Maatalouden ympäristötukijärjestelmä 2007 23.3.2007 OSA II. Markku Mäkelä AGROTAITO Oy



Samankaltaiset tiedostot
Taulukko 1. Viljan, öljykasvien ja palkokasvien typpilannoituksen enimmäismäärät (kg/ha/v) Perustoimenpide: Peltokasvien lannoitus

Tukiehdot kuminanviljelyssä AB-alueella. E-P:n ELY-keskus Veikko Tuominen

Tukiehdot kuminanviljelyssä. Lepaa Vanhat ehdot

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere

Maatalouden ympäristötuki. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma vuosille

LOHKOKOHTAISET TOIMENPITEET

Viljelysuunnitelma, viljelykiertosuunnitelmat ja viljelymaan laatutesti. MTK:n tuki-infot Suonenjoki Liisa Pietikäinen Puutarha-asiantuntija

Viljelysuunnittelu. MTK:n tuki-infot Kevät 2015 Luomutilat

Ympäristösitoumus 2015

Peltotukien paperityöt Tuki-infot 2012

Ympäristökorvauksen sitoumuksen koulutuspäivä. Eija Mutila, Satakunnan Ely-keskus

SISÄLLYS. N:o 502. Kauppa- ja teollisuusministeriön asetus. kauppa- ja teollisuusministeriön työjärjestyksen muuttamisesta

SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA

Ajankohtaista ympäristötuessa ja LFA:ssa Antti Hietala / Markku Kuoppa-aho Kalvoja päivitetty Lahti Kokkola 21.2.

Ympäristökorvaus 2016

Liite B. Kasviluettelo

Ravinnetaseet. Ympäristötuen lisätoimenpide lannoituksen ja sadon ravinnemäärien seurantaan MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUKI

Luonnonhoitopellot. Luonnonhoitopellot. Monivuotiset nurmipeitteiset luonnonhoitopellot Riistapellot Maisemapellot Niittykasvien luonnonhoitopellot

Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala

Ympäristökorvaus ja valvonta

Kansalliset peltotuet. Tuki-info 2015

KASVIPEITTEISYYS- VALVONTA 2016

TÄYDENTÄVÄT EHDOT. Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin

Ympäristökorvaus Nitraattiasetus Airi Kulmala MTK

VALKUAIS- JA PALKOKASVIT

EU viljelijätukikoulutus 2014

Eu-tukien muutoksia marjatiloille Liisa Pietikäinen Puutarha-asiantuntija ProAgria

Valtioneuvoston asetus ympäristökorvauksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

MUISTILISTA YMPÄRISTÖKORVAUKSEEN SITOUTUNEELLE

Ravinteiden tasapainoinen käyttö (54 ) on tilakohtainen toimenpide kaikille sitoutuneille.

Kooste lohkokohtaisista toimenpiteistä ympäristökorvauksessa

Valtioneuvoston asetus

Opas ympäristötuen ehtojen mukaiseen lannoitukseen

YMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA. Luomuasiantuntija Reijo Käki

Ympäristökorvaus ja valvonta

Esityksen sisältö Viherryttämistuki. Viherryttämistuen muutokset 2018

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Viherryttäminen. Viherryttämistuki Pysyvä nurmi Pauli Pethman Haikula Oy 1

Viherryttäminen. MTK-Pirkanmaan tukikoulutus Kevät Materiaali perustuu julkaisuhetkellä käytettävissä oleviin tietoihin.

Viherryttäminen. Viherryttämistuki Pysyvä nurmi Pauli Pethman Haikula Oy 1

Viherryttäminen. Viherryttämistuki Pysyvä nurmi Pauli Pethman Haikula Oy 1

Tilatuki -Perustuki. Viherryttämistuki Nuoren viljelijän tuki Tuotanto sidonnainen Peltokasvituki P Pethman Haikula Oy 1

Luomutilan vaihtoehtoja uudella tukikaudella. Poimintoja Tukijärjestelmästä Ulla Turunen ProAgria Pohjois-Karjala

Maa- ja metsätalousministeriön asetus

Viherryttäminen. Viherryttämistuki Pysyvä nurmi. Materiaali perustuu julkaisuhetkellä käytettävissä oleviin tietoihin.

Opas ympäristötuen ehtojen mukaiseen lannoitukseen

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi Markku Puustinen Syke, Vesikeskus

Viljelijäkoulutus. Ympäristökorvaus, muutokset Valvonnassa esiin tullutta Täydentävät ehdot

Viherryttämisen ekologinen ala Pauli Pethman Haikula Oy 1

Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke

MUISTA TEHDÄ YMPÄRISTÖKORVAUKSEN SYYSILMOITUS MENNESSÄ

Peltokasvipalkkio ja kansalliset peltotuet 2018

MAATALOUDEN VESIENSUOJELU

Lohkokirjanpito ja viljelysuunnittelu

Viherryttämistuki Yhteistyössä:

Mesikasviviljelmät ja tuet Ari Kallionpää Huittisten kaupunki/maaseutupalvelut (Huittinen-Punkalaidun-Säkylä)

Ajankohtaista maatalouspolitiikan rintamalta

MÄÄRÄYS. Pvm Dnro 3641/54/2014. Maaseutuviraston määräyskokoelma 43/14. Valtuutussäännökset:

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Valtioneuvoston asetus

Valittavissa paras vaihtoehto peltojen käytölle

KASVIPEITTEISYYSVALVONTA 2017

Ympäristösitoumus. Tukiehtoihin muutoksia 2016 Tilakohtaiset toimenpiteet Lohkokohtaiset toimenpiteet

Kerääjä- ja aluskasvit

Tukihakukoulutukset 2018

Kaikki oikein mitä ilmoitat. MTK Pohjois-Savo Jari Kajan

Tilakohtaisia esimerkkejä

Peltobioenergiapotentiaali Suomessa ja Satakunnassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos

Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään. ma , Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry

Ympäristökorvaus ja valvonta

Tukiehtomuutokset 2018

viljelysuunnittelu, lohkokohtainen kirjanpito ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

Luomukanapäivä Loimaa Ulla Maija Leskinen Puh luomukotieläinasiantuntija

Perustuki ja viherryttäminen. Kevät 2018

PERUSTUKI VIHERRYTTÄMINEN PYSYVÄT NURMET KESANNOT

Uudistuva ympäristötuki maatalouden monimuotoisuuden ohjauskeinona Ylitarkastaja Tarja Haaranen MMM

Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia

Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla. Hyvä maan rakenne -seminaari

Karjanlannan käyttö nurmelle

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

Ympäristökorvaus Maarit Solla/Markku Äijälä Varsinais-Suomen ELY-keskus Tukihakukoulutukset kevät 2016

Ympäristökorvaus/täydentävät ehdot ja valvonta. Kuva: Maarit Solla

Maatalouden ympäristötukijärjestelmä OSA I. Markku Mäkelä AGROTAITO Oy

Miten lantteja lannasta AMOL EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä

LUOMUTUKILIITE KEVÄT 2013 LUOMUTUOTANTOEHDOT RINNAKKAISVILJELY. Mitä rinnakkaisviljelyllä tarkoitetaan?

Luonnonhaittakorvaus

KASVIPEITTEISYYSVALVONTA 2018

Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana

Tukihaku Itäisen Uudenmaan maaseutuhallinto Porvoo

Syysrypsin viljely Antti Tuulos

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen

MAATALOUDEN VESIENSUOJELUKEINOT MUUTTUVASSA ILMASTOSSA. Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu Eura

MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUEN SITOUMUSEHDOT

Tukihaku Täydentävät ehdot

Maan kasvukunto. Pellon peruskunto vaikuttaa merkittävästi lohkolta saatavaan satoon.

Ympäristökorvaus LHK. Tilusjärjestelyiden kautta max 5 ha. lohkoihin EI MUUTA. Lohkojen lisäys sitoumuksiin: Tilusjärjestelyiden kautta

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Julkaistu Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta /2015 Valtioneuvoston asetus. luonnonmukaisen tuotannon korvauksesta

Transkriptio:

Maatalouden ympäristötukijärjestelmä 2007 23.3.2007 OSA II Markku Mäkelä AGROTAITO Oy

Lisätoimenpiteet koko maassa Vähennetty lannoitus Typpilannoituksen tarkentaminen peltokasveilla Ravinnetaseet Peltojen kasvukunnon parantaminen Lannan levitys kasvukaudella Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys ja kevennetty muokkaus Puutarhatilan lisätoimenpiteet: Typpilannoituksen tarkentaminen puutarhakasveilla Katteen käyttö monivuotisilla puutarhakasveilla Tuhoeläinten tarkkailumenetelmien käyttö 2

Lisätoimenpiteiden valintarajoitukset 1/4 vähennetty lannoitus luomusopimustila ei voi valita ei makseta lohkolle, jolla on sopimus pohjavesialueen peltoviljelystä tai viljellään 1- tai 2-ryhmän puutarhakasveja tai siemenmausteita typpilannoituksen tarkentaminen peltokasveilla ei makseta lohkolle, jolla 1- tai 2-ryhmän puutarhakasveja tai siemenmausteita ravinnetaseet ei makseta ryhmien 1 ja 2 puutarhakasvialoille sekä siemenmausteille 3

Lisätoimenpiteiden valintarajoitukset 2/4 Lannan levitys kasvukaudella Vain kotieläintila voi valita Tila saa luovuttaa lantaa pois enintään 100 m 3 Talviaikainen kasvipeitteisyys ja kevennetty muokkaus kotieläintila, jolla nautoja, lampaita, vuohia tai hevosia yhteensä enemmän kuin 2 eläinyksikköä, ei voi valita ei voi valita yhtä aikaa muiden kasvipeitteisyystoimenpiteiden kanssa Lannan levitys kasvukaudella vain kotieläintila voi valita tila saa luovuttaa lantaa pois enintään 100 m 3 peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys (A- ja B-al.) kotieläintila, jolla nautoja, lampaita, vuohia tai hevosia yhteensä enemmän kuin 2 eläinyksikköä, ei voi valita ei voi valita samanaikaisesti muiden kasvipeitteisyys-lisätoimenpiteiden kanssa 4

Lisätoimenpiteiden valintarajoitukset 3/4 peltojen tehostettu talviaikainen kasvipeitteisyys (A- ja B) ei voi valita samanaikaisesti muiden kasvipeitteisyyslisätoimenpiteiden kanssa ei voi valita tila, joka on valinnut laajaperäisen nurmituotannon Laajaperäinen nurmituotanto (A- ja B-al.) voi valita vain kotieläintila, jolla on nautoja, lampaita, vuohia tai hevosia vähintään 0,4 ey/ha tai yhteensä vähintään 25 eläinyksikköä ja pelloista 50 % nurmella ei voi valita tila, joka on valinnut vähennetyn lannoituksen, typpilannoituksen tarkentamisen peltokasveilla tai tehostetun talviaikaisen kasvipeitteisyyden ei makseta ryhmien 1 ja 2 puutarhakasvialoille eikä siemenmausteille viljelyn monipuolistaminen (A- ja B-al.) voi valita vain tila, jonka tukikelpoisesta alasta 10 % on nurmea tai nurmipeitteistä alaa 5

Lisätoimenpiteiden valintarajoitukset 4/4 Laajaperäinen nurmituotanto (A- ja B-al.) voi valita vain kotieläintila, jolla on nautoja, lampaita, vuohia tai hevosia vähintään 0,4 ey/ha tai yhteensä vähintään 25 eläinyksikköä ja pelloista 50 % nurmella ei voi valita tila, joka on valinnut vähennetyn lannoituksen, typpilannoituksen tarkentamisen peltokasveilla tai tehostetun talviaikaisen kasvipeitteisyyden ei makseta ryhmien 1 ja 2 puutarhakasvialoille eikä siemenmausteille typpilannoituksen tarkentaminen puutarhakasveilla voidaan valita vain ryhmän 1 puutarhakasveille (ei siemenmausteille) katteen käyttö mv. puutarhakasveilla voidaan valita vain ryhmän 2 puutarhakasveille tuhoeläinten seurantamenetelmien käyttö voidaan valita vain ryhmien 1 ja 2 puutarhakasvialoille sekä siemenmausteille puutarhakasvialasta vuosittain 50 % oltava sellaisia kasveja, joiden tuholaisseurantaan on käytettävissä liimapyydyksiä tai feromoniansoja 6

Vähennetty lannoitus typpeä saa käyttää erillisen taulukon perusteella (enintään noin 80 % peltokasvien lannoitus perustoimenpiteen mukaisista määristä) fosforia saa käyttää enintään 15 kg/ha/v viljavuusluokissa huono, huononlainen ja välttävä (sokerijuurikkaalla 30, perunalla 35) luokassa tyydyttävä enintään 10 kg/ha/v (sokerijuurikas 15, peruna 20) luokissa hyvä, korkea ja arveluttavan korkea ei lainkaan fosforia ei saa käyttää karjanlantapoikkeuksia, fosforintasausta kyllä tila, joka on tehnyt luomusopimuksen, ei voi valita ei makseta lohkoille, joilla sopimus pohjavesialueiden peltoviljelystä tai 1- tai 2-ryhmän puutarhakasveja tai siemenmausteita 7

Typpilannoituksen tarkentaminen peltokasveilla 1/2 keväällä jätettävä lohkolle sallitusta enimmäistyppimäärästä 20 kg/ha typpeä levittämättä, ellei analyysitulos ole käytettävissä ennen lannoituksen toteuttamista mitattava liukoisen typen määrä maassa ennen kevätlannoitusta (näyte/kasvulohko, vähintään 1 näyte / 5 ha) määritettävä myös ammoniumtyppi, jos lohkolle levitetty orgaanista lannoitetta, muokattu runsas vihermassa, edellinen viljelykasvi voimakkaasti lannoitettu tai lohko on erittäin runsasmultainen lohkojen tärkeysjärjestys: levitetty lantaa edellisenä syksynä esikasvina nurmi, viherkesanto tai palkokasvi muut lohkot (edellisen vuoden sato niukka tai jäänyt kokonaan korjaamatta esim. märkyyden vuoksi tai viljelty erikoiskasvia) 8

Typpilannoituksen tarkentaminen peltokasveilla 2/2 mitattava vuosittain vähintään 30 % tukikelpoisesta alasta määritys pikamääritysmenetelmällä (typpisalkku) tai laboratorioanalyysillä jos mittaustulos on yli 20 kg, ylimenevä osa on vähennettävä kyseisen kasvukauden typpilannoitusmäärästä (keväällä tai toisella levityskerralla) merkittävä lohkokohtaisiin muistiinpanoihin ei ryhmien 1 ja 2 puutarhakasvialoille tai siemenmausteille 9

Ravinnetaseet viljelijän laadittava kasvukautta koskeva lohkokohtainen peltotase ja koko vuotta koskeva tilakohtainen porttitase joka vuosi typestä ja fosforista lisäksi viljelijä laatii Ravinnetaseen tavoitesuunnitelman toisen ja neljännen sitoumusvuoden loppuun mennessä (tavoite / sen arviointia) 2. vuonna laatii tavoitteellisen suunnitelman arvioi taseiden tuottamaa tulosta ja sen merkitystä tilan tulevalle toiminnalle asettaa taseelle tavoitteen 4. vuonna arvioi tavoitteen onnistumisen ja jatkotoimet laadinta: kunkin sitoumusvuoden loppuun (30.4.) mennessä 10

Peltojen kasvukunnon parantaminen 1/2 selvitetään peltoviljelyn aiheuttama rasitus maan rakenteelle ojitustyyppi, ojituksen toimivuus maan mururakenne, lierojen määrä poutivuus, peltojen kuivuminen muokkauskuntoon, muokkauksen sujuvuus peltojen kuivuminen rankkojen sateiden jälkeen, veden läpäisevyys pellolla liiallisesta märkyydestä ja kuivuudesta aiheutuvat kasvustooireet tiivistymisongelmat em. havainnot lohkokohtaisiin muistiinpanoihin vuosittain tehtävä maan laadun arviointi vuosittain testisarjan avulla (kyselytesti- ja kuoppatesti) (agronetissä) 11

Peltojen kasvukunnon parantaminen 2/2 kuoppatesti on tehtävä joka vuosi kahdelta peruslohkolta kahdesta havaintopisteestä peruslohkoa kohti, jos lohko enintään 10 ha suuremmilta lohkoilta 2 havaintopistettä/alkava 10 ha viljelijä tai asiantuntija tekee kuoppatestiä voi täydentää käyttämällä penetrometriä tavoitesuunnitelma kuoppatestilohkojen rakenteesta ja sitä korjaavasta toimenpiteestä peruslohkoittain on tehtävä toisen sitoumusvuoden loppuun mennessä valittava yksi toimenpide, jos peruslohkon kasvukunto enintään välttävä voi liittyä tuotantopanosten käyttöön (kalkitus, kasvilajivalinta, kasvinsuojeluaineiden käyttö) tai viljelytekniikkaan (muokkaustapa, konevalinta, ojituksen parantaminen, kesannointitapa) toimenpide on toteutettava 4. sitoumusvuoden loppuun mennessä 12

Lannan levitys kasvukaudella 1/2 lanta levitettävä pellolle kasvukauden aikana keväällä ja kesällä keväällä levityksen voi aloittaa 15.4. (1.4., jos maa kuiva ja sula) kasvukauden aikana oraille ja nurmille lietelannan ja virtsan levitys tehtävä sijoittavilla laitteilla tai letkulevittimillä (hajuhaittojen vähentäminen), kuivalannan levitys tarkkuuslevittimillä tarkkuuslevittimen on täytettävä standardin SFS-EN 13080 (lannanlevittimien ympäristövaatimukset ja testit) 3. kohta tai siinä on oltava vähintään kaksi murskaintelaa, joissa on hakkuriterät, sekä levitinlautaset, joissa on vähintään kuusi säädettävää siivekettä 13

Lannan levitys kasvukaudella 2/2 viimeinen levityspäivä 15.8. 10.9., jos lohkolle kylvetään syysvilja, syysöljykasvi tai nurmi tai istutetaan mv. puutarhakasvi toimenpiteen voi valita vain ympäristötuen mukainen kotieläintila toimenpiteen valinneelta tilalta ei saa luovuttaa lantaa pois / tila ei voi toimia lannan luovuttajana lannan käytön tehostamissopimuksessa vähäinen määrä on mahdollista luovuttaa pois enintään 100 m 3 14

Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys ja kevennetty muokkaus 1/2 ei voi valita kotieläintila, jolla nautoja, lampaita, vuohia tai hevosia yhteensä enemmän kuin 2 ey vaatimus: 30 % pelloista kasvien tai sängen peittämänä tai hyväksytysti kevennetysti muokattuna kasvipeitteisyyden säilyttävä lohkolla kevätmuokkaukseen tai vastaavaan asti kevennetty sänkimuokkaus vilja- ja öljykasvilohkoilla täyttää ehdon, jos muokkaus tehdään kultivaattorilla, lautas-, joustopiikki- tai lapiorullaäkeellä tai miniauralla yhteen kertaan ajaen 15

Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys ja kevennetty muokkaus 2/2 Ehdon täyttävät lohkot: monivuotiset viljellyt nurmet ja ruokohelpi pellolle perustetut suojavyöhykesopimusalat monivuotinen viherkesanto, maisema- ja riistakesanto monivuotiset puutarhakasvit kerääjä- ja aluskasvien viljely sänkikesanto sekä viljan, öljykasvien, siemenmausteiden ja kuitupellavan sänki (ei sänkeen syksyllä kylvetty syysruis, ruisvehnä, syysvehnä, spelttivehnä, syysrypsi tai -rapsi) keväällä korjattava pellava tai hamppu tilatukijärjestelmän mukainen hoidettu viljelemätön pelto, jos pelto nurmipeitteinen talven yli 16

Typpilannoituksen tarkentaminen puutarhakasveilla valittavissa vain ryhmän 1 puutarhakasvialoille (ei siemenmausteille) mitattava liukoisen typen määrä keväällä ennen kevätlannoitusta ja kasvukaudella ennen lisälannoitusta 1 analyysi / lohko määrä otetaan huomioon typpilannoituksessa (20 kg/ha:n ylittävä osa on vähennettävä lohkon typpilannoitusmäärästä) viljelijä tai neuvoja tekee mittauksen typpisalkun käyttö tai laboratorioanalyysi tulos merkitään lohkomuistiinpanoihin 17

Katteen käyttö monivuotisilla puutarhakasveilla vain ryhmän 2 puutarhakasvialoilla maanpinta katettava rivien kohdilta: oljella, hakkeella tai muulla orgaanisella materiaalilla muovikalvolla tai kankaalla tai katepaperilla tai riviväliin perustettavalla, leikattavalla nurmikatteella muovikalvon oltava polyeteeniä katettujen lohkojen pinta-alan oltava 95 % muilla 2- ryhmän puutarhakasveilla paitsi taimitarhakasveilla taimitarhakasveilla 50 % katevaatimuksen täytyttävä 3. sitoumusvuonna maksetaan siitä sitoumusvuodesta lähtien, jolloin ehto täyttyy viimeistään 30.6. 18

Tuhoeläinten seurantamenetelmien käyttö 1/3 1- ja 2-ryhmän puutarhakasvialoilla ja siemenmausteilla näiden alasta 50 %:lla viljeltävä seuraavia kasveja: kaalit, lanttu, nauris, sinappi, syötävät sipulikasvit, porkkana, selleri, persilja, palsternakka ja muut sarjakukkaiset kasvit, kumina, herne, omena, luumu, makea pihlaja, herukat, mansikka, vadelma feromonipyydykset hankittava omenalle, makealle pihlajalle, luumulle, herneelle, syötäville sipulikasveille ja herukoille muille kasveille liima-ansat 19

Tuhoeläinten seurantamenetelmien käyttö 2/3 pyydyksiä ja ansoja oltava 2 kpl / alkava 2 ha:n suuruinen kasvulohko, jolla seurantaa tehdään pyydystä ei tarvita, jos lohko alle 0,5 ha havainnot ja vaihtaminen riittävän usein, väh. 1 kerta/viikko seuranta voidaan hankkia ostopalveluna pidettävä havainto- ja toimenpidepäiväkirjaa tuhohyönteisistä, niiden vihollisista ja torjuntatoimista seurantaa tehtävä 1.5.-31.8. välisenä aikana silloin, kun tuholaisia esiintyy Hankittava jokin oppaista Avomaanvihannesten taudit ja tuholaiset, Aktuella växtskyddsanvisningar tai Hedelmä- ja marjakasvien tuhoeläimet 20

Tuhoeläinten seurantamenetelmien käyttö 3/3 Tuholaisten seurantaa on tehtävä seuraavilla kasveilla ja niiden tuholaisilla: Kaalikasvit: pikkukaalikärpänen, isokaalikärpänen, kirpat, rapsikuoriainen Omena: omenakääriäinen, pihlajanmarjakoi Luumu: luumukääriäinen Makea pihlaja: pihlajanmarjakoi Herukat: herukkakoi Vadelma: vattukuoriainen Mansikka: ripsiäiset, lehtikirvat, luteet Herne: hernekääriäinen Porkkana: porkkanakemppi, porkkanakärpänen Sipulikasvit: sipulikoi Kumina: kuminakoi 21

Lisätoimenpiteet A- ja B-alueilla Seuraavassa esitettävät lisätoimenpiteet voidaan valita vain A- ja B-tukialueilla sijaitseville pelloille 22

Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys (A- ja B-tukialueet) ei voi valita kotieläintila, jolla nautoja, lampaita, vuohia tai hevosia yhteensä enemmän kuin 2 ey vaatimus: 30 % pelloista kasvien tai sängen peittämänä monivuotiset viljellyt nurmet ja ruokohelpi monivuotinen viherkesanto, riista- ja maisemakesanto pellolle perustettu suojavyöhykesopimusala monivuotiset puutarhakasvit sänkikesanto sekä viljan, öljykasvien, siemenmausteiden ja kuitupellavan sänki (ei sänkeen syksyllä kylvetty syysruis, ruisvehnä, syysvehnä, spelttivehnä, syysrypsi tai -rapsi) keväällä korjattava pellava ja hamppu tilatukijärjestelmän mukainen hoidettu viljelemätön pelto, jos pelto nurmipeitteinen talven yli 23

Peltojen tehostettu talviaikainen kasvipeitteisyys (A- ja B-tukialueet) vaatimus: 50 % pelloista kasvien tai sängen peittämänä monivuotiset viljellyt nurmet ja ruokohelpi monivuotinen viherkesanto, riista- ja maisemakesanto pellolle perustettu suojavyöhykesopimusala monivuotiset puutarhakasvit sänkikesanto sekä viljan, öljykasvien, siemenmausteiden ja kuitupellavan sänki (ei sänkeen syksyllä kylvetty syysruis, ruisvehnä, syysvehnä, spelttivehnä, syysrypsi ja -rapsi) keväällä korjattava pellava ja hamppu tilatukijärjestelmän mukainen hoidettu viljelemätön pelto, jos pelto nurmipeitteinen talven yli 24

Viljelyn monipuolistaminen (A- ja B-tukialueet) 1/3 voi valita vain tila, jonka tukikelpoisesta alastaan vähintään 10 % on nurmea tai nurmipeitteistä alaa tämä 10% voi sijaita samalla lohkolla koko sitoumuskauden viljellyt nurmet, viherkesannot, suojavyöhykkeet, suojakaistalohkot, hoidettu viljelemätön pelto, viherlannoitusnurmet joka vuosi on viljeltävä vähintään kolmea eri kasvilajia, joista yhden on oltava muu kuin viljakasvi vähimmäisalana oleva nurmi = yksi kasvi yhtä kasvilajia saa yhtenä vuonna viljellä enintään 40 %:lla tilan viljelyssä olevasta peltoalasta 25

Viljelyn monipuolistaminen (A- ja B-tukialueet) 2/3 samaa kasvilajia saa viljellä samalla lohkolla enintään kaksi vuotta peräkkäin (kuitenkin nurmea ja kuminaa kolme vuotta) ko. kiertovaatimus ei koske 10 %:n vähimmäisnurmialaa suunniteltu kasvinvuorotus on esitettävä viideksi vuodeksi laadittavassa viljelykiertosuunnitelmassa suunnitelma ohjeellinen, voidaan poiketa viljelykiertosuunnitelma tehtävä 1. sitoumusvuonna 30.6. mennessä 26

Viljelyn monipuolistaminen (A- ja B-tukialueet) 3/3 kasvilaji tässä toimenpiteessä mm.: syysvehnä, kevätvehnä, spelttivehnä, ruisvehnä, kevätruis, syysruis, ohra, kaura, tattari, maissi, sokerimaissi, kevätrypsi, syysrypsi, kevätrapsi, syysrapsi auringonkukka, soijapapu, öljypellava, herne, härkäpapu, makea lupiini, virna, ruokohelpi, peruna, sokerijuurikas, rehukaali, pellava, hamppu, humala, tupakka, nokkonen, ruistankio, kumina, sinappi nurmi (kaikki yksi- ja monivuotiset nurmet sekä laitumet), velvoitekesannon eri lajit, viherlannoitusnurmi, hoidettu viljelemätön pelto Avomaan vihanneksista, marjakasveista, hedelmäkasveista, maustekasveista, koristekasveista ja lääkekasveista sekä leikkovihreästä kukin kasvitieteellinen laji luetaan omaksi kasvilajiksi. 27

Laajaperäinen nurmituotanto (A- ja B-tukialueet) voi valita vain kotieläintila pelloista 50 % oltava nurmikasvien viljelyssä joka vuosi nurmia saa lannoittaa enintään 75 %:lla perustoimenpiteen mukaisista typpimääristä nurmi = monivuotiset nurmet, yksivuotinen raiheinä, vihantavilja + raiheinä, laidun, vihantavilja, kokovilja ja muut nurmikasvit = kasvit typpilannoitustaulukossa nro 3 28

Kerääjäkasvien viljely (A- ja B-tukialueet) 1/2 25 %:lle tukikelpoisesta peltoalasta kylvettävä joka vuosi kerääjäkasveja (= aluskasvi tai pyydyskasvi) aluskasvi kylvetään varsinaisen viljelykasvin, yleensä viljan kylvön yhteydessä raiheinä, muut heinä- ja nurmikasvit, apilat ja näiden seokset lohkon muokkaus tai kyntö voi tapahtua viljelykasvin vastaavan toimenpiteen yhteydessä aluskasvin avulla ei saa perustaa monivuotisia nurmia, viherkesantoja tai viherlannoitusnurmia aluskasvi voidaan tuhota kemiallisella käsittelyllä 29

Kerääjäkasvien viljely (A- ja B-tukialueet) 2/2 pyydyskasvi kylvetään varsinaisen viljelykasvin, yleensä varhaisperunan tai vihannesten sadonkorjuun jälkeen ohra, kaura, raiheinä, muut heinä- tai nurmikasvit, rehurapsi, rypsi, hunajakukka, apilat tai näiden seokset kylvettävä viljelykasvin sadon korjuun jälkeen ja viimeistään 15.8. säilytettävä lohkolla kasvukauden loppuun (1.10.) sen jälkeen lohkon voi muokata tai kyntää pyydyskasvin avulla ei saa perustaa monivuotisia nurmia, viherkesantoja tai viherlannoitusnurmia 30