OSAAVA SUOMALAINEN PERHEYHTIÖ Aamukahvit 2012
Talouskehitystä hallitsee finanssikriisi Useat maat ovat jo pitkään rahoittaneet julkista taloutta velalla. Velan määrässä on saavutettu katto. Kreikassa velkakatto on puhkaistu ja velkoja on jo leikattu Portugali, Espanja, Italia ja Irlanti eivät voi juuri ottaa lisävelkaa Lähestytään aikaa jolloin velalla ei voida enää rahoittaa julkista taloutta Suomen valtio velkaantuu tänä vuonna lisää noin 7,35 mrd (budjetti) Kunnat lisäävät velkaansa tänä vuonna noin 1 mrd Talous joudutaan sopeuttamaan velanoton jälkeiseen aikaan Valtion kestävyysvaje eli suhdannetasoitettu vaje on pääosa 7,35 + 1 miljardista eurosta eli (2 -) 5 (- 10) miljardia Finanssikriisi kestänyt kaksi vuotta, jatkuu edelleen 2
Kasvu ja inflaatio vaikuttavat säästötarpeeseen Jos Bkt kasvaa, kasvavat verotulot ja samalla sosiaalimenojen tarve pienenee Velan maksimimäärä EU:ssa on sidottu Bkt:een: se on 60% Bkt:sta ja alijäämä enintään 3 % Bkt:sta. Bkt tällä hetkellä >180 miljardia. Lukuja laskettaessa sosiaaliturvarahastojen muutos lasketaan mukaan (EU-laskentatapa). Valtion budjetti 2012 on yhteensä 52,5 miljardia. Kestävyysvaje katettava säästöillä ja veronkorotuksilla Valtion verotulot yhteensä noin 38 miljardia euroa 3 %:n inflaatio puolittaa valtionvelan noin 27 vuodessa Kuntien ja kuntayhtymien budjetit yhteensä noin 43 miljardia Säästötarve nykymenoista min. 1 miljardi Kasvava vanhuusväestö on kuntien menojen kasvattaja 3
4
Julkisen velan osuus BKT:stä, EU laskenta 5
Nykyiset säästöpäätökset eivät riitä 6
Saksa ja Ruotsi kasvun vetureita Euroopassa. Työttömyys alkaa laantua, investoinnit alhaalla, inflaation pitäisi laskea? 7
Eläkejärjestelmä kaipaa muutosta Eläkeiän noustava elinajanodotteen noustessa OECD suositteli eläkeiän sitomista elinajanodotukseen Ruotsissa eläkeikä sidottu elinajanodotteeseen ja talouskasvuun Nykyiset eläkeiät eivät voi säilyä 8
Uusimaa Väestöllinen huoltosuhde 2010 ja 2030, (maakuntajaolla 2010) 120,0 100,0 80,0 60,0 40,0 20,0 0,0 9 Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Satakunta Pohjanmaa Kainuu Kymenlaakso Etelä-Karjala Kanta-Häme Päijät-Häme Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Itä-Uusimaa Keski-Suomi Lappi Varsinais-Suomi Manner-Suomi Pirkanmaa Huoltosuhde 2010 Huoltosuhde 2030 VM/Kunta, Tilastokeskuksen väestöennuste
Kilpailukyky ja vaihtotase heikentyneet Suomessa palkat nousseet EU15 maita nopeammin 10
Vienti sektoreittain Elektroniikkateollisuus ja metsäteollisuus ovat vähentäneet selvästi vientiään 11
Kännyköitä ei enää tehdä Suomessa 12
Vaihtotase 13
Kauppatase 14
Tuotannossa pohjalukema tällä vuosineljänneksellä Yleinen suhdannekuva Voimakkaan taantuman pelko väistymässä Suhdannetilanne vaisu 80 60 40 20 0-20 -40-60 Suhdannetilanne Suhdannenäkymät -80 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 15
Onko näin? (HS 4.3.2012) 16
SUOMI TARVITSEE KASVUA! 17
Miksi? Kaikki mittarit osoittavat että tarvitsemme kasvua Julkisen talouden tasapainotus kasvua tukevasti Tarvitaan vahvaa talouden ja muutoksen johtamista Demokratian ongelma on se, että poliitikkojen toimintajänne on vaalikauden mittainen vaikka tarvittaisiin sukupolven mittaisia päätöksiä (tällä hallituskaudella ei..). Talouden tasapainottamisen lisäksi päätettävä isoista asioista Eläkkeiden rahoitus ja eläkeikä Kuntauudistus Terveydenhuollon rahoitus Julkisen talouden tasapainotus pyrkii heikentämään suhdanteita Vientimaiden suhdannekehitys lievästi kasvavaa tai on taantuvaa. Teollisuuden tämänhetkinen tilauskanta riittää ensi syksyyn Uskottava, tasapainoinen kansantalous kasvun edellytys 18
Kasvu 19
Asuntorakentamisen indikaattorit Myönteiset tekijät: Korot pysyvät alhaisina vielä pitkään, lainanottoa pidetään suhteellisen edullisena Asunnonostoaikeet säilyneet korkealla Väestön kasvu jatkuu, maahanmuutto lisääntyy, muuttoliike vilkasta 1-2-henkilön asuntokuntien määrä kasvaa, pienasunnoista pulaa Elvytystoimet vaikuttivat vielä viime vuonna, hyväksymisvaltuutta lisätty tämän vuoden osalta, omavastuukorkoa alennettu Vuokrat nousevat Valmiiden myynnissä olevien asuntojen määrä pieni, kuitenkin kasvussa Kielteiset tekijät: Kuluttajien luottamus heikentynyt Vanhojen asuntojen hinnannousu pysähtynyt Lainamarginaalit nousussa (mm. Basel III, CRD IV) Tarve rakentaa 25-30 000 asuntoa vuosittain pitkällä aikavälillä (VTT) 20
Positiivisia asioita Alhainen korkotaso Asuntokauppa voi jatkua, vaikkakin talous kehittyy hitaasti Pankkien likvidisyys on turvattu EKP lainoittaa pankkeja niin että niiden maksuvalmius säilyy lähivuodet Uusia tuotteita ja palveluja syntyy Rovio Nokia kehittänyt paljon ammattitaitoa ITC-alalle Kasvua kuitenkin tapahtuu Finanssikriisin pahin vaihe ohi 21
Asuntoaloitukset kpl 1995-2011 20 000 18 000 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 Asuinkerrostalot Rivitalot 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 22
Asuntorakentamisen tarve (VTT) 23
Asunnonostoaikeet, %-osuus kotitalouksista 9,5 8,5 7,5 6,5 5,5 Kyllä Ehkä Yhteensä 4,5 3,5 2,5 1,5 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 24
Asuntorakentaminen asuntoja kpl 2009 2010 2011 2012 asuntoa Rivi- ja kerrostaloasunnot 13 500 20 700 19 700 17 000 Vapaarahoitteiset 3 500 9 500 11 200 10 500 ARA-asunnot (ml. välimalli) 10 000 11 200 8 500 6 500 Erilliset pientalot 8 900 12 100 11 500 10 500 Vapaarahoitteiset 8 900 12 100 11 500 10 500 Muut rakennukset 700 900 800 500 Yhteensä 23 100 33 700 32 000 28 000 Vapaarahoitteiset 13 100 22 500 23 500 21 500 ARA-asunnot (ml. välimalli) 10 000 11 200 8 500 6 500 25
Keskeiset suhdannekuvaajat 2008 2009 2010 2011 2012 Bruttokansantuote, määrän muutos, % 1,0-8,2 3,6 2,5 0,5 Euribor, 3 kk, % 4,6 1,2 0,8 1,4 1,3 Ansiotasoindeksi, muutos, % 5,5 4,0 2,5 2,8 3,0 Rakennuskustannusindeksi, muutos, % 3,9-1,1 1,1 3,3 2,5 Rakentaminen, määrän muutos, % -2,7-6,5 9,4 4,0-2,0 Korjausrakentaminen 3,7 4,0 4,2 3,0 3,0 Rakennusinvestoinnit -1,6-15,3 7,3 4,0-2,0 Talonrakennukset -2,2-16,5 10,2 7,0-2,0 Maa- ja vesirakennukset 1,9-8,3-8,1-3,0-2,0 Talonrakennustuotannon käynnistyminen, milj, m3 41,9 31,5 38,4 38,0 35,5 Asuinrakennukset 10,6 9,2 13,6 13,2 11,7 Liike- ja toimistorakennukset 8,5 5,8 6,4 6,7 6,0 Julkiset palvelurakennukset 3,1 2,9 3,1 2,5 3,0 Teollisuus- ja varastorakennukset 12,5 6,6 7,9 8,5 7,5 Maatalousrakennukset 3,5 3,6 3,7 3,5 3,5 Muut rakennukset 3,7 3,4 3,7 3,6 3,8 26
Rakennusalalla suhdanne tulee jälkijunassa ja aloitusten suhdannepohja asettuu tämän vuoden loppupuolelle. 27
O S A A V A S U O M A L A I N E N P E R H E Y H T I Ö 28