TURUN LOPPURAPORTTI AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinvointipalvelut Usability of Shopping Centers -projekti 20.12.2008 1 (3) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Usability of Shopping Centers Hyvinvointipalvelut 20.12.2008 Tiedosto: tiedoston nimi Versio: 1.0 Tekijä: Eila Jylhä Tila: luonnos ehdotus hyväksytty
SISÄLLYSLUETTELO 1 TAUSTATIEDOT 3 2 YHTEENVETO PROJEKTIN TOTEUTUKSESTA JA TULOKSISTA 3 3 PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA JA TAVOITTEET 3 4 PPROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ 3 5 JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN 4 6 ONGELMAT JA SUOSITUKSET 4 7 PROJEKTIN TULOKSET 4 8 PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS 5 9 TOIMINNAN JATKUVUUS 5 10 PROJEKTIN RAHOITUS 5 11 LOPPURAPORTIN LAATIJA JA PVM 5 2 / 5
1 TAUSTATIEDOT 1.1. Usability of Shopping Centers (USAB) 1.2. Hyvinvointipalvelut 1.3. Eila Jylhä, projektipäällikkö, 0505985603, eila.jylha@turkuamk.fi 1.4. Projektipäällikkö (ed.), tutkija Eija Koivisto 1.5. Projektin tilinumero 146341871 1.6. Projektin kesto 1.10.2006-1.12.2008 2 YHTEENVETO PROJEKTIN TOTEUTUKSESTA JA TULOKSISTA Projekti on verkostomalliltaan alihankintayhteistyötä, jossa meidän tilaajakumppanina on Teknillisen Korkeakoulun CEM-yksikkö. Projektissa kehitetään kauppakeskusten käytettävyyden mittaamista ja kehittämistä sekä kauppakeskusyrittäjien että loppuasiakkaiden kannalta. Tämänlainen tutkimus- ja kehitystyö on merkittävä koko toimialan kannalta Projektissa toteutetaan yliopisto-amk-yhteistyötä vieden toiminta ammattikorkea-koulussa myös opiskelijakenttään. 3 PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA JA TAVOITTEET Kauppakeskusten määrän kasvaessa alan kilpailu kasvaa. Kilpailukyvyn kehittämiseksi on haluttu lähteä kehittämään asiakaslähtöisiä kiinteistöjohtamisen ja kauppakeskusjohtamisen malleja, jotka tuottavat optimaalisen tuloksen omistajille sekä käyttäjille. Kauppakeskuksen käytettävyyden kehittämisessä on ensisijaisesti kysymys kauppakeskusympäristöstä, jossa sekä käyttäjäyritykset että heidän asiakkaansa voivat toimia tyytyväisesti ja tehokkaasti. Kauppakeskus ei ole vain tekninen rakennus, vaan myös tukijärjestelmänä kauppakeskuksen liiketoiminnalle ja loppukäyttäjien tarpeisiin vastaamiselle. Koko projektin tavoitteena on kehittää käytettävyyden arviointi- ja luokittelumenetelmiä, joita hyväksikäyttämällä kauppakeskusten kilpailukykyisyyttä sekä loppuasiakkaiden että käyttäjäyritysten kannalta pystytään jatkossa paremmin kehittämään. Projektissa kehitetään mittaristo, jonka avulla kerätään tehokkuuteen, tuottavuuteen ja tyytyväisyyteen liittyviä tietoa käyttäjiltä. Mittaristo tulee kauppakeskusten johtamisen ja kehittämisen apuvälineeksi ja se toimii myös eri paikoissa sijaitsevien keskusten vertailussa. Turun ammattikorkeakoulun osuutena projektissa on osallistua tutkimustiedon keräämiseen ja erityisesti loppukäyttäjäasiakkaiden tyytyväisyysmittausten tekemiseen. Tavoitteena on näiden tutkimusten pohjalta tuottaa neljä opinnäytetyötä. Tavoitteena on toteuttaa tulevaisuusverstasmallilla näkemyksiä kauppakeskusten toimintakonseptien kehittelyyn. Nämä workshopit on opintopisteytetty. Tavoitteena on myös kirjoittaa kolme artikkelia liittyen kauppakeskusten brändinluomiseen ja sekä brändijohtamisen näkökulman hyödyntämiseen kauppakeskusten johtamisessa ja kiinteistöjohtamisen asiakaslähtöisyyden tavoittelussa. 4 PPROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ - Turun ammattikorkeakoulusta projektiin osallistuvat jäsenet asiantuntijuutensa perusteella: Eila Jylhä on tutkinut aikaisemmin kauppakeskusten yrittäjäyhteistyötä ja brändin rakentamista, Eija Koivisto on perehtynyt brändimarkkinoinnin lisäksi käytettävyysajatteluun. - Opiskelijat ovat mukana tekemässä projektiin opinnäytetöitä, osallistumassa tulevaisuustutkimuksen workshopeissa (Tulevaisuuden kauppakeskus) toimintakonseptien kehittämiseen sekä suorittamassa harjoittelua. - USAB-Turku amk projektissa tutkijat ovat osallistuneet pääprojektin projektiryhmän ja hankkeen johtoryhmän tapaamisiin sekä esitelleet osaprojektia niissä. Turun projektiryhmä (tutkijat ja opiskelijat) ovat pitäneet omia kokouksiaan, joihin myös pääprojektin edustaja on osallistunut sen mukaan, mikä toimenpiteiden aikataulu kulloinkin on ollut. 3 / 5
- Työn- ja vastuunjako - Projektissa on mukana xx kauppakeskusta, jotka sijoittuvat eri puolille Suomea. Projektia rahoittaa Tekes ja Turun ammattikorkeakoulun suuntaan TKKK 5 JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN Projektista on julkaistu Eila Jylhän artikkeli Kauppakeskukset kehittyvät elämysympäristöinä Turun ammattikorkeakoulun julkaisusarjassa. Eija Koiviston artikkeli on nimeltään Brändi kauppakeskuksen menestystekijänä ja se on projektin omilla sivuilla. Projektiin osallistui opinnäytetyötä tekeviä opiskelijoita yhteensä kuusi henkilöä (neljä opinnäytetyötä). Heidän työnsä liittyvät käytettävyyteen, esimerkiksi Sonja Huttunen: Kuluttajien kokemuksia kauppakeskusten käytettävyydestä, Johanna Broman ja Mira Rantanen: Sijainnin merkitys kauppakeskusten käytettävyydessä, Salla Saarinen: Tapahtumat kauppakeskuksessa, Emilia Nurmi ja Martina Palomäki: Kauppakeskus Myllyn käytettävyys, kuluttajien näkökulma ovat tehneet opinnäytetyönsä 6 ONGELMAT JA SUOSITUKSET - Merkittäviä ongelmia ei itse asiasisällön kannalta ole ollut. Opiskelijat oli helppo saada mukaan tekemään harjoittelua ja opinnäytetöitä. Heidän ohjausyhteistyö tilaajan ja Turun ammattikorkeakoulun vastuuohjaajan kanssa on sujunut hyvin. - Projekti on pitkäkestoinen ja siinä suhteessa kohtasi samanlaisia haasteita kuin muut vastaavat: projektin jäsenten pitäisi pystyä pitäytymään omissa projektia koskevissa eri vuosien työsuunnitelmia laadittaessa. Heihin kohdistuu kuitenkin helposti organisaation muita työpaineita ja silloin ajanhallinta hankaloituu. Henkilöiden työroolien muutos voi tuoda ennakoimattomia haasteita. Tämä on selkeästi yksi projektin opeista hallinnon tasolla. - Suurimmat ongelmat ovat olleet talouden hallinnassa, johtuen eri syistä. Projektin vastuuhenkilöt ovat vaihtuneet, mikä osaltaan vaikutti ensimmäisen toimintavuoden taloustulokseen, esimerkiksi palkkojen kirjautumisen suhteen. Seuraava hankala tilanne syntyi erityisessä muutostilanteessa eli talouspalvelukeskukseen siirtymisen vaiheessa. Vuodenvaihteessa 2007-2008 pyydetyt palkkojen kirjausmuutokset eivät toteutuneet taloushallintojärjestelmässä ja kun kirjautumisongelma selvisi, ei enää voitu tehdä siirtokirjauksiakaan. Vuoden 2008 osalta sen sijaan ylijäämä ei vuoden lopussa ollut suuri, mutta epätasapaino kokonaisuudessaan jäi olemaan. Tämän projektin oppina on kirjattu, että talouden seurantajärjestelmän toimivuuteen on käytännön tasolla ja tiedon luotettavuuden ja ajantasaisuuden osalta kiinnitettävä huomiota. 7 PROJEKTIN TULOKSET Tavoitteet on saavutettu lähes kokonaan tällä hetkellä, tavoitteet tullaan saavuttamaan. Opinnäytetöitä valmistui tavoiteltu määrä, tuotettuihin opintopisteisiin voidaan olla tyytyväisiä. Nämä on raportoitu väliraporteissa. Artikkelien osalta yksi artikkeli odottaa vielä loppusilausta, joka tehdään projektin päätutkimuksesta saatavien tulosten pohjalta. Tämä artikkeli Asiakaslähtöisyys kauppakeskuskiinteistön johtamisessa toimitetaan mukana oleville kauppakeskuksille erikseen ja tallennetaan projektin kotisivuille. Projektin tavoitteet toteutuivat muilta osin suunnitellun mukaisesti. Eräänä välillisenä tuotoksena on, että kauppakeskusten välinen yhteistyö vahvistui. Yliopiston ja ammattikorkeakoulun väliseen yhteistyöhön saatiin myös lisäkokemusta, jonka perusteella vastaavia uusia hankkeita voidaan hyvin suositella. Projektin ajallinen laajuus (kaksi vuotta) on hyvä opiskelijoiden osallistuminen kannalta: on mahdollista kunnolla viedä läpi opinnäytetyöt. 4 / 5
Projektissa tuotettiin kauppakeskusten käyttöön johtamisen väline. Projektissa saatiin varsin mittava tutkimusaineisto myös tulevia tutkimuksia ajatellen. 8 PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS - Kehitettiin uusi mittaristo, jossa prosessina oli mittariston kehittäminen mittariston testaus käytännössä mittariston hionta. 9 TOIMINNAN JATKUVUUS - Pysyvää edustaa projektissa luotu mittaristo, joka tulee toimimaan kauppakeskusten jatkuvan kehitystyön välineenä. Projektin toimijoille mittaristo ja muu projektissa syntynyt tieto on perustaa jatkotutkimuksille ja palvelujen tarjoamiselle. - Mittaristo ja tieto tutkimuksen tuloksista (käytettävyyden merkityksestä ja lisäarvovaikutuksista) tulee kauppakeskusten ja vähittäiskauppa-alan tietoon erilaisten seminaarien ja julkaisujen sekä projektissa mukana olleiden yritysten välityksellä. - Projekti nosti esiin kauppakeskusten johtamisen merkityksen ylipäätään. Käytettävyys on kattava tapa ajatella kauppakeskusjohtamista ja toisena havaintona projektista on huomio, että kauppakeskus on palveluverkosto, jonka menestyksen yksi tärkeä tekijä on sisäinen brändäys, kauppakeskusyritysten johtaminen. 10 PROJEKTIN RAHOITUS Projektin ulkoinen rahoitus on alihankintasopimuksen mukaan 50 000 (TKKK /Tekes). Ammattikorkeakoulun sisäinen rahoitus on 25 000. 11 LOPPURAPORTIN LAATIJA JA PVM Eila Jylhä, 20.12.2008. 5 / 5