KOULUTUKSEN LAATU JA LAATUTYÖN MERKITYS SUOMALAISTEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN TOIMINNASSA SEMINAARI MOSKOVA 25.9.2012 Riitta Paasivuori, laatupäällikkö
Laatutyön suunta Suomessa Suomen koulutusjärjestelmässä laadulla on keskeinen merkitys. Ammattikorkeakoululakiin on kirjattu ammattikorkeakoulujen vastuu järjestämänsä koulutuksen laadusta. Ammattikorkeakoululain mukaisesti kukin ammattikorkeakoulu huolehtii koulutuksen laadusta, laadun arvioinnista, arviointitulosten julkistamisesta sekä toimintansa jatkuvasta kehittämisestä. Laatutyön ja laadun tulosten on oltava läpinäkyviä. 2
Laatutyön suunta Suomessa Ammattikorkeakoulut ja koko korkeakoulusektori mukaan lukien yliopistot on velvoitettu osallistumaan Opetus- ja kulttuuriministeriön määrittelemiin ulkoisiin arviointeihin ja auditointeihin. Opetus- ja kulttuuriministeriöstä erillään toimii itsenäinen ja riippumaton Korkeakoulujen arviointineuvosto (www.kka.fi), joka ohjaa ja toteuttaa sovitun arviointisuunnitelman mukaisesti kansalliset ulkoiset arvioinnit ja auditoinnit. Arviointisuunnitelma noudattaa Opetus- ja kulttuuriministeriön koulutuspolitiikan linjauksia. 3
Laatutyön kehityskulku Suomessa 1990-luvulla ammattikorkeakoulumallia rakennettaessa keskeistä oli ammattikorkeakoulujen toimilupiin liittyvät arvioinnit sekä erilaiset toimintakohtaiset arvioinnit esim. erikoistumisopintojen akkreditoinnit. 1990-luvulla käynnistyi myös koulutusten laatuarvioinnit ja koulutuksen laatuyksikköarvioinnit. Samanaikaisesti käynnistyi myös huippuyksikköarvioinnit, joiden avulla arvioitiin tutkimusja kehitystoimintaa ja aluevaikuttavuutta. Molempiin liittyi myös tuloksellisuuspalkkiot. Parhaat ammattikorkeakoulut saivat rahallista tunnustusta. Savonia onnistui viidestä koulutuksen laatuyksikkökilpailusta voittamaan kolme (3 4 ammattikorkeakoulua palkittiin kerrallaan.) 4
Laatutyön kehityskulku Suomessa 2000-luvulla käynnistyi Bolognan prosessin mukaiset laadunvarmistusjärjestelmien ja nykyisin laatujärjestelmien auditoinnit. Auditoinnit toteutetaan joka kuudes vuosi. Savonian ensimmäinen auditointi oli vuonna 2006, jota ei läpäisty ja uusinta-auditointi oli vuonna 2009. Tuolloin tuloksena oli erinomainen laatujärjestelmätaso. Seuraava auditointi on vuonna 2015. Auditointi on kansainvälinen. 5
Laatutyön merkitys Suomessa Ammattikorkeakoulut sopivat tavoitesopimukset Opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa strategiakausittain. Sopimukseen on kirjattu laatutavoitteita määrällisten tavoitteiden lisäksi. Tuleva strategiakausi 2013-2016 on sopimusvaiheessa ja laadun seuranta lisääntyy. Samalla laadun tavoitteet kytkeytyvät entistä enemmän rahoitukseen vuoden 2014 alusta lähtien mm. opetusprosessien tehokas sujuminen tutkintomäärinä ja opintopisteinä ja opiskelijapalautteina. Laadun osoittaminen on osa strategian toteutumisen arviointia ja seurantaa ja strategian onnistumista kestävän laadun aikaansaamiseksi. Lisäksi laadun tasolla on merkitystä kestävän 6 talouden rakentumiseen.
Laatutyön merkitys Suomessa Kansalliset laatutavoitteet eivät yksin riitä. Rinnalle on rakentumassa eurooppalaisia vertailumalleja sekä ranking-malleja. Näiden avulla mahdollistuu eurooppalaiseen korkeakoulutusalueeseen entistä vankempi kytkeytyminen. Laatutyö ja laadunhallinta parhaimmillaan on: toiminnan (perustehtävänä opetus ja soveltava tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta), talouden (rahoitusrakenne) ja laadun (laatutavoitteet ja laadunhallinta) yhtäaikaista tarkastelua. 7
Laatutyön merkitys Suomessa Laadun osoittamiseksi tarvitaan myös erilaisia kilpailuja ja ulkoisia tunnuksia. Korkeakoulujen arviointineuvoston myöntämät laatuleimat: auditointileima ja koulutuksen laatuyksikkötunnustukset ovat osoitusta Opetus- ja kulttuuriministeriön koulutuspolitiikan mukaisuudesta ja korkeakoulutoimijoiden myöntämistä laadun osoituksista. Nämä eivät kuitenkaan enää riitä. Tarvitaan muita ulkoisia laadun tason osoituksia. Savonia on ollut tällä kehitystiellä jo vuodesta 2008 lähtien. 8
Laatutyö Savoniassa Savonia toteuttaa valtakunnallisia laatutyön linjauksia. Savonia on valinnut laatutoimintaansa muita ammattikorkeakouluja poiketen toisenlaisen kehitysväylän. Käytössä on ollut 1990-luvun puolivälistä alkaen Suomen Laatupalkintomalli/Euroopan Laatupalkintomalli (EFQM), jota käytetään kaikessa kehitystyössä järjestelmällisesti. Savonia osallistuu kansallisiin ja kansainvälisiin laatutasoa mittaaviin kilpailuihin säännöllisin väliajoin. Tuloksena on ensimmäisenä Suomalaisena korkeakouluna saatu Eurooppalainen Erinomaisuustunnustus vuosina 2010 ja 2011. 9
Laatutyö ammattikorkeakouluissa Keskeisiä laatutyövälineitä: Laatujärjestelmätyö (kytkös korkeakoulupolitiikkaan mm. pakolliset auditoinnit) ja niihin liittyvät standardit ja kriteerit. Lähtökohtana valittu strategia ja yhteiskuntavastuu. Valtakunnallisia laatukriteereitä ja työvälineitä: ovat kaikkien käytössä (mm. www.yamk.fi ja www.arene.fi ) Palautteet ja kyselyt mm. opiskelijapalautteet (kytkös tulevaan rahoitusmalliin) Prosessien hallinta mm. opetusprosessit (kytkös rahoitusmalliin) Henkilöstön osaamisen varmistaminen (kytkös koulutuspolitiikkaan) Kustannus-tehokkuus-analyysit. 10
Laatutyö ammattikorkeakouluissa Keskeisiä laatutyövälineitä: Arvioinnit; ulkoiset ja sisäiset sekä itsearvioinnit (kytkös koulutuspolitiikkaan). Opiskelijoiden osaamisen arvioinnit (Bolognan prosessin toteutuminen, tutkintojen vertailtavuus: kandidaattitaso 6 ja maisteritaso 7). Benchmarkingit (kytkös eurooppalaiseen korkeakoulutusalueeseen) Indikaattorit ja tilastot (kytkös rahoitusmalliin). Valtakunnallinen tietoverkko- ja tietovarastoyhteistyö. Riskien hallinta (kytkös strategiaan ja koulutuspolitiikkaan) Sisäinen valvonta ja tarkastus (kytkös strategiaan ja koulutuspolitiikkaan) 11