Diabeetikon ruokailu sairaalassa { Ravitsemusterapeutti Roope Mäkelä Satks Ruokavaliosuositus Diabeetikoille suositellaan samanlaista ruokaa kuin koko väestölle Ravitsemushoito on oleellinen osa diabeteksen ehkäisyä ja hoitoa, tavoitteena mm. edistää joustavaa omahoitoa ohjata tasapainoiseen ruokavalioon nauttimaan ruuasta Ravintoaineista suosituksissa korostetaan suolan saannin vähentämistä, rasvan laatua, kuidun saannin riittävyyttä, fyysistä aktiivisuutta ja painonhallintaa terveellisen ruokavalion tukena Huomio ateriakokonaisuuteen ja ateriarytmiin
Kala 2 x viikossa juomat vähäsuolaisuus kahvileivät Useammassa tutkimuksessa todettu diabeetikoiden ruokailutottumusten olevan jopa muuta väestöä epäterveellisemmät Ohjauksessa pyritään tuomaan asioita mahdollisuuksien ja toivottavan käyttäytymisen kautta Vältetään puhumista pelkistä kielloista ja rajoituksista Esim. hiilihydraattien välttäminen ei ole käypää hoitoa Kuitenkin ohjaten terveelliseen syömiseen Sairaalassa saatava ohjaus linjassa diabeetikon hyvän hoidon ja ruokavaliosuosituksen kanssa Diabetes ja dieetti
Lautasmalli { Ruokavalion yleiset periaatteet
Diabetes ja ruoka Diabeteksen toteamista edeltävinä viikkoina tai päivinä ruokahalu voi olla huono Lihaskudosta menetetty, laihduttu, insuliini lisää ja palauttaa ruokahalua entisestään, hyvän ruokailumallin opettaminen Diabetesta sairastava tuntee nälän kuten muutkin eikä diabetes muuta energiantarvetta Tärkeää on saada syödä ruokahalun mukaisesti: tarkoitus ei ole elää nälässä, eikä lapselle tarvitse tuputtaa ruokaa ylen määrin Insuliinihoito pyritään suunnittelemaan niin, että diabeetikko voi toteuttaa samanlaista ateriarytmiä kuin muutkin Insuliinien aloituksesta Verensokerit olleet korkealla mahdollisesti pitkään, laskeminen tehdään hitaasti, perus/ateriainsuliineja vähitellen nostaen Insuliini saavuttaa täyden tehon viiveellä Sairaalassa inaktiivisempaa arkea Normaaliarkeen palatessa riski matalille sokereille Hiilihydraatti/insuliinisuhde myös kohdilleen vähitellen Mahdollinen oma insuliinituotanto Annosten sopivuutta arvioitaessa huomioitava myös mm. pistostekniikan toimivuus, insuliinin ottamisen oikea-aikaisuus
Ruokavaliosuositus numeroin hiilihydraattipitoinen 45-60 E% runsaskuituinen 35-40 g/vrk sokeri alle 10 E% (enintään 50 g/vrk) vähärasvainen alle 25-35 E % kohtuullisesti pehmeää rasvaa (korkeintaan 10 E% tyydyttynyttä eli kovaa rasvaa) kohtuullisesti proteiinia 10 20 E % kohtuullinen suolansaanti Energiantarpeen arviointi Kulutusta vastaava Huomioitava ikä, sukupuoli, paino, liikkuminen, muut sairaudet yms. Tarvittaessa laihduttaminen maltillisesti Monia tapoja arvioida esim. kevyt työ 25-30 kcal/normaalikg 60 kg henkilö: 60 x 30 = 1800kcal
Hiilihydraatit Erilaiset sokerit: Marjat ja hedelmät Nestemäiset maitovalmisteet Sokeri Tärkkelys: Vilja, viljavalmisteet Peruna, bataatti, riisi, pasta Kasviksissa on vain vähän hiilihydraattia Poikkeuksia mm. herneet, maissi, jonkin verran juureksissa Liha, kala, muna, juusto ja makkara eivät sisällä merkittävästi hiilihydraattia Jossain määrin kalapuikot (3 kpl = 10 g HH), leivitykset, jauhoisemmat makkarat Hiilihydraattikäsikirjat Pakkausmerkinnät keskikokoinen hedelmä 2-3 dl marjoja 1 lasi maitoa tai piimää 1 dl jäätelöä 1 yks ins. 1 dl tuoremehua 1 keskikokoinen peruna 10 g HH 2 mmol/l 10 g sokeria noin 10 grammaa hiilihydraatteja 2/3 dl riisiä tai makaronia 1 dl laatikkoruokaa 1 dl puuroa tai muroja 1 viipale leipää (n. 20 g) 2 dl keittoruokaa
Montako grammaa hiilihydraatteja? Kuvat: Eila Suominen Kasvikunnan tuotteissa, kasvisolujen seinämän ainesosia On elintarvikkeissa yleensä seoksena erilaisia kuituja Ei hajoa ohutsuolessa imeytyvään muotoon Paksusuolen bakteerit voivat käyttää aineenvaihdunnassaan Myös kaasunmuodostusta vrt. fodmap-rajoitus Diabeetikon suositus 35-40 g/vrk, hyötyvät väestön suositusta suuremmasta saannista Kuitupitoisissa ruoka-aineissa myös paljon vitamiineja ja kivennäisaineita! Ravintokuitu
auttaa alentamaan päivittäistä ja aterianjälkeistä verensokeritasoa Vähentää T1D:n hypoglykemioitaja on yhteydessä hyvään hoitotasapainoon, korkeampaan HDL-kolesterolinmäärään, vähäisempään sydän-ja verisuonitautisairastuvuuteen sekä pienempään BMI:iin Runsaskuituinen ruokavalio kuitu g 2 dl jogurttia - 2 dl riisimuroja 0,4 2 dl omena täysmehua - yht 0,4 kuitu g 2 dl puuroa,4-vilj 4,4 1 dl maitoa - 1 viip. ruisleipää 2,7 ½ tl margariinia - 1 omena 1,0 yht. 8,1 Aamupalan kuidut
Onnistunut ruokavalio Suotuisa vaikutus verensokeriin verenpaineeseen veren rasvoihin Syöminen on mukavaa, ei liian rajoittavaa!
Kriteeri Määrittely OK - Vapautunut syömisasenne Ei makeanhimoisuutta, ahmimistaipumusta tai illan hankalia syömistarpeita Kasvisten määrä Täysjyväiset viljatuotteet Vähärasvaiset tuotteet Syön aina vapautuneesti ja hyvällä omallatunnolla Luennon mukaan Ruoasta nauttiminen vaikka diabetes onkin Puoli kiloa hedelmiä, marjoja ja vihanneksia Yli puolet valinnoista kuitupitoisia (< 6g/100g) Osa tuotteista on vähärasvaisempia vaihtoehtoja ei kaikki! Käyttää kasviöljyjä Kala Energiapitoiset juomat Sokeri ja makeiset Ateriat Öljyjä, salaattikastiketta, pähkinöitä tms. Kalaa väh. 2 x vk tai kalaöljy/omega-3 lisä + D+vit Erityistä huomiota, jos tottunut näitä käyttämään Ei päivittäin, vähäsokeriset limut, onko kohtuuannos Syökö 2 ateriaa päivässä, onko aterioilla väh. 1/3 kasviksia Proteiini Onko useimmilla aterioilla ja välipaloilla mukana proteiinikomponentti (liha, kala, kana, maitotuote)? Määrän sopivuus riittävä, ei liioiteltu Keskity siihen mitä haluat saavuttaa vs. Keskity siihen mitä kaikkea et ainakaan saisi tehdä