KESKI-SUOMEN SOTE 2020- HANKKEEN TILANNEKATSAUS Hanketiimi 15.4.2015 13.4.2015
ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Kuntakierroksen antia 2. Vanhustenhuolto tienhaarassa 3. Lasten ja perheiden palvelut uutta painopistettä hakemassa 4. Monialainen kuntoutus etsii ihmisen elämän kulusta lähtevää kokonaisnäkemystä 5. Palveluohjaus erilaisissa elämäntilanteissa 6. Sote-integraatio miksi, miten, kenelle 7. Maakunnallinen sote-kehittämistyö kaikkien työksi 8. Miten tästä eteenpäin saammeko oikeasti keskisuomen mallia eteenpäin! 13.4.2015
Riitta Pylvänen Päivi Koikkalainen, Tuija Koivisto ja me muut 1. KUNTAKIERROKSEN ANTIA 13.4.2015
KUNTAKIERROS Kuntalaisillat ja henkilöstöiltapäivät kaikissa kunnissa yhteensä 48 tilaisuutta Valtava aineisto kuntalaisilta ja ammattilaisilta koottua tietoa ja näkemyksiä: lähipalveluista ja sote-palveluista sekä niiden tilasta asukas- ja asiakaslähtöisyydestä hyvistä käytännöistä maakunnan asukkaiden tuntemuksista Asukkaat ja kuntajohto (n. 650) kommentoivat soteuudistusta ja lähipalveluita kuntalaisilloissa sekä suullisesti että kirjallisesti (50 %) vapaamuotoisesti Iltojen osallistujista pääosa eläkeläisiä, lisäksi tietoa tulossa järjestökyselystä 13.4.2015
KUNTAKIERROKSEN ANTIA Useissa kunnissa oltiin tyytyväisiä palveluihin ja pelättiin niiden heikkenevän Eniten esiin nousivat: 1. terveyspalvelut (ml. hammashoito, laboratorio), 2. ensivaste ja ensihoito, 3. liikenneyhteydet, 4. tietoliikenteen toimiminen, 5. poliisin palvelut, 6. apteekki, 7. koulut, 8. päivähoito, 9. kaupat, 10. pankit, 11. liikuntapalvelut, 12. lapsiperheiden ja vanhusten kotipalvelu Turvallisuutta tuovien palveluiden merkitys korostui pienissä kunnissa (lääkäri, ambulanssi, poliisi) Erikoissairaanhoidon jalkautuminen kuntiin kuntalaisten taksikyydit keskussairaalalle Valtionhallinnon palveluiden kaikkoaminen puhututti Järjestöjen merkitys asukkaiden turvattomuuden ja yksinäisyyden ehkäisyssä nousi usein esille (Kumppanuuspöydät, virtapiirit..) Asukkaat epätasa-arvoisessa asemassa palveluiden saatavuuden suhteen/ sattumanvaraisuus Julkisten palveluiden säilyminen kunnassa tukee muuta elinkeinopolitiikkaa ja asumista kunnassa 13.4.2015
HENKILÖSTÖILTAPÄVÄT Teemoina sote-uudistus, asukaslähtöisyys* ja hyvät käytännöt Käsiteltiin asukaslähtöisyyttä edistäviä ja estäviä asioita tarkoituksena löytää yhteinen pohja ja tavoite työlle Lisäksi kerättiin kuntien hyviä käytäntöjä noin 200, joista osa samoja, osa epämääräisiä, osa äärettömän kiinnostavia Ne arvioidaan, osaan käydään tutustumassa vielä tarkemmin, osa vaatii mallintamista ja parhaat viedään levitykseen sekä osaksi maakunnallisia prosesseja Sotember tulee. 13.4.2015
NÄKÖKULMIA ASUKASLÄHTÖISYYTEEN* Pth Perhe Pth Esh Asiakas Harrastuk set Yhtei sö Asiakas Esh Sos Sos Työ Asiakaskeskeisyys Asiakaslähtöisyys Asiakasläheisyys Asukaslähtöisyys (koko väestö; ennakointi) 13.4.2015
Tuija Koivisto 2. VANHUSTENHUOLTO TIENHAARASSA 13.4.2015
2. VANHUSTENHUOLTO 75 vuotta täyttäneiden määrä ja ennuste hankekunnissa 50000 45000 41036 43140 40000 37497 35000 32566 30000 25000 22657 25674 75-20000 15000 10000 5000 0 2015 2020 2025 2030 2035 2040 13.4.2015
Petäjävesi Jyväskylä Joutsa Keuruu Äänekoski Hankasalmi Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Viitasaari Pihtipudas Saarijärvi Kannonkoski Multia Toivakka Laukaa Kinnula Karstula Uurainen Kyyjärvi Konnevesi Kivijärvi Muurame Yksin asuvien osuus 75 vuotta täyttäneistä Luhanka 13.4.2015 10 50,3 49,6 49,6 49,3 48,9 48,6 47,3 46,8 46 45,4 43,2 43,1 42,2 42,2 41,8 41,5 40,1 40,1 40,1 39,7 39,5 39,5 0 10 20 30 40 50 60
MUISTISAIRAIDEN MÄÄRÄ HANKEKUNNISSA 13.4.2015
Ympärivuorokautisessa hoidossa olevien 75 vuotta täyttäneiden osuus (tehostettu palveluasuminen, laitoshoito) Kymenlaakson sairaanhoitopiiri Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri 11,6 11,4 Vaasan sairaanhoitopiiri Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Satakunnan sairaanhoitopiiri Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Itä-Savon sairaanhoitopiiri Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Lapin sairaanhoitopiiri Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Kainuun sairaanhoitopiiri Koko maa Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiri Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri 10,8 10,6 10,6 10,6 10,4 10,2 9,9 9,9 9,8 9,7 9,6 9,3 9,2 9,1 9 9 8,8 8,8 13.4.2015 Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiri 0 2 4 6 8 10 12 14 7,3
Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavan ikäisestä väestöstä Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiri 92,6 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiri 91,1 91,1 91 90,8 90,8 90,7 90,6 Koko maa Kainuun sairaanhoitopiiri Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Lapin sairaanhoitopiiri 90,3 90,3 90,1 90,1 90,1 Itä-Savon sairaanhoitopiiri Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Satakunnan sairaanhoitopiiri Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 89,7 89,5 89,4 89,4 89,3 Vaasan sairaanhoitopiiri 89 Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri 13.4.2015 Kymenlaakson sairaanhoitopiiri 88,4 88,4 86 87 88 89 90 91 92 93
Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11.2013 olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Itä-Savon sairaanhoitopiiri 16,4 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 15,6 15,4 Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiri Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Lapin sairaanhoitopiiri Kainuun sairaanhoitopiiri Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri Koko maa Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Kymenlaakson sairaanhoitopiiri Vaasan sairaanhoitopiiri Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Satakunnan sairaanhoitopiiri 13,5 12,9 12,5 12,3 12,3 12,1 12,1 11,9 11,7 11,6 11,3 10,8 10,8 10,7 10,7 10,6 Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 13.4.2015 Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiri 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 9,8 9,6
VANHUSPALVELULAIN INDIKAATTORIEN TOTEUTUMINEN HANKEKUNNISSA PALVELURAKENNESUOSITUS Kotona 75 vuotiaista asuu 91-92% Säännöllisen kohon piirissä 75 vuotiaista HANKEKUNNAT 2013 (Sotkanet) 89,3 % 11,7 % asiakkaana 13-14% Omaishoidontuen piirissä 6-7% 75 vuotiaista Tehostetun palveluasumisen piirissä 6-7% 75 vuotiaista Laitoshoidossa 75 vuotiaista 2-3% 4,7 % 7,4 % 3,3% 13.4.2015
STRATEGISELLA VALINNALLA ON MERKITYS YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOIDON PAIKKAMÄÄRÄÄN 5000 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 2266 2039 1813 1586 2567 2311 2054 1797 3257 2931 2605 2280 3750 3375 3000 2625 4104 3693 3283 2873 4314 3883 3451 3020 Nykytila 10% Ymp vrk 9% Ymp vrk 8% Ymp vk 7% 1000 500 0 2015 2020 2025 2030 2035 2040 13.4.2015
VÄESTÖENNUSTEEN TUOMAT HAASTEET KESKI-SUOMESSA Vuonna 2025 on 75 vuotta täyttäneitä noin 10.000 nykyistä enemmän ja vuonna 2035 noin 20.000 nykyistä enemmän Jos palvelurakenne säilytetään nykyisellään eli runsaat 10% 75 vuotta täyttäneistä on ympärivuorokautisessa hoidossa tarvitaan vuoteen 2025 mennessä 1000 uutta ympärivuorokautisen hoidon paikkaa lisää, mikä tarkoittaa: Investointina vähintään 100 miljoonaa, vuosille 2015-2025 Noin 600 hoitajaa lisää ympärivuorokautiseen hoitoon vuoteen 2025 mennessä Noin 50 miljoonaa / vuosi käyttötalouteen nykyistä (noin 108M /v) enemmän rahaa 13.4.2015
13.4.2015 18
13.4.2015
VANHUSTENHUOLLON HAASTEESEEN VUONNA 2030 EI VOI VASTATA 15 VUODEN PÄÄSTÄ Meidän on selvittävä nykyisellä rahamäärällä 2 x nykyistä isommasta asiakasmäärästä ½ x nykyistä pienemmällä henkilöstömäärällä! Miten tästä selvitään? Onko aika johtopäätösten? Onko aika strategisten linjausten? Kenen on toimittava miten ja miksi? Yhteinen visio, onko sitä? 13.4.2015
Petri Oinonen 3. LASTEN JA PERHEIDEN PALVELUT UUTTA PAINOPISTETTÄ HAKEMASSA 14.4.2015
LASTEN JA PERHEIDEN PALVELUIDEN KESKEISIÄ ONGELMIA Palvelut ovat eri sektoreilla ja eri tasoilla palvelujärjestelmä on hajanainen ja epäyhtenäinen, muodostuu palvelukatveita Alueelliset ja kuntakohtaiset vaihtelut ovat suuret - vaikuttavien menetelmien käyttö on epäyhtenäistä Toimijoiden yhteistyössä on puutteita ammattikunnilla on erilaiset näkemykset ja toimintakulttuurit Ongelmiin ja huoliin saa apua viiveellä - ongelmat vaikeutuvat, kustannukset kasvavat Painopiste on korjaavissa palveluissa - varhaista tukea ja hoitoa on liian vähän Palvelut eivät ole pystyneet vastaamaan isoihin ongelmiin kuten mielenterveysongelmien ehkäisemiseen ja varhaiseen hoitoon tai lastensuojelutarpeen kasvuun 14.4.2015
Johtopäätös nykytilanteesta Asiakaskäynnit Kustannukset Erikoissairaanhoito Lastensuojelu PERUSTERVEYDENHUOLTO Neuvolat, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto SOSIAALITOIMEN PALVELUT hoito Yliopistosairaalataso Yliopistosairaalataso Erikoissairaan- Lastensuojelu PERUSTERVEYDENHUOLTO Neuvolat, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto SOSIAALITOIMEN PALVELUT 14.4.2015
LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMINEN ON VÄHENTYNYT JA VASTAAVASTI RUUTUAIKA LISÄÄNTYNYT Ylittää suosituksen vähintään 5 päivänä viikossa
14.4.2015 On arvioitu, että liikkumattomien lasten ja nuorten kulut yhteiskunnalle ovat noin kolme-neljä miljardia euroa vuodessa
14.4.2015 LASTENSUOJELUN AVOHUOLLON ASIAKKAAT SEKÄ KODIN ULKOPUOLELLE SIJOITETTUNA OLLEET LAPSET JA NUORET 1996-2013 (LÄHDE THL)
YHDEN LASTENSUOJELUN LAITOSSIJOITUKSEN VUOSIHINNALLA (90 000 ) SAATAISIIN ESIMERKIKSI Erityisnuorisotyötä noin 3 vuotta viikon jokaisena päivänä Intensiivistä perhetyötä noin 3,5 vuotta Tukihenkilötoimintaa 90 vuotta Kotipalvelua 2812 tunnin käyntiä Kouluterveydenhoitajalla 1666 käyntiä Nuorisopsykiatrian poliklinikalla 436 käyntiä Perheneuvolassa 409 käyntiä (Lähteet: Lastensuojelun keskusliitto, Terveyden ja hyvinvoinninlaitos, Jyväskylän kaupunki) 14.4.2015
14.4.2015 Tulevaisuuden ratkaisuna ei ole jonkin yksittäisen toiminnon lisääminen, vaan nykyisten palveluiden parempi yhteensovittaminen.
LASTEN JA PERHEIDEN PROSESSI Palvelu ohjauksen kehittäminen YHTEISET PALVELUT Lapsen kasvua ja kehitystä edistävät palvelut, kuten päivähoito, koulu, perusterveydenhuolto, sosiaalitoimen palvelut Lapsen hyvinvoinnin edistäminen arjen toimintaympäristöissä ja yhteisöissä Toimijoiden yhteistyön ja vuorovaikutuksen parantaminen TEHOSTETTU TUKI Erityistarpeiden huomioon ottaminen palveluissa, kuten puheterapia, mtpalvelut, perheneuvola Palveluiden yhteensovittaminen ERITYINEN TUKI Lastensuojelun avo-, sijaisja jälkihuolto, lasten ja nuorisopsykiatria, lastenneurologia Peruspalveluiden vahvistaminen Konsultaatio- ja tukirakenne peruspalveluihin 14.4.2015
Aila Pikkarainen 4. MONIALAINEN KUNTOUTUS ETSII IHMISEN ELÄMÄN KULUSTA LÄHTEVÄÄ KOKONAISNÄKEMYSTÄ 14.4.2015
ERILAISET ASIAKASRYHMÄT ERILAISINE TARPEINEEN, TAVOITTEINEEN JA VALMIUKSINEEN LAPSET JA HEIDÄN PERHEEN- SÄ NUORET JA HEIDÄN VERKOS- TONSA NUORET AIKUISET, OPISKELIJAT KASVATUKSELLINEN/KEHITYKSELLINEN KUNTOUTUS Vammaispalvelut, kehitysvammapalvelut Tapaturmat, krooniset ja pitkäaikaissairaudet AMMATILLINEN KUNTOUTUS SOSIAALINEN KUNTOUTUS Mielenterveys, päihde- ja kriisipalvelut ADAPTIIVINEN KUNTOUTUS TYÖIKÄISET SENIORIT IKÄÄNTY- NEET AIKUISET LÄÄKINNÄLLINEN / TOIMINTAKYVYN KUNTOUTUS ARJESSA SUORIUTUMINEN, MIELEN HYVINVOINTI JA OSALLISUUS
HAASTEITA / KYSYMYKSIÄ Onko Keski-Suomen maakunnassa tarjolla aidosti monialaista kuntoutusta? Tehdäänkö oikeita asioita tällä henkilöstöllä? Perustuuko kuntoutus riittävän laajaan toimintakyvyn, elämänlaadun ja osallisuuden käsitykseen? Ovatko nykyiset kuntoutusprosessit riittävän pitkäjänteisiä, tavoitteellisia ja suunnitelmallisia = edistävätkö ne aidosti kuntoutujien parempaa arjessa suoriutumista, elämänlaatua ja hyvinvointia? Onko maakunnassa kuntoutusta tarvitseville asiakkaille yhdenvertaiset kuntoutuspalvelut?
KRIITTISET KOHDAT MAAKUNNASSA Kuntoutushenkilöstön määrä ja ammatillinen tausta? Kuntoutuksen tilastoinnin heikkous? Professio- ja instituutiokeskeinen toimintatapa? Kuntoutuksen käsitteen epäselvyys? Kaikki vai ei mitään? Kuntoutuksen yli- ja/vai alilaatu? Kuntoutusasiakkuuksien käynnistyminen, kesto ja päättyminen on sattumanvaraista? Arviointipainotteisuudesta konkreettiseen tekemiseen? 14.4.2015
ELÄMÄNKULUN NÄKÖKULMA KUNTOUTUKSEEN: KUNTOUTUS EDISTÄÄ ARJESSA SUORIUTUMISTA Vanhukset Ikääntyneet aikuiset Seniorit Työikäiset Nuoret Koululaisuus Leikki-ikä Nuoret aikuiset 1/3 0-30 v. 2/3 30-60 v. 3/3 60-90 v. Vauvaikä
MONIALAISEN KUNTOUTUKSEN A- JA Y-LINJAUKSET (soveltaen Lapsen hyvä kuntoutuskäytäntö 2011) A-suunnitelma = ALUEELLINEN KOKONAISUUNNITELMA, monitahoisuus ja - tasoisuus Y-suunnitelma = YKSILÖLLINEN, KUNTOUTUJAKOHTAINEN SUUNNITELMA, (person-centred, family-centred) 14.4.2015
KUNTOUTUSPROSESSIT JA TAVOITE Ikäihmiset: Maksimoida aika kotona asumiselle Lapset ja nuoret: Maksimoida itsenäisesti pärjäävien aikuisten määrä Työikäiset: Maksimoida työkuntoisten määrä Vaikeavammaiset: Maksimoida vaikeavammaisen henkilön toimintakyky Eräs tapa tukea näitä tavoitteita on koti- ja lähikuntoutus Lähde: Eksote, Hupli
Maakunnallisen monialaisen kuntoutuksen orientaatio MONIALAINEN KUNTOUTUS IRTI KUNTOUTUKSEN EPÄMÄÄRÄISISTÄ MIELIKUVISTA JA OSITETUISTA KÄYTÄNNÖISTÄ TEHOKKAALLA JA KÄYTÄNNÖNLÄHEISELLÄ KUNTOUTUSVIESTINNÄLLÄ Tietoa maakunnan asukkaille, eri sektorien toimijoille ja kuntoutuspalvelujen toteuttajille Keski-Suomen monialaisen kuntoutuksen eettiset ja toiminnalliset periaatteet YHDENVERTAISET JA LAADUKKAAT KUNTOUTUSPALVELUT KESKI- SUOMEEN YHTEINEN TAHTOTILA, VALITUT KEHITTÄMISKOHTEET JA PILOTIT
Anu Pihl 5. PALVELUOHJAUS ERILAISISSA ELÄMÄNTILANTEISSA 14.4.2015
PALVELUN TARVE Tiedon hankinta itsepalveluna PALVELUOHJAUS 80-90% 10%-20% Palveluihin ohjaus/ palveluneuvonta Palveluissa ohjautuminen palveluohjaus Neuvonta/ ohjaus Palveluohjaus työotteena Yksilökohtainen palveluohjaus Yleinen palveluohjaus Voimavarakeskeinen palveluohjaus Intensiivinen palveluohjaus Self Management Care management Case Management Rutiinipalvelu Standardipalvelu Asiakaskohtainen palvelu Itsenäisesti asioiva Pienellä tuella toimentuleva Kohdeasiakas Kuluttaja-asiakas Erityistä tukea tarvitseva Vaivaton pikapalvelu Joustava yhtenäispalvelu Kohdennettu erikoispalvelu Käyttäjäsuhde Asiointisuhde Yksilöllinen suhde Palveluasiakas Omatoimimatkailija Pakettimatkalaiset Yksilöllisesti räätälöidyt matkat EHKÄISEVÄT PALVELUT HOITAVAT PALVELUT KORJAAVAT PALVELUT KUNTOUTTAVAT PALVELUT Anu Pihl 14.4.2015
Dia muokattu NHG:n case Oulusta Asiakasvastaava Palveluohjaus 14.4.2015
Dia muokattu NHG:n case Oulusta Asiakasvastaava Palvelujen yhteensovittaminen -> palveluohjaus 14.4.2015
Ennaltaehkäisy PALVELUOHJAUS MALLINNUKSEN ALKU 80-90% 10%-20% Palveluihin ohjaus/ palveluneuvonta Asiakkuudenhallintajärjestelmä PALVELU- NEUVONTA Moniknavainen ContactCenter neuvontakeskus Keskitetty, Yleinen Ei tarvita lähetettä SHL33 Palvelutarpeen arvointi: voimavarat, arviot kotona/ Päätökset lähellä asiakasta Yhtenäiset mittarit ja kriteerit Kohtaaminen ja havainnointi Palveluissa ohjautuminen LEAN Läpinäkyvät palvelut, tiedotus Suunnitelma/t Palveluohjaus Asiakasvastaavat (vain terveyspalveluja käyttävät) Palveluohjaus Suunnitelman tarkastaminen Vastuutyöntekijä/ Omatyöntekijä/asiakasvastaava? Lähipalvelut, yksityiskohtainen Anu Pihl 14.4.2015
Päivi Koikkalainen 6. SOTE-INTEGRAATIO - MIKSI, MITEN KENELLE 14.4.2015
ASIAKASLÄHTÖINEN INTEGRAATIO TOIMINNAN PERUSTANA Sosiaali- ja terveyspalvelujen tavoitteena on tukea asiakkaan elämää ja arjessa pärjäämistä = lisätä asiakashyötyä Ei yksittäinen suorite, yksittäinen palvelu tai palvelukokonaisuus Asiakas- ja asukaslähtöisten palvelukokonaisuuksien rakentaminen edellyttää tietoa asiakkaiden tarpeista, odotuksista ja mahdollisuuksista = asiakasymmärrystä toiminta- ja palveluajatusten yhteensovittamista yhteisistä toimintastrategioista sopimista Asiakasymmärrykseen perustuva ryhmittely (asiakassegmentointi) helpottaa toiminnan suunnittelua ja palvelujen kohdentamista (laatu, kustannustehokkuus, vaikuttavuus) Nyt ryhmittelyperusteena esim. diagnoosi, asuinalue, ikäryhmä ovatko em. ryhmittelyperusteet riittäviä palvelujen kohdentamiselle? 14.4.2015
TUEN JA PALVELUJEN TARPEEN VAIHTELU ERILAISILLA ASIAKKAILLA Vaikeaa Arjessa pärjääminen Tukiasiakkuudet Huolenpitoasiakkuudet Yhteistyöasiakkuudet Pärjääjäasiakkuudet Oppimisasiakkaat Helppoa Matala Korkea Asiakkaan sairauden vaikeus tai hoidon monimutkaisuus tai kokonaiskustannukset Lähde: Koivuniemi, Holmberg-Marttila, Hirsso, Mattelmäki 2014: Terveydenhuollon kompassi ja Kurkiaura-hanke; alkuperäinen Koivuniemi-Simonen 2011). 14.4.2015
ASIAKASYMMÄRRYKSEN ROOLI TOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ ASIAKKAIDEN TOIMINNAN YMMÄRTÄMINEN ASIAKKAAN KUUNTELU, HAVAINNOINTI, TIEDON KERÄYS KEHITTÄMISELLE UUDET KOORDINAATIT TAHTO JA KYKY HYÖDYNTÄÄ ASIAKASTIETÄMYSTÄ PALVELUPROSESSIEN JA TOIMINNAN KEHITTÄMINEN ASIAKASLÄHTÖINEN ORGANISAATIOKULTTUURI Lähde: Virtanen P., Suoheimo M., Lamminmäki S, Ahonen P ja Suokas M.: Matkaopas asiakaslähtöisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen 14.4.2015
ASIAKASLÄHTÖISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISEN ELEMENTIT 1. Asiakkaan tieto, ymmärrys omasta roolista ja asemasta 6. Asiakastiedon kerääminen ja hyödyntäminen (asiakasymmärrys) Asiakastaso Asiakas- ja organisaatiotason kohtaaminen 2. Asiakkaan yhdenvertainen osallistuminen, toimijuus 3. Palveluiden muoto ja sisältö, jakelukanavat Tasapaino asiakkaan tarpeiden ja palvelumahdollisuuksien välillä 5. Johtaminen Organisaatiotaso 4. Asiakaslähtöinen organisaatiokulttuuri, asenteet Lähde: Virtanen P., Suoheimo M., Lamminmäki S, Ahonen P ja Suokas M.: Matkaopas asiakaslähtöisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen 14.4.2015
Raili Haaki 7. MAAKUNNALLINEN SOTE- KEHITTÄMISTYÖ KAIKKIEN TYÖKSI 14.4.2015
SUUNNITTELUTYÖN EDETESSÄ Kehittämistoiminta ja sen organisoinnin onnistuminen on kytköksissä muihin sote- uudistuksen prosesseihin, erityisesti johtamiseen kaikilla tasoilla ja työn imuun; työhyvinvointiin Aiempien selvitysten ja suunnitelmien hyödyntäminen, maakunnallinen työryhmä ja pienempiä foorumeita Sosiaalialan osaamiskeskuksen, SHP:n perusterveydenhuollon yksikön ja tutkimuksen ja koulutuksen vastuualueen sekä koulutus ja tutkimustoiminnan tiivistyvä yhteistyö Kuntien sote kehittämistoiminnan kartoittamiseksi tulossa kysely (läpileikkaus kehittämisen nykytilasta maakunnassa, määrästä ja teemoista) Työn alla: Asiakaskokemusten hyödyntäminen kehittämistoiminnassa, kehittäjäkumppanuus teeman jäsennys (opinnäytetyö, kirjallisuuskatsaus) Työn alla: Jäsennys käytännönläheisen kehittämistyön elementeistä ja ehdoista miten asiakaslähtöinen, tuloksellinen ja työntekijöiden hyvinvointia tukeva kehittämistyö tulisi organisoida ja toteuttaa
MAAKUNNALLISEN SOTE- KEHITTÄMISRAKENTEEN SUUNNITTELUSSA AJANKOHTAISTA Kehittäjien ja kehittäjäorganisaatioiden yhteinen tahtotila selkeytynyt työnimi: Campus Futura Seuraava askel toiminnallinen yhteistyö (esim. so+te+perus+erikoistason yhteiset koulutukset, kehittämishankkeet, tutkimushankkeet, ) Kehittämisrakenteen suunnittelussa keskeiset kysymykset: Tiivis yhteys paikallisiin toimintayksiköihin Tiivis yhteys ammattilaisten päivittäiseen työhön Asiakaskokemusten hyödyntäminen Miten tuetaan ammattilaisten työn kehittämistä kaikilla tasoilla? myös, ja erityisesti, suurin ammattiryhmä lähihoitajat!
SOTE KEHITTÄMISEN UUSISSA RAKENTEISSA ON VARMISTETTAVA TIIVIS YHTEYS MM: 1. SOTE-integraation rakentamiseen: Asiakas keskiössä ajatteluun kiinnittyminen 2. Johtamiseen: kehittämistoiminnan yhteys strategiseen johtamiseen, kehittämisen koordinointi ja oman työn kehittämisen mahdollistaminen kaikilla tasoilla 3. Henkilöstöhallintoon, osaamisen ja työhyvinvoinnin ylläpitämiseen: organisaatiot kilpailevat jatkossa työntekijöistä! 4. Taloushallintoon: palvelun laadun, vaikuttavuuden ja tehokkuuden kysymykset 5. Tiedonhallintaan, tiedontuotantoon, ICT ratkaisuihin: asiakaskokemukset helposti hyödynnettäviksi
MITEN TÄSTÄ ETEENPÄIN SAAMMEKO OIKEASTI KESKI- SUOMEN MALLIA ETEENPÄIN! 14.4.2015
HANKKEEN TAVOITTEET Kokonaistavoite: Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen tavoite on rakentaa Keski-Suomeen asukas- ja asiakaslähtöinen tuotantorakenne ja toimintamalli, jolla turvataan Keski-Suomen asukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelut. 1. Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen vahvistaminen palvelutuotantojärjestelmä uudelleen organisoimalla Laajan palveluintegraation toteutus asiakaslähtöisinä palvelukokonaisuuksina 2. Koska uudessa mallissa järjestämis- ja tuotantovastuuta keskitetään, varmistetaan lähipalveluiden toimivuus useilla eri tavoilla. 3. Sosiaali- ja terveydenhuollon johtamisosaamisen parantaminen kaikilla tasoilla 4. Uuden alueellisen kehittämis-, koulutus- ja tutkimus-rakenteen luominen sosiaali- ja terveyspalveluiden laadun ja kehittymisen varmistamiseksi
Hankkeeen osio 2015 2016/10 Uuden palvelumallin valmistelu Keski- Suomen sote-palveluita varten SYNTYY VUOROVAIKUTUKSESSA HANKKEEN ERI OSIEN KESKEN Maakunnan uuden palveluverkon simulointi ja optimointi Sote-palvelumallit Johtaminen ja osaaminen Tutkimus, koulutus, kehittäminen Pilotoinnit Lähipalveluista yhteisymmärrys/peruspalvelupainotteisuus Palveluohjausmallin/mallien luominen ja käyttöönotto Uudet palveluprosessit 1. Vanhustenhuolto 2. Lapset, perheet, lastensuojelu 3. Monialainen kuntoutus Työryhmä PTH:n,ESH:n ja SOS integraation vähittäinen syveneminen Muutosjohtaminen, tietojohtaminen, palvelumuotoilu, työhyvinvointi, henkilöstörakenteen kehittäminen Tutkimus-, koulutus- ja kehittämisrakenteen luominen Keski-Suomeen Arvioidut, yhteisiin prosesseihin sopivat kokeilut ja pilotit
VIELÄ KERRAN: KUNTAKIERROKSELTA KESKUSTELUUN NOSTETTAVIA ASIOITA 1. Keinot kuntalaisten kokeman yksinäisyyden ja turvattomuuden ehkäisemiseksi vs. luottamuksen rakentaminen 2. Keskittämisen pelko vs. resurssien suuntaaminen lähi- ja peruspalveluihin sekä ko. palveluiden turvaaminen jatkossa 3. Kasvottomien standardipalvelujen kehittäminen suuressa organisaatiossa vs. paikallistuntemuksen säilyttäminen palvelutuotannossa 4. Annetaanko palvelujen karata vai ryhdytäänkö kokoamaan palveluita hyvinvointiasemille ja edistetään samalla resurssien tehokkaampaa käyttöä 5. Hyödynnetäänkö järjestöjen ja yritysten toimintaa ja osaamista vai koetaanko ne menoeräksi ja vaivaksi? 6. Miten joku kunta voi tarjota hyvinvointituvan ja koordinaattorin ja toisessa kunnassa peritään maksu jokaisesta tilasta? 7. Miksi kuntalaiset eivät saa yhteyttä palveluihin, miksi heitä käännytetään pois? 14.4.2015
KAKSI ISOA TEEMAA AUTONOMIA TARVE Paikalliset hyvät käytännöt Asiakastuntemus ja osallisuus Omaiset, naapurustot, järjestöt, yritykset Pysyvä henkilöstö Ennaltaehkäisevät, perus- ja lähipalvelut YHTEISYYDEN TARVE Yhteentoimivat tietojärjestelmät ja teknologian kehittäminen Osaamisen tukirakenteet Konsultaatiot, liikkuvat palvelut, videoyhteydet Maakunnan yhteiset linjaukset, prosessit ja erityispalvelut
KYSYMYS JA VASTAUS Kykenemmekö Keski-Suomessa hallitsemaan näitä kahta asiaa yhtä aikaa?* Mm. uuden johtamisosaamisen kysymys Hankkeen osa-alue nro 3 ETEENPÄIN ILTAPÄIVÄN TYÖPAJOJEN EVÄSTYKSELLÄ! 14.4.2015
Mikä auttaa meitä rakentamaan luottamusta toisiimme Mikä innostaa meitä kehittämään palveluita vaikuttaviksi ja meille sopiviksi *Jari Stenvall JAMK 10.4.2015 14.4.2015
HANKETIIMI KIITTÄÄ LÄMPIMÄSTI KESKI-SUOMEN VÄKEÄ TÄHÄNASTISESTA YHTEISTYÖSTÄ! POTKITAAN JATKOSSAKIN SAMAAN MAALIIN! 14.4.2015