Kuluttajien energianeuvnta, Rvaniemen kaupungin rakennusvalvnta ILMATIIVEYS TAVOITTEEKSI - Ohjeita rakentajille - Yleistä ilmanpitävyydestä Rakennusten ilmanpitävyyden merkitys n kasvanut viime aikina lisääntyneiden energiatehkkuusvaatimusten myötä. Vutilma ei pelkästään lisää rakennuksen energiankulutusta, vaan sillä n vaikutus myös rakennuksen vaipan ksteustekniseen käyttäytymiseen, asumisviihtyvyyteen sekä kneellisen ilmanvaihdn tasapainiseen timintaan. Humattavaa n, että rakennuksen tekeminen ilmatiiviiksi ei aiheuta käytännössä mitään lisäkustannuksia. Hallitsemattmasta vutilmanvaihdsta päästään ern tiiviillä rakenneratkaisuilla, kneellisella ilmanvaihdlla ja lämmöntalteentlla. Ilmanpitävyyden yksityiskhtainen tteutus vaihtelee massiivirunkisten ja puurunkisten rakennuksien sekä niissä käytettyjen höyrynsulkumateriaalien salta. Eri variaatiita n hyvin paljn, jten tässä ppaassa esitetään vain yleisimmät periaatteet laadukkaan ilmanpitävyyden tteuttamiseksi kivi- ja puuseinärakenteissa. Yksityiskhtaisista tteutushjeista detaljeineen vastaa rakennuksen suunnittelija. Hyviä, yksityiskhtaisia hjeita löytyy mm. internet-sivuilta ja alan julkaisuista. Paine-er aiheuttaa ilmavudn Rakennuksen painesuhteet ja rakenteiden ilmatiiveys vaikuttavat ilmavirtauksiin rakennuksissa. Ilma virtaa krkeammasta paineesta matalamman paineen suuntaan (ylipaineesta alipaineeseen). Rakennuksessa n yleensä ulkilmanpaineeseen verrattuna alipaine, jllin ulkilma pyrkii virtaamaan rakennuksen sisälle pienimmästäkin reiästä, jka n höyrynsulussa ns. neutraaliakselin alapulella. Rakennuksen sisällä neutraaliakseli mudstuu jhnkin krkeuteen (vaihtelee), jnka yläpulella sisäilma n ylipaineinen ulkilmaan nähden. Ulkilmaan nähden ylipaineinen sisäilma pyrkii rakennuksesta ulspäin, mikä vi aiheuttaa vaarallista ksteuden tiivistymistä vaipan rakenteisiin. Viereisessä kuvassa n kuvattu painesuhteet ideaalitilanteessa, jllin neutraaliakseli mudstuu rakennuksen keskelle pystysuunnassa. Kuva 1. Lämpötilaerista aiheutuva tasatiiviiseen rakennukseen khdistuva painejakauma, paine-er, Dp1 n yleensä eri suuri kuin paine-er, Dp2 (Lähde: Sisäilmayhdistys). Rakennuksen painesuhteisiin vaikuttaa klme tekijää: Ilmanvaiht, ilman lämpötilaert (savupiippuvaikutus), tuuli. Ilmanvaihdn vaikutus rakennuksen painesuhteisiin riippuu ilmanvaihtjärjestelmästä sekä järjestelmän säädöistä ja kunnsta. Savupiippuvaikutus tarkittaa sitä, että lämmin ilma nusee kevyempänä ylöspäin ja aiheuttaa painetta rakennuksen yläphjaan. Tuulen vaikutus sisäilmanpainesuhteisiin muuttuu sen mukaan, kuinka vimakas se n ja mistä suunnasta se vaikuttaa eli tuuli aiheuttaa rakennuksen sisälle vaihtelevia paine-erja. Rakennuksen painesuhteet vatkin mnen edellä mainitun tekijän summa ja ne muuttuvat jatkuvasti. Tampereen Teknillinen Ylipist (TTY)ja Teknillinen krkeakulu (TKK) vat tutkineet usean vuden ajan erityyppisten pientaljen ilmanpitävyyttä. Tutkimuksissa n tdettu, että vutilmanvaiht aiheuttaa 15 30 % tyypillisen kaksikerrksisen pientaln (n50 = 3.9 1/h) tiljen ja ilmanvaihdn lämmitysenergiankulutuksesta. Yhden yksikön nusu ilmanvutluvussa (n50) aiheuttaa em. pientaln kknaisenergiankulutuksessa 4 %:n nusun. Ilmavutluku (1/h) ilmaisee vaipan läpi tunnissa kulkevan ilmamäärän testilsuhteissa. Tavallisesti luku ilmitetaan 50 pascalin paine-erlla mitattuna (n50). Energiaselvityksessä ilmavutlukuna n käytettävä lukua 4 1/h, ellei parempaa ilmanpitävyyttä pystytä sittamaan. Seuraavalla sivulla levassa taulukssa n esitetty eri ilmavutlukujen merkitys rakennuksen energiansäästöön.
Kuluttajien energianeuvnta, Rvaniemen kaupungin rakennusvalvnta Ilmavutluku (1/h) Sanallinen arviinti Energiansäästö < 0,6 Passiivitaln vaatimus > 25 % < 1,0 Kiitettävä > 21 % 1-2 Erittäin hyvä 14...21 % 2-3 Hyvä 7.14 % 3-4 Tyydyttävä 0 7 % 4 Vertailutas 0 % > 4 Hun Kulutus kasvaa Taulukk 1. Ilmanpitävyyden merkitys energiansäästöön. TTY:n ja TKK:n tutkimuksissa havaittiin, että kivitaljen ilmanpitävyys n keskimäärin parempi (2,3 1/h) kuin puurunkisten taljen (3,9 1/h) ja hirsitaljen (6,0 1/h). Vaikka rakennuksen rungn materiaalilla n merkitystä ilmatiiveyteen, niin mahdllisimman hyvään lpputulkseen vaikuttavat kuitenkin eniten seuraavat satekijät: Hyvä suunnittelu, jssa humiidaan kaikki rakennesat ja niiden liitkset. Hyvät, selkeät ja yksityiskhtaiset hjeet. Oikeat materiaalivalinnat ja työn hulellisuus. Riittävä, ulkpulinen, valvnta. Tyypillisimmät ilmavutkhdat rakennuksen vaipassa Ilmavut riippuu rakenteiden ilmanläpäisevyydestä, vutpaikkjen jakaumasta ja ulk- ja sisäilman välisen paine-ern jakaumasta. Rakennuksen ilmatiiveys tteutetaan tavallisesti asentamalla vaipan sisäpulelle ilmasulkumuvi (tai vastaava kalv), jka estää ilman ja samalla vesihöyryn liikkumisen rakennuksen vaipassa. Kalva kutsutaan yleisemmin höyrynsulkukalvksi. Vaihtehtisesti höyrynsulku vidaan tteuttaa myös slumuvieristyslevyllä. Höyrynsulussa n aina epäjatkuvuuskhtia mm. eri rakennesien, ikkuniden, vien ja läpivientien khdalla, jiden hulellinen tiivistäminen n erityisen tärkeää. Näitä khtia vat mm. yläphjan liittyminen ulkseinään, yläphjan liittyminen väliphjaan, ulkseinän liittyminen alaphjaan, ikkuna- ja viliitkset, läpiviennit (mm. savuhrmi, ilmanvaihtkanavat, kaapelit). Kuva 2. Yleisimmät ilmavutkhdat rakennuksen vaipassa (lähde: Sisäilmayhdistys) Tutkimusten (TTY) mukaan suurimmat ilmavutkhdat pientalssa vat ulkseinän ja yläphjan liitskhdassa (37 %). Seuraavaksi yleisimmät vutkhdat vat vissa ja ikkunissa sekä niiden liitskhdissa (31 %). Myös ulkseinän ja väliphjan liitksissa (12 %) ja läpivienneissä (8 %) tdettiin ilmavutja.
Yleisiä työhjeita ilmanpitävyyden tteuttamiseksi Kuluttajien energianeuvnta, Rvaniemen kaupungin rakennusvalvnta Nämä alla levat hjeet kuvineen perustuvat Tampereen teknillisen ylipistn Rakennustekniikan laitksen vunna 2009 tuttamaan julkaisuun Ilmanpitävien rakenteiden ja liitsten tteutus asuinrakennuksissa (tim. DI Hanna Ah ja DI Minna Krpi). Höyrynsulku a. b. c. Kuva 3. Höyrynsulun paikka vaipassa puurakenteisessa seinässä ja yläphjassa. Höyrynsulun tehtävänä n estää vesihöyryn haitallinen siirtyminen diffuusina vaipan rakenteisiin. Puurakenteisissa seinissä käytetään erillistä höyrynsulkua, mutta massiivirakenteisissa seinissä (muuratut tai betnielementti) ilmanpitävyys perustuu pintakäsittelyihin ja saumjen peittämiseen elastisilla kiteillä tai juttamalla. Puurakenteisissa seinissä (ja yläphjassa, kuva 3c.)) kalvmainen höyrynsulku susitellaan sijitettavaksi yleensä 50 mm etäisyydelle sisäpinnan levyn taakse (kuva 3a.). Ilmasulkukerrksen sisäpulinen lämmöneriste asennetaan vasta riittävän kuivumisajan jälkeen, kun rakennusaikainen ksteus ei enää kndensidu kerrkseen. Slumuvieristyslevyllä tteutettavan höyrynsulun liitkset n vaahdtettava tai teipattava riittävän tartuntakyvyn maavalla teipillä (kuva 3b.). Ilmansulun sisäpulelle jätetään riittävä asennusvara sähkökaapelinneille. Yläphja ulkseinäliitkset Suurin sa ilmavudista n yläphjan ja ulkseinän liitskhdassa. Kalvilla tteutetuissa höyrynsuluissa n erityisesti kiinnitettävä humita riittävään limitykseen. Alla levissa kuvissa n esitetty pari yleistä rakennetta höyrynsulkutteutuksineen. Kuvassa 4 n esitetty puurakenteisen ulkseinän ja yläphjan liits. Kalvt limitetään riittävän pitkältä matkalta ja puristetaan tiiviiksi rimalla, jka ruuvataan kiinni. Kulmassa kalvjen tulee lla riittävän vapaasti ja nurkissa kalvt laskstetaan, limitetään ja teipataan yhteen. Kuva 4. Höyrynsulun tteutus puurakenteisessa ulkseinä yläphjaliitksessa. Kuvassa 5 n esitetty puurakenteisen yläphjan ja kivirakenteisen ulkseinän liits. Harkkseinän päälle asennetaan höyrynsulkukalv, jka puristetaan riman ja kertapuun väliin ruuvaamalla. Kalv limitetään yläphjan kalvn kanssa riittävän pitkältä matkalta. Kuvassa 6 seinä n harkkrakenteinen. Kun ulkseinän höyrynsulkukalva ei vida asentaa yhtenäisen harkkrakenteen vuksi, niin yläphjan höyrynsulkukalv puristetaan ruuvaamalla (2) riman alle. Lisäksi liits varmistetaan pusertamalla vaahta liitsnurkkaan (1). Kuvat 5 ja 6. Puuyläphjan ja kivirakenteisen ulkseinän liitksen tiivistys höyrynsulkukaistalla.
Yläphja väliphjaliitkset Kuluttajien energianeuvnta, Rvaniemen kaupungin rakennusvalvnta Puurunkisissa rakennuksissa ulkseinään mudstuu usein ilmavutja väliphjan liitksen khdalle. Perinteinen tapa n llut kiertää seinän ilmansulkukalv palkkien päiden ympäri. Tässä esitetty tapa n kuitenkin työvaiheiltaan yksinkertaisempi. Seinän ilmansulkukalv puristetaan alemmassa kerrksessa riman ja ylähjauspuun väliin tiheällä ruuviliitksella (2). Sama periaate tistuu myös ylemmässä kerrksessa. Palkkien väliin asennetaan slumuvieristyslevyt (1), jtka tiivistetään vaahdttamalla hulellisesti jkaiselta reunalta. Kuva 7. Puurakenteisen väliphjan liittyminen puurakenteiseen ulkseinään. Ulkseinä alaphjaliitkset Ulkseinän ja alaphjanliitksissa n eri variaatiita paljn, riippuen siitä, nk maanvarainen laatta tai ryömintätilainen alaphja, nk seinän runkmateriaali kiveä tai puuta ja nk lattia valettu ennen seinärakennetta vai seinän pystytyksen jälkeen. Kuvassa 8 n seinärunk muurattu ennen maanvaraisenlaatan valua. Laatan alapinta n seinä- ja skkeliharkn sauman tasalla. Kumibitumikermikaista (2) viedään surana seinä- ja skkeliharkn välisestä saumasta lattialaatan alle. Laatan ja seinän väliin asennetaan umpisluinen sluplyeteeni lämmöneristekaistaksi (1). Lisäksi sauma tiivistetään elastisella kitillä. Kuvassa 9 n puurunkinen seinä rakennettu maanvaraisenlaatan valun jälkeen. Ilmasulkuna n kalv. Tiivistysratkaisu n timiva muillakin seinärakenteilla, kun kermin ja seinän alasan välisestä tiivistyksestä n hulehdittu. Kumibitumikermikaista (2) taitetaan seinän alajuksupuun alta lattialaatan alle. Skkelin sisäpulinen lämmöneriste n viistetty päästä, jttei kermin nurkkaa rikta työn aikana. Ilmansulkukalvn sisäpulista pystyklausta nstetaan hieman seinän alareunasta ja seinän ilmansulkukalv tiivistetään ruuvaamalla sisäverhuslevyn alareunan kiinnityspuun ja seinän alajuksupuun väliin. Nurkkaan jäävä rak täytetään plyuretaanivaahdlla (1). Kuvat 8 ja 9. Ulkseinän ja alaphjan liitksen tteutus ilmanpitäväksi. Ikkuna- ja viliitkset Oven tiivistäminen seinärakenteeseen kannattaa tehdä mineraalivillalla, jtta sitä n mahdllisuus säätää uudelleen tarvittaessa. Oven ilmanpitävyys tteutetaan elastisella kittauksella sisäpinnassa (1). Kuva 10. Oven tiivistäminen puurunkiseen seinärakenteeseen.
Kuluttajien energianeuvnta, Rvaniemen kaupungin rakennusvalvnta Ikkuna vidaan tiivistää seinärakenteeseen plyuretaanivaahdlla (2). Vaahdlla ei täytetä kk väliä, vaan ulkreunaan tulee jättää tuuletusrak. Karmin ulkreunassa sa tiivistetilasta vidaan täyttää myös mineraalivillakaistalla (3). Kuva 11. Ikkunan tiivistäminen puurunkisen seinärakenteeseen. Läpiviennit Höyrynsulkukerrkseen kannattaa tehdä mahdllisimman vähän läpivientejä ja kaapelinnit kannattaa sijittaa höyrynsulkurakennekerrksen sisäpulelle. a. b. Yksi yleisimmistä ilmavutkhdista n perinteisesti llut savuhrmin läpivienti yläphjassa. Kuvassa 12a. n kuvattu kevythrmin läpivienti yläphjassa, kun höyrynsulkuna n kalv. Yläphjan ilmansulku käännetään kattkannattajan sivulta ylös. Hrmin ja kattkannattajanväliin jäävä rak täytetään palamattmalla mineraalivillalla ja tiivistetään elastisella saumamassalla. Kuvassa 12b. n paikallaan muuratun tiilirakenteisen savuhrmin läpivienti puuyläphjassa. Ilmansulkuna jk kalv tai slumuvieristyslevy. Tiilihrmin ympärille kiinnitetään peltikaulus (1), jka tukeen palmääräysten vaatimaa A1-lukan eristystä (2) hrmin ympärillä.yläphjan ilmansulkukalv ja peltikaulus limitetään ja liitskhta puristetaan kannattajaan. Kuva 12. Ilmatiiveyden tteutusvaihtehdt savuhrmin ja yläphjan liitskhdassa. Kuvassa 13 n esitetty putkiläpivientien tiivistäminen slumuvieristyslevykauluksella sivulta ja ylhäältä kuvattuna. Ratkaisu spii erityisesti khtiin, jssa mnta putkea läpäisee ilmansulun samasta khdasta. Klausrimjen väliin vaahdtetaan slumuvieristyslevy (1). Levyn takana n ehjä rakenteen ilmasulku. Putkia varten tehdään reiät levykauluksen ja ilmansulun läpi. Läpivientiputki vaahdtetaan tiukasti levykaulukseen (2). Vaihtehtisesti myös ilmasulun tiselle pulelle vidaan asentaa slumuvieristyslevy (3). Tämä edellyttää erillisten klausrimjen asennusta rakenteeseen. Rakenteen ilmansulkukalv n tällöin kahden tiivistyslevyn välissä. Kuva 13. Putkiläpiviennin tteutus kuvattuna sivulta ja ylhäältä. Märkätilat ja saunat Ilmanpitävyyden kannalta ngelmallinen khta märkätilissa n alaslasketun katn yläpulinen tila. Puurunkisissa talissa seinän ja yläphjan ilmanpitävät kerrkset ja niiden välinen liits tulisi tteuttaa erillisenä märkätilan vedeneristeistä tai höyrynsuluista. Näiden kahden tiiviin kerrksen väliin jäävä tila tulee tuulettaa kuivaan sisätilaan. Ksteusngelmien syntymisen estämiseksi märkätiljen khdalla levat ulkseinät susitellaan tehtäväksi kivirakenteisina myös puurunkisissa talissa. Kuvassa 14 seinän ilmasulku viedään yhtenäisenä myös löylyhuneen seinän takana ja liitetään yläphjan ilmasulkuun riittävästi limitettynä. Kuva 14. Esimerkki löylyhuneen seinän tteutuksesta, kun seinä rajittuu puurakenteiseen ulkseinään.
Rakennuksen ilmanpitävyyden mittaaminen Kuluttajien energianeuvnta, Rvaniemen kaupungin rakennusvalvnta Rakennuksen ilmatiiveyttä vidaan mitata erityslaitteistlla. Ilmatiiveyden mittaus suritetaan standardin SFS-EN 13829 mukaisesti. Mittauksessa aikaansaadaan paine-er sisä- ja ulktiljen välille ja laitteistlla saadaan tulkseksi ilmatiiveysluku, eli n 50-luku. Se kert kuinka mnta kertaa rakennuksen ilmatilavuuden verran ilmaa vutaa rakenteiden läpi. Ilmatiiveysluvun yksikkö n 1/h ( kertaa tunnissa ). Ilmanpitävyyden n50-luku 1,0 (1/h) n Sumen rakentamismääräyskkelman susitusarv. Vuden 2012 alusta lukien ilmanvutluku määritetään vaipan pinta-alaa khti q50-lukuna (m3/hm2). q50-luku kuvaa paremmin ulkvaipan tdellista ilmanpitävyyttä suuremmissa rakennuksissa. Ennen mittausta ikkunat, ulk-vet, tuuletuskanavat ja viemäriaukt yms. suljetaan tai tiivistetään. Ilma virtaa rakennukseen ilmavutkhtien kautta, jtka vidaan paikantaa lämpökameran tai merkkisavun avulla. Mitä tiiviimpi tutkittava khde n, sitä vähemmän laite tarvitsee ilmaa paine-ern lumiseksi ja ylläpitämiseksi. Mittaus n susiteltavaa surittaa siinä rakennusvaiheessa, kun rakennus n kaikilta sin ilmanpitävä ja sisäverhuslevyt (vast.) n vielä asentamatta. Ilmatiiveyden tarkistuslista rakentajalle Suunnittelu- ja valmisteluvaihe: Onk rakennuksen ilmanpitävyydelle asetettu tavitteet? Kyllä Ei Oletk perehtynyt man taln rakenteita vastaaviin ilmatiiveyshjeisiin? Onk tehty työhjeet ja piirustukset rakennuksen vaipan tiivistämisestä? Oletk tilannut ilmatiiveysmittauksen rakennukseesi? Tteutusvaihe: Ovatk rakennesat kuivuneet ennen höyrynsulun asentamista? Olettek nudattanut suunnitteluhjeita? Onk valvja tarkastanut vaipan ilmanpitävyyden työn tteutuksen? Onk ilmatiiveysmittaus suritettu? Rakennuksen ilmatiiveysluku n 50 n ilmatiiveysmittauksella... 1/h LÄHTEET: Ah, H., Krpi, M., (tim.) (2009). Ilmanpitävien rakenteiden ja liitsten tteutus asuinrakennuksissa. Tutkimusraprtti 141. Tampere, Tampereen teknillinen ylipist, Rakennetekniikan laits. Vinha, J., Krpi, M., Kalamees, T., Jkisal, J., Eskla, L., Palnen, L., Kurnitski, J., Ah, H.,Salminen, M., Salminen, K., & Ket, M., (2009). Asuinrakennusten ilmanpitävyys, sisäilmast ja energiatalus. Tutkimusraprtti 140. Tampere, Tampereen teknillinen ylipist, Rakennustekniikan laits. Sisäilmayhdistys 2011. Terveelliset tilat-tietjärjestelmä. Internetlähde sitteessa http://www.sisailmayhdistys.fi/prtal/terveelliset_tilat/