KANSALLINEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA PALVELURAKENTEEN MUUTOKSESSA

Transkriptio

1 KANSALLINEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA PALVELURAKENTEEN MUUTOKSESSA Asumisneuvojien koulutus THL Minna Savolainen, Mielenterveyden edistämisen yksikkö, THL

2 TAUSTAA MIELI SUUNNITELMAN VALMISTELULLE

3 Isoja tiedostettuja ongelmia: Mielenterveyden häiriöihin liittyvä työkyvyttömyys on lisääntynyt nopeasti. Mielenterveyden häiriöihin liittyvät suorat kustannukset kasvavat nopeasti. Mielenterveyden häiriöihin liittyvät epäsuorat kustannukset kasvavat nopeasti. Hoitojärjestelmä ei pysty vastaamaan hoidon ja kuntoutuksen haasteisiin (mielenterveys ja päihde). Avohoito Perusterveydenhoito vs. erikoissairaanhoito Lapsiperheiden tarpeet. Päihteiden käyttö ja niihin liittyvät haitat lisääntyvät nopeasti. Lapsiperheiden pahoinvointi lisääntyy. Laitosvaltaisuus mielenterveystyössä mitattuna kustannuksilla tai henkilökunnan sijoittumisina. Kansainvälisesti runsas laitoshoidon ja hoidon pakkokeinojen käyttö. Alueelliset erot palveluissa isoja! Terveyserot kasvavat!

4 Päihde- ja mielenterveyspalvelujen pulmakohtia Huomio on kohdistunut enemmän päihdehaittoihin ja mielenterveysongelmiin kuin niiden ehkäisyyn. Päihde- ja mielenterveysongelmien samanaikaisuutta ei ole riittävästi otettu huomioon palveluja järjestettäessä. Mielenterveystyön ja päihdetyön hoitojärjestelmät ovat pirstaleisia, hoitojärjestelmä ei pysty vastaamaan hoidon ja kuntoutuksen haasteisiin. Kehitettävää erityisesti Avohoito Peruspalvelut erikoispalvelut Liikkuvat palvelut Hoidon ja kuntoutuksen lisäksi laaja-alaiset asumis- ja arjen tukipalvelut, vertaistoiminta Itsehoito ja sen tukeminen Tietoteknologian mahdollisuuksien hyödyntäminen

5 Päihdetyö ja mielenterveystyö; kaksi erilaista järjestelmää Mielenterveystyö pääosin julkisen terveydenhuollon tuottamia hoitopalveluja, asumispalvelut usein järjestöjen tai yritysten yms. tuottamia Keskeisin palvelujen järjestämistä ohjaava laki on mielenterveyslaki (1116/1990) Päihdetyö pääosin sosiaalihuollon palveluja ja lisääntyvästi tuottajana järjestöt ja yksityiset palveluiden tuottajat Keskeisin palvelujen järjestämistä normittava laki on päihdehuoltolaki (41/1986) (myös raittiustyölaki 828/1982)

6 Mielenterveys- ja päihdetyön kenttä on hajalla Yleissairaalapsykiatria Psykiatriset sairaalat Psykiatrian Poliklinikat (shp) Yksityiset psykiatriset hoitokodit Työterveyshuollot Perusterveydenhoidon mielenterv.työ Kunnallinen Psykiatrinen hoito A-klinikat Yksityissektori Järjestöt ja muut toimijat Yksityiset päihdehoidon tuottajat RAJA: organisaatio, talousarvio, lähete, ideologia ym Nevalainen 2009

7 Mieli suunnitelmaa edelsi: Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen 2000-luvun alussa 2004 kansanedustajien (106) toimenpidealoite kansallisen mielenterveys-ohjelman laatimiseksi (TPA 36/2004 vp/vihreät Kirsi Ojansuu) STM: 2005 sitoutui ohjelman tekemiseen, 2006 mielenterveys- ja päihdehuollon toimintasuunnitelman, valmistelu sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiassa osana köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämistä. Mielenterveys- ja päihdetyön kolme kärkihanketta : Pohjanmaahanke (VSHP), Lapin hanke (Rovaniemen kaupunki) sekä Sateenvarjo-projekti (Vantaan kaupunki), taustalla tarve mielenterveys- ja päihdepalveluiden yhteiseen kehittämiseen laajaalaisissa hankekokonaisuuksissa. Tieto-ohjaus 2000-luvun alkupuoliskolla Valtakunnalliset ohjelmat (ei mainintoja mielenterveys- ja päihdetyön yhteisestä kehittämisestä) Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelma Sosiaalialan kehittämishanke Terveydenhuollon kehittämishanke Laatusuositukset Käypä hoito Mielenterveyspalvelujen laatusuositus 2001 Päihdepalvelujen laatusuositus 2002 Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen kehittämissuositus 2007

8 Valmistelu Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman valmistelu STM:n työryhmä , mukana myös em. kärkihankkeet Työryhmän aikainen vaikuttaminen Aluekuulemiset (5) Järjestökuuleminen (1) ja useita järjestötapaamisia Seminaari eduskunnassa verkkokeskustelu Alustavista ehdotuksista avoin kuuleminen 11/2008 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma Ei mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseen nimettyä painopistettä tai toimenpidettä käynnistettiin / jatkettiin mielenterveys- ja päihdetyön kehittämishankkeita kaikilla Kaste-alueilla ( osallisuuden lisääminen ja syrjäytymisen vähentäminen )

9 MIELI suunnitelman ehdotukset

10 Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma STM julkaisi mielenterveys- ja päihdesuunnitelman yhteiset linjaukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015 EHDOTUKSET Asiakkaan aseman vahvistaminen E1: Yhdenvertaisuus E2: Yhden oven periaate E3: Vertaistoimijuus, kokemusasiantuntijuus E4: Tahdosta riippumaton hoito E5: Toimeentuloturvan parantaminen Edistävän ja ehkäisevän työn kehittäminen E6: Alkoholiverotus - Hyvinvointia tukevat yhteisöt - Ylisukupolvisuus E7: Strategiatyö, alueelliset koordinaattorit Palvelujärjestelmä E8: Palvelukokonaisuuden koordinointi E9: Perus- ja avopalvelujen kehittäminen E10: Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdetyö E11: Työterveyshuollon rooli E12: Työllistymisedellytykset E13: Ikääntyvän väestön mielenterveysja päihdetyö Ohjauskeinot E14: Opetus E15: Suositukset E16: Valtakunnallinen koordinaatio E17: Resurssit E18: Lainsäädäntö 10

11 MIELI-suunnitelman ehdotukset 1. Asiakkaan asemaa vahvistetaan Ehdotukset Mielenterveys- ja päihdeongelmaisten yhdenvertaisuus hoitoon pääsyssä 2. Matala kynnys yhden oven periaatteella 3. Kokemusasiantuntijat mukaan 4. Pakon käyttöä koskevat säädökset yhteen lakiin, ulkopuolisen asiantuntijan arvio (second opinion) ja pakon vähentämisohjelma 5. Toimeentuloturva hoitoon motivoivaksi ja työhön paluuta helpottavaksi 2. Panostetaan ehkäisyyn Ehdotukset Mielenterveys- ja päihdeongelmien ehkäisemiseksi keskitytään kolmeen osa-alueeseen: Alkoholiverotusta korotetaan merkittävästi vuoden 2009 tasosta. Vahvistetaan hyvinvointia tukevia yhteisöjä ja lisätään kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa itseään koskeviin ratkaisuihin. Tunnistetaan ja ehkäistään mielenterveys- ja päihdeongelmien siirtyminen yli sukupolvien. 7.Mielenterveys- ja päihdetyön strategian osaksi kuntastrategiaa. Ehkäisevän ja edistävän mielenterveys- ja päihdetyön asemaa vahvistetaan alueellisilla koordinaattoreilla. Ehdotukset Palvelut toteutetaan toimivana kokonaisuutena 8. Julkiset, kolmannen sektorin ja yksityissektorin mielenterveys- ja päihdepalvelut toimivaksi palvelukokonaisuudeksi. 9. Kunnat tehostavat perus- ja avopalveluja lisäämällä mielenterveys- ja päihdetyön päivystyksellisiä, liikkuvia ja konsultaatiopalveluja, jolloin laitospaikkojen tarve vähitellen vähenee. Erikoistason mielenterveys- ja päihdepalveluiden avohoito yhdistetään. Psykiatrinen sairaalahoito siirretään yleissairaaloiden yhteyteen. 10. Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdetyö toteutetaan erikoispalvelujen tuella ensisijaisesti lapsen omassa arkisessa elinympäristössä kodissa, päivähoidossa tai koulussa. 11. Työikäisten mielenterveys- ja päihdehäiriöiden ehkäisyä ja varhaista puuttumista edistetään 12. Työikäisten mielenterveys- ja päihdeongelmaisten työttömien työkykyongelmiin puututaan ajoissa, kuntoutujien työllistymisedellytyksiä parannetaan. 13. Ikääntyvien mielenterveyshäiriöihin ja päihdeongelmiin puututaan ajoissa ja kehitetään ikääntyneille sopivia hoitomuotoja. 4. Ohjauskeinoja vahvistetaan Ehdotukset Mielenterveystyön opetuksen minimisisällöt määritellään ja sisällytetään päihdetyön opetuksen minimisisältöjen kanssa sosiaali- ja terveydenhuollon peruskoulutuksen opetusohjelmiin. 15. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kokoaa mielenterveys- ja päihdetyön suositukset yhteen tietokantaan, huolehtii keskeisimpien suositusten päivittämisestä ja toteutumisen seurannasta. THL tukee mielenterveys- ja päihdetyön suositusten ja hyvien käytäntöjen toimeenpanoa. 16. Kaikki hallinnonalat ottavat huomioon toimintansa ja päätöstensä vaikutuksen kansalaisten mielenterveyteen ja päihteiden käyttöön. Mielenterveys- ja päihdetyön suunnittelun ja kehittämisen valtakunnallista koordinaatiota yhdistetään. 17. Lisätään sosiaali- ja terveydenhuollon valtion-osuuksien määrää sekä kohdennetaan sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistoimintaan suunnattuja valtionavustuksia perustason mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämiseksi. Lisäksi tehostetaan muiden palvelujärjestelmän kehittämistyöhön käytettävien rahoitusmahdollisuuksien käyttöä. 18. Sosiaali- ja terveysministeriö päivittää mielenterveyslain, päihdehuoltolain ja raittiustyölain sekä selvittää mahdollisuuden yhdistää mielenterveys- ja päihdehuoltolait

12 Ehdotus 1: Yhdenvertainen kohtelu ja palveluihin pääsy Leimautumisen ja syrjinnän vähentäminen - Kaikkien ammattiryhmien koulutus. Yhdenvertainen pääsy sosiaali- ja terveyspalveluihin esim. somaattiset sairaudet Hoito- ja palvelutakuun kehittäminen Hoitotakuu: kehittäminen ja valvonta Palvelutakuu: lastensuojelulaki, toimeentulotukilaki Psykoterapiakoulutus: resurssit ja saatavuus Kiireellisen ja kiireettömän hoidon kriteereiden tarkentaminen Asiakasmaksujen yhdenmukaistaminen (sos. ja terv.) Kieli- ja kulttuuritaustan huomioiminen

13 Ehdotus 2: Yhden oven periaate Perustason M&P-palveluihin tulee päästä joustavasti Matalan kynnyksen lähipalvelut - terveyskeskus - työterveyshuolto - koulu- ja opiskelijaterv.huolto Matalan kynnyksen vastaanotto - tilanteen arvio - psykiatrinen hoitaja - päihdehoitaja - sosiaalityöntekijä - lääkäri vastaa Suurin osa ongelmista tulee pystyä hoitamaan perusterveydenhuollossa!

14 Ehdotus 3: Kokemusasiantuntijat ja vertaistoimijat Vertaistoimija: henkilö, joka omaan kokemuksen nojaten ja vapaaehtoisuuteen perustuen toimii osana hoitoa ja kuntoutusta. AA-toiminta Klubitalojen toiminta Kokemusasiantuntija: henkilö, jolla on omakohtaista kokemusta m&p-ongelmista (potilas, toipunut, omainen, läheinen). Mukaan kunnan m&pstrategiatyöhön, palveluiden arviointiin ja kuntoutustyöryhmiin. - Imatra, Kokkola

15 Ehdotus 4: Pakon käytön vähentäminen Taustaa: Suomessa pakkotoimien käytön taso on kansainvälisesti suuri. (Suomessa psykiatrien määrä asukasta kohti Suomessa on lähes korkein verrattuna muihin EU maihin. Psykiatristen sairaanhoitajien määrä asukasta kohti on Suomessa korkein verrattuna muihin EU maihin) Suomessa vahva laitoshoidon ja professionaalisen vallan perinne. Pakkotoimien käytössä suuria alueellisia eroja sairaaloiden erilaiset hoitokäytännöt ja kulttuurit, henkilöstöresurssit, idässä sairastetaan vakavammin psyykkisesti kuin lännessä. Toimenpide: Valtakunnallinen pakon käyttöä vähentävä ohjelma.

16 Ehdotus 5: Toimeentuloturva Itsenäisen asumisen edellytysten parantaminen. Työelämään palaamisen edellytysten parantaminen ja kannusteiden lisääminen. Perustoimeentulo ei saa vaarantua. Eläkkeen lepäämään jättäminen: laajentaminen koskemaan kaikkia eläkkeitä. Osatyökykyisten työllistymisen tukeminen. Kuntien sosiaalitoimen tukien joustavampi käyttö Kuntoutuminen, työllistyminen (E9): Kunta velvollinen osoittamaan asunnon pitkittyneen laitoshoidon jälkeen.

17 Ehdotus 6: Ehkäisevän M&P-työn painopisteet Kolme osa-aluetta: Alkoholiverotus Hyvinvointia ja osallisuutta tukeva yhteiskuntapolitiikka Yli sukupolvien siirtyvien m&p-ongelmien tunnistaminen ja ehkäiseminen. Edistävän ja ehkäisevän työn strategian tulee sisältyä kuntastrategiaan/hyvinvointistrategiaan ja toteutua laaja-alaisesti palvelujärjestelmässä.

18 M&P-ongelmien siirtyminen yli sukupolvien Aikuisten M&P-ongelmissa tulee aina arvioida lasten tuen tarve. Riskiryhmissä olevien lasten ja nuorten tukeminen Tunnistaminen Kriittiset siirtymävaiheet: päiväkoti - koulu, peruskoulun ala-aste yläaste, jatkoopiskeluun siirtyminen, työelämään siirtyminen. Perheväkivallan ehkäisy Itsemurhien ehkäisy Syrjäytymisen ehkäisy Työmenetelmiä: Lapset puheeksi keskustelu Beardsleen perheinterventio Lapsiperheneuvonpito Vertaisryhmät Jokaisen mielenterveystyötä ja päihdetyötä tekevän yksikön käyttöön! LAPSET AINA PUHEEKSI PALVELUISSA!

19 Ehdotus 7: M&P-työn strategia Kuntastrategia/ hyvinvointistrategia/hyvinvointikertomus* Mielenterveys- ja päihdetyön strategia. Mielenterveys- ja päihdetyön strategian tulee kattaa mielenterveyttä ja päihteettömyyttä edistävä ja mielenterveysongelmia ja päihdehaittoja ehkäisevä työ sekä hoitoa koskevat linjaukset. Koskee kaikkia kunnan hallintokuntia, yhteistyökumppaneita ja kolmannen sektorin toimijoita. Arvioidaan vuosittain ja päivitetään joka neljäs vuosi. Ehkäisevän m&p-työn rakenne ja johtamisvastuu. Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Jokaisella laajan väestöpohjan alueella Perinteisesti mielenterveystyön ja päihdetyön strategiat ovat olleet erillisiä yhdistettävä. Ohjeet: Mielenterveyspalveluiden laatusuositus, STM 2001 Päihdetyön laatusuositukset, STM Ehkäisevä mielenterveystyö kunnissa. Aineistoa suunnittelun tueksi, THL Mielenterveys- ja päihdetyön strateginen suunnittelu kunnissa, THL Mielenterveystyön kehittäminen laatusuositusten avulla, Stakes 6/ * Kunnan on strategisessa suunnittelussaan asetettava paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet, määriteltävä niitä tukevat toimenpiteet ja käytettävä näiden perustana kuntakohtaisia hyvinvointi- ja terveysosoittimia. Terveydenhuoltolaki /1326)

20 Ehdotus 8: Palvelukokonaisuuden koordinointi Kunnan tulee koordinoida julkiset, kolmannen sektorin ja yksityissektorin palvelut toimivaksi kokonaisuudeksi. Lasten tuen tarpeen arviointi oltava aina mukana. Monipuolisuus. Joustava ja tarvetta vastaavan palveluvalikon käytön mahdollisuus. Tuottajia voi olla useita. Avohoito Kuntoutus Laitoshoito Yksi potilas yksi hoito Yhteistyökumppanit Päihdehuolto Ostopalvelut

21 Ehdotus 9: Perus- ja avopalveluiden tehostaminen Perusterveydenhuolto terveyskeskukset, kouluterveydenhuolto ja työterveyshuolto. Monipuolisuus päivystykselliset palv. liikkuvat palvelut konsultaatiopalvelut Yhden oven periaate Joustava pääsy. Erikoissairaanhoito Kunta, kuntayhtymä, ym. Yhdistynyt mielenterveys- ja päihdehoidon yksikkö. Psykiatriset sairaalat yleissairaaloiden yhteyteen

22 Yhden oven periaate Mielenterveys- ja/tai päihdeongelma Puhelin & internet Päivystys - Matalan kynnyksen vo. - Depressiohoitaja - Päihdehoitaja ym - Tk-lääkärin vo Huumeiden Käyttäjien terv.neuvonta Päihdekatkaisu/ Selviämisasema Yhdistetty mielenterveys- ja päihde- Hoidon yksikkö

23 Perus- ja avopalveluiden tehostaminen Yleisimmät m&p-ongelmat tulee kyetä tunnistamaan ja hoitamaan peruspalveluissa kuten muutkin kansanterveysongelmat. Erityispalveluiden (mielenterveys- ja päihdehuolto) tulee tarjota peruspalveluille joustavat konsultaatiomahdollisuudet, työnohjaus ja koulutustuki (terveydenhoitolaki). Depressiohoitaja ja päihdehoitaja jokaisessa tk:ssa. Sosiaalityön lisääminen peruspalveluissa. Kotiin vietyjen palveluiden ja ryhmämuotoisten palveluiden lisääminen.

24 Näyttöön perustuvien menetelmien käyttöönottaminen! Mm: Alkoholin suurkulutus ja mini-interventio: Mini-intervention avulla 1/10 siirtyy kohtuukäyttöön tai lopettaa Neuvonnan vaikutus kestää ainakin 1 2 vuotta Yksinkertainen ja lyhyt Terveysneuvontaa Voidaan toteuttaa muun hoidon lomassa Indikaatio riskikulutus ja haitallinen käyttö Alkoholiriippuvaisille hoitoon motivointiin

25 Avohoitoa tukevat palvelut Monipuolisuus ja riittävä resursointi: m&p Kolmannen sektorin palvelut Päivätoimintakeskukset, klubitalot ym Tk:n vuodeosastot: päihdekatkaisu Psykiatriset vuodeosastot siirrettävä asteittain yleissairaaloiden yhteyteen. Sairaalahoito ei saa johtua asumispalveluiden puutteesta Kunnan velvollisuus järjestää avohoito ja palveluasuminen, kun laitoshoito yli 6kk ja laitoshoidon tarvetta. Sairaalahoidon tarpeen väheneminen.

26 Sairaalahoidon tarpeen vähentäminen Avohoidon kehittäminen Oikea resursointi Monipuolisuus Yhteistyö perusterveydenhoidossa. Yhteistyö avohoidon ja sairaalan välillä. Hoitomuotojen kehittäminen. Sairaalahoidon tarve vähenee

27 Asumispalvelut Kunnat suunnittelevat mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumisen osana mielenterveys- ja päihdetyön strategista suunnittelua. Asumisen ja sitä tukevien palvelujen lähtökohtana on, että kuntoutuja asuu ensisijaisesti tavallisessa asunnossa ja hänellä on valittavinaan elämänhallintaa, toimintakykyä ja osallisuutta lisääviä tarvelähtöisiä ja vaikuttavia tukitoimia. Nämä perustuvat asiakkaan, läheisten ja palvelun tuottajan laatimaan, määräajoin arvioitavaan palvelu-, hoito-, kuntoutus- tai muuhun vastaavaan sosiaalihuollon suunnitelmaan,joka sovitetaan yhteen terveys- ja hoitosuunnitelman kanssa.

28 Ehdotus 10: Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdetyö Toteutetaan ensisijaisesti lasten ja nuorten normaaleissa elinympäristöissä: koti, päivähoito, koulut. Palveluiden oltava jakamaton kokonaisuus. Huomioitava muun perheen tarvitsema apu. Erityispalveluita kehitetään tukemaan monimuotoisesti peruspalveluita. Yhteistyö lastensuojelun kanssa. Vanhemmat mukaan lasten psykiatriseen sairaalahoitoon.

29 Ehdotus 11: Työterveyshuollon rooli mielenterveys- ja päihdeongelmissa Tuki sair. aikana Osaamisen kehittäminen Varhainen hoito Työhön palaaminen Parannettava osaamista tunnistaa m&p-ongelmat. Varhainen hoito ja työhön palaaminen. Työntekijän tukeminen ja aktivointi myös sairauspoissaolojen aikana. Toimintamallit: sairauspoissaolojen seuranta, varhainen tuki, työhön paluu

30 Ehdotus 12: M&P-ongelmista kärsivien työllistymisedellytykset Kuntouttavan työtoiminnankehittäminen. Työttömien terveystarkastukset. Kuntoutustuella olevien työelämään palaamisen tukeminen. Työkokeilujen kehittäminen koulutuksen mahdollisuuk-sien hyödyntäminen. Siirtymätyöpaikat. Sosiaaliset yritykset

31 Ehdotus 13: Ikääntyvän väestön m&p-palvelut Depression ja päihdeongelmien tunnistaminen ja hoito

32 Ehdotus 14: M&P-työn opetuksen kehittäminen Eri ammattiryhmien peruskoulutus ei vastaa ongelmien merkitystä, eikä työelämän tarpeita. Peruskoulutuksen ja täydennyskoulutuksen uudistaminen. M&P-palveluiden yhteensovittaminen. Päihdetyön ammattitutkinto --> M&P-työn ammattitutkinto. (sisältö?) (Psykiatria: koulutus sairaaloissa, potilaat avohoidossa.)

33 Ehdotus 15: M&P-työn suositukset Suositukset kootaan yhteen tietokantaan. Suositukset päivitetään. Suositusten toteutumista seurataan. Hyvien käytäntöjen toimeenpanoa tukeva ohjelma. Sosiaalialan hyvät käytännöt -ohjelma jatkuu. Innokylän palvelut kehittämistyön ja käytäntöjen toimeenpanon ja leviämisen tukena >

34 Ehdotus 16: M&P-työn koordinointi M&P-vaikutukset tulee huomioida kaikessa päätöksenteossa. Päihde- ja raittiusasioiden nevottelukunta --> mielenterveys- ja päihdeasioiden neuvottelukunta Ehkäisevän päihdetyön foorumi --> ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön foorumi IVA: Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi

35 Ehdotus 17: M&P-työn resurssien vahvistaminen Valtionosuuksien lisääminen m&p-työn vahvistamiseksi. Kehittämistoimintaan tarkoitettuja valtionavustuksia kohdennetaan m&p-työn kehittämiseen. Eri rahoitusmahdollisuuksien hyödyntäminen: tieto mahdollisuuksista, hakuprosesseista ja jakoperusteista kootaan yhteen.

36 Ehdotus 18: Mielenterveyslain, päihdehuoltolain ja raittiustyölain päivittäminen.

37 THL:n TOIMEENPANOSUUNNITELMA 1. Asiakkaan asemaa vahvistetaan 2. Panostetaan ehkäisyyn Ehdotukset 1-5 Ehdotukset Palvelut toteutetaan toimivana kokonaisuutena Ehdotukset Ohjauskeinoja vahvistetaan Ehdotukset THL:n toiminnot ja hankkeet AVAINTEEMAT Asiakkaan aseman ja osallisuuden vahvistaminen palvelutuotannon keskeisenä toimijana Syrjäytymistä ja M&Pongelmien ylisukupolvista siirtymistä estävät, sekä ongelmien varhaista tunnistamista tukevat ohjelmat Perus- ja erityistason avomielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittäminen elämäkaaren kattavaksi toimivaksi kokonaisuudeksi M&P-työn kehittämistä tukevien ohjauskeinojen vahvistaminen Vertaistuen ja kokemusasiantuntijuuden vahvistaminen Valtakunnallinen pakon käyttöä psykiatrisissa sairaaloissa vähentävä ohjelma M&P strategiat osaksi kuntien hyvinvointisuunnitelmia KÄRKIHANKKEET M&P-ongelmien ylisukupolvisen siirtymisen ehkäisemiseen liittyvien työmenetelmien kehittäminen ja juurruttaminen, sekä sektorirajat ylittävien palveluiden kehittäminen Kuntalaisen tarpeiden mukaisten M&P-palveluiden saatavuuden ja laadun seuranta Matalakynnyksisten M&Pvastaanottojen kehittäminen peruspalvelujen yhteyteen Verkkoportaalin kehittäminen ja ylläpitäminen Ehkäisevän M&P-työn kehittämisen kansallisen koordinaation keskittäminen THL:een THL:n antama asiantuntijatuki lakivalmisteluun J. Moring 37

38 THL:n TOIMEENPANOSUUNNITELMA 1. Asiakkaan asemaa vahvistetaan 2. Panostetaan ehkäisyyn Ehdotukset 1-5 Ehdotukset Palvelut toteutetaan toimivana kokonaisuutena Ehdotukset Ohjauskeinoja vahvistetaan Ehdotukset THL:n toiminnot ja hankkeet AVAINTEEMAT Asiakkaan aseman ja osallisuuden vahvistaminen palvelutuotannon keskeisenä toimijana Syrjäytymistä ja M&Pongelmien ylisukupolvista siirtymistä estävät, sekä ongelmien varhaista tunnistamista tukevat ohjelmat Perus- ja erityistason avomielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittäminen elämäkaaren kattavaksi toimivaksi kokonaisuudeksi M&P-työn kehittämistä tukevien ohjauskeinojen vahvistaminen Lasten ja nuorten käytöshäiriöt Vertaistuki ja kokemusasiantuntijat Pakon käytön vähentäminen M&P strategiat KÄRKIHANKKEET M&P-ongelmien ylisukupolvisen siirtymisen ehkäiseminen Itsemurhien ehkäisy M&P-palveluiden saatavuus ja laatu Matalakynnyksiset M&P-vastaanotot Rahapelion gelmien hoito Verkkoportaalin kehittäminen ja ylläpitäminen Ehkäisevän M&Ptyön koordinaatio THL:n antama asiantuntijatuki lakivalmisteluun Mtkuntoutujien asuminen J. Moring 38

39 Itsemurhat Itsemurhien määrä on vähentymässä. Vuonna 2011 itsemurhan teki 912 henkilöä. Itsemurhien määrä on ollut tätä pienempi viimeksi 1960-luvulla. Itsemurhien määrä oli suurimmillaan vuonna 1990, jolloin Suomessa tehtiin yhteensä itsemurhaa. Varsinkin työikäisten itsemurhat ovat vähentyneet. Kuitenkin: Suomessa itsemurhakuolleisuus on ollut viime vuosina lähes kaksinkertaista EU:n keskimäärään verrattuna. Itsemurhan tehneistä yli kolme neljästä eli 710 oli miehiä. Miesten itsemurhakuolleisuus on aina ollut paljon suurempaa kuin naisten. Tilastokeskus 2012

40 Depressio ja itsetuhokäyttäytyminen Depressio on keskeisin yksittäinen itsemurhan vaaratekijä. Kaikista itsemurhista noin kahden kolmasosan on todettu liittyvän masennustiloihin. Tämä vastaa noin 800:aa masennustilaan liittyvää itsemurhaa Suomessa vuosittain. Useimmissa masennukseen liittyvissä itsemurhatapauksissa potilas ei ole saanut asianmukaista hoitoa. Itsetuhoajatusten esiintymistä on aina syytä kysyä masennuspotilaalta. Itsemurhan vaara on sitä suurempi, mitä vaikeammasta masennustilasta on kysymys. Riska 2010

41 Depression ohella muita tekijöitä jotka lisäävät merkittävästi itsemurhavaaraa, ovat: aiemmat itsemurhayritykset lähiomaisen itsemurha samanaikainen päihdeongelma persoonallisuushäiriö miessukupuoli naimattomuus avioero leskeksi jääminen matala koulutustaso heikko sosiaalinen asema syvä toivottomuus itsemurhamenetelmän saatavilla olo Riska 2010

42 Ongelmapelaaminen on kansanterveydellinen huolenaihe Suomalaiset pelaavat paljon rahapelejä: noin 1/3 viikottain, noin 2/3 kuukausittain 15-vuotiaista 20 % pelaa viikottain (muu Eurooppa keskim. 7 %) Lotto suosituin, raha-automaatit tuottaa eniten, nettipelien osuus kasvussa Miehet ja vähemmän koulutusta saaneet pelaavat yleisemmin ja tiheämmin. Suomessa tällä hetkellä vähintään noin 3 % aikuisväestöstä ( ihmistä) kärsii rahapelaamisesta aiheutuneista kielteisistä seurauksista, peliriippuvaisia noin ihmistä, vaikea riippuvuus noin Kun otetaan huomioon lähipiirille seuraavat haitat ja stressi, ongelmapelaamisesta kärsivien osuus väestössä kasvaa vähintään kymmeneen prosenttiin. Halme & Murto

43 Ongelmapelaamisen haitat Lainaa pelaamiseen ottaa vähintään joka viides Ongelmaksi tulevat talousvaikeuksien lisäksi psyykkiset, sosiaaliset ja fyysiset ongelmat Läheisten kautta pelaamisesta johtuvat ongelmat koskettavat suurta joukkoa suomalaisia Ongelmien hoitoon tuotoista -08 varattiin 2 milj. Halme & Murto 2010

44 Ongelmapelaamisen tunnistaminen Vaikeaa - ei ulkoisia merkkejä Lyhyt menetelmä, Lie-Bet -kaksi kysymystä: Oletko koskaan käyttänyt pelaamiseen rahaa enemmän kuin olit aikonut? kyllä/ei Oletko koskaan valehdellut läheisillesi kuinka paljon pelaat? kyllä/ei Myöntävä vastaus toiseen tai molempiin kysymyksiin merkitsee, että asiakkaalla saattaa olla peliongelma. Tällöin asiaa on selvitettävä tarkemmin ja arvioitava palvelujen tarve.

45 Hoito Suomessa ei ole peliongelmien hoitoon kehitettyä erillistä hoitojärjestelmää, vaan ongelmapelaamiseen saa tukea ja hoitoa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa sekä joissakin ongelmapelaajille suunnatuissa erityispalveluissa. Peliongelmaa hoidetaan Suomessa yleensä sekä päihde- että mielenterveyspalveluissa. Helsingissä kesällä 2010 perustettu Peliklinikka

46 STM:n mielenterveys- ja päihdesuunnitelman toimeenpanon ohjausryhmän tekemä väliarviointi Toimeenpanon eteneminen Mitä edistystä? Väliarvion pohjalta erityisesti tehostettavia toimenpiteitä? J. Moring 46

47 Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman puoliväliarviointi - miten on edistytty eri ehdotusten osalta mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisessä vuoteen 2015? EHDOTUKSET Asiakkaan aseman vahvistaminen E1: Yhdenvertaisuus E2: Yhden oven periaate E3: Vertaistoimijuus, kokemusasiantuntijuus E4: Tahdosta riippumaton hoito E5: Toimeentuloturvan parantaminen Edistävän ja ehkäisevän työn kehittäminen E6: Alkoholiverotus - Hyvinvointia tukevat yhteisöt - Ylisukupolvisuus E7: Strategiatyö, alueelliset koordinaattorit Palvelujärjestelmä E8: Palvelukokonaisuuden koordinointi E9: Perus- ja avopalvelujen kehittäminen E10: Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdetyö E11: Työterveyshuollon rooli E12: Työllistymisedellytykset E13: Ikääntyvän väestön mielenterveysja päihdetyö Ohjauskeinot E14: Opetus E15: Suositukset E16: Valtakunnallinen koordinaatio E17: Resurssit E18: Lainsäädäntö 47

48 TOIMEENPANO JATKUU STM: lainsäädäntö, Kaste-rahoitus, toimeenpanon ohjausryhmä Kunnat ja kuntainliitot, shp:t, muut toimijat - omat kehittämishankkeet - Kaste II -hankkeet? - muut kehittämisrahoitukset: RAY, ESR yms. THL: kärkihankkeet, yhteistyö- ja omat projektit, materiaalin tuotanto (esitteet, kalvosarjat, verkkosivusto, julkaisut), tilaisuudet, verkostot, neuvonta, ohjaus

49