TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMAT

ILMAJOKI-OPISTO TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMAT KUVATAIDE KÄSITYÖTAIDE TANSSI Ilmajoki-opisto hyväksytty johtokunnassa 20.06.2006

2 Yleistä Tässä opetussuunnitelmassa on alussa taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelman yhteinen osa. Sen jälkeen on erikseen jokaisesta opistossa opetettavasta taiteenalasta, kuvataide, käsityö ja tanssi, oma yksityiskohtaisempi opetussuunnitelmansa. Opetussuunnitelma perustuu Opetushallituksen antamaan määräykseen no 11/011/2005, 30.03.2005. Toimivalta määräyksen antamiseen perustuu L taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 ja asetukseen taiteen perusopetuksesta 813/1998 1. Tätä opetussuunnitelmaa on velvoittavana käytettävä 1.8.2006 alkaen Ilmajoki-opiston taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän mukaisessa koulutuksessa. Opetussuunnitelma on hyväksytty Lukion ja Ilmajoki-opiston johtokunnassa 20.06.2006.

3 SISÄLTÖ TAITEEN PERUSOPETUKSEN YHTEINEN OSA 4 1. TOIMINTA-AJATUS 4 2. ARVOT JA YLEISET TAVOITTEET 4 3. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 4 3.1. Oppimiskäsitys 4 3.2. Oppimisympäristö 5 4. OPPILAAN OPISKELUN KESTOA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 5 5. ARVIOINTI 5 6. MUUALLA SUORITETTUJEN OPINTOJEN HYVÄKSILUKEMINEN 5 7. TODISTUKSEN SISÄLTÖ 6 8. OPPILAAKSI OTTAMINEN 6 9. YHTEISTYÖ MUIDEN TAHOJEN KANSSA 6 10. TAITEENALOITTAISET OPETUSSUUNNITELMAT 6 TANSSITAITEEN PERUSOPETUS 7 1. TAVOITE JA TOIMINTA-AJATUS 7 2. OPINTOJEN RAKENNE 7 3. OPINTOJEN TOTEUTTAMINEN 7 4. OPINTOKOKONAISUUDET, TAVOITTEET JA SISÄLLÖT 8 4. 1. Tanssin perusopintojen tavoitteet ja sisällöt opintokokonaisuuksittain 8 4. 2. Tanssin työpajaopintojen tavoitteet ja sisällöt opintokokonaisuuksittain 10 5. ARVIOINTI 11 KÄSITYÖTAITEEN PERUSOPETUS 13 1. KÄSITYÖKOULUN TOIMINTA-AJATUS 13 2. KÄSITYÖNOPETUKSEN ARVOT JA YLEISET TAVOITTEET 13 3. TYÖTAVAT JA TOIMINTAMALLIT 14 4. OPETUKSEN LAAJUUS JA RAKENNE 15 4.1. Opetuksen tarjonta 15 4.2. Perusopintojen tavoitteet ja sisällöt opintokokonaisuuksittain 15 4.3. Työpajaopintojen tavoitteet ja sisällöt opintokokonaisuuksittain 17 KUVATAITEEN PERUSOPETUS 19 1. TOIMINTA-AJATUS 19 2. KUVATAITEEN YLEISET ARVOT JA TAVOITTEET 19 3. OPINTOJEN RAKENNE 20 4. OPINTOJEN TOTEUTTAMINEN 20 4.1. Opetuksen tarjonta 20 4.2. Kuvataiteen perusopintojen opintokokonaisuuksien sisällöt ja tavoitteet 21 4.3. Kuvataiteen työpajaopintojen opintokokonaisuuksien sisällöt ja tavoitteet 22

4 TAITEEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA YLEINEN OPPIMÄÄRÄ YHTEINEN OSA 1. TOIMINTA-AJATUS Taiteen perusopetus on tavoitteellista tasolta toiselle etenevää taiteen opetusta lapsille ja nuorille. Perusopetuksen yleisen oppimäärän tehtävänä on kehittää ja ylläpitää kansallista ja paikallista kulttuuria ja tukea oppilaan kykyä arvostaa eri kulttuureja sekä toimintaa monikulttuurisessa yhteiskunnassa. Taiteen perusopetuksessa annetaan oppilaalle mahdollisuuksia taiteen ja kulttuurin ymmärtämiseen ja kehitetään ajattelua ja luovuutta elämän eri alueilla. Yleisen oppimäärän tehtävänä on luoda perustaa lapsen ja nuoren monipuoliselle henkiselle kasvulle ja antaa edellytyksiä elinikäiseen taiteiden harrastamiseen, taitoja ja tietoja elämää varten sekä valmiuksia taideaineiden jatko-opintoihin. 2. ARVOT JA YLEISET TAVOITTEET Opetus perustuu käsitykseen, missä ihminen on ainutkertainen ja yksilöllinen, mutta myös yhteisön jäsen. Luovan ajattelun ja toiminnan kehittäminen on keskeistä. Opetuksessa tuetaan oppilaan vuorovaikutus- ja opiskelutaitojen kehitystä, minäkuvan kasvua ja kykyä oppia jäsentämään ympäristöään. Oppilasta ohjataan luovan ongelmanratkaisukyvyn kehittämiseen ja oman persoonallisen maailmankuvan rakentamiseen taiteen tekemisen kautta. Häntä rohkaistaan omaehtoiseen ja vuorovaikutukselliseen kokeilemiseen, työn iloon ja uteliaisuuteen uuden luomisessa. Oppilas oppii ymmärtämään omaa kasvuaan, ihmisten erilaisuutta ja oppii arvostamaan omaa kulttuuriaan ja sen erityispiirteitä. 3. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1. Oppimiskäsitys Taiteen oppiminen on pitkäjänteinen ja kokonaisvaltainen prosessi. Oppiminen tapahtuu aina toiminnan ja tutkimisen kautta ja vaatii aikaa kehittyäkseen oppilaan omaksi yksilölliseksi tavaksi ilmaista itseään. Lähtökohtana on oppilaan oma kokemusmaailma ja elinympäristö. Opetuksen tarkoitus on tukea oppilaan itsenäistä, oma-aloitteellista ja kanssaihmiset huomioonottavaa työskentelyä. Läpi opetuksen huomioidaan kestävän kehityksen periaatteet, tarkoituksena kasvattaa oppilaista ympäristöään tiedostavia ja siitä vastuunkantavia aikuisia.

5 3.2. Oppimisympäristö Sosiaalinen ja psyykkinen ympäristö tulee olla luonteeltaan myönteinen ja oppilasta arvostava. Erilaisuuden hyväksyminen ja persoonallista kasvua tukeva ilmapiiri rohkaisee oppilasta toteuttamaan itseään vapaasti ja sitä kautta luomaan myönteistä minäkuvaa. Hyvät tavat ja kanssaopiskelijoiden kunnioittaminen ja yhteisöllisyys luovat turvallisen ilmapiirin kaikille opiskelijoille. Fyysinen ympäristö, luokkahuone työvälineineen ja käytettävine materiaaleineen on oltava turvallinen. Opetustilan riittävä koko ja välineistön saatavuus on edellytys monipuoliselle opiskelulle. 4. OPPILAAN OPISKELUN KESTOA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 5. ARVIOINTI Oppilas voi suorittaa taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän 8 vuodessa. Opiskelu on tarkoitettu 7-17 vuotiaille. Mikäli opiskelu viivästyy tai keskeytyy, voi opintoja jatkaa 20 vuotiaaksi asti valinnaisilla kursseilla, jotka erikseen hyväksytään eri taiteenaloilla. Oppilaalle hyväksytään suoritetuksi opintokokonaisuudeksi kurssi, jolta poissaoloja saa olla korkeintaan 10 % tuntimäärästä. Suuremmat poissaolot voi opettajan ja rehtorin hyväksymänä korvata valinnaisilla tai toisen taiteenalan opinnoilla. Taiteidenvälisyyden tukemiseksi tietyn taiteenalan perusopetuksen päättötodistuksessa voi olla suorituksia myös muilta taiteenaloilta, enintään 2 opintokokonaisuutta. Taiteenaloittain on erikseen sovittava, miltä muulta taiteenalalta vaihtoehtoinen suoritus voidaan hyväksyä. Valinnaisuuksista tulee keskustella etukäteen opettajan ja rehtorin kanssa. Arvioinnin tehtävä on tukea oppilaan edistymistä opinnoissaan. Arviointi on kannustavaa ja rohkaisevaa ja ohjaa oppilasta myös omien tavoitteiden asettamiseen. Monipuoliseen, jatkuvaan arviointiin sisältyy erilaisia palautteen antamisen tapoja ja ohjausta itsearviointiin. Oppilaan tulee saada työskentelystään ja suorituksistaan sanallista palautetta suullisesti ja /tai kirjallisesti koko opintojensa ajan. Häntä opastetaan oman oppimisensa dokumentoimiseen ja kehittymisensä seurantaan. Arvioinnin kohteina ovat kunkin taiteenalan omat tavoitteet. Yleisen oppimäärän suoritettuaan opiskelija saa päättötodistuksen. 6. MUUALLA SUORITETTUJEN OPINTOJEN HYVÄKSILUKEMINEN Opiskelijan perusopetuksen yleisen oppimäärän suorittamiseen hyväksytään myös muissa vastaavanlaisissa oppilaitoksissa annettu taiteen perusopetus rehtorin ja opettajan harkinnan mukaan, saatu opetus muutetaan tuntimääriksi.

6 7. TODISTUKSEN SISÄLTÖ Päättötodistuksessa, joka oppilaalle annetaan hänen suoritettuaan kaikki opintokokonaisuudet, tulee olla näkyvissä mm seuraavat asiat: Ilmajoen kunta Ilmajoki-opisto kuvataide -käsityötaide - tanssi oppilaan nimi ja syntymäaika oppilaan opiskeluaika vuosina oppilaan suorittamat opintokokonaisuudet ja oppilaan saaman opetuksen tuntimäärä niissä rehtorin allekirjoitus ja oppilaitoksen nimi maininnat: L Taiteen perusopetuksesta, Yleinen oppimäärä, opetussuunnitelma hyväksytty: Lukion ja Ilmajoki-opiston johtokunta 20.06.2006 opintokokonaisuuksia 10 Opetushallituksen määräys 11/011/2005, 30.3.2005 8. OPPILAAKSI OTTAMINEN Oppilaat otetaan 7-8 vuotiaina ilmoittautumisjärjestyksessä. Opintonsa keskeyttäneiden tilalle voidaan ottaa uusia opiskelijoita ikä ja edistyneisyys huomioon ottaen. Valinnasta päättää rehtori. 9. YHTEISTYÖ MUIDEN TAHOJEN KANSSA Opintoihin kuuluu tutustumiskäyntejä erilaisiin näyttelyihin, työpajoihin ja oppilaitoksiin. Opintoja voi suorittaa myös erikseen sovituissa kohteissa, esim. taiteilijoiden ateljeissa, paikallisissa ammattioppilaitoksissa soveltuvien osin, mutta näistä sovitaan erikseen ja etukäteen opettajan kanssa. Yhteistyötä tehdään laajasti eri kulttuuriorganisaatioiden kanssa, koulut, museot, taide- ja tiedekeskukset jne. 10. TAITEENALOITTAISET OPETUSSUUNNITELMAT KUVATAIDE KÄSITYÖTAIDE TANSSI Seuraavassa käsitellään taiteenaloittain opetussuunnitelmia tarkemmin

7 TANSSITAITEEN PERUSOPETUS YLEINEN OPPIMÄÄRÄ 1. TAVOITE JA TOIMINTA-AJATUS Tanssin yleisen oppimäärän opetuksen tavoitteena on saada oppilas kokemaan tanssin ja liikunnan iloa. Opetuksen tavoitteena on antaa elämyksiä, saada oppilas kokemaan ja ymmärtämään tanssi fyysisen toiminnan ja luovuuden sekä myös tietojen oppimisen kautta. Oma kokemusperäinen suhde tanssiin luo pohjaa kulttuurimyönteisyydelle ja elinikäiselle tanssinharrastukselle. Itsensä ilmaiseminen ja esiintyminen ovat tärkeä osa tanssinopiskelua. Niiden kautta tuetaan oppilaan luovuuden ja taiteellisen ilmaisun heräämistä sekä terveen itsetunnon kehittymistä. Opetuksen tavoitteena on johdattaa oppilas pitkäjänteisen työskentelyn piiriin sekä ymmärtämään toiston merkitys harjoittelussa ja oppimisessa. Tanssinopetuksen tehtävänä on osaltaan tukea oppilaan fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia sekä omasta terveydestä ja ravitsemuksesta huolehtimista. Opetuksen tehtävänä on kannustaa oppilasta osallistumaan erilaisiin tanssin tapahtumiin ja esityksiin myös kuulijana ja katsojana sekä antaa valmiuksia käyttää erilaisia ympäristön tarjoamia kulttuuripalveluita. Opetuksen suunnittelussa otetaan huomioon sukupuolten erilaiset oppimisvahvuudet eri ikäkausina. 2. OPINTOJEN RAKENNE Tanssiopintojen alussa on lapsen luovuuden, kehontuntemuksen ja itsetunnon kehittäminen keskeistä. Leikinomaisilla harjoituksilla edistetään lapsen sosiaalisia taitoja ja oppimisvalmiuksia. Opetuksen tehtävänä on herättää tanssin iloa, tukea itseilmaisun kehittymistä sekä kannustaa pitkäjänteisen harrastustoiminnan piiriin. Iän mukana tanssin luonne muuttuu vaativammaksi, lajivalikoimat lisääntyvät, ja suhtautuminen tanssiin saa myös tutkivan otteen. Tanssin opetuksessa otetaan huomioon lapsen kehitys mm opetustuokion keston suhteen. Vuosittain voidaan opetuksessa käyttää erilaisia teemoja. Opetus kestää 8 vuotta ja rakentuu 10 opintokokonaisuudesta, tanssitaiteen perusteista, joita on 6 opintokokonaisuutta ja 4 työpaja -opintokokonaisuutta. 3. OPINTOJEN TOTEUTTAMINEN Tanssin yleisen oppimäärän opinnoissa edetään kymmenessä opintokokonaisuudessa tavoitteellisesti tasolta toiselle. Oppilaaksi tullaan 6-8 vuotiaana. Opintokokonaisuutta kohden opiskellaan 8 vuoden aikana noin 40 60 tuntia/ opintokokonaisuus. Opetusta on kerran viikossa. Koko tanssitaiteen perusopetus sisältää 500 tuntia, mikä on yleisen oppimäärän vähimmäisvaatimus.

8 Oppilas voi valita ohjelmaansa myös vallinnaisia taideaineiden kursseja tai ylimääräisiä valinnaiskursseja. Valinnaisten kurssien hyväksymisestä tanssin perusopetuksen suorittamiseen päättää opettaja ja /tai rehtori. Kaikissa opintokokonaisuuksissa opetus etenee vuosittaisen suunnitelman mukaan tasolta toiselle, siten että perusteita käydään pääasiallisesti 6 ensimmäisenä vuotena ja työpajaopintoja painotetaan 2 viimeisenä opintovuotena. Tuntimäärät voivat noudattaa esim. seuraavaa jakoa: 6. opintovuosi 33 viikkoa 60 min kerrallaan = 44 tuntia 7. = 44 tuntia 8. 33 vkk x 75 min kerrallaan = 55 tuntia 9. = 55 tuntia 10. 33 vkk x 2 tuntia kerrallaan = 66 tuntia 11. = 66 tuntia 12. 33 vkk x 2-3 tuntia kerrallaan = 85 tuntia 13. = 85 tuntia = 500 tuntia 4. OPINTOKOKONAISUUDET, TAVOITTEET JA SISÄLLÖT Kaikkien tanssilajien opintokokonaisuuksissa on lähtökohtana, että oppilas ymmärtää kunkin tanssilajin koostuvan useista erilaisista tekijöistä. Valitsemassaan tanssilajissa oppilaat kehittävät tanssiteknistä ja taiteellista ilmaisuaan sekä tutustuvat muun muassa tanssilajin perusliikemateriaaliin ja terminologiaan. Tanssitaiteen hahmottamisessa ja oppimisessa on tärkeä merkitys yhteisöllisyydellä, yhdessä kokemisella ja tekemisellä. 4.1. TANSSIN PERUSTEET: Opintokokonaisuudet 1-6 1. Opintokokonaisuus Klassinen baletti Tavoitteena on, että oppilas tuntee klassisen baletin traditiota ja elementtejä, kuten tekniikkaa, terminologiaa, ilmaisua ja tyyliä kehittää omaa tanssiteknistä ja taiteellista ilmaisuaan. Keskeisiä sisältöjä: klassiselle baletille ominainen tyyli ja perinne lajiin liittyvää tapa- ja opiskelukulttuuria lajiin liittyvää tanssin ja musiikin historiaa tanssillista ja taiteellista ilmaisua esiintymistaitoja tanssitekniikkaa improvisaatiota. 2. Opintokokonaisuus Nykytanssi Tavoitteena on, että oppilas tuntee nykytanssin elementtejä, kuten tekniikkaa, terminologiaa, ilmaisua ja tyyliä. kehittää tanssiteknistä ja taiteellista ilmaisuaan löytää oman liikelaatunsa ja -materiaalinsa ja tunnistaa erilaisia liikelaatuja. Keskeiset sisällöt: nykytanssin perusliikemateriaalia ja terminologiaa nykytanssin perinteiden ja eri suuntauksien olemassaolon ymmärtäminen

9 tekniikan ja improvisaation yhdistäminen esiintymistaitoja. 3. Opintokokonaisuus Jazztanssi Tavoitteena on, että oppilas tuntee jazztanssin traditiota ja elementtejä, kuten terminologiaa, tekniikkaa, ilmaisua ja tyyliä kehittää omaa tanssiteknistä ja taiteellista ilmaisuaan tuntee jazztanssin historiaa ja nykypäivää ymmärtää musiikin rytmin merkityksen jazztanssissa. Keskeiset sisällöt: perusliikemateriaalia ja terminologiaa jazztanssin taustaa ja historiaa oman liikeilmaisun löytämiseen tähtääviä harjoituksia rytmisyys, isolation esiintymistaitoja. 4. Opintokokonaisuus Suomalainen kansantanssi Tavoitteena on, että oppilas ymmärtää suomalaiseen kulttuuriin ja sen alueellisiin erityispiirteisiin liittyviä elementtejä ymmärtää suomalaisen kansantanssitekniikan perusteita tuntee suomalaisen kansantanssin historiaa ja nykypäivää hallitsee tanssien perusrytmejä ja tunnistaa joitakin erityisrytmejä tunnistaa kansantanssiin liittyvää lauluperinnettä kehittää omaa tanssiteknistä ja taiteellista ilmaisuaan. Keskeiset sisällöt: jalkatekniikkaa, askelikkoja ja tanssiotteita suomalaista laulu-, loru- ja leikkiperinnettä lajiin liittyvää tapa- ja opiskelukulttuuria itäinen, läntinen, yleissuomalainen ja uusi suomalainen kansantanssi lajiin liittyvää tanssin ja musiikin historiaa lajiin liittyvä rytmitys ja musiikin dynaamiset vaihtelut. 5. Opintokokonaisuus Etniset tanssit Etniset tanssit -opintokokonaisuuteen kuuluu muun muassa eri maiden kansantansseja, kuten afrikkalainen tanssi, flamenco sekä karakteritanssit. Tavoitteena on, että oppilas tuntee lajikohtaisen tanssin traditiota ja elementtejä, kuten tekniikkaa, terminologiaa, ilmaisua ja tyyliä kehittää omaa tanssiteknistä ja taiteellista ilmaisuaan ymmärtää kyseisen tanssilajin kansaan ja kulttuurin liittyviä erityispiirteitä. Keskeiset sisällöt: tanssilajin perusliikemateriaalia ja terminologiaa tanssitekniikkaa lajille ominaista taiteellista ilmaisua lajiin liittyvää tapa- ja opiskelukulttuuria lajiin liittyvää tanssin ja musiikin historiaa.

10 6. Opintokokonaisuus Ajan ilmiöt Ajan ilmiöt -opintokokonaisuus sisältää ajalle tyypillisiä tanssityylejä, joiden lähtökohdat voivat olla esimerkiksi nuorten omassa kulttuurissa (musiikki, videot, elokuvat). Tavoitteena on, että oppilas tutustuu ajalle tyypillisiin tanssityyleihin tuntee lajikohtaisen tanssin elementtejä, kuten tekniikkaa, terminologiaa, ilmaisua ja tyyliä kehittää omaa tanssiteknistä ja taiteellista ilmaisuaan. Keskeiset sisällöt: lajille tyypillistä liikemateriaalia, termejä ja kulttuuria kehonhallintaa nuorten tanssikulttuureja eri tyylilajeja ja niiden taustoja. 4.2. TANSSIN TYÖPAJAT: opintokokonaisuudet 7-10 7. Työpaja Esiintymistoiminta Esiintymistoiminta on oma opintokokonaisuus, mutta sitä on myös eri tanssilajeissa ja muissakin opintokokonaisuuksissa. Tavoitteena on, että oppilas ymmärtää tanssin esittävänä taidemuotona ja vuorovaikutuksena tanssin tekijöiden ja yleisön välillä ymmärtää tanssiteoksen useamman taiteenalan synteesinä ja eri vaiheista ja osista koostuvana kokonaisuutena kykenee ilmaisemaan itseään tanssin keinoin ja rohkaistuu käyttämään ilmaisutaitojaan esiintymistilanteissa ymmärtää tanssiteoksen prosessina. Keskeiset sisällöt: omaa ilmaisua ja esiintymistä lavastukseen, puvustukseen, koreografiaan ja maskeeraukseen tutustumista käsikirjoituksen/synopsiksen laatimista esityksen tuottamisen osa-alueisiin tutustumista. 8. Työpaja Taiteidenvälisyys Tanssinopiskelussa on tärkeää taiteidenvälisyys: tanssin opetus- ja esiintymistilanteisiin sisältyy yleensä myös musiikkia, visuaalisia taiteita ja teatteri-ilmaisua. Taiteidenvälisyys monipuolistaa tanssinopetusta ja auttaa oppilasta ymmärtämään taidetta myös laajemmin. Oppilas saa pohjatietoa ja näkemystä siitä, miten eri taidelajit voivat toimia yhdessä, ja samalla hän voi kehittää omia tanssillisia ja ilmaisullisia vahvuuksiaan toisen taidelajin kautta. Tavoitteena on, että oppilas tutustuu johonkin muuhun taiteenalaan perehtyy jonkin muun taidelajin tiedollisiin ja teknisiin perusteisiin oppilas omaksuu keinoja, joilla tanssi ja kyseinen taidelaji voidaan elävästi yhdistää kokonaisuudeksi.

11 Keskeiset sisällöt: kyseisen taidelajin historiaa, taustaa ja perustekniikkaa taidelajiin kuuluvaa tapa- ja opiskelukulttuuria sekä alan perusterminologiaa mahdollisuuksien mukaan vierailuja esimerkiksi taidenäyttelyihin, konsertteihin, teatteriesityksiin. 9. Työpaja Tanssitieto Tavoitteena on, että oppilas kykenee luomaan kokonaiskuvan taidetanssista hahmottaa taidetanssin monimuotoisuuden ymmärtää länsimaisen taidetanssin osana laajempaa tanssikulttuuria hahmottaa taidetanssin omana taiteen alueenaan tutustuu oman tanssiperinteen historiallisiin ja kulttuurisiin taustoihin oppii arvioimaan näkemäänsä ja perustelemaan omia käsityksiään. Keskeiset sisällöt: tanssin eri tyylilajeihin ja tekniikoihin tutustumista tanssin historiaa tutustumista erilaisiin teoksiin ja niiden musiikkiin eri lajeille ominaisia piirteitä. 10. Työpaja Päättötyö, oma valinnaisuus Oppilaitoksen oman opintokokonaisuuden tarkoituksena on mahdollistaa erilaisten innovaatioiden ja vahvuuksien esiintulo tanssinopetuksessa. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi uusien, vielä tuntemattomien tanssimuotojen esiintuontia, teknologian tulevan kehityksen kautta avautuvien näkymien hyväksikäyttöä tai perinteistä tanssinopetusta vahvistavien tanssilajien tai -muotojen käyttöä opetuksen syventämisessä. Tähän kokonaisuuteen voidaan liittää myös päättötyön tekeminen. Tavoitteena on, että opintokokonaisuus tukee oppilaan edistymistä tanssinopiskelussa tukee oppilaan taidollista ja tiedollista osaamista tanssinopetuksessa sekä kyseisessä lajissa. Keskeiset sisällöt: lajin taustaa ja perustekniikkaa mahdollisuuksien mukaan opintokokonaisuuden tavoitteita tukevia vierailuja esimerkiksi taidenäyttelyihin, konsertteihin, teatteriesityksiin tapa- ja opiskelukulttuuria sekä alan perusterminologiaa. 5. ARVIOINTI Arvioinnin tarkoituksena on tukea oppilaan tanssillista kehittymistä ja rohkaista häntä pitkäjänteiseen ja suunnitelmalliseen tanssiharrastukseen. Tanssissa arviointi on vuorovaikutteista; tärkeää on oppilaan itsearviointi, mutta myös ryhmän antama palaute ja opettajan antama palaute tukevat opiskelua. Arviointi kohdistuu oppilaan toimintaan, ei hänen ominaisuuksiinsa, ja oppilaan tulee saada koko opiskelunsa ajan palautetta erilaisissa opiskelutilanteissa. Myös itsearviointia kehitetään. Arvioinnin tulee olla kannustavaa ja oppimista edistävää. Tanssissa arvioinnin kohteita ovat esimerkiksi

12 aktiivisuus, ahkeruus läsnäolo, keskittyminen oma-aloitteisuus lajitieto kyky toimia ryhmässä kyky vastaanottaa palautetta ja käyttää sitä hyödyksi omassa tanssissa/ treenauksessa tanssitekniikka ilmaisu. Suoritetuista opinnoista pidetään kirjaa. Opintosuorituksista voi opintojen keskeytyessä saada pyynnöstä kirjallisen osallistumistodistuksen. Suoritettuaan kaikki 10 opintokokonaisuutta, yhteensä vähintään 500 tuntia, opiskelija saa päättötodistuksen, josta ilmenee suoritetut opintokokonaisuudet ja niihin käytetty tuntimäärä. Todistus laaditaan opetusministeriön antamien ohjeiden mukaisesti. Numeroita ei todistukseen sisälly.

13 KÄSITYÖTAITEEN PERUSOPETUS YLEINEN OPPIMÄÄRÄ 1. KÄSITYÖKOULUN TOIMINTA-AJATUS Käsityökoulu antaa visuaalisten taiteiden perusopetusta käsityön suuntautumisvaihtoehdossa yleisen oppimäärän mukaan. Se on lapsille ja nuorille suunnattua taidekasvatusta, jossa ilmaisuvälineenä on kädentaidot. Opetus on tavoitteellista ja etenee tasolta toiselle antaen oppilaalle valmiuksia ilmaista itseään monipuolisesti erilaisia kädentaitoja käyttäen. Opetuksessa pääpaino on oppilaan omakohtaisessa kokemuksessa ja yksilöllisessä ilmaisussa. Paikallinen kulttuuri- ja käsityöperinne sekä ympäristön ja luonnon havainnoiminen ja arvostaminen ovat oleellinen lähtökohta opetukselle. Kokonaiskuva käsityöprosessista ideoinnin ja suunnittelun kautta valmiin tuotteen valmistamiseen ja sen arvioimiseen tulee tutuksi tasolta toiselle edetessä. 2. KÄSITYÖNOPETUKSEN ARVOT JA YLEISET TAVOITTEET Taidekasvatukseen kuuluvana yleisesti tavoitteena on tukea oppilaan kasvamista tasapainoiseksi ympäristönsä ja toiset ihmiset huomioivaksi aikuiseksi. Luovan ongelmanratkaisukyvyn kehittyminen ja onnistumisen kokemukset luovat pohjaa vuorovaikutustaidoille, joita elämässä tarvitaan. Visuaaliset valmiudet Oppilas oppii ilmaisemaan ajatuksiaan ja tunteitaan visuaalisin keinoin. Hän oppii visuaalisten taiteiden käsitteistöä ja sanastoa ja sisäistää niiden merkityksiä. Arviointi- ja valintakyky sekä oman yksilöllinen ilmaisu kehittyy. Elämyksellinen oppiminen stimuloi oppilaan mielikuvitusta ja hänen ilmaisunsa monipuolistuu ja rikastuu. Taidolliset valmiudet Oppilaan luova ongelmanratkaisukyky kehittyy ja hän kykenee käyttämään hyväkseen opittuja kädentaitoja toteuttaessaan omia ideoitaan. Oikeat työtavat ja työvälineiden käyttö sekä työturvallisuuden huomioiminen kuuluvat valmiuksiin, joita opitaan erilaisten tehtävien kautta. Kulttuurisuhteen kehittyminen Oppilas oppii tiedostamaan omaa paikallista kulttuuriperintöään sekä vieraita kulttuureja ja ammentamaan niistä aineistoa omaan ilmaisuunsa. Oman ja vieraiden kulttuurien ja aikakausien tiedostaminen tulee osaksi oppilaan ajatusmaailmaa erilaisten teemojen ja lähestymistapojen kautta. Sosiaaliset ja vuorovaikutukselliset taidot Oleellinen osa opetuksen tavoitteista on oppilaan sosiaalisten ja vuorovaikutuksellisten taitojen kehittyminen. Toisten huomioiminen ja erilaisuuden hyväksymien kehittyvät ryhmässä tekemisen ja myönteisessä ilmapiirissä toimimisen myötä. Oma-aloitteisuus, pitkäjänteisyys, kärsivällisyys ja vastuuntuntoisuus sekä itsensä että toisten suhteen ovat kaikki ominaisuuksia, joita käsitöiden tekeminen ryhmässä kasvattaa.

14 Arviointikyvyn kehittyminen Oman tekemisen kriittinen arviointi sekä palautteen antaminen ja sen vastaanottaminen harjaantuu. Rakentava ja kannustava keskustelu ja kriittinen omien ja toisten töiden tarkastelu kehittää arviointikykyä, jota myöhemmin elämässä valintojen ja muutosten myötä tarvitaan. Oppilaalle kehittyy kyky ja halu vaikuttaa omaan elinympäristöönsä ja hän oppii tekemään valintoja visuaalista rakennettua ympäristöä koskevissa päätöksissä. 3. TYÖTAVAT JA TOIMINTAMALLIT Opetus tapahtuu viikottain kokoontuvissa opetusryhmissä. Koska opetus on tasolta toiselle etenevää tavoitteellista opetusta, kuuluvat eri ikäiset omiin ryhmiinsä. Opetuksen sisällöt ja lähestymistavat valitaan ryhmän tason mukaan. Opetusta eriytetään mahdollisuuksien mukaan erityisoppilaat tai pidemmälle ehtineet huomioiden. Vuosittainen suunnitelma Vuosittain kullekin tasoryhmälle suunnitellaan yksityiskohtaisesti opetuksen tavoitteet ja sisällöt. Vuosittainen suunnitelma laaditaan siten, että kaikkien opintokokonaisuuksien tavoitteet ja sisällöt täyttyvät opetussuunnitelman mukaan ja ajan henki tulee huomioiduksi. Työtavat valitaan siten, että oppilaan mahdollisuus pitkäkestoiseen ja rauhalliseen työskentelyyn taataan. Tärkeää on huomioida se, että käsityöprosessi koostuu monesta vaiheesta alkaen tutkimisesta ja ideoimisesta päättyen valmiin tuotteen arvioimiseen. Valmis tuote ei aina ole pääasia, vaan se, mitä oppilas on prosessissa oppinut. Oppilaskortit Oppilaan suorittamista opinnoista pidetään oppilaskortistoa, johon merkitään opetustunnit ja opetuksen sisältö. Vuosittain täydennettävä oppilaskortti annetaan oppilaalle opintojen päättyessä. Teema Vuosittain valitaan yhteinen aihepiiri tai teema, jonka ympärille työskentely rakentuu. Teema voi olla kaikilla ryhmillä yhteinen tai se voidaan nimetä eri tavoin esimerkiksi perus- ja työpajaopintojen välillä. Teeman lähestymistapa vaihtelee suuresti riippuen vuosikurssista. Teema voi olla lähtöisin jostain aikakaudesta, taidesuunnasta, historiallisesta tapahtumasta, luonnon ilmiöstä tai ympäristöstä. Teeman nimeäminen helpottaa aiheiden valintaa ja ideoimista ja sen avulla on mahdollista opetella tutkimista, tiedonhakua ja syventymistä aiheeseen. Yhteistyö Yhteistyötä pyritään tekemään paikallisten tahojen kanssa, joita ovat esim. museot, alan koulut, taiteilijat ja käsityöläiset, harrastajateatteri. Tärkeä yhteistyötaho on taiteen perusopetuksen muut suuntautumisalat, joiden kanssa voidaan järjestää yhteisiä juhlia, retkiä, näyttelyitä ja lyhytkursseja. Muu toiminta Oppilastöiden näyttely järjestetään vuosittain. Retket, vanhempainillat, avoimet ovet, vierailut ja muu luokkahuoneen ulkopuolinen toiminta on mahdollista toteuttaa tarpeen mukaan.

15 4. OPETUKSEN LAAJUUS JA RAKENNE Oppilaaksi ottaminen, opiskelujen laajuus ja kesto sekä arviointi ja todistukset noudattavat kaikki oppilaitoksen taiteen perusopetukselle annettuja ohjeita. Päättötodistuksen saadakseen oppilaan on täytynyt suorittaa kymmenen opintokokonaisuutta käsityökoulussa. Korvaaviksi opinnoiksi voidaan laskea muissa vastaavissa opinnoissa suoritetut opintokokonaisuudet. Opintoja voi myös korvata kuvataidekoulun tai muun visuaalisen taiteen perusopetukseen kuuluvilla opinnoilla siten, että perusopinnoista voi korvata kaksi kuudesta ja työpajaopinnoista yksi neljästä opintokokonaisuudesta muulla kuin käsityön opinnoilla. Muunlaiset korvaavuudet on rehtorin ja opettajan hyväksyttävissä. 4.1. Opetuksen tarjonta Käsityökoulun opetus jakautuu kahdeksaan vuoteen siten, että kuusi ensimmäistä vuotta annetaan perusopetusta ja kaksi viimeistä on työpajaopintoja. Sisältö jaetaan kymmeneen opintokokonaisuuteen, joista kuusi sisältyy perusopintoihin ja neljä työpajaopintoihin. PERUSOPINNOT 1.vuosi 2h / viikko 54h / vuosi 2. vuosi 2h / viikko 54h / vuosi 3. vuosi 2h / viikko 54h / vuosi 4. vuosi 2h / viikko 54h / vuosi 5. vuosi 2-3h / viikko 65h / vuosi 6. vuosi 2-3h / viikko 65h / vuosi TYÖPAJAOPINNOT 7. vuosi 3-4h / viikko 96h / vuosi 8. vuosi 3-4h / viikko 96h / vuosi Kahdeksan vuoden aikana yhteensä vähintään 500 h. 4.2. Perusopintojen tavoitteet ja sisällöt opintokokonaisuuksittain Käsityön perusopinnoissa oppilas oppii ilmaisemaan itseään käsityön eri osa-alueilla. Näitä osaalueita ovat tekstiilin ja vaatetuksen suunnittelu ja valmistus, esinesuunnittelu ja esineiden valmistus sekä ympäristön suunnittelu ja rakentaminen. Perusopintojen aikana oppilas oppii yleisimpien kädentaidon tekniikoiden ja materiaalien ilmaisulliset mahdollisuudet käsityön suunnittelu- ja valmistusprosessissa. Hän havainnoi ympäristöä, harjaantuu tilan ja suhteiden ymmärtämisessä ja oppii käyttämään visuaalisia ilmaisukeinoja asioiden havainnollistamisessa.

16 Perusopintojen aikana käydään läpi kaikki kuusi opintokokonaisuutta siten, että kukin kokonaisuus etenee vuosi vuodelta alkeista syvempään tietoon ja osaamiseen. Yhden opintokokonaisuuden tuntimäärä on 55-60h. Opintokokonaisuuksien 1-6 tavoitteet ja sisällöt voivat olla esimerkinluontoisesti seuraavia: 1. opintokokonaisuus Käyttöesine Materiaaleina kahden ensimmäisen vuoden aikana toistuvat puu ja savi. Puun työstäminen eri tavoin sekä saven muotoilu erilaisine koristelutapoineen toistuvat muuttuen vaikeusasteeltaan haasteellisimmiksi tasolta toiselle edetessä. Muita materiaaleja ja tekniikoita otetaan opetukseen teeman ja ryhmän tason mukaan. Tällaisia ovat mm. lasi, mosaiikki, metalli, nahka, villa, erilaiset luonnonmateriaalit. 2. opintokokonaisuus Taide-esine Materiaalit ovat osin samoja kuin 1.opintokokonaisuudessa mutta lähestymistapa on enemmän vapaata taiteellista ilmaisua tukeva. Työskentelyssä tulevat tutuiksi erilaiset materiaalit ja tekniikat kulloisenkin aiheen ja teeman mukaan. Esimerkkeinä kaisla, olki, paju ja muut luonnonmateriaalit erilaisine punontoineen, paperimassa, lasi, savi, kipsi jne. 3. opintokokonaisuus Pukeutuminen Ompelu, kirjonta ja kankaan värjäys ja kuviointi etenevät vuosittain alkeista vaativimpiin kokonaisuuksiin. Teeman mukaan aihetta käsitellen voidaan perehtyä esim. eri tyyleihin, ajan trendeihin, ajanjaksoihin ja roolivaatetukseen. 4. opintokokonaisuus Tekstiili-ilmaisu Vapaamuotoisten aiheiden pohjalta opitaan omaa yksilöllistä tapaa ilmaista ajatuksiaan ja ideoitaan tekstiilimateriaaleja käyttäen. Alussa harjoitellaan yksinkertaisia tekniikoita ja tutustutaan materiaaleihin pienten teemaan sopivien tehtävien kautta. Kankaanmaalaus, huovutus, nyörit ja käsin ompelu ovat ensimmäisten vuosien töitä. Kuudentena vuonna on oppilaalla jo valmiudet toteuttaa omia ideoitaan monipuolisesti ja eri tekniikoita ja materiaaleja yhdistellen toteuttaakseen itsensä näköisiä taidetekstiilejä. 5. opintokokonaisuus Sisustus Opintokokonaisuuteen kuuluu perehtyminen omaan elinympäristöön sisustamisen ja siihen liittyvien sisältöjen kautta. Värien käyttö, sommittelu ja tilan hahmottaminen ovat tärkeitä näkökohtia laadittaessa tehtäviä. Teemojen kautta on mahdollisuus paneutua historiaan, eri sisustustyyleihin, lavastukseen ja pienoismalleihin. Tekniikoista esimerkiksi kudonta voi edetä tasolta toiselle siten, että aloitetaan kehyskudonnasta jatkaen seuraavalla tasolla nauhapirralla kutomiseen ja mahdollisuuksien mukaan kangaspuilla kutomiseen ja kankaanrakentamiseen. Muita työtapoja voi olla kankaan värjäys, ompelu, huovutus, puutyöt. 6. opintokokonaisuus Ympäristö Pääpaino on ympäristön havainnointi ja rakennettuun ympäristöön tutustuminen. Paikallinen rakennusperinne samoin kuin vieraat kulttuurit käyvät eri teemojen kautta tutuiksi Tavoitteena on, että oppilas oppii ymmärtämään ympäristön tilan ja ihmisten hyvinvoinnin välisen yhteyden ja kasvaa kriittiseksi ja vastuullisia valintoja tekeväksi aikuiseksi. Eettiset, ekologiset ja kestävän kehityksen periaatteet on sisällytettävä tehtäviin. Osa sisältöä opintokokonaisuudessa ovat lähiympäristöön tutustumiset, museokäynnit ja mielikuvamatkat. Esimerkiksi pienoismallien, näyttelyrakenteiden ja lavasteiden valmistaminen harjaannuttaa oppilasta erilaisissa tekniikoissa ja kädentaidon prosesseissa. Ympäristötaide pienimuotoisesti voi olla osa kokonaisuutta.

17 4.3. Työpajaopintojen tavoitteet ja sisällöt opintokokonaisuuksittain Työpajaopintojen tavoitteena on perusopinnoissa saavutettujen taitojen syventäminen ja laajentaminen. Opiskelija kehittää ongelmanratkaisukykyään ja harjoittelee itsenäistä työskentelyä. Oikeiden työtapojen ja tekniikoiden valinta sekä materiaalituntemus lisääntyvät. Käyttötarkoituksen mukaisten tuotteiden suunnittelu, jossa visuaaliset, ekologiset ja taloudelliset ominaisuudet huomioidaan on keskeisellä sijalla. Opiskelijalla kehittyy kyky arvioida omaa tekemistään kriittisesti ja pyrkimys hyvään kädenjälkeen. Oppilas ymmärtää suomalaista käsityö- ja muotoiluperinnettä sekä arvostaa kulttuurien erilaisuutta ja monimuotoisuutta. Näiden pohjalta hän pyrkii löytämään oman persoonallisen ilmaisutapansa. Työpajaopintoihin sisältyy neljä opintokokonaisuutta, kukin noin 50h. Näitä kokonaisuuksia voidaan jakaa osiin tai ne voidaan pitää kukin yhtenä ajanjaksona. Työpajaopintojen opintokokonaisuudet voivat olla esimerkinluontoisesti seuraavia: 7. opintokokonaisuus Esinemuotoilu Kokonaisuuden aikana perehdytään suomalaiseen esinekulttuuriin ja teeman mukaan myös vieraisiin kulttuureihin. Tarkoitus on, että oppilas voi paneutua syvällisesti johonkin aiheeseen, jonka pohjalta hän itse suunnittelee ja tuottaa käyttö- tai taide-esineen. Työtavat voivat olla esimerkiksi puutyö, mosaiikkitekniikka, lasityö tai jokin muu aikaisemmin opittu taito, jota halutaan kehittää. 8. opintokokonaisuus Pukeutuminen ja sisustaminen Tähän opintokokonaisuuteen sisältyy valitun teeman ja aihepiirin mukaan vaatetukseen ja/tai sisustukseen perehtymistä. Ryhmän sisällä kukin oppilas voi suuntautua haluamaansa alueeseen ja syventää opittuja taitoja suunnittelemalla ja valmistamalla tarkoituksenmukaisia tuotteita, jotka ovat hänen ilmaisuaan ja mielenkiintoaan lähellä. Kyse voi olla muotivaatteesta, rooliasusta, lavastuksesta tai taidetekstiilistä. Tekniikoina toistuvat perusopinnoissa harjoitellut työtavat kuten ompelu, värjäys, kankaankuviointi, huovutus, erilaiset lankatyöt. 9. opintokokonaisuus Taiteidenvälisyys Tämän opintokokonaisuuden aikana on mahdollisuus tutkia jotain yhteisesti valittua kuvataidesuuntaa, kirjallisuutta, elokuvaa tai muuta kädentaitojen ulkopuolelta valittua taidelajia. Tavoitteena on yhdistää opintokokonaisuuteen yhteisöllistä tekemistä ja saada aikaan yhteinen taideteos tai kokonaisuus. Oppilas harjoittelee tutkivaa ja havainnoivaa työskentelytapaa, jossa korostuu pyrkimys ryhmän sisällä yhteiseen päämäärään. Työtavat valitaan aiheeseen sopivaksi ja pyritään myös opettelemaan jotain uutta, käsityötä etäämpänä olevaa taitoa, esimerkiksi maalausta, valokuvausta, kuvanveistoa tms. 10. opintokokonaisuus Päättötyö Opintokokonaisuuteen sisältyy päättötyön tekeminen, portfolio sekä näyttelyn rakentaminen.

18 Oppilas saa valita päättötyön aiheen ja työtavan itse. Tarkoitus on, että työ on sellainen, joka voidaan toteuttaa käsityökoulun puitteissa. Päättötyön aikana oppilaalla on mahdollisuus paneutua sellaiseen tekniikkaan ja ilmaisumuotoon, joka häntä on eniten kiinnostanut opintojen aikana tai jossa hän vielä haluaa oppia uusia asioita. Omaa osaamistaan sekä suunnittelussa, visuaalisessa ilmaisussa että kädentaidossa on mahdollisuus vielä laajentaa. Portfolion kokoaminen on tärkeä prosessi oppilaalle itselleen. Sen avulla hän voi jäsentää ja analysoida omaa kehityskaartaan ja asennettaan taiteeseen. Näyttelyn rakentaminen harjaannuttaa oppilaan kriittistä silmää, tilan ja rakenteiden hahmottamista. Valinnaiset opintokokonaisuudet Käsityökoulu voi järjestää yksin tai yhteistyössä muun taiteen perusopetuksen kanssa valinnaiskursseja, jotka voivat muodoltaan olla lyhytkursseja, viikonloppu- tai kesäkursseja. Valinnaiskurssilla on mahdollisuus opiskella opetussuunnitelman ulkopuolisia asioita tiivistetysti. Opettajina voi olla eri alojen kädentaitajia ja taiteilijoita. Valinnaiskurssilla voi korvata osan yhdestä opintokokonaisuudesta vastaavan opettajan harkinnan mukaan.

19 KUVATAITEEN PERUSOPETUS YLEINEN OPPIMÄÄRÄ 1. TOIMINTA-AJATUS Visuaalisten taiteiden kuvataiteen suuntautumisvaihtoehto antaa kuvataiteen perusopetusta lapsille ja nuorille. Opetuksessa edetään tavoitteellisesti tasolta toiselle yleisen oppimäärän mukaan. Opetuksessa annetaan valmiuksia ymmärtää laaja-alaisesti kuvataiteen rikasta monipuolisuutta ja tuottaa itse materiaalia kuvasta esineisiin. 2. KUVATAITEEN YLEISET ARVOT JA TAVOITTEET Kuvataiteen yleisen oppimäärän opetuksen tavoitteena on kehittää oppilaan kykyä ilmaista itseään kuvallisesti, tulkita kuvaa ja arvioida sitä kriittisesti. Tavoitteena on, että oppilas oppii hankkimaan omassa ilmaisussaan tarvitsemiaan taitoja ja tietoja ja harjoittelee niiden käyttöä. Opetuksessa on keskeistä oppilaan visuaalisen yleissivistyksen sekä ajatteluvalmiuksien, havaintokyvyn ja luovuuden vahvistaminen. Oppilas oppii ilmaisemaan itseään kuvataiteen eri osa-alueilla, joita ovat kuvallinen ilmaisu, kuvallinen media. kulttuuriperintö, esineympäristö ja muotoilu sekä luonnon ja rakennetun ympäristön visuaaliset ilmiöt. Oppilas oppii ymmärtämään, tulkitsemaan ja arvottamaan kuvataiteen ilmiöitä omassa elämässään ja nyky-yhteiskunnassa historiallisesta, eettisestä ja esteettisestä näkökulmasta. Kuvallinen työskentely pohjautuu oppilaan havaintoihin, mielikuviin ja mielikuvitukseen. Oppilaan kasvussa huomioidaan monipuolisesti hänen kehittymisensä vastuulliseksi, taiteita ymmärtäväksi ja käyttäväksi, vuorovaikutustaidot hallitsevaksi aikuiseksi. Tavoitteena on myös, että oppilas saa riittävät perustaidot ja tiedot kuvataiteen jatko-opintoja varten. Tässä kasvussa keskeisiä osa-alueita ovat mm: Ilmaisulliset valmiudet Tavoitteena on, että oppilas oppii kuvallisia ajattelunvalmiuksia ja kuvan tekemisen perustaitoja usealla eri kuvataiteen osa-alueella sekä oppii kehittämään omaa kuvallista ilmaisuaan. Taidolliset valmiudet Oppilas harjoittelee kuvan visuaalisten peruselementtien käyttämistä sekä tutustuu eri materiaaleihin ja eri tekniikoiden ilmaisullisiin mahdollisuuksiin. Oppilas harjoittelee materiaalien ja työskentelyvälineiden käyttämistä tarkoituksenmukaisesti, turvallisesti ja kestävän kehityksen mukaisesti. Kulttuuriset valmiudet Opinnoissa tarkastellaan kuvataiteen ja arjen kuvia sekä kehitetään oppilaan kulttuurin, nykytaiteen ja taidehistorian tuntemusta. Oppilas ymmärtää eri kulttuurien kuvataidetta ja hyväksyy erilaisuutta ja moninaisuutta taiteessa.

20 Sosiaaliset valmiudet Opiskelussa painottuvat hyvät tavat, sosiaaliset taidot, yhdessä tekeminen ja erilaisuuden hyväksyminen, toisten kunnioittaminen ja kannustaminen. Työskentelyssä ohjataan pitkäjänteisyyteen ja kärsivällisyyteen. Arviointikyky Kriittisyys on keskeistä oppilaan työskentelyssä. Oppilas opetetaan suhtautumaan arviointiin positiivisesti. Arvioinnin tulee olla rakentavaa ja kannustavaa, niin, että oppilas uskaltaa kokeilla omia rajojaan turvallisesti ja ymmärtää, missä rajat menevät, sekä kykenee itse tulkitsemaan ja arvioimaan omaa ja toisten työskentelyä ja töitä ja antamaan rakentavaa palautetta toisille. 3. OPINTOJEN RAKENNE Työskentelyssä korostuu mielikuvituksen, intuition sekä aistitiedon merkitys. Opetus on ongelmakeskeistä ja vuorovaikutuksellista. Tavoitteena on kehittää oppilaan tutkivaa ja ennakkoluulotonta työskentelytapaa. Oppilasta rohkaistaan työskentelemään sekä itsenäisesti että yhdessä muiden kanssa ja arvioimaan ja arvostamaan omaa ja muiden työtä. Opetuksessa käsitellään teemallisia kokonaisuuksia, jotka vaihtuvat vuosittain. Teema voi olla kaikilla kuvataideopiskelijoilla sama tai eri koko vuoden. Kuvataiteen opetuksen keskeisiä oppisisältöjä ovat piirustus ja maalaus, kuvanveisto, arkkitehtuuri ja ympäristönsuunnittelu, muotoilu, grafiikka, keramiikka, tekstiili, valokuva, elokuva ja video, sarjakuva, ympäristö- ja yhteisötaide, performanssi ja kuvallinen media, monitaiteelliset työmuodot sekä taidehistoria. Oppilaat tekevät tutustumiskäyntejä taidenäyttelyihin, tutustuvat esineympäristöön, rakennettuun ja luonnon ympäristöön. Järjestävät itse näyttelyitä ja tapahtumia taiteen ympärille. Kuvataiteen opinnot muodostuvat perus- ja työpajaopinnoista, joita on yhteensä kymmenen opintokokonaisuutta (6 + 4) kahdeksan vuoden aikana. Opetusta annetaan tänä aikana vähintään 500 tuntia. Oppilaan on suoritettava päättötodistuksen saamiseksi kaikki opintokokonaisuudet. Opintojen edistymisestä pidetään vuosittain opiskelijakortistoa. Visuaalisten taiteiden yleinen oppimäärä voi sisältää valinnaisia opintokokonaisuuksia, joita voidaan järjestää myös yhteistyössä muun taiteen perusopetuksen kanssa. Valinnaisten aineiden hyväksymisestä perusopetukseen kuuluvaksi päättää oppilaitoksen rehtori. 4. OPINTOJEN TOTEUTTAMINEN 4.1. Opetuksen tarjonta Opiskelu aloitetaan 7-9 vuotiaana. Opetusta on kerran viikossa. Perusopinnoissa 6 ensimmäisenä vuotena tuntimäärä on vuosittain 54-60 tuntia (yleisesti 2 tuntia/kerta) ja työpajaopinnoissa, 75-85 tuntia vuodessa (2-4 tuntia kerrallaan) ja opetusta voidaan järjestää myös niin, että kokoontumiseen varataan pidempi aika. Opintoviikkoja on vuosittain keskimäärin 28-30. Kaikki opintokokonaisuudet etenevät opetuksessa rinnakkain siten, että vuosittain suunnitelman mukaan siirrytään tasolta seuraavalle. Kuutena ensimmäisenä vuotena pääpaino opinnoissa on perusopintojen opintokokonaisuuksissa ja 2 viimeisenä vuotena painotetaan työpajaopintoja.

21 4.2. Kuvataiteen perusopintojen opintokokonaisuuksien tavoitteet ja sisällöt Tavoitteet ja sisällöt rakennetaan niin, että ne tasolta toiselle siirryttäessä opintokokonaisuuksien puitteissa syvenevät ja monipuolistuvat. Opetus on teemallista, ja siinä otetaan huomioon oppilaan ikä ja kehitysvaihe. Tässä esitetyt sisällöt ovat esimerkinomaisia, ja niitä voi tarkoituksellisesti muuttaa teemoihin sopiviksi 1. opintokokonaisuus maalaus ja piirustus Oppilas perehtyy maalauksen ja piirustuksen erilaisiin materiaaleihin, työvälineisiin ja työtapoihin ja vähitellen oppii välittämään omia luovia ideoitaan kyseisen sisältöalueen puitteissa. Oppilas oppii turvalliset työtavat. Hän myös oppii arvioimaan omaa kehitystään. 2. opintokokonaisuus kuvanveisto ja ympäristötaide Kuvanveistossa tutustutaan materiaaleihin, työvälineisiin ja työtapoihin, tasolta toiselle siirryttäessä vaatimukset kasvavat ja monipuolistuvat ja opitaan uusia toimintatapoja. Lopputuloksena työt ovat kuvanveiston taideteoksia. Ympäristötaiteessa puolestaan tärkeätä on havainnoida ja kokeilla luonnon monipuolisia materiaaleja kuvan ja esineen teossa, nähdä ympäristön rakentaminen, kulttuuripiirteet ja kulttuurimaisemat taiteen kohteina ja aiheina sekä pohjina. Jälleen voidaan laajentaa materiaalien ja työvälineiden ja tapojen tuntemusta. Kaikissa opintokokonaisuuksissa, mutta erityisesti ympäristötaiteessa on mahdollisuus kokeilla laajoja yhteistyö- ja ryhmätyömenetelmiä. 3. opintokokonaisuus elokuva, video, valokuva, media Tavoitteena on että oppilas perehtyy valokuvaan ja oppii tulkitsemaan sitä. Valokuvasta, mustavalkoisesta aina nykyajan tekniikoin valmistettuun kuvaan, voi vähitellen siirtyä myös liikkuvaan kuvaan ja kuvateoksen valmistamiseen. Kuvan käsittelyn tulee ohjata ilmaisutaitoja. Tässäkin materiaalien ja työvälineiden tunteminen sekä turvallisten ja oikeiden työtapojen oppiminen ovat tärkeitä. 6. opintokokonaisuus muotoilu, kolmiulotteisuus Muotoilussa tavoitteena on perehtyä erilaisiin materiaaleihin ja moniin muotoilun työskentelytapoihin ja työvälineisiin aina pehmeistä materiaaleista, kuten muovailuvaha, erilaiset massat, koviin materiaaleihin, kuten keramiikka, puu, kivi, lasi, metalli jne. Työskentelyssä työvälineiden käytössä otetaan huomioon turvallisuus, etenkin puukot, sakset, leikkurit jne, täytyy sopeuttaa lapsen kehitysvaiheen mukaisesti. Myös materiaalien erilaisuus eri tarkoitukseen selviää oppilaalle. Muotoilun historian monet erilaiset tyylikaudet ja varsinkin suomalainen muotoilu tulevat tunnetuksi oppilaalle. Muotoilussa tulee tutuksi esineen valmistaminen arkiseen käyttöön tai taideteokseksi.

22 5. opintokokonaisuus sarjakuva ja grafiikka Sarjakuvan tekeminen aloitetaan jo ensimmäisinä vuosina ja siinä tekniikkaa voidaan viedä vuosittain eteenpäin. Grafiikassa opetus aloitetaan samalla tavalla hyvin varhaisessa vaiheessa. Opetuksen edetessä tutustutaan grafiikan moniin mahdollisuuksiin tilojen sallimissa puitteissa. 6. opintokokonaisuus historia, aikakaudet, tyylit, taiteilijat Opintokokonaisuuden tavoitteena on ohjata oppilas perehtymään taiteen eri aikakausiin ja tunnistamaan taiteilijoita nimeltä ja tyyleiltään, samoin tuntemaan karkeasti taiteen tyylikausia. Kriittisyys tässä vaiheessa voi edetä myös tasolta toiselle siirryttäessä. Mitä teos kertoo omasta ajastaan? Opintokokonaisuuteen voi sisältyä esitelmiä, tutkielmia jne. 4.3. Kuvataiteen työpajaopintojen opintokokonaisuuksien tavoitteet ja sisällöt Työpajaopinnot järjestetään usealta kuvataiteen alueelta tai opetuksessa painotetaan jotakin aluetta erikseen vuosittain määriteltynä. Tavoitteena on, että oppilas kehittää taiteellista ilmaisukykyään yhdellä tai useammalla kuvataiteen alueella. Työpajoissa oppilas syventää taitojaan ja tietojaan sekä perehtyy aiempaa perusteellisemmin materiaalien ja tekniikoiden mahdollisuuksiin oman ilmaisunsa välineenä. Työpajatyöskentelyn tavoitteena on, että opintojen aikana oppilaan kyky itsenäiseen työskentelyyn kehittyy ja hän oppii tekemään tietoisesti valintoja omassa ilmaisussaan sekä perustelemaan niitä. Oppilas opettelee arvioimaan omaa ja muiden työskentelyä ja töitä. Oppilas saa monipuolisia kokemuksia työskentelystä yhdessä muiden kanssa. Keskeisiä sisältöalueita ovat kuvallinen ilmaisu, taiteentuntemus, taidehistoria ja nykytaiteen kuvasto, oppilaan oma kulttuuriperintö ja hänelle vieraiden kulttuurien kuvallinen maailma, rakennettu ja luonnonympäristö, esineympäristö ja kuvallinen media. Työpajatyöskentelyssä yhdistetään teemallisiksi kokonaisuuksiksi kuvataiteen eri osa-alueita ja toteutetaan taiteiden välisiä teemoja. Esitetyt tavoitteet ja sisällöt ovat suuntaa-antavia ja niitä voi täydentää kulloinkin teemaan sopiviksi. 7. Opintokokonaisuus Ajan ilmiöitä ja taiteidenvälisyys Tavoite on perehtyä nykytaiteeseen ja sen suomiin mahdollisuuksiin kaikilla sisältöalueilla tai muutamilla valinnaisilla alueilla. Kriittisyyttä ja taiteen arviointia kehitetään. Taidetta voidaan myös yhdistellä, jolloin kuvataide, käsityö, tanssi, musiikki jne voivat yhdessä rakentaa uusia taideelämyksiä. Yhteistyön, kokeilun ja rohkeuden avulla luodaan uutta, tai korjataan vanhaa. Vierailut taidenäyttelyihin ja muihin tutustumiskohteisiin avartavat näkemyksiä. 8. Opintokokonaisuus Kuva

23 Tässä työpajassa opiskelija voi paneutua kuvan tekemisen moniin eri menetelmin, ja syventää omaa suhdettaan kuvan tekoon. Työmenetelmät voivat vaihdella maalaamisesta, piirustamisesta, valokuvasta, liikkuvasta kuvasta jne erilaisiin sekatekniikoihin. 9. Opintokokonaisuus Muotoilu ja kolmiulotteisuus Muotoilun työpajassa opiskelija perehtyy itselleen tärkeään yhteen tai useampaan muotoilun tapaan ja syventää siinä oppimiaan taitoja ja tietämystä sekä hankkii tietoa uusista tekniikoista ja materiaaleista. Tähän opintokokonaisuuteen voi liittää myös näyttelytoimintaan esim. rakentamiseen, sekä laajempaan ympäristötaiteeseen perehtymisen. 10. Opintokokonaisuus päättötyö oman valinnan mukaan Päättötyössään opiskelija voi tuoda esiin kaiken oppimansa, työn voi valmistaa haluamallaan tavalla ja haluamastaan materiaalista, kuitenkin perusopetuksen yleisen oppimäärän ja opiston resurssien suomissa rajoissa. Tässä vaiheessa on mahdollista työskennellä myös itsenäisesti, kuitenkin opettajan valvonnassa. Työpaja opintojen päättötyöhön voi liittyä kirjallinen portfolio tai muu selvitys. Valinnaiset aineet Valinnaisia aineita voi opiskelija ehdottaa hyväksyttäväksi omiin taiteen perusopintoihinsa. Lopullisen päätöksen valinnaisaineen ottamisesta päättötodistukseen tekee rehtori. Myös tärkeätä on voida korvata poissaoloja, mikäli niitä on kertynyt opiskelun aikana yli 10 % (50 tuntia).