Pirkanmaan kuntapäivä, Tampere 21.11.2014 Kuntien taloudellinen toimintaympäristö, Sote-uudistus, tulevaisuuden kunta Soten jälkeen Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja
Kesäkuu kriteerit 2012 2013 Aluekierros ja kuntien kuuleminen Rakennelakityöryhmä Metropoliselvitys 5.3.2013 Lakiluonnos ja HE eduskunnalle Uudistusten aikataulut Arvio uudistuksesta 21.1.2014 ja 4/2014 Selvitysalueiden muodostaminen ja kuntien selvitykset (aikataulusta säädetään erikseen) Kuntien II kuulemiskierros 7.3.2013 Kuntien lausunnot 22.5.2013 Kuntien ilmoitus selvityskumppaneista 2.12.2013 2014 2015 2016 Kuntarakennelaki voimaan 1.7.2013 Rakennelain täydennys Lausunnot 31.3.2014 Mahdolliset valtion käynnistämät erityisselvitykset, ainakin 12 kaupunkiseutua Selvitysalueesta poikkeaminen Kuntien yhdistymiset voimaan 2015 2017, kuitenkin viimeistään 1.1.2017 Kuntien tehtävien kartoitus Kuntien velvoitteiden vähentäminen Kuntien velvoitteiden vähentäminen, kokeilut Kuntalain kokonaisuudistus Luonnos laista 15.4.2014 mennessä Kuntien lausunnot 5/14 31.8.2014 HE + eduskuntakäsittely Uusi kuntalaki voimaan (Voimaan suurilta osin 1.1.2017) Sote Palvelurakennetyöryhmä 11.1.2013 Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen selvityshenkilön esitys 2013 loppuun HE + eduskuntakäsittely mennessä Kuntien lausunnot 17.1. ja 4.4.2014 Sote-selvityshenkilöt 19.3.2013 Sote järjestämislaki väliraportti 30.6.2013. loppuraportti 31.12.2013 Hallituksen sote- ja kuntauudistustyöryhmä15.5. Kuntien lausunnot 11.10.2013 2 Kuntien lausunnot 13.3.2014 HE luonnos 08/ 2014 Puheenjohtajien sopimus 23.3.2014 Eduskuntakäsittely Kuntien lausunnot HE luonnoksesta 08-10/2014 Parlamentaarinen valmisteluryhmä Uusi kuntien valtionosuusjärjestelmä voimaan Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki voimaan Sote-alueen perussopimus 31.10.2015 Aluekierros toimeenpanosta Halukkuus tuottamisvastuuseen 1.2.2016 Sote-alueet: Kuntayhtymä aloittaa viimeistään 1.1.2016 Toiminnassa viim. 1.1.2017 Tuotantokunta/kuntayhtymä aloittaa viimeistään 1.1.2017 2
Sote-uudistus loppusuoralla Puolueiden puheenjohtajien sopimus 23.3.2014 loi uudistukselle uuden pohjan: järjestämisvastuu 5 sotealueelle Parlamentaarinen työryhmän linjaus 14.11.2014: tuotantovastuu 19 kuntayhtymälle (vastuukuntamalli kuntien niin sopiessa myös mahdollinen) Useat asiat auki viimeistelyvaiheessa, mm:» Rahoitus: lakiluonnoksen 33 ja 34 :t/tuotantokorvauksesta linjaus järjestämispäätöksessä, miten investoinnit/pääomakustannukset rahoitetaan» Päätöksenteko: riittääkö kuntien edustajien kokous vai tarvitaanko väliin päätöksentekoelintä, joka mm. valitsisi ja tarvittaessa erottaisi hallituksen» Perustuslailliset kysymykset mm. toteutuuko kansanvalta, kunnille tehtäviä vain lailla/järjestämispäätös, miten lähipalvelut turvataan jne Lakiesitys annettava lähipäivinä, jotta aikataulullisesti eduskunta ehtisi esityksen käsittelemään 3
Mitä kunta on soten jälkeen? Sote-uudistus siirtää järjestämisvastuun kunnilta sotekuntayhtymille, tuotantovastuu kuntayhtymille. Kunnan rooli jatkossakin: palveluiden järjestäjä/tuottaja, kansanvallan kanava/kansalaisten itsehallinnollinen yhteisö sekä elinvoiman edistäminen. Kunnille jäävät muut entiset tehtävät: päivähoito, esi- ja perusopetus, ympäristö- ja kunnallistekniikka jne. sekä erityisesti paikallisen elinvoiman edistäminen. Kunnan käsite sekä ylikunnallisten kuntatehtävien organisointi olisi tärkeää selvittää ja määritellä parlamentaarisesti eduskuntavaalikauden jälkeen. 4
Kunta elinvoimapolitiikan moottorina Kunnan keskeinen tehtävä on elinvoiman edistäminen se on palautettava kunnan strategisen johtamisen keskiöön, siihen on varattava riittävät voimavarat Kunta on entistä selkeämmin verkostojen johtaja, niiden kutoja elinvoimapolitiikassa kaikki keskeiset toimijat toimimaan samaan suuntaan Saavutettavuuden varmistaminen Tonttitarjonta, liikenneratkaisut, sujuva kaavoitus, kunnan rooli kiinteistömarkkinoilla, keskustojen elävöittäminen, vajaakäyttöisten tilojen uusiokäyttö Houkutteleva kunta: mm. suvaitsevuuden edistäminen, segregaation torjunta, opiskelijakaupunkikonseptin luominen, matkailun edistäminen kasvualana ja vetovoiman mittarina, kulttuurin monipuolinen edistäminen, kuntalaisten aktivointi esim kunnanosatapahtumat Osaava työvoima: koulutus, houkuttelevuus, ulkomaalaisille suunnatut palvelut/työperäinen maahanmuutto Yritysten innovaatio- ja uusiutumiskyvyn tukeminen mm. yliopistojen edellytysten kehittäminen, paikkakunnan yritysten avainklustereiden ja uusien kasvualojen kehitysohjelmat osaksi kasvusopimusta Hankinnat yritystoiminnan vipuna Kuntakonsernin kaikki osat elinvoimaa edistämään Yrittäjyyden edistäminen 5
Kuntapalveluiden rahoituksesta Kuntapalveluiden rahoitus kansallisesti, alueellisesti ja paikallisesti on ratkaisevasti riippuvaista yleisestä talous- ja työllisyyskehityksestä sekä valtion toimenpiteistä ja valtion luottoluokituksesta. Talouden heikot kehitysnäkymät vaikuttavat myös kuntien palveluiden rahoitukseen. Samaan aikaan, kun kuntien tuloja leikataan, lisätään yhä kuntien tehtäviä ja kuntien toimintaa ohjaavia normeja sadoilla miljoonilla. Hallituksen päättämä tehtävien ja velvoitteiden purkuohjelma supistuneena helpottanee tilannetta hieman, mutta vasta viiveellä. Sote-uudistus onnistuessaan voi tuoda säästöjä joskus vuosikymmenen lopulla. Viime vuoden tilinpäätöksiin vaikuttuvat monet kertaerät, erityisesti verotuksessa. Tämän vuoden tuloksia parantaa erityisesti liikelaitosten yhtiöittämiset 1-1,4 mrd. Ammattikorkeakoulujen ym. yhtiöittäminen vähentävät kuntien menoja. 6
% Kuntien vuosikate % poistoista 2000 2013 Pirkanmaa 250 200 Pirkanmaa Koko maa 150 100 50 0 2000 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 Lähde: Tilastokeskus 7 21.11.2014 Timo Kietäväinen
Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Pirkanmaa yhteensä 900 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 2000 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 Vuosikate Poistot Investointien omahankintamenot (investointimenot rahoitusosuudet investointimenoihin) 800 700 600 500 400 300 200 100 0 8 21.11.2014 Timo Kietäväinen Lähde: Tilastokeskus
Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Tampereen seutukunta 900 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 2000 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 Vuosikate Poistot Investointien omahankintamenot (investointimenot rahoitusosuudet investointimenoihin) 800 700 600 500 400 300 200 100 0 9 21.11.2014 Timo Kietäväinen Lähde: Tilastokeskus
Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Pirkanmaa pl. Tampereen seutukunta 900 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 2000 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 Vuosikate Poistot Investointien omahankintamenot (investointimenot rahoitusosuudet investointimenoihin) 800 700 600 500 400 300 200 100 0 10 21.11.2014 Timo Kietäväinen Lähde: Tilastokeskus
250 Pirkanmaan kuntien vuosikate sekä tilikauden tulos vuosina 2000-2013, milj. 250 200 200 150 150 100 100 50 50 0 0-50 -100 Vuosikate Tilikauden tulos 2000 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 Lähde: Tilastokeskus -50-100 11 21.11.2014 Timo Kietäväinen
3 000 Kuntien lainakanta sekä rahavarat 31.12.2000 2013, /as. Pirkanmaa 2 500 2 000 Rahavarat, Pirkanmaa Rahavarat, koko maa Lainakanta, Pirkanmaa Lainakanta, koko maa 1 500 1 000 500 0 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 12 Lähde: Tilastokeskus
800 700 600 500 400 300 200 100 0 Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit Kaikki kunnat, /asukas 1997 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13* Vuosikate Poistot Investointien omahankintamenot 800 700 600 500 400 300 200 100 0 13 Lähde: Tilastokeskus
Kuntatalouden tulosta parantaneita tekijöitä v. 2013 Suuri kunnallisverojen kasvu (6,7 %): Vuosimuutos yhteensä, milj. 1 120 siitä, milj. : Jako-osuuksien oikaisut ( rytmihäiriö ) 474 siitä elokuun ylimääräinen oikaisu (kertaerä) 223 Tilitysuudistus: tammikuu > joulukuu (kertaerä) 200 Kuntien tuloveroprosenttien korotukset 133 Muut tekijät (mm. palkkasumman kasvu) 313 Kuntien henkilöstösopeutus: KT Kuntatyöantajien selvitys, milj. 400 Vuoden 2013 toimenpiteet yhteensä, milj. : Verotustekniset toimenpiteet 674 Tuloveroprosenttien korotukset 133 Henkilöstösopeutukset (KT) 400 = Yhteensä 1 207 (Lisäksi satunnaiset erät, kuten yhtiöittämiset ja muut organisaatiomuutokset) 14
Kuntien vuosikate % poistoista maakunnittain vuosina 2012 2013 Kaikki kunnat: 2012 2013* Kanta-Häme Kainuu Etelä-Karjala Uusimaa Satakunta Pohjois-Karjala Lappi Keski-Pohjanmaa Ahvenanmaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Kymenlaakso Etelä-Savo Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Pohjanmaa Keski-Suomi Päijät-Häme Etelä-Pohjanmaa 2013* 2012-20 0 20 40 60 80 100 120 140 160 15 Lähde: Tilastokeskus
Kuntien vuosikate % poistoista kuntakoon mukaan 2011 2013 Kunnan asukasluku 31.12.2013-2000 2001-6000 6001-10000 10001-20000 2013* 2012 2011 20001-40000 40001-100000 100001- Kaikki kunnat 0 20 40 60 80 100 120 140 160 Lähde: Tilastokeskus 16
Kuntien lainakanta maakunnittain vuosien 2012 2013 lopussa, /asukas Kaikki kunnat: 2012 2013* Satakunta Pohjois-Karjala Pirkanmaa Ahvenanmaa Kainuu Lappi Pohjois-Savo Varsinais-Suomi Etelä-Karjala Uusimaa Kanta-Häme Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Etelä-Savo Keski-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Kymenlaakso Päijät-Häme Keski-Pohjanmaa 2013* 2012 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 4500 5000 17 Lähde: Tilastokeskus
Budjettiriihen päätösten kuntavaikutuksista Esityksen loppusumma menot 53,7 mrd. /tulot 49,2 mrd, valtion velka nousee 48,5 %/BKT ja julkinen velka 60 %/BKT Budjettiesitys kiristää kuntataloutta useilla sadoilla miljoonilla» Valtiovarainministeriön arvio yhteisvaikutuksesta: kuntataloutta kiristävä yli 200 milj. euroa Kuntien peruspalvelujen valtionosuus vähenee hieman yli 25 %:iin = 4 %-yksikön pudotus/rahoitusperiaatteen toteutuminen? Tehtävien ja velvoitteiden vähentämisestä konkretisoitu 350 milj. Uutena välineenä valmistellaan sote-kustannusten hallintajärjestelmä, jolla aiotaan saada aikaan 650 milj. kustannussäästöt. Kiinteistöveron lailla tehtävän ala- ja ylärajan korotus ja sotemaksujen korotus imuroidaan valtionosuusleikkauksilla valtiolle korkojen kera Verovähennykset korvataan kunnille hallitusohjelman mukaan 18
Budjettiriihen päätösten kuntavaikutuksista Työmarkkinatukiuudistuksesta aiheutuvat kokonaan uudet kustannukset kunnille noin 160-170 milj ja 500-päiväisten määrän lisääntymisen kautta lisää n. 80 milj. vrt 2013 taso. Vastaantulona kuntien yhteisövero-osuutta nostetaan 75 milj., joka jaetaan valtionosuusjärjestelmää muuttamalla oikein kuntakohtaisesti työmarkkinatuen saajien suhteessa. Valmisteilla oleva palkkatukiuudistus lisää kuntien työllistämiskustannuksia vuoden 2014 volyymeillä arviolta 30-40 milj. Kuntavetoisten työvoiman palvelukeskukset lakisääteistetään, kunnat nimeävät johtajat. Johtajien toimivalta epäselvä. Sosiaalihuoltolaki yli 120 milj. (budjetissa kustannukset 32 milj. ) ja asiakasmaksuasetus vähentää kuntien maksutuloja min yli 100 milj. vuonna 2016 (esitys valmistelussa). Oppivelvollisuuden pidentämisestä luovuttiin, tilalle opetuksen kehittämiseen lisää rahaa, mikä lisää myös kuntien menoja.
Kuntien maksuosuus ( ) työmarkkinatuesta 500 000 000 450 000 000 400 000 000 350 000 000 300 000 000 250 000 000 Kuntien maksuosuus ( ) työmarkkinatuesta 200 000 000 150 000 000 100 000 000 50 000 000 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 20
Palkat Yhteensä Ostot Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd. Toimintamenot yht. Muut henkilöstömenot Ostot Avustukset Korkomenot Investoinnit Muutosprosentti: Toimintamenot yht. Palkat Menot yhteensä 2012 37,44 16,29 4,85 13,39 2,24 0,33 4,59 42,36 5,0 4,1 5,4 5,1 2013* 38,39 16,38 4,96 13,90 2,36 0,30 4,70 43,39 2,5 0,6 3,9 2,4 2014** 1) 38,78 16,32 4,90 14,41 2,43 0,31 6,90 45,99 1,0-0,4 3,6 6,0 2015** 38,99 16,15 4,83 14,94 2,61 0,34 4,61 43,95 0,5-1,0 3,7-4,5 1) Vuodesta 2014 lähtien menojen tasoon vaikuttaa kunnallisten liikelaitosten ja ammattikorkeakoulujen yhtiöittäminen 2016** 39,98 16,40 4,88 15,58 2,65 0,40 4,64 45,02 2,5 1,5 4,3 2,4 2017** 40,94 16,62 4,92 16,25 2,69 2018** 42,10 16,89 4,99 17,02 2,73 Muut toimintamenot 0,67 0,78 0,73 0,47 0,47 0,47 0,47 Lähde: Vuodet 2012 2013 Tilastokeskus. Vuosien 2014 2018 arviot PPB 15.9.2014 0,49 4,64 46,07 2,4 1,4 4,2 2,3 0,64 4,64 47,38 2,8 1,7 4,8 2,8 21
% 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0-1 -2-3 -4-5 -6 8,6 Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen kasvuprosentit 1991 2018 0,0-5,1-0,5 5,0 5,6 1) 2,9 2,8 5,2 7,2 5,1 5,2 5,2 4,5 4,6 5,0 7,9 4,2 4,2 5,4 5,0 2,5 1,0 0,5 2) 2) 2,5 2,4 2,8 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14a 15a 16a 17a 18a 1) Mm. opetustoimen ylläpitäjämallin vuosi 1997 ei ole vertailukelpoinen aikaisempien vuosien kanssa 2) Vuosina 2014 2015 toimintamenojen kasvua hidastaa kunnallisten ammattikorkeakoulujen sekä liikelaitosten yhtiöittäminen. 22 Lähde: Vuodet 1991 2013 Tilastokeskus. Vuosien 2014 2018 arviot PPB 15.9.2014.
Kuntien verotulot vuosina 2012 2018, mrd. (painelaskelma, kuntien veroprosentit pidetty 2014 2018 samoina) Verolaji 2012 2013* 2014** 2015** 2016** 2017** 2018** Kunnallisvero 16,84 17,97 18,25 18,46 19,05 19,73 20,38 Yhteisövero 1,21 1,31 1,39 1,47 1,31 1,39 1,45 Kiinteistövero 1,27 1,36 1,51 1,59 1,62 1,65 1,68 Verotulot yhteensä 19,32 20,63 21,15 21,52 21,98 22,77 23,51 Muutos, %: Kunnallisvero 3,9 6,6 1,6 1,2 3,2 3,5 3,3 Yhteisövero -26,9 8,2 6,1 5,8-11,2 6,5 4,1 Kiinteistövero 5,7 7,2 10,9 5,2 1,9 1,9 2,0 Verotulot yhteensä 1,3 6,8 2,5 1,8 2,1 3,6 3,2 Tuloveroprosentti, keskim. 19,24 19,38 19,74 19,74 19,74 19,74 19,74 Yhteisöveroprosentti 24,5 24,5 20,0 20,0 20,0 20,0 20,0 Osuus yhteisöverosta, % 28,34 29,49 35,56 36,36 1) 30,30 30,30 30,30 1) Työmarkkinatuen rahoitusvastuun siirtoa kunnille on kompensoitu nostamalla kuntien yhteisöveron jako-osuutta vuodesta 2015 lähtien 1,81 prosenttiyksikköä Lähde: Vuodet 2012 2013 Tilastokeskus. Vuosien 2014 2018 arviot PPB 15.9.2014. 23
Valtion ja kuntien verorahoitus vuonna 2013, mrd. Tilinpäätösten mukaan Rahoitus lakisääteisiin tehtäviin Valtionosuudet 8,3 KUNNAT verotulot 20,6 1,3 VALTIO verotulot 38,7 27,7 1,4 18,0 5,6 3,2 2,2 Alv ja muut verot Kiinteistövero Vero ansiotuloista 24 Yhteisövero Vero pääomatuloista
Vuosien 2012-2017 leikkaukset kuntien peruspalvelujen* valtionosuuteen, milj. 0-200 -400-631 -631-631 -631-631 -631 Tehdyt päätökset alentavat valtionosuuksien vuositasoa hallituskaudella (v. 2015) 1,4 mrd. euroa eli noin 15 % -600-800 -1000-631 -125-125 -125-125 -125-756 -362-362 -362-362 Vuosille 2012 2017 kohdistuneiden leikkausten johdosta kunnilta jää saamatta peruspalvelujen valtionosuuksia 6,9 mrd. -1200-1400 -1600-1 118 Yht. -296-188 -188-188 -108-108 -108-40 -40-1 414-50 -1 454-1 504 2012 2013 2014 2015 2016 2017 mm. sosiaali- ja terveystoimi sekä esi- ja perusopetus Tämän lisäksi OKM:n leikkaukset: vuonna 2013 92 milj., vuonna 2014 77 milj. ja vuonna 2015 102 milj. 25-108 = Kiinteistöverojen rajojen noston (48 milj. ) sekä sosiaali- ja terveystoimen maksujen korotusten (40 milj. ) hyödyn leikkaaminen kunnilta valtionosuutta vähentämällä sekä harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen poistaminen (20 milj. )
Toimintakate Verotulot Kuntien ja kuntayhtymien talous, mrd. Käyttötalouden valt.os. Muut rahoituserät, netto Vuosikate Poistot Satunnaiset erät, netto Tilikauden tulos (painelaskelman mukaan) Tulorah. korjauserät -0,55-0,60-1,60-0,48-0,45-0,45-0,45 Tulorahoitus 1,49 2,46 2,34 1,59 1,36 1,40 1,24 Investoinnit, netto -3,47-3,55-3,16-3,46-3,50-3,50-3,50 Rahoitusjäämä 2) -1,98-1,09-0,82-1,87-2,14-2,10-2,25 Lainakanta Rahavarat 2012-25,80 19,32 8,07 0,20 1,79-2,40 0,25-0,36 13,81 4,20 2013* -26,43 20,63 8,28 0,21 2,69-2,62 0,37 0,43 15,56 5,16 2014** -26,88 21,15 8,09 0,21 2,56-2,72 1,37 1,21 17,21 5,19 2015** -27,95 21,52 7,96 0,24 1,77-2,70 0,30-0,63 19,13 5,15 2016** -28,69 21,98 8,08 0,18 1,54-2,80 0,27-0,99 21,28 5,06 1) Kunnallisten liikelaitosten yhtiöittäminen parantaa vuonna 2014 tilikauden tulosta arviolta noin 1 miljardia euroa. 2) Rahoitusjäämä = Toiminnan ja investointien rahavirta = Tulorahoitus + investoinnit, netto Tulorahoitus = Vuosikate + satunnaiset erät, netto + tulorahoituksen korjauserät 26 1) 2017** -29,43 22,77 8,14 0,09 1,58-2,90 0,27-1,06 23,41 4,99 2018** -30,30 23,51 8,27-0,05 1,42-3,00 0,27-1,31 25,71 4,93 Lähde: Vuodet 2012 2013 Tilastokeskus. Vuosien 2014 2018 arviot PPB 15.9.2014.
4,0 Vuosien 2012 2017 valtionosuusleikkausten vaikutus kuntasektorin vuosikatteeseen Ilman valtionosuusleikkauksia kuntatalous olisi tasapainossa! 3,5 3,0 0,76 1,12 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,63 1,41 1,45 1,50 1,50 0,0 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13* 14** 15** 16** 17** 18** Vuosikate Valtionosuusleikkaukset vuositasolla Poistot Nettoinvestoinnit Ilman vuosien 2012 2017 peruspalvelujen valtionosuusleikkauksia kuntatalous olisi vuosina 2014 2018 tasapainossa (vuosikate suhteessa poistoihin keskimäärin 113 %) Lähde: Vuodet 2000 2013 Tilastokeskus. Vuosien 2014-2018 ennusteet PPB 15.9.2014 27
% 20,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2015 Kuntien lkm 20,0 181 180 19,5 156 160 19,0 18,5 18,0 17,5 125 114 101 101 105 79 81 87 77 87 83 108 93 136 140 119 106 67 91 119 98 140 120 100 80 17,0 16,5 38 56 41 54 49 60 40 16,0 9 5 10 20 15,5 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15* Keskimääräinen tuloveroprosentti Tuloveroprosenttia nostaneiden kuntien lkm (vuoden 2009 luku ei sisällä kuntaliitoksissa mukana olleita kuntia) 0 18.11.2014
Kuntien tuloveroprosenttien muutokset 2014-2015 Lähde: Kuntaliiton tiedustelu Tuloveroprosentti nousi yhteensä 98 kunnassa Korotus 1 %-yksikköä: Haapajärvi Juupajoki Kihniö Kivijärvi Kuhmoinen Laukaa Masku Padasjoki Pieksämäki Pukkila Punkalaidun Rautavaara Ruokolahti Tuusniemi Utajärvi Vöyri Ei muutosta (219 kuntaa) Korotus 0,25 %-yks. (14) Korotus 0,50 %-yks. (54) Korotus 0,75 %-yks. (14) Korotus 1,00 %-yks. (16) = maakuntakeskus 18.11.2014 Kuntarajat: MML
Kuntien tuloveroprosentit vuonna 2015 Lähde: Kuntaliiton tiedustelu Keskimääräiset prosentit koko maassa: - verotettavilla tuloilla painotettu 19,84 % - aritmeettinen keskiarvo 20,53 % Korkeimmat: Matalimmat: Kitee 22,50 Kauniainen 16,50 Orivesi 22,25 Brändö 16,75 Outokumpu 22,25 Lemland 16,75 Ruovesi 22,25 Saltvik 16,75 Siikalatva 22,25 Jomala 17,00 Haapajärvi 22,00 Föglö 17,25 Hankasalmi 22,00 Hammarland 17,25 Isojoki 22,00 Geta 17,50 Jalasjärvi 22,00 Maarianhamina 17,75 Karijoki 22,00 Espoo 18,00 Kauhajoki 22,00 Eurajoki 18,00 Mänttä-Vilppula 22,00 Sottunga 18,00 Paltamo 22,00 Eckerö 18,50 Pukkila 22,00 Helsinki 18,50 Raasepori 22,00 Kumlinge 18,50 Rautalampi 22,00 Naantali 18,50 Reisjärvi 22,00 Vårdö 18,50 Savonlinna 22,00 Inari 19,00 Siikajoki 22,00 Kerava 19,00 Suonenjoki 22,00 Kurikka 19,00 Teuva 22,00 Luhanka 19,00 Tuusniemi 22,00 Rauma 19,00 Urjala 22,00 Sysmä 19,00 Veteli 22,00 Vantaa 19,00 Vimpeli 22,00 Tuloveroprosentti 2015: 16,50 19,25 (28) 19,50 20,25 (78) 20,50 20,75 (80) 21,00 21,50 (97) 21,75 22,50 (34) = maakuntakeskus 18.11.2014 Kuntarajat: MML
Valtionosuusuudistus: Muutoksen laskennallinen vaikutus kunnan tuloveroprosenttiin Lähde: VM/Kunta- ja aluehallinto-osasto 9.4.2014 Suurin laskennallinen vaikutus tuloveroprosenttiin: Merikarvia +5,0 prosenttiyksikköä Pienin laskennallinen vaikutus tuloveroprosenttiin: Evijärvi -2,9 prosenttiyksikköä Laskennallinen vaikutus tuloveroprosenttiin, prosenttiyksikköä: +2,50 +6,00 (34 kpl) +1,00 +2,49 (66 kpl) +0,00 +0,99 (101 kpl) -0,00-0,99 (77 kpl) -1,00-2,70 (26 kpl) Maakuntakeskus 31 Kuntarajat: Mml
Dia 1. Valtionosuusuudistus: Esityksen vaikutus kuntien valtionosuuteen vuoden 2014 tasossa Pirkanmaan kunnissa Lähde: VM/KAO 9.4.2014 Kunta Asukas- Valtionosuudet Esityksen vaikutus luku yhteensä 2014 valtionosuuksiin yhteensä 31.12. Nykyinen Uusi Laskenn. 2012 järjes- järjes- /as. 1 000 vaikutus telmä telmä tulovero- /as. /as. prosenttiin %-yks. Koko maa 5 398 173 1 592 1 592-0 -470 0,0 Pirkanmaa 496 568 1 535 1 470-65 -32 066 0,4 Kihniö 2 147 3 085 3 254 170 364-1,6 Ylöjärvi 31 515 1 383 1 400 17 533-0,1 Parkano 6 918 2 597 2 607 11 74-0,1 Kangasala 30 126 1 366 1 337-29 -860 0,2 Tampere 217 421 1 093 1 055-38 -8 322 0,2 Mänttä-Vilppula 11 122 2 434 2 386-48 -532 0,3 Valkeakoski 21 172 1 661 1 613-48 -1 024 0,3 Akaa 17 134 1 991 1 919-72 -1 231 0,5 Pälkäne 6 838 2 605 2 529-76 -520 0,6 Nokia 32 354 1 387 1 303-83 -2 698 0,5 32 21.11.2014 Timo Kietäväinen
Dia 2. Kunta Asukas- Valtionosuudet Esityksen vaikutus luku yhteensä 2014 valtionosuuksiin yhteensä 31.12. Nykyinen Uusi Laskenn. 2012 järjes- järjes- /as. 1 000 vaikutus telmä telmä tulovero- /as. /as. prosenttiin %-yks. Sastamala 25 747 2 557 2 463-95 -2 440 0,7 Pirkkala 18 128 863 767-96 -1 732 0,5 Urjala 5 174 2 740 2 642-98 -506 0,8 Ruovesi 4 868 3 010 2 896-114 -556 0,9 Virrat 7 384 3 064 2 948-116 -853 1,0 Hämeenkyrö 10 500 2 205 2 061-145 -1 520 1,0 Lempäälä 21 440 1 377 1 201-176 -3 777 1,1 Vesilahti 4 437 2 217 2 036-180 -800 1,3 Ikaalinen 7 346 2 476 2 294-181 -1 332 1,4 Juupajoki 2 023 2 776 2 555-221 -446 1,7 Punkalaidun 3 203 3 488 3 235-253 -811 2,3 Orivesi 9 571 2 671 2 350-321 -3 076 2,5 33 21.11.2014 Timo Kietäväinen
Kuntaliiton hallitusohjelmatavoitteiden kolme koria ja viisi kärkeä otsikolla: Terve talous, vaikuttavat palvelut ja elinvoimaiset kuntayhteisöt KORIT KÄRJET 1. Lujitetaan kuntatalouden perustaa Julkinen talous ja kuntatalous 2. Lisätään kunnallishallinnon joustavuutta Elinvoima ja kilpailukyky 3. Vahvistetaan alueiden ja kuntien elinvoimaa Rakenteet ja prosessit 4. Selkeytetään kuntien roolia sekä uudistetaan rakenteita ja prosesseja suunnitelmallisesti ja hallitusti 5. Voimistetaan kuntalaislähtöisyyttä ja paikallista yhteisöllisyyttä
Kuntaliitto-konsernin palvelut KT Kuntatyönantajat Palvelulaitosten työnantajayhdistys PTY ry KL-Kuntahankinnat Oy KL-Kuntarekry Oy KL-Kustannus Oy Kuntatalon kokouspalvelut Gustavelund kokoushotelli FCG Finnish Consulting Group Oy 35
Kuntaliitto tukee kuntia ja kunta-alaa muutoksessa» Edunvalvonta» Neuvontapalvelut» Verkostotuki» Koulutus ja konsultointi» Tutkimukset ja oppaat» Sähköiset uutiskirjeet» Kuntapäättäjä-palvelut» www.kunnat.net» ja tuoreet kuntauutiset joka päivä: www.kuntalehti.fi KIITOS MIELENKIINNOSTA! Materiaalit: www.kunnat.net 36