Palvelurakenteen kehittäminen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman mukaisesti 01.02.2011 Kehittämispäällikkö Airi Partanen THL / MIPO / MIPA 1
Päihdeongelmat ja mielenterveysongelmat kansanterveyshaasteena
Alkoholin käyttötilanteiden muuttuminen Viidennes kuluttaa puolet käytetystä alkoholista Alkoholin kulutus lähes kolminkertaistunut 40 vuodessa Naisten juominen lähes kuusinkertaistunut 40 vuoden aikana ja humalajuominen yleistynyt Käyttökerrat lisääntyneet vanhemmissa ikäryhmissä (50-69-v) märkä ikäpolvi ikääntymässä & yli 50- vuotiaat lisänneet kulutustaan Nuorten alkoholinkäyttö polarisoitunut: raittius yleisempää, humalakerrat lisääntyneet Alkoholin käyttö yleistynyt arkipäivinä ja kotiympäristössä 01.02.2011 THL/Airi Partanen 3
Alkoholin ja huumeiden kulutus ja kuolleisuus Alkoholinkulutus 100%:na alkoholina 1965-2008 12 Alkoholi- ja huumekuolleisuus 1990-2007 10 8 6 4 2 0 Tilastoimaton kulutus Tilastoitu vähittäismyynti Tilastoitu anniskelumyynti 80 70 60 50 40 30 20 10 Huumeiden kokeilukäyttö joskus kannabis (%) 1992 1996 1998 2002 2004 2006 5 8 10 12 12 13 0 Alkoholikuolleisuus 35-64 -vuotiailla / 100 000 vastaavanikäistä Alkoholi- ja huumekuolleisuus 15-34 -vuotiailla / 100 000 vastaavanikäistä 01.02.2011 Esityksen nimi / Tekijä 4
Päihde-ehtoiset kuolemat (Tilastokeskus, SVT. Kuolemansyyt) Alkoholin käytön seurauksena kuolleet yht. * Alkoholisairaus tai myrkytys, josta 1999 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2466 2497 2850 3035 3065 3125 3119 1418 1572 1866 2033 2032 2184 2140 - alkoholimyrkytykset 528 532 614 561 587 582 551 - maksasairaudet 497 643 831 976 978 1145 1119 * Päihtyneenä tapaturmaan ja väkivaltaan kuolleet * Muut päihtyneen uhrina väkivaltaisesti kuolleet Huumausainekuolemat ruumiinavauksissa tehtyjen löytöjen perusteella 1003 895 966 973 1001 884 925 45 30 18 24 29 57 54 38 170 176 175 187 234 244
Huumeiden kokeilu ja käyttö 1/2 Kokeillut tai käyttänyt kannabista v. 2008 15-69 -vuotiaat: 13 % kokeillut tai käyttäneensä joskus (12% v. 2002, 5% v.1992) 3% käyttänyt vuoden sisällä (3% v. 2002) 15 24 -vuotiaat: 21 % kokeillut tai käyttänyt joskus (25% v. 2002) 10% käyttänyt vuoden sisällä (11% v.2002) Uusi väestökysely julkaistaan 2011 Lähde: THL Huumetilanne Suomessa 2010; THL juomatapatutkimuksen käyntihaastattelu 12.1.2011 6
%-osuus Huumeiden kokeilu ja käyttö 1/2 Kokeillut ainakin kerran laittomia huumeita, % 18 16 14 lukion 1.-2. luokka / pojat 12 10 lukion 1.-2. luokka / tytöt 8 6 4 2 0 2000/1 2002/3 2004/5 2006/7 2008/9 peruskoulun 8.- 9. luokka / pojat peruskoulun 8.- 9. luokka / tytöt Lähde: THL Huumetilanne Suomessa 2010; THL Kouluterveyskysely 12.1.2011 7
Ongelmakäyttäjien osuus 15 54-vuotiaista (%) vuosina 1997 2005 0,8 0,7 Kaikki (max) 0,6 Kaikki (min) 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2005 Amfetamiinit (max) Amfetamiinit (min) Opiaatit (max) Opiaatit (min)
Huumetilanteessa merkkejä heikkenemisestä Suomen huumetilanne saattaa olla heikkenemässä usean vakaan vuoden jälkeen. Huumeisiin liittyviä kuolemia oli 247 v. 2008. Vuoden 2009 ennakkotietojen perusteella huumeisiin liittyvien kuolemien määrän arvioidaan yhä kasvavan. Tyypillisen huumekuoleman syynä on lääke-opioidien päihdekäyttö yhdessä muiden lääkkeiden, katuhuumeiden ja alkoholin kanssa. Julkisuudessa ovat vuonna 2010 näkyneet uudet huumaavat aineet, kuten MDPV. Muuntohuumeiden kansainväliset markkinat tuottavat jatkuvasti uusia aineita. Aiempien väestötutkimusten mukaan kannabiksen kokeilu on pysynyt melko vakaana tai vähentynyt 2000-luvun alkuvuosien jälkeen. THL:n Kouluterveyskysely kuitenkin antaa merkkejä siitä, että laittomia huumeita kokeilleiden nuorten osuus ei enää vähene. Lähde: THL Huumetilanne Suomessa 2010 12.1.2011 9
1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Psyykkisessä oireilussa ei muutosta työkyvyttömyyseläkkeiden lukumäärä kasvanut % 100 Psyykkinen oireilu vuosina 1978 1980 ja 2000 2001 80 60 40 20 0 1978 80 2000 01 Lähde: Aromaa ja Koskinen 2002 GHQ-12- pistemäärä 8 12=paljon oireita 4 7=vähän oireita 0 3=ei oireilua Työeläkejärjestelmästä työkyvyttömyyseläkettä saaneet 1996-2008 työkyvyttömyyden pääasiallisen syyn mukaan 100000 90000 80000 70000 60000 50000 40000 30000 20000 10000 0 Lähde: ETK Mielenterveyden häiriöt Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet Verenkiertoelinten sairaudet Muut sairaudet 01.02.2011 ELÄKETURVAKESKUS THL/Airi Partanen 10
Mielenterveyden häiriöt Euroopassa vs. Suomessa Alkoholiriippuvuus 2.4% vs. 4.0% Vakava masennustila 6.9% vs. 5.0% Paniikkihäiriö 1.8% vs. 1.9% Julkisten paikkojen pelko 1.3% vs. 1.3% Sosiaalinen fobia 2.3% vs. 1.0% Yleistynyt ahdistuneisuus 1.7% vs. 1.3% Wittchen & Jacobi 2005, Pirkola & al. 2005 24.8.2010 Jouko Lönnqvist 11
Toteutunut hoito ajankohtaisten ja elämänaikaisten ongelmien osalta Ajankohtainen ongelma ja hoitoa saaneiden osuus (%): Depressio 33% Ahdistuneisuushäiriö 24% Päihdehäiriö 15% Mikä tahansa mt-häiriö 24% Elämänaikainen ongelma ja hoitoa koskaan saamattomien osuus (%): Depressio 42% Ahdistuneisuushäiriö 38% Päihdehäiriö 54% Mikä tahansa mt-häiriö 50% 01.02.2011 Esityksen nimi / Tekijä 12
Lastensuojelun piirissä olevat 0 17- vuotiaat 1998-2008 (Sotkanet) 60000 50000 40000 30000 Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, lkm Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17 -vuotiaita vuoden aikana, lkm 20000 10000 0 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 01.02.2011 THL/Airi Partanen 13
Päihde- ja mielenterveyspalvelut
Päihdetyö ja mielenterveystyö kolme lakia, kaksi erilaista järjestelmää Päihdetyö päihdehuoltolaki (41/1986): päihteiden ongelmakäytön ehkäisy (myös raittiustyölaki 828/1982) ja päihdehuollon palvelut (päihdepalvelut peruspalveluissa & päihdehuollon erityispalvelut, sosiaali- ja terveydenhuolto) avohoidon painottaminen; 1990-luvulla laitoshoidossa hoidettujen asiakkaiden määrän puolittuminen, hoitojaksojen lyhentyminen A-klinikoiden ja katkaisuhoidon asiakasmäärät kasvussa vuodesta 2004, samoin alkoholisairauksien hoitojaksot kasvussa; parin viime vuoden aikana päihdehuollon kuntouttavan laitoshoidon supistumista pääosin sosiaalihuollon palveluja ja tuottajana usein järjestöt ja yksityiset palveluiden tuottajat Mielenterveystyö mielenterveyslaki (1116/1990): mielenterveystyö ja mielenterveyspalvelut (lääketieteellisin perustein annettavat sosiaali- ja terveyspalvelut; kansanterveystyö & erikoissairaanhoito) avohoidon painottaminen; sairaalan vuodeosastopaikkojen väheneminen, hoitojaksot lyhentyneet sairaalassa hoidettujen potilaiden määrä laskenut B-mielisairaaloiden lakkauttamisen myötä, kasvua 2000-luvun taitteeseen hoitopalvelut pääosin julkisen terveydenhuollon tuottamia hoitopalveluja, lisääntyvästi vastaa erikoissairaanhoito; asumispalvelut järjestöjen yms. tuottamia 01.02.2011 THL/Airi Partanen 15
Päihdehuollon avo- ja laitoshoidon sekä asumispalveluiden asiakkaat ja sairaaloiden vuodeosastohoidon potilaat 1997-2008 60000 50000 40000 Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat 30000 Päihdehuollon asumispalveluissa asiakkaita Päihdehuollon avopalveluiden asiakkaat 20000 Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat 10000 0 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 01.02.2011 Esityksen nimi / Tekijä 16
Riippuvuuskäyttäytymisen kehitys (Anja Koski-Jännes 1998) A = käytön aloittaminen O = Ongelman tajuaminen L = käytön lopettaminen A A O O L L Sekakäyttö Alkoholi 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 Itsehoito? Läheisten tuki? Vertaisten tuki? Ammatillinen hoito? Koski-Jännes 1998
Vuonna 2009 päihtyneenä kiinniotetut henkilöt ja tehdyt kiinniottomäärät luokiteltuna Lähde: Tilastokeskus 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 1-2 kertaa kiinniotetut 3-5 kertaa kiinniotetut 6 kertaa tai useammin kiinniotetut 15000 10000 5000 0 Kiinniotettuja (lkm) Kiinniottoja (lkm) 01.02.2011 THL/Airi Partanen 18
Kuka päihtyneistä huolehtii? Ehkäisevän työn kehittäminen Asunnottomien asuttaminen Hätäkeskuksen, poliisin, ensihoidon ja muun sosiaali- ja terveydenhuollon, järjestöjen ja yksityisten sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä yksityisten turvapalveluiden yhteistyö säilöönotoissa ja kuljetuksessa Suurempi sosiaali- ja terveydenhuollon vastuu, mm. selviämishoitoasematoiminnan kehittäminen 01.02.2011 THL/Airi Partanen 19
Mielenterveystyön avohoitokäyntien kehitys Suomessa 1995-2007 1800000 1600000 1400000 1200000 Psykiatrian avohoitokäynnit 1000000 800000 600000 400000 Perusterveydenhuollon mielenterveyden lääkärikäynnit Perusterveydenhuollon mielenterveyskäynnit (muu ammattiryhmä kuin lääkärit) 200000 0 Sosiaali- ja terveydenhuollon tilastollinen vuosikirja 2008 24.8.2010 Jouko Lönnqvist 20
Psykiatrian laitoshoidon potilaan 1994-2008 33000 Psykiatrian laitoshoidon potilaat 32500 32000 31500 31000 Psykiatrian laitoshoidon potilaat 30500 30000 29500 29000 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 01.02.2011 THL/Airi Partanen 21
MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖIDEN LAITOSHOITO SUOMESSA 2008 PSYKIATRIA Psykiatrian hoitojaksoja 43 573 Keskimääräinen hoitoaika (vrk) 33.8 Hoitopäiviä 1 537 911 Potilaita 29 716 YLEISLÄÄKETIEDE Hoitojaksoja 18 539 Keskimääräinen hoitoaika 14.5 Hoitopäiviä 342 208 Potilaita 12 514 24.8.2010 Jouko Lönnqvist 22
Entä kenelle kuuluvat ongelmapelaajat? Noin 3% (130 000) suomalaisista aikuisista kärsii rahapelaamisesta aiheutuvista kielteisistä seurauksista, noin 2 % (90 000) on ongelmallisesti pelaavia, ja noin 1% (40 000) on todennäköisesti patologisia pelaajia Patologiseen pelaamiseen liittyy psykiatrisia häiriöitä ja muita riippuvuuksia Päivittäinen tupakointi, alkoholin suurkulutus ja rahapelaamisen tiheyden taso liittyvät toisiinsa Peliongelmaisten palveluiden kehittäminen peliklinikka pääkaupunkiseudulla, 01.02.2011 THL/Airi Partanen 23
Uusia ongelmapelaajien ja läheisten tuki- ja hoitopalveluita Hoito Peliklinikka, Helsinki Peli poikki osana Peliklinikkaa, Helsinki Monipel, kulttuurisensitiivinen kuntoutusmenetelmä pelaajille ja läheisille, Sosiaalipedagogiikan säätiö Info- ja tukipiste Tiltti, Sininauhaliitto Omaisten tuki: Pelirajat on vertaisryhmät, Sosiaalipedagogiikan säätiö Pelikuntoutuskurssi, Riippuvuusklinikka Tyynelä & Pelissä-hanke Huolena läheisen pelaaminen kurssi, Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö Rahapeliriippuvuuden lääkehoito, THL Mobiilipalvelut Pelivoimapiiri, A-klinikkasäätiö Peliloki ja Mobihubu, Elämä On Parasta Huumetta 01.02.2011 THL/Airi Partanen 24
Mikä tilanne Kokkolassa, Kruunupyyssä ja Jyta-alueella? 01.02.2011 THL/Airi Partanen 25
Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa 14 12 10 8 6 4 Koko maa Kokkola Kruunupyy Kannus Kaustinen Lestijärvi Halsua Perho Toholampi Veteli 2 0 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 01.02.2011 THL/Airi Partanen 26
Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta 18 16 14 12 10 8 6 4 Koko maa Kokkola Kruunupyy Kannus Kaustinen Lestijärvi Halsua Perho Toholampi Veteli 2 0 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 01.02.2011 THL/Airi Partanen 27
Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / 1000 asukasta 7 6 5 4 3 2 Koko maa Kokkola Kruunupyy Kannus Kaustinen Lestijärvi Halsua Perho Toholampi Veteli 1 0 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 01.02.2011 THL/Airi Partanen 28
Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat / 1000 asukasta 12 10 8 6 4 2 Koko maa Kokkola Kruunupyy Kannus Kaustinen Lestijärvi Halsua Perho Toholampi Veteli 0 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 01.02.2011 THL/Airi Partanen 29
Päihtyneiden säilöönotot / 1000 asukasta 30 25 20 15 10 5 Koko maa Kokkola Kruunupyy Kannus Kaustinen Lestijärvi Halsua Perho Toholampi Veteli 0 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 01.02.2011 THL/Airi Partanen 30
Psykiatrian avohoitokäynnit / 1000 asukasta 500 450 400 350 300 250 200 150 100 Koko maa Kokkola Kruunupyy Kannus Kaustinen Lestijärvi Halsua Perho Toholampi Veteli 50 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 01.02.2011 THL/Airi Partanen 31
Psykiatrian laitoshoidon hoitojaksot / 1000 asukasta 35 30 25 20 15 10 Koko maa Kokkola Kruunupyy Kannus Kaustinen Lestijärvi Halsua Perho Toholampi Veteli 5 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 01.02.2011 THL/Airi Partanen 32
Psykiatrian laitoshoidon potilaat / 1000 asukasta 16 14 12 10 8 6 4 Koko maa Kokkola Kruunupyy Kannus Kaustinen Lestijärvi Halsua Perho Toholampi Veteli 2 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 01.02.2011 THL/Airi Partanen 33
Kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman toimeenpano 01.02.2011 Kehittämispäällikkö Airi Partanen THL / MIPO / MIPA 34
Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma STM julkaisi mielenterveys- ja päihdesuunnitelman 10.2.2009 yhteiset linjaukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015 EHDOTUKSET Asiakkaan aseman vahvistaminen E1: Yhdenvertaisuus E2: Yhden oven periaate E3: Vertaistoimijuus, kokemusasiantuntijuus E4: Tahdosta riippumaton hoito E5: Toimeentuloturvan parantaminen Palvelujärjestelmä E8: Palvelukokonaisuuden koordinointi E9: Perus- ja avopalvelujen kehittäminen E10: Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdetyö E11: Työterveyshuollon rooli E12: Työllistymisedellytykset E13: Ikääntyvän väestön mielenterveysja päihdetyö Edistävän ja ehkäisevän työn kehittäminen E6: Alkoholiverotus - Hyvinvointia tukevat yhteisöt - Ylisukupolvisuus E7: Strategiatyö, alueelliset koordinaattorit Ohjauskeinot E14: Opetus E15: Suositukset E16: Valtakunnallinen koordinaatio E17: Resurssit E18: Lainsäädäntö 01.02.2011 THL/Airi Partanen 35
Suunnitelman toimeenpano 2009-2015 - THL - Informaatio-ohjaus - tiedotus & webropol-kysely keväällä 2009 - Verkkoportaali www.thl.fi/mielijapaihde - uutiskirje - THL:n toimeenpanosuunnitelma vuoteen 2015 - THL:n hankkeet, joissa mielenterveys- ja päihdetyötä kehitetään - avainteemat - kärkihankkeet - Mielen tukihanke 2010-2015 - yhteistyö muiden ohjelmien kanssa - Kaste-ohjelma - Toimiva terveyskeskus toimenpideohjelma - Terveyserojen kaventamisohjelma - Alkoholiohjelma - STM - lainsäädäntö - ylisektoriaalinen ohjausryhmä 01.02.2011 THL/Airi Partanen 36
Mielenterveys- ja päihdetyön kenttä on hajalla Yleissairaalapsykiatria Psykiatriset sairaalat Psykiatrian Poliklinikat (shp) Yksityiset psykiatriset hoitokodit Työterveyshuollot Perusterveydenhoidon mielenterv.työ Kunnallinen Psykiatrinen hoito A-klinikat Yksityissektori Järjestöt ja muut toimijat Yksityiset päihdehoidon tuottajat RAJA: organisaatio, talousarvio, lähete, ideologia ym 20.11.2009 Veijo Nevalainen 37
Ehdotus 8: Palvelukokonaisuuden koordinointi Kunnan tulee koordinoida julkiset, kolmannen sektorin ja yksityissektorin palvelut toimivaksi kokonaisuudeksi. Lasten tuen tarpeen arviointi aina mukana. Avohoito Palveluista muodostettava toiminnallinen kokonaisuus. Palveluiden monipuolisuus. Laitoshoito Yksi potilas yksi hoito Yhteistyökumppanit Ostopalvelut Kuntoutus 19.10.2009 Veijo Nevalainen 38
Palvelustrategiat Asiantuntija organisaatio Joustava yhtenäispalvelu Perusorganisaatio Vaativa, kohdennettu erikoishoito Kohdennettu erikoispalvelu Vakiopalvelu Ei tarvita usein, harvat käyttävät: Keskittäminen Rutiinipalvelu Tarvitaan usein, monet käyttävät: Läheisyys Vertaistoiminta Itsepalvelu Internet perustaksi Vaivaton Pikapalvelut
Yhden oven periaate Perustason M&P-palveluihin tulee päästä joustavasti eteen työnnetty toiminta: terveyskeskus, työterveyshuolto, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto Matalan kynnyksen vastaanotto - tilanteen arvio - psykiatrinen hoitaja, päihdehoitaja, sosiaalityöntekijä - lääkäri vastaa Suurin osa ongelmista voidaan hoitaa perusterveydenhuollossa kun toimintaa kehitetään 40
Perus- ja avopalveluiden tehostaminen Yleisimmät mielenterveys ja päihdeongelmat Tulee kyetä tunnistamaan ja hoitamaan peruspalveluissa kuten muutkin kansanterveysongelmat. Psykiatrinen erikoissairaanhoito ja päihdehuollon erityispalvelut Joustavat ja riittävät konsultaatiopalvelut, työnohjaus ja koulutustuki (terveydenhoitolaki). Depressiohoitaja ja päihdehoitaja jokaisessa tk:ssa. Sosiaalityön lisääminen peruspalveluissa. Kotiin vietyjen palveluiden ja ryhmämuotoisten palveluiden lisääminen. 20.11.2009 Veijo Nevalainen 41
Avohoitoa tukevat palvelut Monipuolisuus ja riittävä resursointi: m&p. Kolmannen sektorin palvelut Päivätoimintakeskukset, klubitalot ym. Tk:n vuodeosastot: päihdekatkaisu Psykiatriset vuodeosastot siirrettävä asteittain yleissairaaloiden yhteyteen. Sairaalahoito ei saa johtua asumispalveluiden puutteesta Kunnan velvollisuus järjestää avohoito ja palvelu-asuminen, kun laitoshoito yli 6kk ja laitoshoidon tarvetta. Sairaalahoidon tarpeen väheneminen. 20.11.2009 Veijo Nevalainen 42
Lupaus: jos tehdään oikeita asioita, niin Kokonaiskustannukset eivät ainakaan lisäänny, todennäköisesti laskevat. Hoitoon pääsy helpottuu. Sairaalahoidon tarve vähenee. Terveyskeskusten kuormitus vähenee. Työstä poissaolot vähenevät. Sosiaalitoimen kuormitus vähenee. Häiriökäyttäytyminen vähenee. Potilaiden ja omaisten taakka helpottuu. Väestön tuottavuus ja hyvinvointi paranevat. 21.8.2009 Veijo Nevalainen 43
Miten käytännössä? Lisää rahaa tai muita resursseja uusiin toimintoihin ei ole tulossa! KASTE-hankkeet: kaikissa mieli- ja päihdesuunnitelman periaatteet mukana Mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisverkostot Alueelliset ja valtakunnalliset tilaisuudet Kehittämisprojektit yhteistyössä Järjestöt Julkaisut, netti 03.03.2010 J. Moring 44
Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus Kunta- ja palvelurakenneuudistus Laajempi väestöpohja Sosiaali- ja terveydenhuollon eheys Perus- ja erityispalveluiden kiinteä yhteistyö Rahoitusjärjestelmän uudistus - Suomessa monikanavainen rahoitusmalli: kunnat, valtio, kotitaloudet, Kela, työnantajat, yksityiset vakuutusyhtiöt - Etuja: käyttötarkoitukseen sidottu rahoitus, valinnanvapautta, tukee yksityistä palveluntuotantoa, työterveyshuolto - Haittoja: päällekkäistä palveluntarjontaa, ylikapasiteettia tutkimus- ja hoitopalveluissa, henkilöstön saatavuusongelmia, lisää epätarkoituksenmukaista palveluiden käyttöä ja kustannuksia, kannustaa rahoitusvastuun siirtämiseen - Ehdotus sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusjärjestelmän kokonaisuudistuksesta: palveluiden järjestämis- ja rahoitusvastuu alueelliselle toimijalle 01.02.2011 THL/Airi Partanen 45
www.thl.fi/mielijapaihde 01.02.2011 THL/Airi Partanen 46