PERUSTURVAN VUODEN 2013 TOIMINTAKERTOMUS (Luonnos)

1 Perusturvalautakunta 26.3.2014 liite nro 1 PERUSTURVAN VUODEN 2013 TOIMINTAKERTOMUS (Luonnos) PERUSTURVALAUTAKUNTA Perusturvatoimialalla merkittävimmät tapahtumat ja muutokset vuonna 2013 liittyivät uuden terveyskeskuksen rakentamiseen ja terveyspalvelujen uuden toimintamallin valmisteluun, sekä uuden Arjen tuen vastuualueen toiminnan aloittamiseen ja sen kehittämiseen. Toimiala on osallistunut uuden terveyskeskuksen rakennustoimikunnan kokouksiin ja työmaakokouksiin ja aloittanut uuden terveyskeskuksen käyttöönottosuunnittelun. Uusi toimintamalli, joka sisältää mm. vastaanottopalvelujen siirtämisen uudelle terveysasemalle sekä toiminnallisena muutoksena vastaanottoprosessin uudelleenorganisoinnin, hyväksyttiin toimielimissä kevään aikana. Valmistelua on jatkettu ja syvennetty kehittämisprojektin ohjausryhmän tuella. Toimintamalli on konkretisoitunut mm. siten, että listavastaanottojen ja päivystys/subakuuttivastaanottojen lääkäri-hoitajatiimit on rakennettu ja kuntouttavaa työotetta ja sähköistä asiointia on kehitetty. Arjen tuen vastuualue, johon yhdistettiin vanhusten, vammaisten ja mielenterveysongelmaisten arjessa selviytymistä edistävät sosiaalipalvelut, käynnistyi 1.2.2013. Toiminnan kehittämistä ja vakiinnuttamista on hidastanut esimies- ja avainhenkilöstön vaihtuminen ja palvelujohtajan rekrytoinnin viivästyminen. Viimeisin avainhenkilörekrytointi, palveluohjaaja mielenterveys- ja päihdepalveluihin siirtyi vuoden 2014 puolelle. Vuoden aikana hyväksyttiin uudet palvelukriteerit sekä kotihoitoon että asumis- ja laitoshoidon palveluihin. Kehittämishaasteet koko Arjen tuen asiakaskuntaa koskevan palvelurakenteen keventämiseksi, uuden vanhuspalvelulain velvoitteiden täyttämiseksi ja hoidon porrastuksen muuttamiseksi erityisesti mielenterveysasiakkaiden osalta ovat merkittäviä. Kuitenkin jo vajaan vuoden toiminnan tuloksena näkyy selkeä muutos siinä, että uusia ympärivuorokautisia asiakkuuksia on syntynyt selvästi edellisiä vuosia vähemmän ja palvelut on kyetty toteuttamaan suuntaamalla palvelurakennetta aikaisempaa kevyempään ja kotona pärjäämistä tukevaan suuntaan. Sosiaalityön ja työelämään kuntoutumisen vastuualueilla merkittävimmät muutokset liittyivät edelleen lastensuojelun palvelurakenteen muutokseen, aikuissosiaalityön uudelleenorganisointiin sekä siihen, että työelämään kuntoutumisen tulosalue siirtyi keskushallinnolta perusturvan toimialalle. Lastensuojelussa toteutettu palvelurakenteen muutos, jonka yhteydessä lakkautettiin lastenkotitoiminta ja siirrettiin resursseja ennalta ehkäisevään työhön ja avopalveluihin, tuotti jo ensimmäisen toimintavuoden aikana 200 000 euron säästön vuoden 2012 tilinpäätökseen verrattuna. Työllisyyttä ja työelämään kuntoutumista edistävät palvelut ja tuet hoidetaan ko. tulosalueella keskitetysti ja painopisteenä v. 2013 on ollut yhteistyö aikuissosiaalityön ja työvoiman palvelukeskuksen (Typ) kanssa erityisesti nuorten työllisyyden edistämiseksi, sekä kuntouttavan työtoiminnan kehittäminen ja lisääminen. Terveyspalveluissa huolen aiheena oli erityisesti alkuvuoden aikana vallinnut lääkärivaje sekä koko vuoden jatkunut erittäin vaikea hammaslääkäritilanne. Lääkärivajetta on kyetty parantamaan loppuvuotta kohti lisäämällä ostopalveluja. Tilannetta on lisäksi paikattu palkkaamalla ylimääräisiä sairaanhoitajia, mistä

2 toimenpiteistä aiheutui talousarvion ylitys siten, että tulosalueen budjettiin sisällytetty talouden vakauttamisvaade ei toteutunut. Hammaslääkärivajeesta johtuen hoidon saatavuus on viivästynyt ja työ on kuormittunut. Tilannetta on pyritty parantamaan monin toimenpitein, mm. tehostamalla rekrytointia, hankkimalla ostopalvelua, aloittamalla jononpurku ostopalveluna, lisäämällä hoitajaresurssia ennalta ehkäisevään suun terveydenhuoltoon sekä ottamalla käyttöön palveluseteli, mihin yrittäjien hankkiminen yhteistyökumppaneiksi siirtyi vuoden 2014 puolelle. Terveyspalveluissa merkittävänä haasteena on edelleen se, että sairaanhoitopiirille maksettavat erikoissairaanhoidon kustannukset kasvavat selkeästi perusterveydenhuoltoa enemmän. Kun kustannusten kasvua verrataan niin, että perusterveydenhuoltoon kirjattu, sairaanhoitopiirin toimintana hoidettu sairaankuljetus huomioidaan sairaanhoitopiirin menona, erikoissairaanhoidon kasvu on 9,2 %. Perusterveydenhuollon menot sen sijaan pienenivät 376 000 euroa (-2,5%). Tämä valtakunnallisestikin yleinen suuntaus vaikeuttaa peruspalvelujen kehittämistä ja on päinvastainen suhteessa terveydenhuollon kansallisiin keskeisiin tavoitteisiin, joita ovat perusterveydenhuoltopainotteisuus, ennaltaehkäisevät ja terveyttä edistävät palvelut sekä väestöryhmien terveyserojen kaventaminen. Kaupunki on osallistunut toimialan maakunnalliseen kehittämistyöhön mm. sosiaali- ja terveydenhuollon koordinaatiotyöryhmään, terveydenhuollon järjestämissuunnitelmatyöryhmään ja sosiaalialan osaamiskeskuksen hallitustyöskentelyyn osallistumalla. Maakunnallisen kehittämisyhteistyön tuella vuoden aikana valmisteltiin ja hyväksyttiin Äänekosken kaupungin sähköinen hyvinvointikertomus. Kaupunki on osallistunut sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain ja palvelurakennemuutoksen valmistelukokouksiin, ja on mukana STM:n rahoittamassa maakunnallisessa vanhuspalveluja kehittävässä Kaste -hankkeessa. Toimintavuoden aikana toteutettiin kahden perusturvan työntekijän opinnäytetyönä asiakasraati, jossa hankittiin palautetietoa kattavasti perusturvan kaikilta palvelualueilta. Asiakasraadissa oli myös vuorovaikutuksellinen osio raadin vetäjien, raatiin osallistuneiden asiakkaiden ja perusturvajohtajan ja vastuualueiden esimiesten kesken. Saatua palautetta hyödynnetään palvelujen kehittämistyössä. PERUSTURVAN TOIMIALAN HALLINTO Perusturvan toimintaa johtaa vuoden 2007 alusta perustettu perusturvalautakunta. Lautakuntaan kuului 9 jäsentä. Lautakunta toimii sosiaalihuoltolain ja kansanterveyslain (lukuun ottamatta ympäristöterveydenhuoltoa) sekä tartuntalain tarkoittamana toimielimenä. Lautakunta kokoontui vuoden aikana 11 kertaa ja käsitteli 81 varsinaista asiaa. Yksilöjaos käsittelee sosiaalihuollon lainsäädäntöön perustuvia, yksilöä koskevia asioita silloin kun niitä ei ole siirretty viranhaltijoille sekä asiakasasioissa annettujen päätösten oikaisuvaatimukset ja valitukset. Yksilöjaokseen kuului viisi jäsentä. Vuonna 2013 se kokoontui 7 kertaa ja käsitteli 13 varsinaista yksilöasiaa. Perusturvan toimialajohtajana ja lautakunnan esittelijän toimi perusturvajohtaja. Yksilöjaoksen esittelijänä toimi sosiaalityön johtaja. Talousarvion toteutuminen

3 Perusturvan toimialan vuoden 2013 alkuperäisen talousarvion kokonaismenot olivat 69,3 milj. euroa ja tulot 9,7 milj. euroa. Kaupunginvaltuusto myönsi kokouksessaan 25.11.2013 ( 90) yhteensä 2,7 milj. euron lisämäärärahat perusturvan menoihin ja korotti tuloarviota n. 0,7 milj. eurolla. Suurimmat lisämäärärahat myönnettiin Arjen tuen palveluihin (0,9 milj. euroa menoihin ja 0,7 milj. euroa tuloihin) ja lastensuojelun (0,6 milj. euroa) sekä erikoissairaanhoidon (1,2 milj. euroa) menoihin. Talousarviomenot ylittivät alkuperäisen talousarvion n. 3,4 milj. euroa. Toisaalta myös tulot ylittyivät n. 1,2 milj. euroa, joten nettomenojen ylitys oli n. 2,3 milj. euroa. Koko perusturvan nettomenojen toteutumisaste alkuperäiseen talousarvioon verrattuna oli 103,9 % ja lisätalousarviolla korjattuun talousarvioon verrattuna nettomenot ylittyivät 368 000 euroa ja toteutumisaste oli 100,6 %. Menojen ja tulojen ylitykset Arjen tuessa johtuivat vanhuspalveluiden budjetoitua suuremmasta asiakasmäärästä. Lastensuojelun määrärahojen ylitys johtui lastensuojelun laitos- ja perhesijoitusten ennakoitua suuremmasta määrästä. Terveyspalveluissa erikoissairaanhoidon menot ylittivät lopulta alkuperäisen talousarvion n. 1,4 milj. euroa ja lisätalousarviolla korjatun talousarvion 0,2 milj. euroa. Kasvu oli 7,9 %. Lisäksi terveyspalvelujen määrärahaylityksiä aiheutti mm. sairaanhoitopiiriltä ostettavat sairaankuljetuksen palvelut (ylitys 0,2 milj. e), laboratoriopalvelujen osto (ylitys 0,1 milj. e) ja röntgenpalvelujen osto (ylitys 0,06 milj. e) Koko perusturvan henkilöstömenot olivat 25,9 milj. euroa ja niihin varatut määrärahat alittuivat n. 0,5 milj. euroa, toteutumisprosentti oli 98 %. Henkilöstömenot pienenivät edelliseen vuoteen verrattuna 0,1 prosenttia. Palveluiden ostoon käytettiin 38,9 milj. euroa, josta erikoissairaanhoidon osuus oli 22,7 milj. euroa. Palveluiden ostosta aiheutuvat menot ylittivät n. 1,5 milj. euroa lisätalousarviolla korjatun talousarvion (toteutumisprosentti 104,1) ja olivat 8,4 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Tarvikkeisiin käytettiin n.1,9 milj. euroa, mikä oli 4,9 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Avustuksiin käytettiin 5,8 milj. euroa, kasvu 4,7 %. Em. menoihin osoitetut määrärahat riittivät. Perusturvan toimialan tulot olivat 10,7 milj. euroa, mikä oli n.1,0 milj. euroa enemmän kuin alkuperäisessä talousarviossa oli arvioitu ja 5,1 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Eri tulolajien osuus perusturvan kokonaismenoista ilmenee alla olevasta kaaviosta. Alla on esitetty koko perusturva talousarvion toteutuminen Perusturvalautakunta TP2012 TA2013 TP2013 Erotus TA2013 Tot % TA2013 Muutos % TP2012/ TP2013 Toimintatuotot 10 160 10 362 10 679 317 103,1 % 5,1 % Toimintakulut -69 575-72 000-72 685-685 101,0 % 4,5 % Netto (toimintakate) -59 416-61 639-62 006-367 100,6 % 4,4 % Perusturvan eri vastuualueiden menojen osuus koko toimialan menoista on esitetty alla olevassa kaaviossa

Perusturvan eri vastuualueiden tulojen osuus koko toimialan tuloista on esitetty alla olevassa kaaviossa 4

Perusturvan eri menolajien osuus kokonaismenoista on esitetty alla olevissa kaavioissa. 5

6

Perusturvan eri tulolajienlajien osuus kokonaismenoista on esitetty alla olevissa kaavioissa 7

Perusturvan eri vastuualueiden menojen kasvu on esitetty alla olevassa kaaviossa 8

Perusturvan eri vastuualueiden tulojen kasvu on esitetty alla olevassa kaaviossa 9

10 Sisäinen valvonta Perusturvan toimialalla sisäinen valvonta perustuu moniin eri toimenpiteisiin. Tehtyjä päätöksiä ja niiden toteutumista seurataan mm. niin, että vastuualueiden sekä muiden viranhaltijoiden on tarkastettava kuukausittain alaistensa tekemät viranhaltijapäätökset. Tarkastuksesta on tehtävä merkintä tarkastajan päätöspöytäkirjaan. Toimialajohtajan päätökset annetaan tiedoksi perusturvalautakunnalle. Sisäinen valvonta perustuu myös talouden ja toiminnan toteutumisen seurantaan. Taloudesta vastaavien yksiköiden ja vastuualueiden esimiehille on toimitettu kuukausittain talousarvion toteutumisraportit. Talouden toteutumista on seurattu säännöllisesti myös perusturvan johtoryhmässä ja perusturvalautakunnalle on raportoitu neljännesvuosittain. Toiminnan määrää ja yksiköiden käyttöastetta on seurattu neljännesvuosittain tehdyistä raporteista. Em. raportit on toimitettu puolivuosittain perusturvalautakunnalle tiedoksi. Toiminnan volyymiä on seurattu myös vuosittain tehtävistä, valtakunnallisista tilastoista kerätyistä tiedoista. Yksi sisäisen valvonnan keino on ollut kustannuslaskentaan perustuva yksikköhintojen kehityksen seuranta. Yksikkökustannuksia lasketaan tärkeimmistä palvelutuotteista sekä hyväksyttyyn talousarvioon että tilinpäätökseen perustuen. Riskejä on pyritty ehkäisemään esimerkiksi ns. vaarallisia työyhdistelmiä välttämällä. Tietoturvaan liittyvien uhkiin on pyritty vastaamaan ohjeistuksella ja henkilöstön pakollisilla, vuosittain tehtävillä testeillä.

11 Perusturvan toimialalla on käynnissä jatkuvasti eri oikeusasteissa olevia prosesseja pääsääntöisesti yksilöasioissa mutta myös esim. kuntien välisissä korvauskiistoissa. Kuntien väliset korvauskiistat saattavat olla kustannusvaikutuksiltaan hyvinkin merkittäviä ja ko. tilanteissa lähtökohtana on aina se, että pyritään turvaamaan Äänekosken kaupungin etu. Sosiaaliasiamiehen raporttiin kirjataan vuoittain sosiaalipalvelujen osalta sekä valitusten että kantelujen ja muistutusten määrä ja kohdentuminen. Potilasasiamies avustaa ja seuraa asiakkaita terveydenhuollon kantelujen ja muistutusten osalta. TERVEYSPALVELUT Terveyspalveluille asetut tavoitteet ja niiden toteutuminen on esitetty alla olevassa taulukossa Suunnittelukauden 2013 2017 tavoitteet Sitovat tavoitteet vuodelle 2013 Mittarit Toteutuma Tavoite 1 Tavoite 1.1 Terveyspalveluiden saatavuuden parantaminen ja oikea kohdentuminen Listautumismallin valmistelu ja uuden toimintamallin osittainen pilotointi Tavoite 1.2 Yhden yhteydenoton periaate ja päällekkäisyyksien poistaminen Kiireellinen hoito: uusien toimintamallien vakiinnuttaminen ajanvaraukseton ensiapu/triage kiireettömät potilaat hoidetaan pääsääntöisesti aluevastaanotolla tehtävän siirrot ja niihin liittyvä koulutus reseptihoitajan vastaanotto aamupäivisin Kiireetön hoito: hoitokäytäntöjen päivittäminen pitkäaikaissairaiden potilaiden reseptien uusintakäytännön kehittäminen aluehoitajan vastaanotolla uuden toimintamallin suunnittelu pohjautuen realistiseen lääkäritilanteeseen Ensimmäisen yhteydenoton perusteella käynnistetään tarkoituksen mukainen tutkimus- ja hoitoketju Kiireellinen hoito: käyntimäärät (AB,C,D,E Kiireetön hoito: Conmedicin-laatu kyselyn vastausten hyödyntäminen (2011 ja 2012) laatukyselyn toistaminen / laajentaminen Avo-Hilmo Asiakastyytyväisyysk ysely Reseptihoitajan ko-kopäiväinen vastaanotto toteutuu. Lääkäreiden vastaanottokäyntejä n. 18 800 ja hoitajavastaanottoja n. 9 500, lisäystä n. 2 000 käyntiä. Sis. myös puolikiireellisiä vast.ottoja Ks. kohta 1.3 Conmedic Uutta toimintamallia valmisteltu työryhmissä. Tiimit perustettu. Medinetin käyttöönottoa valmisteltu. Takaisinsoittojärjestelmä käytössä. Pika-inr -vastaanotot aloitettu.. E-reseptit käytössä n. 90 % Fysioterapeuttien suora vastaanottotoiminta käytössä. Subakuuttia toimintamallia ei pilotoitu lääkäripulan takia. Asiakastyytyväisyyskysely aluevastaanotoilla.tehty. Kokonaisarvio 4 (asteikko1-5).

12 Suunnittelukauden 2013 2017 tavoitteet Tavoite 1.3 Potilaan/asiakkaan ohjaaminen omaehtoiseen terveyden edistämiseen Tavoite 1.4 Potilas/asiakaslähtöise n hoidon jatkuvuuden ja laadun parantaminen Tavoite 1.5 Talouden vakauttamisohjelman toteuttaminen Tavoite 1.6 Työssä jaksamisen tukeminen Tavoite 2 Tavoite 2.1 Akuuttia perusterveydenhuollon tasoista sairaalahoitoa tarvitsevat hoidetaan terveyskeskussairaalas sa Tavoite 2.2 Sairaalassa hoidetaan lyhytaikaista/ akuuttihoitoa tarvitsevia ja kuntoutuvia potilaita sekä pitkäaikaishoidossa olevia potilaita, joilla on sairaalahoidon tarve Sitovat tavoitteet vuodelle 2013 Terveyden edistämisen näkökulman huomiointi jokaisessa potilaskontaktissa Omahoidon tukeminen hoitosuunnitelman käyttöönotto Ensiapukeskeisyyden vähentäminen lääkärin päivystyskäyntien määrä enintään 25 % kaikista käynneistä resurssien tehokkaampi käyttö Yhteisten tavoitteet voimavarana hoitavan tahon näkökulma potilasnäkökulma Päivystyksestä, vastaanotoilta ja muualta jatkohoitoon tulevat otetaan sairaalaan viiveettä Potilaan kuntoutuminen voimavarojensa puitteissa ja onnistunut kotiutuminen. Tarkoituksenmukaisen jatkohoitopaikan järjestyminen. Akuutti ja jatkohoidon toteutuminen suunnitellusti Mittarit Asiakastyytyväisyysk ysely Conmedic -laatukysely Laadukkaat hoitosuunnitelmat Käyntimäärät Sijaismäärärahat Talousarvion toteutuminen Kehityskeskustelut Kitkalaskutuspäivien määrä (tavoite< 20pv/vuosi) Läheteseuranta KSKS:aan, syynä sairaalan paikkatilanne Keskimääräinen hoitoaika (< 10 pv) Hilmo -tiedot (PSH-potilaat, sijoittumiset jatkohoitopaikkoihin, kotitutuminen) Toteutuma Conmedicin valtimotautien vertaisarvioinnin ja laatukyselyn tulokset hyviä.. Hoitosuunnitelmalehteä Mediatrille valmisteltu. Lääkäreiden vast. ottokäyntien määrät vähentyneet 10 %, hoitajakäynnit ennallaan. Talousarvio ylittyi. Päivystysaikaisten lääkärivastaanottojen osuus 21,1 %. Työhyvinvointitoiminnassa oltu mukana. Kitkalaskutuspäivät 60. Tavoitteeseen ei päästy. Keskimääräinen hoitoaika 7,2 pv. Kotiutumisessa viivästymisiä. Akuuttihoitopäivä -tavoite ylittyi n 5% ja pitkäaikaishoitopäivätavoite alittui 1,4%. Tavoite 2.3 Henkilökunnan Hoitotyötä toteutetaan Sairauspoissaolot Sairauspoissaolot

13 Suunnittelukauden 2013 2017 tavoitteet Sitovat tavoitteet vuodelle 2013 Mittarit Toteutuma työhyvinvointi tiimityönä. Työhyvinvointisuunnitelman toteutuminen. Tiimivastaavien palaverit Työhyvinvointiysely ennallaan Tiimityön mukainen toiminta neljässä moduulissa. Tavoite 2.4 Henkilökunnan ammatillisen osaamisen varmistaminen Tavoite 3 Tavoite 3.1 Akuutin hammashoidon järjestäminen päivittäin Tavoite 3.2 Kiireettömän lakisääteisen suun terveydenhuollon järjestäminen siten, että jonotusaika on alle puoli vuotta Tavoite 4 Tavoite 4.1 Mielenterveys- ja päihdetyön kehittyminen kuntalaisten tarpeita vastaavaksi Vakanssien täyttäminen vakituisella henkilöstöllä. Hoitajilla on voimassaoleva lääkehoidon osaaminen/lupatodistus. Täydennyskoulutus vuosittain (min. 3 tp/tt). Akuutin hammashoidon järjestäminen päivittäin Lakisääteisten suun terveydenhuollon palveluiden järjestäminen alle 18 -vuotiaille. Kiireettömän lakisääteisen suun terveydenhuollon järjestäminen alle 6 kk Vuosittainen käyntimäärä 25 000 potilaskäyntiä, hammashoidon kattavuus on ikäluokissa 0-17-vuotiaat 70 %, 18-47-vuotiaat 35 % ja yli 48-vuotiaat 40 % Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma vuosille 2013-2016 Nuorten aikuisten aktiivinen Täyttöluvat Lääkehoidon lupien voimassaolo Täydennyskoulutuspä ivien seuranta /3-10pv/tt) Käynnin toteutuminen vuorokauden sisällä yhteydenotosta DMF INDEKSI: reikiintyneiden, poistettujen ja paikattujen hampaiden määrät 5-,12- ja 18 -vuotiailla Hoidon aloituksen toteutuminen 6 kk sisällä yhteydenotosta. Asiakastyytyväisyysk yselyt. Käyntisuoritteet Suunnitelma tehtynä keväällä 2013 18-24 v. Täyttöluvat saatu 40 sairaansijan mukaiseen henkilöstöön. Lääkehoitotentit suorittanut 92% henkilöstöstä. Täydennyskoulutusta keskimäärin 3pv/ hlö. Tieto ei ole saatavilla Indeksiluvut edellisvuotta paremmat. DMF 5v.=0.3, DMF 12v.=0.75, DMF 18v.=1.66 Ei ole toteutunut. Jono 15 kuukautta. Vuoden 2013 käyntimäärä n. 18 800. Kattavuus 0-17 v =67 %, 18-47v=34 % ja yli 48v=24% Valmistelussa, valmis alkukeväällä 2014. Hoito pohjautuu yksilölliseen arvioon ja

14 Suunnittelukauden 2013 2017 tavoitteet Sitovat tavoitteet vuodelle 2013 Mittarit Toteutuma Tavoite 4.2 Mielenterveyspalveluj en tuottavuusohjelman toteuttaminen hoitaminen. Hoito pohjautuu yksilölliseen arvioon, hoitojakson tavoitteellisuuden, keston ja sisällön optimointiin. Vakaassa tilanteessa olevien potilaiden vuosiseurantojen/ hoidon siirto perusterveydenhuoltoon. Kotiin jalkautuvan toimintamallin kehittäminen käyntimäärät, hoidon aloitukset ja lopetukset 25-35 v. käyntimäärät, hoidon aloitukset ja lopetukset Siirtojen lukumäärä Mielenterveyspalvelu ihin ei ole jonoa Aikuispsykiatrian hoitopäivien määrä hoitotyön suunnitelmaan. 18-24-vuotiaiden käynnit kasvoivat 321 25-35 -vuotiaiden käynnit vähenivät 46 47 vuosiseurannassa olevaa asiakasta listattu siirtoa varten perusterv.huoltoon, mutta siirtoa ei ole vielä toteutettu. Mielenterveyspalveluihin ei ole jonoa. Hoitopäivien määrä on suunnilleen v. 2012 tasolla (+166 pv) Tavoite 4.3 Perusterveydenhuollon, mielenterveys- ja päihdepalveluiden yhteistyö kehittyy saumattomaksi toiminnaksi asiakkaan tutkimuksessa ja hoidossa Psykiatrisen ympärivuorokautisen asumispalvelun käytön vähentäminen. Yhteisen toimintasuunnitelman tekeminen ottaen huomioon rakenteelliset ja toiminnalliset muutokset toimitilojen muuttuessa Suunnitelma valmiina vuoden 2013 loppupuolella Asumispalv. hoitopäivät ovat kasvaneet 505 pv. Tuottavuusohjelman tavoitteet eivät ole toteutuneet Toimintasuunnitelman prosessointi aloitettu perusterveydenhuollon kanssa. Jatkuu v. 2014, myös mt- ja päihdepalvelujen toimintojen yhteensovittaminen. Vuonna 2013 helmikuun alusta aikaisemmin aikuispalveluiden vastuualueella olleista terveyspalveluista ja sosiaalityön palveluista muodostettiin omat vastuualueensa organisaatiomuutoksessa. Neuvolapalvelut siirtyivät lasten ja perheiden palvelujen vastuualueen mukana perusturva toimialalta kasvun ja oppimisen toimialalle. Vastuualueen henkilöstömäärä on n. 180, joista osa tuottaa terveyspalveluiden lisäksi eräitä keskitettyjä, erityisosaamista vaativia palveluja lähinnä kasvun ja oppimisen toimialalle Terveyspalveluiden tulosalueet ovat avohoitopalvelut, työterveyshuolto, sairaala, suun terveydenhuolto sekä mielenterveys- ja päihdepoliklinikka. Lisäksi vastuualueeseen kuuluu yhteiset palvelut, joihin sisältyvät asiakirjahallinto ja terveydenhuollon sihteerityö, terveyden edistäminen, hoitotyön kehittäminen laadun, ohjeistuksen ja osaamisen osalta, sairaanhoitopiirin tuottamat laboratorio- ja kuvantamispalvelut, hygieniahuolto, väline- ja vaatehuollon ja siivoussopimusten osalta sekä materiaalihuolto. Vastuualueelta valvotaan ja valmistellaan myös erikoissairaanhoidon toteuttamista. Erikoissairaanhoidon samoin kuin sairaanhoitopiirin järjestämisvastuulla olevan sairaankuljetuksen menot sisältyvät terveyspalveluiden talousarvioon.

15 Vuonna 2013 korostui erityisesti uuden kesällä 2014 valmistuvan pääterveysaseman myötä koko avohoidon palvelujärjestelmän muutoksen valmistelu. Omalääkärijärjestelmän moniammatillisten toiminnan uudelleenorganisointia listautumispohjaiseksi ja siihen liittyvää laaja-alaista kehittämistä on jatkettu erillisellä projektilla, jota ohjaa kaupunginhallituksen asettama ohjausryhmä ja koordinoi apulaisylilääkäri. Projektissa käytettiin apuna ulkopuolista konsulttia (Nordic Healthcare Group). Projekti liittyy osaltaan myös kaupungin talouden vakauttamisohjelmaan, joka on jatkoa perusterveydenhuollon vuosien 2010-2013 tuottavuusohjelmalle Selkeimmät odotukset terveydenhuollon rajapinnoilla kohdistuivat vanhuspalveluiden ja erikoissairaanhoidon hoitoketjujen sujuvuuden parantamiseen, lasten ja nuorten palveluiden varhaisen puuttumisen vahvistamiseen, vammaispalveluiden laaja-alaiseen koordinointiin sekä psykiatrisen palveluasumisen tehokkaampaan järjestämiseen. Terveydenhuollon menot ylittivät alkuperäisen talousarvion 1,9 milj. euroa ja lisätalousarviolla korjatut määrärahat n. 663 000 euroa. Ylitykset johtuvat ennen kaikkea sairaanhoitopiiriltä ostettujen palveluiden kustannuksista. Terveyspalveluiden menoista n. 24,9 % on henkilöstömenoja ja palveluiden ostoja n. 71,6 %. Ilman erikoissairaanhoidon menoja henkilöstömenot ovat 60,7 % ja palvelut 30,6 % Henkilöstömenoihin varattujen määrärahojen käyttöaste oli 89,2 %. Palveluihin osoitettujen, lisätalousarviolla korjattujen, määrärahojen käyttöaste oli 107 %. Alla on esitetty koko terveyspalveluiden talousarvion toteutuminen Terveyspalvelut TP2012 TA2013 TP2013 Erotus TA2013 Tot % TA2013 Muutos % TP2012/ TP2013 Toimintatuotot 2 636 2 608 2 443-165 94 % -7,3 % Toimintakulut -36 559-38 002-38 496-494 101 % 5,3 % Netto (toimintakate) -33 923-35 394-36 053-659 102 % 6,3 % Avohoitopalvelut Avopalveluihin kuuluvat perusterveydenhuollon palveluista lääkäreiden- ja hoitajien vastaanotot ja päivystys, fysioterapia ja lääkinnällinen kuntoutus. Aluevastaanottopalveluja tarjottiin neljällä terveysasemalla tuottavuusohjelmien mukaisella resurssoinnilla. Lääkäreiden vakanssien vähentäminen yhdellä näkyi lääkäreiden vastaanottokäyntien vähenemisenä n. 10 %:lla aluevastaanotoilla. Aluehoitajien vastaanottokäynnit pysyivät ennallaan. Päivystyksessä lääkäreiden vastaanottokäyntien määrät pysyivät entisellä tasolla, päiväpainotteisuus lisääntyi ja päivystysaikaiset käynnit vähenivät 21,1 % :in kaikista lääkäreiden vastaanottokäynneistä. Päivystyksen hoitajien vastaanottokäynnit lisääntyivät. Uuden toimintamallin valmistelua jatkettiin eri työryhmissä tiimimallin mukaisesti. Työn kehittämisen tukena toimii työnohjaaja Sirpa Koivukoski. Työn edetessä valittiin tiimivastaavat. Kehittämistyötä on tehty moniammatillisissa työryhmissä tavoitteena uuden keskitetyn vastaanottotoiminnan prosessimalli. Avohoitopalveluiden nettomäärärahat ylittyivät n. 0,5 milj. euroa. Menojen toteutuma oli suunnilleen edellisen vuoden tilinpäätöksen tasolla. Ylitys johtui pääosin siitä, että lääkärivajetta on jouduttu

16 paikkaamaan ostopalvelulla ja hoitohenkilöstön määrää ei ole ennen uuden toimintamallin käyttöönottoa kyetty vähentämään vakauttamisohjelman mukaista budjettivähennystä vastaavalle tasolle. Alla on esitetty avohoitopalveluiden talousarvion toteutuminen Avohoitopalvelut TP2012 TA2013 TP2013 Erotus TA2013 Tot % TA2013 Muutos % TP2012/ TP2013 Toimintatuotot 536 524 604 80 115 % 12,8 % Toimintakulut -5 654-5 167-5 731-564 111 % 1,4 % Netto (toimintakate) -5 118-4 643-5 127-484 110 % 0,2 % Lääkäreiden ja hoitajien vastaanotot Perustehtävänä on alueen asukkaiden terveyden edistäminen, sairauksien ja tapaturmien ehkäisy sekä tarpeenmukainen sairaanhoito. Omalääkäritoiminnassa toteutettiin aluevastuista lääkäri-hoitaja -työparityöskentelymallia. Väestö on jaettu asuinpaikan mukaan 11 soluun, jotka muodostavat viisi moniammatillista työryhmää: Äänekoski alue 1 (solut 2, 3 ja 4), alue 2 (solut 5, 6 ja 7), Suolahti (solut 8, 9 ja 10), Konginkangas (solu 1) ja Sumiainen (solu 11). Solujen väestöpohjat vaihtelevat 1 300 2 200 asukkaaseen. Aluevastuisen työryhmän muodostavat lääkäri, aluehoitaja ja terveyskeskusavustaja. Työryhmissä oli kuusi kokoaikaista ja neljä osa-aikaista aluehoitajaa, diabeteshoitaja, 12 terveyskeskusavustajaa sekä puolikas sairaanhoitaja varahenkilö. Palvelun joustavuuden lisäämiseksi oli käytössä fysioterapian päivittäiset konsultaatio- ja akuuttiajat sekä keväästä 2013 alkaen suoravastaanottoajat. Omalääkärivastaanotolla lääkärikäyntejä kertyi n.15 600 sisältäen ns. erityisvastaanotot ja puhelinkonsultaatioita n. 3 600 sekä paperikonsultaatioita n.12 000. Osa käynneistä ohjautui päivystykseen aluelääkärien sijaispulan takia, mutta virka-ajan ulkopuolisessa päivystyksessä kävijöiden kokonaisosuudessa päästiin tavoitteeseen, 21,1 %. Aluehoitajan tehtävänä on alueen/solun potilaiden terveyden edistäminen ja sairauksien hoito vastaanotolla aluetiimin asiantuntijajäsenenä. Työhön kuuluu mm. hoidon tarpeen arviointi, kansansairauksien seuranta ja hoito yhteistyössä lääkärin kanssa sovittujen käytäntöjen mukaan, aikuisväestön ja matkailijoiden rokotukset, tartuntatautien ehkäisy ja hoito, sekä sairaanhoidolliset toimenpiteet. Diabeteshoitajan perustehtävä on aikuisdiabeetikon hoito ja ohjaus (I-tyypin diabeetikot ja komplisoituneet II- tyypit). Työhön kuuluu lisäksi mm. hoitotarvikkeiden jakelu ja hankinta, ryhmätoiminnan kehittäminen, konsultaatiotehtävät ja kouluttaminen sekä terveyskasvatuksen yhdyshenkilönä toimiminen. Hoitajien vastaanottokäyntejä kertyi n.17 900 Vuonna 2013 aluehoitajat osallistuivat Keski-Suomen sairaanhoitopiirin järjestämään Pika-INR-ja laskimonäytteenottokoulutukseen. Aluehoitajien Pika-INR vastaanottotoiminta alkoi elokuussa 2013. Lääkkeenmääräämisoikeuden omaava sairaanhoitaja työskenteli puolet työajasta aluevastaanotolla 1.9 saakka ja siirtyi sen jälkeen kokoaikaiseksi päivystykseen. Takaisinsoittopalvelu on ollut käytössä aluevastaanottojen ajanvarauksessa. Järjestelmän käytössä on edelleen ongelmia eikä sitä ole saatu toimimaan tyydyttävällä tavalla.

17 Keväällä 2013 osallistuttiin Conmedicin vertaisarviointitoimintaan. Vertaisarviointi toteutettiin Loviisan ja Rauman terveyskeskusten kanssa. Arvioinnin pääteemoina oli hoitoprosessi ja hoidon suunnitelmallisuus. Jatkosuunnitelmana on ottaa käyttöön Mediatrin terveys- ja hoitosuunnitelmalomake. Syyskuussa osallistuttiin Conmedicin valtimotautien ehkäisyn laadun seurantamittaukseen. Laatumittauksessa savutettiin kokonaisuutena valtakunnallisesti keskimääräistä paremmat tulokset. Esimerkiksi diabetespotilaiden verenpaineen hoidossa Äänekoski oli maan paras. Sähköiset e-reseptit ovat olleet laajasti käytössä eri toimipisteissä. Resepteistä on laadittu yli 90 % sähköisenä. Päivystyksen perustehtävä on kiireellistä hoitoa vaativien potilaiden hoito. Päivystys toimi Äänekosken terveysasemalla kiireellistä hoitoa tarvitseville potilaille joka päivä klo 8-20. Triage -hoitaja arvioi ensiapuun tulevien potilaiden hoidon kiireellisyyden ja hoitopaikan triage -luokituksen (ABCDE- luokat) mukaan. Tavoitteena on hoitaa kiireelliset potilaat nopeasti ja niin, että potilaat ohjautuvat tarkoituksenmukaiseen hoitopaikkaan. Lääkkeenmääräämisoikeuden omaava sairaanhoitaja työskenteli 2.9 alkaen kokopäiväisesti sairaanhoitajan akuuttivastaanotolla. Päivystyksessä työskenteli kuusi kokoaikaista, kolme osa-aikaista sairaanhoitajaa, puolikas sairaanhoitaja varahenkilö reseptihoitaja ja terveyskeskusavustaja. Sairaanhoitajan akuuttivastaanotto- ja reseptihoitajan käyntejä oli n. 9 500. Tuottavuusohjelmassa sovitut henkilöstömenojen vähennykset eivät täysimääräisinä toteutuneet, ja sijaismäärärahoja ja tilapäisen henkilöstön menoja jouduttiin ylittämään toiminnallisuuden turvaamiseksi. Päivystyksessä lääkärin vastaanottokäyntejä kertyi n. 18 900, joista päiväkäyntejä oli noin 10 800. Siten päivystysaikana vastaanotettujen potilaitten määrä oli n. 8 000, mikä on 21,1 % lääkärinvastaanottojen kokonaismäärästä. Viikonloppu- ja osin päiväpäivystyksessä lääkärityö on pääsääntöisesti hoidettu ostopalveluna (Attendo, MedOne Oy). Yöpäivystys tapahtui terveyskeskusten yhteispäivystyksessä Keski-Suomen keskussairaalan tiloissa klo 20-8. Kuntoutuksen ja fysioterapian yksikkö järjesti fysioterapian ja lääkinnällisen kuntoutuksen, apuvälinelainauksen ja kuntoneuvolapalvelut. Lääkinnällisen kuntoutuksen fysioterapia toteutettiin terveyskeskuskäynteinä ja/tai tarvittaessa kotikäynteinä sekä pienryhmätoimintana. Sairaalan sairaanhoitoon liittyvä fysioterapia toteutetaan sairaalassa. Osastonhoitajan nimike muuttui organisaatiomuutoksen yhteydessä vastaavaksi fysioterapeutiksi, jolla on toiminnallinen vastuu fysioterapiasta ja kuntouttavan hoitotyön edistämisestä kuntoutuksen koordinaattorin toimenkuvalla koko perusturvan toimialalla. Fysioterapian käyntejä, ryhmäkäyntejä, lääkinnällistä kuntoutusta ja apuvälineisiin liittyviä käyntejä, oli n. 7 400. Apuvälinelainauskertoja 2 433. Terapian toteuttamisena omana työnä on haasteena usein potilaiden huonokuntoisuus, jolloin terapiat pitäisi toteuttaa potilaan kotona. Kaikki kotikäynteinä tapahtuvat terapiat joudutaan ostamaan Fysioterapiatilat ovat Äänekosken ja Suolahden terveysasemilla. Fysioterapian kuntosalit sijaitsevat Äänekosken terveysasemalla, Kuhnamon päiväkeskuksen tiloissa ja Suojarinteen terapiatalolla. Kuntoneuvolaan oli vuonna 2013 noin 2-4 viikon jonot. Lääkinnällistä kuntoutusta on pyritty lisäämään työnä pienryhmätoiminnan kautta. Akuuttivastaanottojen tarpeeseen on pyritty vastaamaan kysynnän mukaan ja niiden käyttöä on pyritty edistämään. Syksyllä 2012 alkoi fysioterapeutin suoravastaanotto koulutus. Koulutuksen aikana käynnistyi suoravastaanottotoiminta. Suoravastaanotolle ohjataan tuki- ja liikuntaelinvaivaiset henkilöt, joilla ei ole akuuttia traumaa taustalla. Käynneillä pyritään korvaamaan lääkärissä käynti silloin kuin potilaan tila ei vaadi lääkärin hoitoa ja ohjeistetaan ja opastetaan itsehoitoon tules -vaivoissa. Fysioterapeutti pystyy

18 kirjoittamaan sairauslomaa viisi päivää ja lähettämään peruslaboratoriokokeisiin. Samat oikeudet ovat m fysioterapeuteilla, jotka ovat käyneet McKenzie koulutuksen sekä Fysioterapialiiton selkäkoulutuksen ja jotka tekevät akuuttivastaanottoa. Terveysliikuntaryhmät (Voitas-ryhmät) perustuvat voima- ja tasepainoharjoitteluun kuntosalilla. Ryhmiin tuleville asiakkaille tehdään fyysisen toimintakyvyn testi ja haastattelu jonka perusteella tehdään harjoitteluohjelma. Kuntosaliryhmiä ohjaa kuntohoitaja ja vertaisohjaajat. Ryhmissä oli 262 asiakasta ja käyntikertoja kertyi 4 639. Syyskuussa 2013 käynnistyi Ikääntyneiden kuntoutuksen erityisosaaja koulutus, johon osallistui yksikön henkilöstöä. Mielenterveys- ja päihdepalvelut Mielenterveys- ja päihdepalveluiden tulosalue vastasi mielenterveys- ja päihdepalveluiden tuottamisesta Äänekoskella. Lisäksi Äänekosken kaupunki/päihdeklinikka on tehnyt sopimuksen päihdepalveluiden myynnistä Konneveden kunnalle. Tulosalueen toimintayksikköjä ovat terveyskeskuspsykologin vastaanotto, mielenterveyspoliklinikka, päihdeklinikka ja kuntoutumiskeskus. Mielenterveyspalveluita toteutettiin terveyskeskuspsykologin ja mielenterveyspoliklinikan akuuttivastaanottotyöryhmän toimesta, kuntoutumiskeskuksessa, sairaanhoitajien vastaanotto- ja kotihoitopalveluina sekä toimintaterapeutin vastaanotto- ja ryhmäkäynteinä. Tulosalue vastasi myös psykiatristen hoitokotipalveluiden ja päihdehuollon laitoskuntoutuksen ostamisesta ja kustannuksista 30.9.2013 saakka. Tulosalue tuki taloudellisesti kolmannen sektorin mielenterveys- ja päihdepalveluita (Ilona potilasyhdistys, Kriisikeskus Mobile, Suomen Siniaalto ry ja Ystävän tupa). Psykiatrista asumispalveluita tuotettiin ostopalveluina yksityisiltä yrittäjiltä ja hoitoa järjestettiin myös kaupungin omassa 12 -paikkaisessa psykiatrisessa asumispalveluyksikössä. Mielenterveyspalveluita tarjosivat myös sairaanhoitopiirin depressiohoitaja. Sitovien tavoitteiden mukaisesti sairaanhoitopiirin tehostetun kotihoidon käynneistä luovuttiin vuoden loppuun mennessä kahden TEHKO:n sairaanhoitajat siirryttyä 1.1.2013 alkaen mielenterveyspoliklinikan palvelukseen kaupungin omaksi toiminnaksi. Depressiohoitajan palvelujen ostoa päätettiin jatkaa vielä sairaanhoitopiiriltä. Kotiin menevää kuntouttavaa kotihoitoa antoivat kotihoidon 3 kotikuntoutustyöntekijää. Alla on esitetty koko mielenterveys- ja päihdepalveluiden vastuualueen talousarvion toteutuminen Mielenterveys- ja päihdepalvelut TP2012 TA2013 TP2013 Erotus TA2013 Tot % TA2013 Muutos % TP2012/ TP2013 Toimintatuotot 15 6 17 11 301 % 8,9 % Toimintakulut -1 190-1 366-1 244 122 91 % 4,5 % Netto (toimintakate) -1 175-1 361-1 227 133 90 % 4,5 % Mielenterveyspalvelut

19 Vuonna 2013 terveyskeskuspsykologin toimia oli 1,5, jotka olivat täytettyinä. Toiminnassa siirryttiin asiakastyön painopisteen siirtämiseen aiempaa enemmän varhaisen puuttumisen ja ennaltaehkäisevän työn suuntaan kohdentamalla palveluja enenevästi lasten- ja äitiysneuvolasta tulevien asiakkaitten hoitoon/ neuvontaan sekä heidän kanssaan toimivien työntekijöiden konsultaatioihin. Asiakaskuntaa tuli molemmille työntekijöille eri ikäryhmistä painottuen niin, että kokoaikainen psykologi keskittyi erityisesti äitiys- ja lastenneuvolatyöhön ja puolikasta työaikaa tekevä opiskelijaterveydenhuoltoon. Pitempiaikaista terapiahoitoa tarvitsevien aikuisasiakkaitten määrää vähennettiin suunnitellusti. Opiskelijaterveydenhuollosta tuli sekä neuvontaa että hoitoa tarvitsevia nuoria. Hoitoon ohjautui myös sellaisia nuoria, joiden hoidon toteuttaminen vaati terveyskeskuspsykologin sijasta erikoissairaanhoidon palveluja. Lasten kuntoutustyöryhmä toimi aktiivisesti. Se vastaa omana toimintana lastenneurologisen poliklinikan potilaitten alkututkimusten järjestämisestä sekä hoidon ja kuntoutuksen suunnittelusta. Työryhmän kokoonpanoa on muutettu siten, että terveyskeskuspsykologi ja muut erityisasiantuntijat osallistuvat hoitosuunnitelmakokouksiin erikseen kutsuttuina, mutta ei työryhmän vakinaisina jäseninä. Työikäisten lisäksi terveyskeskuspsykologilla kävi myös vanhuksia ja eläkkeellä olevia, joista suurimmalla osalla oli supportiivisen tuen tarve. Terveyskeskuspsykologi tarjosi myös runsaasti puhelinneuvontaa erilaisiin tarpeisiin. Terveyskeskuspsykologi toimi moniammatillisten tiimien ja yhteistyötahojen konsultoivana asiantuntijana perusterveydenhuollossa. Mielenterveyspoliklinikan vastaanottopalvelujen vastaanottotyöryhmään kuuluivat psykologi, sosiaalityöntekijä ja yksi sairaanhoitaja sekä kaksi tehostettua kotihoitoa tekevää sairaanhoitajaa. Mielenterveyspoliklinikalla oli kaksi lääkärin virkaa. He vastasivat sekä vastaanottotiimin, kuntoutustiimin ja psykiatristen asumispalveluiden asiakkaista (myös ulkokuntalaisista). Toisen lääkärin virka oli v. 2013 täytettynä osa-aikaisesti n. 10 kk. Korvaavana ostopalveluna saatiin lääkärityöpanosta 55 tuntia. Vastaanottotiimi hoiti yli 18 -vuotiaita paikkakuntalaisia matalan kynnyksen hoitoon pääsyn periaatteella ilman lähetepakkoa. Hoidon painopiste oli psykoottisissa, vakavasti masentuneissa/itsemurhavaarassa olevissa sekä lapsiperheiden vakavissa kriiseissä. Erityisesti pyrittiin panostamaan nuoriin syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Tiivistä yhteistyötä tehtiin mm. TYP:n, Dynamon, sosiaalitoimen, etenkin lastensuojelun ja työterveyshuollon kanssa. Vastaanottopaikkana oli lähinnä Äänekosken mielenterveyspoliklinikka. Kuitenkin tarvittaessa koko työryhmä teki kotikäyntejä. Uusien asiakkaiden hoidon tarvetta arvioitiin kolmena päivänä viikossa. Jonoja ei ole tullut ja ensimmäinen aika voitiin antaa yleensä 1-2 viikon sisällä. Hoidon saatavuus on ollut suhteellisen hyvä. Tulosalueen kuntoutuspalveluihin kuului 1 toimintaterapeutti sekä 3 sairaanhoitajaa. Päivä- ja työtoiminta Dynamo siirtyi organisaatiouudistuksen jälkeen arjen tuen vastuualueelle 1.2.2013 alkaen. Kuntoutumiskeskuksen sairaanhoitajien toimenkuva oli painottunut vastaanottotoimintaan, ryhmätoimintoihin sekä kotikäynteihin. Kotikäynneillä pyrittiin tukemaan asiakasta omassa elinympäristössä. Yhteistyötä tehtiin mm. kotihoidon mielenterveystyöntekijöiden kanssa. Sairaanhoitajat toimivat yhteistyössä mielenterveyspoliklinikan akuuttityöryhmän sekä päihdeklinikan kanssa. Yhteistyötä tehtiin myös Dynamon, Tukipilarin, sosiaalitoimen, oppilaitosten (Poke) sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Toimintaterapeutti tuotti toimintamahdollisuuksien arviointia, erilaisia ryhmätoimintoja ja yksilöllistä toimintaterapiaa sekä kuntoutumiskeskuksessa että asiakkaiden kotona. Lisäksi hän oli mukana leiri- ja virkistystoiminnan järjestämisessä. Toimintaterapeutti antoi palveluita ja toimi yhteistyössä mielenterveyspoliklinikan akuuttityöryhmän, päihdeklinikan sekä kuntoutumiskeskuksen sairaanhoitajien kanssa.

20 Psykiatrisia asumispalveluita ostettiin 12 yksityiseltä hoito- ja palvelukodilta ja niitä tuotettiin omassa asumispalveluyksikössä. Asiakkaat ohjautuivat yksityisten palveluiden piiriin mielenterveys- ja päihdepalveluiden moniammatillisen ohjausryhmän kautta ja kunnan asumispalveluihin mielenterveyspalveluiden kautta. Äänekoski oli mukana suunnittelemassa sairaanhoitopiirin järjestämää psykiatrisen kuntouttavan asumispalvelun ja palveluasumisen kilpailutusta ja yhtenäistä ostopalvelusopimusta. Kilpailutussopimus astui voimaan 1.5.2013. Vuoden lopussa 31.12.2013 Arjen tuen vastuualueelle siirtyneissä yksityisissä hoitokodeissa oli yhteensä 44 henkeä ja kunnan 12-tuntisessa asumispalveluyksikössä 10 henkeä, yhteensä 54 henkilöä. Em. lukuihin sisältyy tukiasumispaikat, joita ostettiin viidelle. Psykiatrian erikoissairaanhoidon hoitopäivien määrää ei pystytty vähentämään. Vuonna 2013 niitä oli 4 154 vrk (3 988 vrk v. 2012). Ostopalvelujen 932 000 euron määrärahoihin myönnettiin lisätalousarviossa 500 000 euroa, mutta silti varatutut määrärahat ylittyivät 0,1 milj. euroa (7,4%). Yksityisissä hoitokodeissa hoitovuorokaudet lisääntyivät 446 vuorokaudella vuodesta 2012. Kaupungin omaa asumisyksikköä Tukipilaria käytettiin vuoden aikana 3861 vrk, 59 vrk enemmän kuin v. 2012. Alla on esitetty mielenterveyspalveluiden talousarvion toteutuminen. Asumispalvelut sisältyvät Arjen tuen talousarvioon. Mielenterveyspalvelut TP2012 TA2013 TP2013 Erotus TA2013 Tot % TA2013 Muutos % TP2012/ TP2013 Toimintatuotot 13 4 16 12 397 % 23,1 % Toimintakulut -849-1 017-898 120 88 % 5,7 % Netto (toimintakate) -836-1 013-882 131 87 % 5,5 % Päihdepalvelut Päihdepalveluiden toteuttamisessa pyrittiin toiminnan tavoitteiden mukaisesti kiinnittämään huomiota suunnitelmalliseen, oikea-aikaiseen ja erilaisten asiakasryhmien tarpeet huomioiviin palveluihin. Päihdepalveluiden yleisiin ja erityisiin palveluihin liittyen palveluita on toteutettu ja kehitetty vuosille 2009-2012 laaditun Äänekosken kaupungin päihdestrategian mukaisesti. Äänekosken kaupungin päihdehuollon erityispalvelut koostuivat päihdeklinikan palveluista, muusta päihdekuntoutuksesta ja päihdehuollon laitoskuntoutuspalveluista. Päihdehuollon asumispalvelut siirrettiin 1.10.2013 organisaatiomuutoksen yhteydessä Arjen Tuen organisaation järjestettäväksi. Äänekosken päihdeklinikka toimi päihdehuollon erityispalveluyksikkönä, joka tuotti päivystyspalveluja, avokatkaisuja, hoidon tarpeen selvittelyjä ja arviointia, sekä avokuntoutuspalveluja päihdeongelmaisten ja heidän omaistensa tarpeisiin. Päihdeklinikan henkilöstönä toimi osa-aikainen lääkäri, kaksi psykiatriaan erikoistunutta sairaanhoitajaa, ohjaaja jonka tehtäviin kuului asiakkaan kotiin vietävä työ ja ostopalveluna Sovatek -säätiöltä hankittu osa-aikainen (80%) sosiaalityöntekijä, jonka tehtäviin kuului myöskin klinikan toiminnan kehittäminen ja tiimivetäjänä toimiminen.

21 Päihdeklinikalla asioi toimintavuonna 342 asiakasta, joista naisia 29,7 %. Asiakaskäyntejä kertyi yhteensä 2 802. Asiakas- ja käyntimäärän huomattava vähentyminen edellisiin vuosiin verrattuna on seuraus henkilöstöresurssien pienenemisestä ja sen seurauksena tehdyn päivystystoiminnan karsimisesta kolmena päivänä tapahtuvaksi (v. 2012 viitenä päivänä viikossa). Myös lääkärin työtuntien väheneminen on pienentänyt käyntimääriä. Hoitoon hakeuduttiin alkoholiongelman, huumeiden käytön, päihteiden sekakäytön ja pelkästään lääkeaineongelman vuoksi ja myös mm. peli- tai nettiriippuvuuden vuoksi. Asiakasryhmistä merkittävimpiä olivat lastensuojelun seurannassa olevat asiakkaat ja työpaikalta hoitoon ohjatut. Muuna päihdekuntoutuksena ostettiin erityistason konsultaatioita Sovatek -säätiöltä moniongelmaisten henkilöiden työkyvyn arviointeihin sekä asetuksen mukaisen opiaattiriippuvaisten korvaushoidon arviointeihin ja konsultaatioihin. Lisäksi Suomen Siniaalto Ry:lle ja Suolahden ystävän tuvalle maksettiin itsenäistä asumista tukevan yhteisöllisen toiminnan toteuttamisesta päiväkeskustoiminnan periaatteella ja Äänekosken seurakunnalle avustus päihdeleirin kustannuksiin. Vuoden 2013 aikana päihdehuollon laitoshoitojaksoja oli 34 kappaletta ja palveluita käytti 24 eri asiakasta. Alla on esitetty päihdepalveluiden talousarvion toteutuminen. Päihdepalvelut TP2012 TA2013 TP2013 Erotus TA2013 Tot % TA2013 Muutos % TP2012/ TP2013 Toimintatuotot 2 2 1-1 43 % -66,3 % Toimintakulut -341-349 -346 3 99 % 1,6 % Netto (toimintakate) -339-347 -346 2 99 % 2,0 % Sairaala Terveyskeskuksen sairaala toimi 50 paikkaisena pääasiassa akuuttihoitoon keskittyvänä osastona. Toimintaa jatkettiin tiimityö-periaatteen mukaisesti neljässä moduulissa. Tiimityön tarkoituksena on tavoitteellinen ja suunnitelmallinen hoitotyö, joka perustuu potilaan olemassa olevien voimavarojen hyödyntämiseen ja toimintakyvyn tukemiseen kuntouttavalla työotteella. Hoitopäiviä terveyskeskussairaalassa oli yhteensä 17 485, joista pitkäaikaissairaanhoidon käytössä 2 159 (n. 12 %) ja akuuttisairaanhoidon käytössä 15 326 (n. 88 %). Hoitopäiväarvio ylittyi 4 %:lla. Terveyskeskussairaalan kuormitusprosentti oli keskimäärin 95,8 %. Keskimääräinen hoitoaika osastolla oli 7,2 päivää (km. hoitoaika aleni 2,6 päivää edellis-vuodesta). Selkeimmin hoitoajan lyhenemiseen vaikutusta oli pitkäaikaispotilaiden hoitojaksojen määrän vähenemisellä. Kitkalaskutuspäivien määrä oli 60 (51pv v. 2012). Kitkalaskutuksesta 24 päivää muodostui maaliskuun (osaston km. kuormitus oli 108 %) ruuhkahuipun aikana ja muut päivät syntyivät yksittäisten kuormitushuippujen aikana. Tavoitteeseen kitkalaskutuspäivien määrässä ei päästy. Henkilökuntamäärä (tilanne 31.12.2013): Terveyskeskussairaala 2 osa-aikaista (50 %) osastonlääkäriä 1 osastonhoitaja

22 Terveyskeskussairaala 1 apulaisosastonhoitaja 19 sairaanhoitajaa 1 fysioterapeutti 19 perushoitajaa 1 kuntohoitaja 2 (ph) varahenkilö 3 (sh) varahenkilö 2 terveyskeskusavustajaa 9 laitosapulaista Pula osaavan henkilöstön saatavuudesta seutukunnalla vaikutti siihen, että työssä olevia varahenkilöitä jouduttiin käyttämään edelleen sekä pitkäaikaisten poissaolojen että osa-aikatyön sijaisina. Sijaistarve sairaalassa oli läpi vuoden suuri keskimäärin 30 vakituista työntekijää oli eri syistä poissa vakinaisista työtehtävistään läpi vuoden. Neljä perushoitajan toimista oli täytetty suunnitellusti määräaikaisilla henkilöillä tuottavuusohjelman etenemiseen liittyen. Sairaalan toiminta toteutui määrärahojen puitteissa. Alla on esitetty sairaalan talousarvion toteutuminen. Sairaala TP2012 TA2013 TP2013 Erotus TA2013 Tot % TA2013 Muutos % TP2012/ TP2013 Toimintatuotot 578 497 491-6 99 % -15,0 % Toimintakulut -3 967-4 112-3 950 162 96 % -0,5 % Netto (toimintakate) -3 390-3 615-3 458 156 96 % 2,0 % Suun terveydenhuolto Tulosalue tuottaa tai järjestää Äänekosken kaupungin asukkaiden suun terveydenhuollon palveluita. Palveluita tuotettiin Äänekosken, Suolahden ja keskuskoulun hammashoitoloissa. Konginkankaan ja Sumiaisten hammashoitoloissa käyntejä oli resurssipulan vuoksi jouduttu rajaamaan aikaisempaa enemmän. Tämä tarkoitti, että käyntejä oli 1-2 päivänä kuukaudessa pois lukien sulkuajat. Hammaslääkärin vakansseja on kaikkiaan yhdeksän kappaletta; erilaisista vapaista ja hammaslääkäreiden irtisanoutumisesta johtuen hammaslääkärivaje oli laskennallisesti 5 vakanssin suuruinen. Ostopalveluina hammaslääkärityövoimaa on ollut saatavilla 0.8 hammaslääkärin henkilötyövuoden verran. Suuhygienistin vakansseja on kuusi. Vajaus erilaisista osa-aikaisuuksista johtuen oli laskennallisesti 2,1 vakanssin suuruinen. Hammashoitajien vakansseja on 10 ja laskennallisesti vajausta 2,2 vakanssin verran. Sijaisjärjestelyillä hoitajatyövoimaa oli palkattuna 1,7 vakanssin verran. Alla olevasta taulukosta ilmenee käyntisuoritteiden kehitys vuodesta 2007 vuoteen 2013

23 Käynnit (äänekoskelaiset) Kattavuus (% väestöstä) 2007 22 015 44 2008 22 815 43 2009 21 764 40,8 2010 21 438 41,7 2011 22 189 43,7 2012 19 387 40,7 2013 18 834 34,8 Alla oleva taulukko kuvaa hammasterveyden (DMF indeksi) kehitystä 5, 12 ja 18 vuotta täyttäneillä vuodesta 2007 vuoteen 2013 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 5 0,55 0,67 0,76 0,56 0,56 0,59 0,30 12 0,88 1,06 0,58 0,71 0,95 0,85 0,75 18 2,39 2,17 3,14 2,31 1,93 2,73 1,66 Hammasterveyttä kuvaava indeksi on vaihdellut jonkin verran vuosittain. Vaihtelu kuvaa sairauden esiintyvyyden muutosta. Vaihteluun vaikuttaa myös kunkin vuoden toteutunut kattavuus mainituissa ikäluokissa. Vuoden 2013 osalta DMF indeksien suunta on oikea. Henkilöstömenot alittuivat selvästi johtuen henkilöstöpulasta. Sosiaali- ja terveyspalveluiden oston osalta budjetti ylitettiin n. 316 000 euroa. Tämä selittyy sillä, että osaa henkilöstön vajausta jouduttiin korvaamaan ostopalveluilla. Samasta syystä tulot olivat selvästi pienemmät kuin budjetissa. Suun terveydenhuollon nettomenot pysyivät kuitenkin talousarvion raameissa. Alla on esitetty talousarvion toteutuminen Suun terveydenhuolto TP2012 TA2013 TP2013 Erotus TA2013 Tot % TA2013 Muutos % TP2012/ TP2013 Toimintatuotot 476 667 411-255 62 % -13,5 % Toimintakulut -1 919-2 101-1 842 259 88 % -4,0 % Netto (toimintakate) -1 444-1 435-1 431 3 100 % -0,9 % Työterveyshuolto Työterveyshuolto tuottaa Äänekosken kaupungin alueella toimiville työnantajille ja yrittäjille lakisääteisiä työterveyspalveluja sekä työnantajien vapaaehtoisesti kustantamia sairaanhoito- ja muita terveyspalveluja. Palveluiden sisältö suunnitellaan kunkin yrityksen tarpeiden mukaa. Työterveyshuollon toimintamuotoja ovat työpaikkojen terveysvaarojen ja haittojen selvittely, tietojen antaminen ja ohjaus haittojen välttämiseksi, työyhteisötyö sekä terveystarkastukset, joita tehdään altisteiden johdosta ja työntekijöiden terveydentilan seuraamiseksi.

24 Työterveysyksikössä on kolme työterveyslääkärin virkaa, joista yksi on ollut täyttämättä tuottavuusohjelman mukaisesti. Poissaoloja lääkäreillä oli 14 viikkoa. Sijaisia oli käytettävissä 10 viikkoa. Lisäksi ostettiin yksityiseltä terveysasemalta lääkärin vastaanottoaika n.80 henkilölle. Lääkäreiden työajasta 460 tuntia käytettiin TTH:n ulkopuolella päivystys-, sairaala ja omalääkärityöhön. Tämä on huomioitu kustannuksissa sisäisellä laskutuksella. Kaikki neljä työterveyshoitajan tointa olivat täytettynä vakituisesti, mutta yksi osan vuotta osa-aikaisesti. Psykologin osa-aikainen (50 %) toimi olin osan vuotta täyttämättä. Fysioterapeutin toimi ja terveyskeskusavustajan toimet (1,7) olivat täytettynä. Yritysten ja henkilöasiakkaiden lukumäärissä oli pientä laskua. Vuoden 2013 aikana sopimuksia lopetettiin 14 ja uusia sopimuksia solmittiin 9. Vuoden lopussa asiakasyrityksiä oli 203 ja näiden palveluksessa 2 740 henkilöä. Näistä lakisääteisiä palveluja osti 116 yritystä 635 työntekijälleen. Laajempia, myös sairaanhoidon sisältäviä palveluja ostavia työnantajia oli 85 ja heidän palveluksessaan 2 105 työntekijää. Lisäksi yrittäjiä työterveyshuollon piirissä oli 60 henkilöä. Asiakasyrityksiä on poistunut, mutta toisaalta tehostunut alan markkinointi on myös luonut uutta palvelujen kysyntää ja tuonut uusia asiakkaita. Palvelujen kysyntä ylitti palvelujen tarjonnan erityisesti lääkäripalvelujen osalta. Sairaanhoidon kiireettömille vastaanotoille oli jonoa. Akuutteja, saman päivän aikana hoitoa vaativia tapauksia varten suunnattiin sekä työterveyshoitajien että lääkärien työaikaa aiempaa enemmän. Työpaikkaselvityksiin ym. toimintaan työpaikoilla työterveyshenkilöstö on käyttänyt aikaa 630 tuntia. Vastaanottokäyntejä tehtiin lääkäreille n. 2 500, terveydenhoitajille n. 4 300, fysioterapeutille 700 ja psykologille 250. Käyntimäärissä oli edelliseen vuoteen verrattuna kasvua n. 9 %, johtuen mm. toimien ja virkojen paremmasta täytöstä. Puhelinkontakteja oli yhteensä n. 2 300 (+ 10 %) ja paperikonsultaatioita n. 1 600 (+22 %). Työterveyshoitajat tekivät nuorten pitkäaikaistyöttömien (TYP) terveystarkastuksia 26 nuorelle. Tuloista saatiin 50,4 % yritysasiakkailta ja vakuutusyhtiöiltä. Kaupungin oman henkilöstön työterveyshuollon kustannuksista kertyi työterveyshuoltoyksikölle tuloista 49,6 %. Lisäksi sisäisesti muita terveydenhuollon yksiköitä laskutettiin n. 77 600 eurolla, koska työterveyshuollon henkilöstön työaikaa käytettiin korvaamaan niiden puuttuvaa henkilöstöä. Toimintatuotot ylittivät toimintakulut n. 0,1 milj. eurolla. Talousarvion toteutumien on esitetty alla Työterveyshuolto TP2012 TA2013 TP2013 Erotus TA2013 Tot % TA2013 Muutos % TP2012/ TP2013 Toimintatuotot 886 771 817 46 106 % -7,8 % Toimintakulut -726-765 -718 46 94 % -1,0 % Netto (toimintakate) 160 6 99 93 1568 % -38,3 %