Hätäkeskuslaitoksen henkilöstötilinpäätös

Hätäkeskuslaitoksen henkilöstötilinpäätös 211

Sisällysluettelo 1 HENKILÖSTÖSTRATEGIA...5 2 HENKILÖSTÖTULOSLASKELMA JA VAATIVUUSLUOKAT...6 3 HENKILÖSTÖn määrä ja rakenne...9 3.1 Henkilöstön ikäjakauma ja keski-ikä 12 3.3 Eläköityminen 15 4 HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN...16 4.1 Henkilöstön koulutusrakenne 17 4.2 Henkilöstön täydennyskoulutus 18 4.3 Hätäkeskuspäivystäjien perustutkintokoulutus 19 4.4 Yhteistyö Pelastusopiston ja Poliisiammattikorkeakoulun kanssa 2 5 TYÖHYVINVOINTI...21 5.1 Sairauspoissaolot 22 5.2 Työtyytyväisyys 24 5.3 TYKY- ja virkistystoiminta 25 5.4 Kuntoutus 26 5.5 Työnohjaus 27 5.6 Työtapaturmat 27 6 TYÖSUOJELU...28 7 TYÖTERVEYSHUOLTO...29 8 tasa-arvo ja yhdenvertaisuus...3

3 Vuonna 211 rakenteellinen muutoshanke on siirtynyt suunnittelusta toteuttamisvaiheeseen. Rakennemuutoksen toteuttamista varten käynnistettiin vuonna 21 erillinen HAKMU-hanke, jonka tehtävänä oli valmistella ja osin myös toteuttaa rakennemuutos Hätäkeskuslaitoksessa. Hanke päätettiin erillisenä toimintona lakkauttaa vuoden 211 loppuun mennessä. Hankkeen toteuttaminen kuitenkin resursoidaan samaan tapaan kuin aikaisemmin, mutta toiminta on sulautettu Hätäkeskuslaitoksen organisaatioon. Lokakuussa 211 Hätäkeskuslaitoksessa otettiin käyttöön uusi työjärjestys, jonka mukaiseen organisaatioon siirryttiin samanaikaisesti. Uuden organisaation ja työjärjestyksen mukainen toiminta hakee vielä uomiaan ja kehittyy kokemusten karttuessa uudesta toimintamallista. Rakenneuudistuksen suunnittelun ja toteuttamisen kannalta merkittävä asia on ollut Kaakkois-Suomen hätäkeskusta koskevat ratkaisut. Sisäasiainministeriö teki joulukuun alussa 211 päätöksen, että Kaakkois- Suomen hätäkeskuksen toiminta siirretään Kuopioon vuoden 212 loppuun mennessä. Kouvolaan sijoitetaan valtiovarainministeriön johdolla valmisteltu Kansalaisten yleisneuvontapalveluja tarjoava toimipiste. Toiminnan on tarkoitus alkaa vuoden 213 alkupuolella. Tämä toiminta tulee antamaan vaihtoehtoja Kaakkois-Suomen hätäkeskuksen henkilöstölle työllistyä kotipaikkakunnallaan. Myös Pohjois-Karjalan ja Etelä- Savon hätäkeskuksen henkilöstöllä on mahdollisuus hakeutua yleisneuvontapalvelutehtäviin Kouvolaan. Pohjois-Suomen hätäkeskusten yhdistäminen toteutettiin marraskuun alussa 211. Pohjois-Suomen hätäkeskusten yhdistäminen toteutettiin marraskuun alussa 211. Lapin sekä Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun hätäkeskusten toiminnot siirrettiin Oulussa toimivaan Oulun hätäkeskukseen. Henkilöstöresurssien näkökulmasta yhdistäminen onnistui hyvin. Lapin hätäkeskus pystyi normaaliin toimintaan aina siirtohetkeen asti eikä erityistä henkilöstöpoistumaa ilmennyt. Lapin hätäkeskuksen henkilöstöstä noin kaksi kolmasosaa siirtyi Oulun hätäkeskukseen. Siirtyvän henkilöstön määrä oli riittävän suuri, jotta ensimmäinen rakennemuutoksen mukainen uusi hätäkeskus pääsi aloittamaan toimintansa hyvin resursoituna. Oulun hätäkeskuksessa salitoimintaan on kohdistettu 86 henkilötyövuotta, jolloin päivystäjäkohtainen tehtävämäärä on noin 7 7. Tämä alittaa Hätäkeskuslaitoksen tulossopimuksen mukaisen tehtävämäärätavoitteen, mutta käynnistämisvaiheessa resurssien määrä on perusteltu. Rakenneuudistuksessa salitoiminnan toimintamalli ja toimenkuvat ovat jo määriteltyjä. Hallintohenkilöstön toi-

4 menkuvien ja määrän osalta työ on vielä kesken. Vuoden 212 aikana hallintohenkilöstön toimenkuvat tullaan tarkastelemaan uudelleen. Toimenkuvia pyritään muokkaamaan siten, että ne toimivat uudessa organisaatiomallissa huomioiden työkuormitukseen liittyvät seikat. Henkilöstö- ja taloushallinnon tietojärjestelmän (KIE- KU) käyttöönottoa on lykätty alkuperäisestä aikataulusta. Tämän hetken tiedon mukaan järjestelmä otetaan käyttöön 1.1.212. Järjestelmän käyttöönotto edellyttää Hätäkeskuslaitokselta laajamittaista valmistelu- ja koulutustyötä, koska se uudistaa työvälineen lisäksi hallinnon prosesseja. Rakennemuutoksen toteuttaminen ja samanaikaisesti päivittäisen työn laadukas tekeminen on vuonna 211 onnistunut hyvin. Rakennemuutoksen toteuttaminen ja samanaikaisesti päivittäisen työn laadukas tekeminen on vuonna 211 onnistunut hyvin. Tämä vaatii henkilöstöltä joustavuutta, johon Hätäkeskuslaitoksen henkilöstön on myös näyttänyt pystyvänsä. Samaa henkeä tarvitaan jatkossakin. Timo Jauhiainen henkilöstöpäällikkö

5 1 HENKILÖSTÖSTRATEGIA Hätäkeskuslaitoksen nykyinen henkilöstöstrategia on voimassa vuoden 212 loppuun. Strategia päivitetään vuoden 212 aikana. Henkilöstöstrategialla tarkoitetaan henkilöstövoimavarojen ja -johtamisen kehittämissuunnitelmaa ja se kertoo osaltaan miten henkilöstöpolitiikan toimenpiteillä edistetään Hätäkeskuslaitoksen vision ja tavoitteiden saavuttamista. Henkilöstöstrategiaprosessin lähtökohtana ovat laitoksen toimintastrategiassa ilmaistut tavoitteet, joita sen tulee tukea. Henkilöstöstrategia -julkaisussa kuvataan Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöstrategian painopisteet, joita ovat: Henkilöstöstrategian painopisteet on johdettu nykytilan analyysin perusteella tehdyistä kehittämistarpeista sekä Hätäkeskuslaitoksen arvoista ja strategiasta. Tarkoituksena on antaa toimintalinjat henkilöstövoimavarojen suunnittelulle, päätöksenteolle, toteutukselle ja seurannalle. Henkilöstöstrategiassa määritellään myös Hätäkeskuslaitoksen henkilöstövisio: Hätäkeskuslaitos on turvallisuusalan kilpailukykyinen työnantaja, jonka henkilöstö arvostaa omaa työtään. Osaava ja motivoitunut henkilöstö toimii ammattimaisesti ja tehokkaasti auttamisketjun osana. 1. johtaminen ja esimiestyö 2. työnantajakuva ja henkilöstöresurssit 3. osaamisen kehittäminen 4. työyhteisön hyvinvointi Lisäksi kuvataan toiminnan tavoitteet sekä keskeisimmät toimenpiteet henkilöstöstrategian toteuttamiseksi. Henkilöstöstrategian painopisteet on johdettu kehittämistarpeista sekä Hätäkeskuslaitoksen arvoista ja strategiasta.

6 2 Henkilöstötuloslaskelma ja vaativuusluokat Henkilöstötuloslaskelma sisältää kaikki henkilöstöön kohdistuvat kulut. Henkilöstökuluja ovat mm. palkat, palkkiot, henkilöstösivukulut ja muut välilliset kustannukset. Vuonna 211 palkkakustannukset hätäkeskuksella olivat noin 43,6 miljoonaa euroa. Palkkakustannukset nousivat vuodesta 21 noin 4 prosenttia, vuodesta 29 noin 7 prosenttia ja vuodesta 28 noin 11 prosenttia. Palkkakustannusten nousu selittyy palkankorotuksilla ja eläkemaksujen nousulla. Toteutuneiden henkilötyövuosien määrä on noussut 17 htv:a (2,3 prosenttia) vuodesta 28. Kirjanpito 211 Kirjanpito 21 Kirjanpito 29 Kirjanpito 28 Tehdyn työajan palkka 41 Kiinteät palkat 26 665 396 25 485 673 24 946 741 23 925 923 411 Työaikakorvaukset 5 871 316 5 65 758 5 171 466 5 169 923 412 Ylityökorvaukset 721 33 676 327 663 822 589 4 419 Muut korvaukset 185 168 114 44 77 535 124 976 4137 Luentopalkkiot 1 69 12 4139 Muut palkat ja palkkiot 83 5 8 815 17 896 412 Sairausvak korv.palkat -894 491-833 523-722 187-779 789 32 549 523 31 5 83 3 146 311 29 47 932 Välilliset palkat 413 Lomaraha 1 537 86 1 467 934 1 376 397 1 335 91 415 Sairausaikalisä 351 897 358 75 29 75 336 175 416 Vuosilomalisä 731 266 769 834 63 194 645 254 417 Lomarahavapaa -96 879-65 662-57 889-34 64 4135 Työsuojeluvalt. 17 31 2 19 12 671 12 112 4138 Luottamusmies 42 38 49 516 33 71 27 53 2 583 699 2 6 344 2 285 779 2 322 431 Lomarahan jaksotus 124 271 413 51 352 912 58 48 2 77 969 3 13 855 2 638 691 2 38 911

7 Kirjanpito 211 Kirjanpito 21 Kirjanpito 29 Kirjanpito 28 Sosiaaliturva 411 Sos.turvamaksu 763 233 759 989 1 7 57 1 228 391 4112 Eläkemaksut 7 366 232 6 841 357 6 648 656 6 338 995 4114 Tapaturmamaksut 214 34 191 2 157 99 118 6 4113 Sairausvakmaks.pal. -18 963-18 547-23 371-29 796 Lomarahan sos. maksun jaksotus 51 28 93 77 18 379 3 665 8 376 14 7 867 572 7 871 63 7 686 261 Henkilöstökulut 43 633 57 41 932 256 4 656 632 39 115 14 Muut välilliset kustannukset 451 Virkapuvut 48 142 44 523 47 55 48 859 4331 Työterveyshuolto 514 17 521 965 419 932 37 741 4332 Pal. työterv.huollon k. -154 687-131 232-152 449-124 325 proj. 54 Virkistys 12 932 21 438 49 15 49 695 proj. 572 Tyky 156 457 165 919 19 87 65 568 proj. 579 Koulutus 23 997 25 48 36 228 24 773 4339 Työpaikkaruokailu 24 948 19 811 14 47 6 767 625 896 667 473 524 58 442 78 Yhteensä 44 259 43 42 599 729 41 181 212 39 557 182 milj. Henkilöstökulut 28 211 Henkilöstökuluja ovat mm. palkat, palkkiot, henkilöstösivukulut ja muut välilliset kustannukset. 5 4 3 2 1 37 557 182 41 181 212 42 599 729 44 259 43 28 29 21 211

8 Hätäkeskuslaitoksen henkilöstön enemmistö koostuu operatiivisen toiminnan henkilöstöstä. Hätäkeskuspäivystäjät sijoittuvat vaativuusluokkiin D ja varavuoromestarin tehtäviin määrätyt/ylipäivystäjät DII. Da vaativuusluokassa ovat hallinto- ja hälytyssihteerit. E-vaativuusluokka sisältää vuoromestarit. Asiantuntijat sijoittuvat F-luokkaan. Taulukon Europylväs kuvaa viraston vakanssinimikkeitä, joita ei ole sijoitettu palkkausjärjestelmän vaativuusluokkiin. Hätäkeskuslaitoksen koko henkilöstöstä 61 prosenttia on naisia. Naisten määrä on suurempi vaativuusluokissa C DII. E-vaativuusluokasta ylöspäin naisten suhteellinen osuus on pienempi. Vaativuusluokat/sukupuoli 211 35 3 296 25 2 15 1 13 66 55 5 5 13 C D 29 36 Da DII E 36 23 16 2 12 12 11 1 3 3 1 F FII FIII GII GIII GIV 13 3 Euro Mies Nainen

9 3 Henkilöstön määrä ja rakenne Henkilöstön lukumäärä kuvaa tilannetta joulukuun viimeisenä päivänä voimassa olevien palvelussuhteiden määränä, johon ei sisälly virkavapaalla olevia. Hätäkeskuslaitoksella työskenteli voimassa olevassa palvelussuhteessa vuoden 211 lopussa 766 henkilöä. Vuonna 21 hätäkeskuslaitoksella työskenteli vuoden lopussa 759 henkilöä, vuonna 29 738 ja vuonna 28 733. Voimassaolevien palvelussuhteiden määrä vuoden lopussa on noussut joka vuosi jonkin verran. Hätäkeskuslaitoksessa seurataan myös todellisia työpanoksia eli toteutuneita henkilötyövuosia koko vuoden arvona (taulukko Toteutuneet ja myönnetyt henkilötyövuodet). Toteutuneet henkilötyövuodet ovat nousseet vuosittain jonkin verran (taulukko Toteutuneet htv-määrät 28 211). Vuoden lopussa henkilöstömäärältään suurin hätäkeskus on 8.11.211 toimintansa aloittanut Oulun hätäkeskus. Oulun hätäkeskuksen virkarakenne on vakiintunut vuonna 212. * Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun (Poka) hätäkeskusten yhdistymisen myötä syntynyt Oulun hätäkeskus aloitti toimintansa 8.11.211. Kuvaajissa esitetään tiedot Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun (Poka) hätäkeskusten osalta erikseen vuoden lopun tilanteen mukaan. Henkilöstön määrä 31.12.211 8 7 6 5 4 3 36 66 47 62 43 39 55 58 34 54 8 41 36 56 49 2 1 1 ESA HESA HÄME IKU KASU KEHÄ LAPPI* LUMA PIKA PKA POHA POKA* POSA SATA VASU KESKUS HALLINTO

1 Toteutuneet htv-määrät 28 211 765 75 742 75 739 735 733 72 28 29 21 211 Toteutuneet ja myönnetyt htv:t 7 6 5 4 3 2 34 34 7 61 5 46 63 61 44 45 4 38 33 34 49 51 58 56 55 52 34 34 6 61 39 39 35 35 55 57 52 52 1 ESA HESA HÄME IKU Toteutunut htv koko vuosi Myönnetyt htv:t KASU KEHÄ LAPPI* LUMA PIKA PKA POHA *Lappi ja Poka -henkilöstöt erikseen POKA* POSA SATA VASU KESKUS HALLINTO 8 7 6 5 4 3 2 1 Henkilöt virkasuhteen mukaan 28 211 212 68 13 79 119 79 28 29 21 Määräaikaiset Vakituiset 27 559 211 Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöstä oli 31.12.211 voimassaolevassa palvelussuhteessa nimitettynä virkaan 559 (73 prosenttia) ja määräaikaiseen virkasuhteeseen 27 henkilöä (27 prosenttia). Määräaikaisten määrä nousi vuodesta 21, mikä selittyy rakenneuudistukseen liittyvällä hallinto- ja esimiesvirkojen määräaikaisella täyttämisellä ja toisaalta rakenneuudistukseen liittyvän projektityön tekemisellä. Kuvaaja ei ole täysin vertailukelpoinen vuosikehityksen osalta, sillä aikaisempina vuosina lukuihin on sisältynyt myös virkavapaalla olevat henkilöt. Henkilöstöstä 4,2 prosenttia teki osittaista työaikaa (32 henkilöä). Hätäkeskuslaitoksessa ei ollut vuonna 211 yhtään työsuhteista työntekijää.

11 Vuoden 211 aikana on lähteviä henkilöitä ollut 122 (läh- Sukupuolijakauma 28 211 tövaihtuvuus 16,3 prosenttia). Vakituisesta virkasuhteesta on poistunut muulla kuin eläkesyyllä 35 henkilöä (4,6 prosenttia). Virastoon on tullut henkilöitä 123 (tulovaihtuvuus 16,4 prosenttia). Vaihtuvuusprosentit ovat lähes samansuuruiset kuin vuonna 21 (16,2 prosenttia / 16,2 prosenttia). Lukuihin eivät sisälly henkilöt, joiden määräaikainen virkasuhde on päättynyt nimitysajan loputtua ja virkasuhde on jatkunut hätäkeskuslaitoksessa uudella virkasuhteella. 6 5 4 3 2 1 336 484 498 341 326 52 28 29 21 Mies Nainen 298 468 211 Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöstä vuoden 211 lopussa naisia oli 468 (61 prosenttia) ja miehiä 298 (39 prosenttia). Sukupuolten prosentuaaliset osuudet ovat pysyneet samansuuntaisina aikaisimpiin vuosiin nähden. Kuvaaja ei ole täysin vertailukelpoinen vuosikehityksen osalta, sillä aikaisempina vuosina lukuihin on sisältynyt myös virkavapaalla olevat henkilöt. Vakinaisessa virkasuhteessa naisia oli 357 ja miehiä 22. Määräaikaisessa virkasuhteessa olevia naisia oli 111 ja miehiä 96. Sukupuolijakauma, vakinainen henkilökunta 31.12.211 Sukupuolijakauma, määräaikainen henkilökunta 31.12.211 36 % 46 % Nainen Mies Nainen Mies 64 % 54 %

12 3.1 Henkilöstön ikäjakauma ja keski-ikä Hätäkeskusten henkilöstön keski-iässä ei ole merkittäviä muutoksia vuoteen 21 nähden. Ikäjakauma-aineisto sisältää myös virkavapaalla 31.12.211 olevat. Hätäkeskuslaitoksen keski-ikä vuonna 211 oli lähes 42 vuotta. Naisten keski-ikä oli 41,3 ja miesten 42,7. Keski-ikä on pysynyt lähes samana vuodesta 27 alkaen. Vuonna 21 keski-ikä oli 42 vuotta, 29 keski-ikä oli 42 vuotta ja vuonna 28 keski-ikä oli 41,5 vuotta. Hätäkeskusten henkilöstön keski-iässä ei ole merkittäviä muutoksia vuoteen 21 nähden. Päivystyshenkilöstö on pääsääntöisesti keski-iältään hallinnon henkilöstöä nuorempaa. Keski-ikä hallinto/päivystys 21 211 6 5 4 4545 38 45 4445 36 36 5353 48 49 4444 44 43 43 43 42 42 4 41 39 39 49 45 46 47 42 42 3736 4848 4 39 4544 45 46 4948 48 4848 45 4646 46 46 43 43 45 45 45 43 43 44 4 4 42 41 3 2 1 ESA HESA HÄME IKU KASU KEHÄ LAPPI LUMA PIKA PKA POHA POKA POSA SATA VASU 21 hallinto 211 hallinto 21 päivystys 211 päivystys KESKUS- HALLINTO

13 Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöstä suurimmat ikäryhmät olivat 3 34 ja 4 44. Ikärakenne painottuu ryhmittelyn keskivaiheille. Ikärakenne on hieman nuorempi kuin ikärakenne sisäasiainministeriön hallinnonalalla ja koko valtionhallinnossa. Hätäkeskuslaitoksen ikäjakauma 211 14 12 1 8 84 128 129 125 112 124 81 6 4 2 22 15 19 2 24 25 29 3 34 35 39 4 44 45 49 5 54 55 59 17 6 64 65 Ikäjakaumavertailu 211 35% 3% 25% 2% 15% 1% 5% % 3,4 3,8 2,7 28,2 29,3 29,4 3,3 29, 25,6 25,8 24,9 21,1 15 24 25 34 35 44 45 54 55 64 65 Koko valtionhallinto SM hallinnonala Hätäkeskuslaitos 2,7 13,4 11,9,4,1,

14 Ikäryhmässä 6 64 enemmistö on naisia, muuten ikäjakauma sukupuolittain noudattelee viraston yleistä sukupuolijakaumaa. Ikäjakauma/sukupuoli 9 8 7 6 5 4 3 2 1 16 6 31 53 4 88 4 83 72 73 46 15 19 2 24 25 29 3 34 35 39 4 44 45 49 5 54 55 59 6 64 65 Miehet Naiset 52 61 63 32 49 2 15 Hätäkeskuslaitoksen henkilöstön ikärakenne on hieman nuorempi kuin valtionhallinnossa yleensä.

15 3.2 eläköityminen 6 5 4 3 2 1 Osa-aika-/osatyökyvyttömyyseläke 28 211 1 2 2 28 29 21 Osa-aikaeläke Osatyökyvyttömyyseläke 1 2 5 1 3 211 Vanhuuseläkkeelle siirtyvien määrä on ollut nousussa, mutta vastaavasti työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien määrä on ollut laskussa. Htv-seurannan perusteella voidaan ennustaa henkilöstön eläköitymistä vanhuuseläkeiän perusteella. Vuosina 213 216 on jäämässä vanhuuseläkkeelle noin 39 henkilöä. Osa-aika- ja osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevien määrä on edelleen hyvin pieni. Eläkemuoto 28 29 21 211 212 Vanhuuseläke 9 13 16 18 14 (arvio) Työkyvyttömyyseläke 6 3 2 1 Yksilöllinen varhaiseläke 1 Yhteensä 16 16 18 19 14 Arvio vanhuuseläkkeelle siirtyvistä Hätäkeskuslaitoksessa 213 214 215 216 7 9 1 13

16 4 Henkilöstön osaamisen kehittäminen Yksi Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöstrategisista painopistealueista on henkilöstön osaamisen kehittäminen. Henkilöstön osaamisen kehittämisen tavoitteena on Hätäkeskuslaitoksen toiminnan tuloksellisuuden ja toiminnan laadun ylläpitäminen ja kehittäminen. Tavoitteena on turvata se osaaminen, jota tarvitaan Hätäkeskuslaitoksen tehtävien hoitamiseksi ja organisaation suorituskyvyn varmistamiseksi. Henkilöstön osaamisen kehittämisen tavoitteena on Hätäkeskuslaitoksen toiminnan tuloksellisuuden ja toiminnan laadun ylläpitäminen ja kehittäminen. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstön kehittämisen työvälineenä toimii vuonna 29 käyttöönotettu Henkilöstön kehittämisen käsikirja.

17 4.1 Henkilöstön koulutusrakenne Hätäkeskuslaitoksen henkilöstön koulutusrakennetta tarkastellaan Tilastokeskuksen koulutusluokituksen mukaisesti asteikolla 1,5 8. Kun luokituksessa on indeksiarvo 7, niin kaikki henkilöt ovat suorittaneet ylemmän korkeakoulututkinnon. Hätäkeskuslaitoksen koulutustasoindeksi vuonna 211 oli 4.1. Se on pysynyt ennallaan vuodesta 26 alkaen. Keskiasteen tutkinnon suorittaneita on yli puolet henkilöstöstä ja prosentuaalinen osuus (55 prosenttia) on kasvanut hieman. Korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneiden määrä on 16,7 prosenttia henkilöstöstä. Hätäkeskuslaitoksen koulutustasoindeksi on pysynyt ennallaan vuodesta 26.

18 4.2 Henkilöstön täydennyskoulutus Henkilöstökoulutus on Hätäkeskuslaitoksen henkilöstölleen hankkimaa tai itse järjestämää koulutusta. Hätäkeskuksissa tapahtuva täydennys- ja ylläpitokoulutus toteutetaan työvuorojen sallimissa puitteissa. Hätäkeskuslaitoksen keskushallinto järjesti 26 koulutustilaisuutta, joihin osallistui 456 henkilöä. Täydennyskoulutuksen sisältö painottui edellisen vuoden tapaan operatiiviseen ja hallinnolliseen koulutukseen. HAKMU-hankkeen Sali-projekti järjesti pohjoisen alueella (Oulun hätäkeskuksessa) päivystyshenkilöstön koulutusta 7 hengelle keväällä kaksi päivää ja syksyllä neljä päivää jokaiselle siirtyvälle päivystäjälle ja vuoromestarille. Koulutuksen sisältönä oli mm. uusiutuva operatiivinen ohjeisto, salitoiminnan roolijako, liikenneonnettomuudet sekä uudistetun ELS-tietojärjestelmän käyttö. Henkilöstökoulutusta ostettiin mm. Pelastusopistolta, Poliisiammattikorkeakoululta, Jyväskylän koulutuskeskuksesta sekä järjestettiin omin kouluttajavoimin. Tämän lisäksi hätäkeskukset järjestivät työpaikkakoulutusta omien koulutussuunnitelmiensa pohjalta. Henkilöstökoulutuksen luvut sisältävät sekä Hätäkeskuslaitoksen oman koulutuksen että ulkopuoliseen koulutukseen osallistumisen. Yhteenlaskettu henkilöstökoulutuksen laajuus vuonna 211 oli 4 495 oppimistyöpäivää eli 6 pv/htv ja euroja käytettiin 273 e/htv. Päivissä on huomioitu muutoskoulutuksiin osallistuneet, mutta ei siitä aiheutuneita matkustuskuluja. Verrattuna vuoteen 29 koulutuspäivien määrä ja koulutuksen budjetti on ollut hieman laskusuunnassa. Viraston yhteisen koulutuksen suunniteltu laajuus on pysynyt ennallaan, mutta koulutuksia on jouduttu perumaan osallistujien vähyyden vuoksi tai aloittamaan suunniteltua pienemmällä osallistujajoukolla. Hätäkeskuksissa annetun täydennyskoulutuksen määrä on ollut myös vähäisempää. Vuonna 211 täydennyskoulutuksen määrää ja budjettia suunnitellessa huomioitiin, että muutoskoulutus vie työaikaresursseja, jolloin pohjoisen hätäkeskuksista ei osallistuta viraston yhteisiin koulutuksiin. Vuoromestarien täydennyskoulutusohjelmaa ei myöskään aloitettu viime vuonna. Näin ollen koulutusten määrä ja budjetti oli vuodelle 211 pienempi kuin aikaisempina vuosina. Koulutuspanostus 29 21 211 pv / htv 7,6 pv 5 pv 6 pv / htv 73 565 273

19 4.3 Hätäkeskuspäivystäjien perustutkintokoulutus Hätäkeskuspäivystäjien perustutkintokoulutuksesta vastaa Pelastusopisto yhteistyössä Poliisiammattikorkeakoulun kanssa. Koulutuksen laajuus on 9 opintopistettä (op) ja opiskeluaika on 1,5 vuotta. Uudenmuotoista tutkintokoulutusta on järjestetty vuodesta 1997 alkaen. Tutkinnon suorittaneet vuosina 28 21 Koulutuksen aloittaneet Tutkinnon suorittaneet Virka Hätäkeskuslaitoksessa 1.1.211 21 48 42 22 29 48 24 19 28 24 57 55 Hätäkeskuspäivystäjien perustutkintokoulutuksesta vastaa Pelastusopisto yhteistyössä Poliisiammattikorkeakoulun kanssa.

2 4.4 Yhteistyö Pelastusopiston ja Poliisiammattikorkeakoulun kanssa Pelastusopisto on perustanut vuonna 28 hätäkeskuspäivystäjäkoulutuksen arviointi- ja kehitysryhmän, johon kuuluvat edustajat Pelastusopistosta ja Poliisiammattikorkeakoululta. Hätäkeskuslaitoksesta edustajia on kaksi henkilöä keskushallinnosta ja kolme hätäkeskuspäivystäjää. Ryhmä kokoontui neljä kertaa. 2. Täydennyskoulutuksen kehittäminen täydennyskoulutustarpeen ajankohtaiset teemat työnjako oppilaitosten, hätäkeskusten sekä Hätäkeskuslaitoksen keskushallinnon välillä. 3. Oppilaitosten, hätäkeskusten sekä Hätäkeskuslaitoksen keskushallinnon välinen muu koulutusyhteistyö Ryhmän tehtävänä on tarkastella hätäkeskuspäivystäjäkoulutusta työelämälähtöisesti, mm. seuraavien teemojen näkökulmista: 1. Hätäkeskuspäivystäjätutkinnon kehittäminen opetussuunnitelmat opintojaksopalautteet, tutkintopalautteet tutkinnon vaikuttavuus, toisin sanoen työelämäpalaute hätäkeskuksista päivystäjän ammattikuvan kehittymisen ennakointi päivystäjäkoulutuksen määrällinen tarve. Arviointi- ja kehitysryhmän tehtävänä on tarkastella hätäkeskuspäivystäjäkoulutusta työelämälähtöisesti.

21 5 työhyvinvointi Työhyvinvoinnin edistäminen on työpaikan omaa toimintaa, joka toteutetaan työnantajan ja henkilöstön yhteistyönä, ja jota työterveyshuolto, työsuojelutoiminta ja henkilöstöhallinto osaltaan tukevat. Työhyvinvoinnin edistäminen liittyy työn ja työympäristön kehittämiseen, työyhteisön ja työorganisaation toimivuuden parantamiseen sekä työntekijän terveyden ja ammatillisen osaamisen edistämiseen. Hätäkeskuslaitoksessa työhyvinvointi kuvataan laajana kokonaisuutena, johon kuuluvat seuraavat osaalueet: johtaminen, avoin ja vastuullinen työyhteisö, työkyky ja terveys sekä osaaminen. Hätäkeskuslaitoksessa työhyvinvoinnin kokonaisuuteen kuuluvat johtaminen, avoin ja vastuullinen työyhteisö, työkyky, terveys ja osaaminen. Laadukas työhyvinvointitoiminta on ennakoitua, suunnitelmallista ja aktiivista ja sen tulee olla luonteva osa työpaikan päivittäistä toimintaa. Tulosyksiköt laativat vuosittain tulossopimuksen yhteydessä työhyvinvointisuunnitelman, joka perustuu Hätäkeskuslaitoksen työhyvinvointimallin osa-alueisiin. Työhyvinvointisuunnitelman kehittämiskohteet valitaan vuosittain. Suunnitelman toteutumisen seuranta on osa tulosyksiköiden toiminnan tuloksellisuuden seurantaa.

22 5.1 Sairauspoissaolot Vuonna 211 koko henkilöstön sairauspoissaolojen määrä oli 16 työpäivää henkilötyövuotta kohden. Hätäkeskuslaitoksessa sairauspoissaolot ovat lisääntyneet hieman vuodesta 21. Vuonna 211 koko henkilöstön sairauspoissaolojen määrä oli 16 työpäivää henkilötyövuotta kohden, kun luku vuonna 21 oli 15,9 työpäivää henkilötyövuotta kohden. 29 luku oli 13,6. Jaksotyötä tekevien sairastavuus on huomattavasti suurempaa kuin päivätyötä tekevän hallintohenkilöstön. Keskuksen pitkät sairauspoissaolot nostavat keskuskohtaisia sairauspoissaolomääriä. * Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun (Poka) hätäkeskusten yhdistymisen myötä syntynyt Oulun hätäkeskus aloitti toimintansa 8.11.211. Kuvaajissa esitetään tiedot Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun (Poka) hätäkeskusten osalta erikseen vuoden lopun tilanteen mukaan. Sairauspoissaolot, työpäivää/htv 211 6 5 51 4 3 2 1 23 15 6 27 ESA HESA HÄME IKU Toiminta työpäivää/htv Hallinto työpäivää/htv 38 26 19 2 11 16 13 13 4 6 6 5 5 4 6 KASU KEHÄ LAPPI* LUMA PIKA PKA POHA 2 2 17 9 POKA* 16 12 POSA 18 5 SATA 1 9 VASU 1 KESKUS HALLINTO

23 Työterveyshuollon tuottaman tilaston mukaan yleisimmät sairauspoissaolon diagnoosit ovat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ja mielenterveyden häiriöt (sisältää mm. unihäiriöt). Diagnoosit ovat tyypillisiä istumatyötä ja vuorotyötä tekeville. Omaan ilmoitukseen perustuvat sairauspoissaolot ovat melko pieni osa sairauspoissaoloista. Omaan ilmoitukseen perustuva sairausopoissaolo 211, työpäivää/htv 3,5 3,3 3, 2,8 2,5 2,3 2, 1,8 1,5 1,3 1,,8,5,3, 1,9 1,5 1,6 43 1,3 ESA HESA HÄME IKU KASU 1,9 1,7 2,4 2,4 1,6 KEHÄ LAPPI* LUMA PIKA PKA POHA 3,4 2, 2, 1,8 POKA* POSA SATA 2,4 VASU 1, KESKUS HALLINTO

24 5.2 Työtyytyväisyys Henkilöstön työtyytyväisyyttä on mitattu valtionhallinnossa käytössä olevalla työtyytyväisyysbarometrilla. Työtyytyväisyys 29 211 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1,5 ESA HESA HÄME IKU KASU KEHÄ LAPPI LUMA PIKA PKA POHA POKA POSA SATA VASU KESKUS HALLINTO 3,17 2,99 2,92 3,11 3,21 3,11 3,47 3,61 3,25 3,41 3,38 3,3 3,7 3,2 3,5 3,29 2,99 2,95 2,64 3,26 2,36 2,79 3,15 3,3 3, 3,8 2,92 3,7 3,3 3,3 3,42 3,43 3,19 3,38 3,23 3,13 3,43 3,15 3,39 3,31 2,98 3,43 3,45 3,18 3,25 3,42 3,9 3,18 29 21 211

25 5.3 Tyky- ja virkistystoiminta Hätäkeskuslaitoksen toimipisteet tukevat henkilöstönsä työkykyä järjestämällä TYKY- ja virkistystoimintaa. Toimintaa varten on budjetoitu 3 e/htv. Jokainen toimipiste laatii suunnitelman rahan käytöstä. Toimipisteet tukevat henkilöstönsä työkykyä järjestämällä TYKY- ja virkistystoimintaa. Hätäkeskuslaitoksen valtakunnalliset teemapäivät ja tapahtumat: salibandyturnaus Jyväskylässä, isäntänä Keski-Suomen hätäkeskus Hiljaisuuden viikko -teemaviikko Taukojumppa-teemaviikko Kesäksi kuntoon -kuntokampanja.

26 5.4 Kuntoutus Työssäjaksamiseen pyritään vaikuttamaan myös kuntoutuksen avulla. Kelan järjestämä Aslak-kuntoutus on varhaiskuntoutusmuoto, jolla pyritään työntekijän työ- ja toimintakyvyn edistämiseen ja elämänhallinnan parantamiseen. Ryhmäkoko on 1 henkilöä. Kuntoutus toteutetaan Siilinjärvellä Kunnonpaikassa. Hätäkeskuslaitos on vuosittain järjestänyt henkilöstölle kaksi Aslak-kuntoutusjaksoa. Vuonna 211 kohderyhmänä olivat hallinto ja päivystyshenkilöstö. Vuonna 21 kohderyhmänä olivat päivystyshenkilöstö, sekä johto ja esimiestason henkilöstö. Vuonna 29 kohderyhmänä olivat päivystyshenkilöstö, sekä sihteerit ja asiantuntijat. Hätäkeskuslaitoksessa otetaan käyttöön vuonna 212 uutena kuntoutusmuotona TYK-kuntoutus, joka on tarkoitettu henkisen ja fyysisen työkyvyn parantamiseksi ja ylläpitämiseksi. Ryhmä on tarkoitettu 6 8 henkilölle kohderyhmänä hätäkeskuspäivystäjät. TYK-kuntoutus toteutetaan Ikaalisten kylpylässä. Tärkeänä osana työssäjaksamista tukemassa on myös Hätäkeskuslaitoksessa järjestettävä kuntoutustoiminta.

27 5.5 Työnohjaus Työnohjauksessa käsitellään työhön, työyhteisöön ja toimintatapoihin liittyviä kokemuksia ja kysymyksiä. Työnohjaus on koulutetun työnohjaajan ohjaamaa tavoitteellista ja luottamuksellista yksilö- ja pienryhmätoimintaa, jossa käsitellään muun muassa työhön, työyhteisöön, työtilanteisiin ja erilaisiin toimintatapoihin liittyviä kokemuksia, kysymyksiä ja tunteita. Hätäkeskuslaitoksessa toimipisteille on annettu erillisillä määrärahoilla mahdollisuus työnohjaukseen. Noin puolet viraston toimipisteistä on järjestänyt työnohjausryhmiä vuonna 211. 5.6 Työtapaturmat Vuosi 28 29 21 211 Lkm 21 12 8 18 Työtapaturmista johtuvia poissaoloja vuonna 211 oli 18 tapausta, joista kertyi poissaolopäiviä 645 päivää. Vuonna 21 tapauksia oli 8 ja poissaolopäiviä oli 64 päivää. Vuonna 29 työtapaturmia oli 12 ja poissaolopäiviä oli 641 päivää. Hätäkeskuslaitoksen työympäristössä yleisimpiä työtapaturmia ovat työmatkalla sattuneet tapaturmat (liukastuminen, kaatuminen).

28 6 työsuojelu Työsuojelu on osa Hätäkeskuslaitoksen ja henkilöstön yhteistoimintaa. Jokaisessa hätäkeskuksessa toimii työsuojelutoimikunta, johon kuuluvat työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua sekä työsuojelupäällikkö. Koko Hätäkeskuslaitosta koskevat työsuojelun yhteistoiminta-asiat, työn ja työpaikan terveellisyyteen ja turvallisuuteen sekä työntekijöiden hyvinvointiin liittyvät asiat käsitellään edustuksellisena yhteistoimintana Hätäkeskuslaitoksen työsuojelun keskustoimikunnassa. Keskustoimikunta kokoontuu tarvittaessa, vähintään kaksi kertaa vuodessa. Keskustoimikunnan jäsenistä kaksi edustaa Hätäkeskuslaitosta, muut keskustoimikunnan jäsenet edustavat henkilöstöä, heitä edustavien sopijaosapuolien nimeäminä: Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Palkansaajajärjestö Pardia ry ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry. Jokaisessa hätäkeskuksessa toimii työsuojelutoimikunta. Toimintavuonna ei järjestetty viraston yhteistä työsuojelukoulutusta, vaan valtuutetut ja päälliköt hakeutuivat Työterveyslaitoksen koulutuksiin. Hätäkeskuslaitoksen omat työsuojelun neuvottelupäivät järjestettiin marraskuussa.

29 7 Työterveyshuolto Työnantajan velvollisuutena on järjestää työterveyshuolto työntekijöilleen. Tällä pyritään työstä johtuvien terveysvaarojen ehkäisemiseen, työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseen ja kehittämiseen sekä työolojen kehittämiseen. Toimintaa säätelee työterveyshuoltolainsäädäntö. Hätäkeskuslaitos ostaa työterveydenhuollon palvelut Suomen Terveystalo Oy:ltä, jonka sopimus on voimassa 3.6.214 asti. Sopimus työpaikkaterveyshuollon palveluista sisältää toiminnan suunnitteluun osallistumisen, raportoinnin, työpaikkaselvitykset, työyhteisöjen hyvinvointitutkimukset, työhöntulotarkastukset, terveydenseurantatarkastukset sekä työkyvyn ja kuntoutustarpeen arvioinnin. Palveluihin kuuluvat myös työhyvinvointia edistävä ja työssä selviytymistä tukeva toiminta. Hätäkeskuslaitoksen työterveyshuollon kustannuksista on vähennetty Kelan palauttamat kustannukset. Työterveyshuollon kustannukset vuonna 211 olivat noin 359 euroa. Kustannukset ovat laskeneet vuoteen 21 nähden 8 prosenttia. Vuonna 21 kaikki tulosyksiköt siirtyivät käyttämään samaa palveluntuottajaa. Suuri kustannusten nousu vuodesta 29 vuoteen 21 selittyy osittain uuden palveluntuottajan käyttöönottoon liittyvillä työpaikkaselvityksillä ja valtakunnallisen ohjausryhmän toiminnan käynnistämisellä. Jos verrataan vuotta 211 vuoden 28 kustannuksiin, on nousua tullut 46 prosenttia. Työterveyden kustannukset 28 211 45 4 35 3 25 2 15 1 5 39 733 359 42 246 416 267 483 28 29 21 211

3 8 Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo tarkoittavat samaa asiaa: tasavertaisten mahdollisuuksien varmistamista kaikille sukupuolesta, iästä, etnisestä tai kansallisesta alkuperästä, kansalaisuudesta, kielestä, uskonnollisesta vakaumuksesta, mielipiteestä, vammasta, terveydentilasta, seksuaalisesta suuntautumisesta tai muusta henkilöön liittyvästä syystä riippumatta. Yhdenvertaisuuslaki ja sisäasiainministeriön yhdenvertaisuussuunnitelma 29 211 velvoittavat viranomaisia ja virastoja edistämään yhdenvertaisuutta. Kaikkien sisäasiainministeriön alaisten virastojen tulee laatia yhdenvertaisuussuunnitelma. Hätäkeskuslaitos asetti 8.6.29 yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotyöryhmän, jonka tehtävänä oli kartoittaa Hätäkeskuslaitoksen nykytilannetta yhdenvertaisuuskysymyksissä sekä tehdä esitys yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmaksi. Suunnitelma yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämiseksi Hätäkeskuslaitoksessa on laadittu työryhmän esittämien linjausten pohjalta. Hätäkeskuslaitoksessa on laadittu Työhyvinvoinnin käsikirja sekä Henkilöstön kehittämisen käsikirja, jotka ohjaavat viraston toimintaa työhyvinvoinnin kehittämisessä. Työhyvinvoinnin käsikirjassa on toimintaohjeet kaikkinaisen häirinnän torjumiseksi työyhteisössä. Yhdenvertaisuuslaki ja sisäasiainministeriön yhdenvertaisuussuunnitelma 29 211 velvoittavat viranomaisia ja virastoja edistämään yhdenvertaisuutta.

Hätäkeskuslaitos PL 112, FI-28131 PORI hatakeskuslaitos@112.fi etunimi.sukunimi@112.fi Nödcentralsverket PB 112, FI-28131 BJÖRNEBORG hatakeskuslaitos@112.fi fornamn.efternamn@112.fi 112.fi