhallista näkymää varsinkin kirkkojen suunnalta tarkasteltuna. Urheilupuiston toiminnot rajataan nykyisin urheilu- ja virkistyskäytössä olevalle alueelle; varsinkin vanhan kirkon suuntaan peltoalue pidetään rakentamiselta vapaana. Toiminnallisena tavoitteena on lisätä ja parantaa urheilupuiston ja jokirannan virkistyskäyttömahdollisuuksia. Pysäköintialueiden ja liikennöinnin häiriöt viereiselle asuinalueelle minimoidaan. 4 http://www.vyh.fi/palvelut/julkaisu/elektro/uyk/pohjaves/pv_esite.htm 20