Genomförandeplan för Österbottens landskapsprogram 2012 2013

Genomförandeplan för Österbottens landskapsprogram 2012 2013 Pohjanmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2012 2013

ÖSTERBOTTENS FÖRBUND / Pohjanmaan liitto 2012 Omslagsbild/Kannen kuva: ÖFPL/Göran Strömfors

3 Innehåll 1. Inledning...4 2. Nuläget i Österbotten och utvecklingsutsikter för åren 2012 2013...4 3. Genomförandet av landskapsprogrammet...6 3.1. Finansieringsinstrument och program för genomförandet av landskapsprogrammet...6 3.1.1. Landskapsutvecklingspengar som inte är bundna till program...6 3.1.2. Nationella program...6 3.1.3. EU-programmen...8 3.2. Genomförande per prioriterat område...11 3.2.1. Prioriterat område 1: Konkurrenskraft och image Österbotten är känt för att vara energiskt...11 3.2.2. Prioriterat område 2: Arbetskraft och kompetens internationella och kunniga, innovatörernas Österbotten...14 3.2.3. Prioriterat område 3: Tillgänglighet och balanserad regionstruktur de hållbara strukturernas och utmärkta förbindelsernas Österbotten...16 3.2.4. Prioriterat område 4: Välfärd, kultur och socialt kapital den kulturella mångfalden är en källa till välfärd i Österbotten...19 3.2.5. Prioriterat område 5: Naturens och miljöns välbefinnande Österbotten, ett område på toppnivå för att stävja klimatförändringen...23 3.3. De ekonomiska regionernas prioriteringar...24 3.4. Förverkligande av de kvantitativa målen i landskapsprogrammet...26 3.5. Uppskattning av konsekvenserna på planeringsnivå per prioriterat område...28 Sisällysluettelo 1. Johdanto...4 2. Pohjanmaan nykytila ja kehitysnäkymät vuosina 2012 2013...4 3. Maakuntaohjelman toteuttaminen...6 3.1. Maakuntaohjelman toteuttamisessa hyödynnettävät rahoitusinstrumentit ja ohjelmat...6 3.1.1. Ohjelmiin sitomaton maakunnan kehittämisraha...6 3.1.2. Kansalliset ohjelmat......6 3.1.3. EU-ohjelmat...8 3.2. Maakuntaohjelman toteuttaminen toimintalinjoittain...11 3.2.1. Toimintalinja 1: Kilpailukyky ja imago energisyydestään Pohjanmaa tunnetaan...11 3.2.2. Toimintalinja 2: Työvoima ja osaaminen kansainvälinen ja osaava innovaattoreiden Pohjanmaa......14 3.2.3. Toimintalinja 3: Saavutettavuus ja tasapainoinen aluerakenne kestävien rakenteiden ja erinomaisten yhteyksien Pohjanmaa...16 3.2.4. Toimintalinja 4: Hyvinvointi, kulttuuri ja sosiaalinen pääoma monikulttuurisuudesta Pohjanmaan hyvinvoinnin energianlähde...19 3.2.5. Toimintalinja 5: Luonnon ja ympäristön hyvinvointi Pohjanmaa, ilmastonmuutoksen hillitsemisen huippualue...23 3.3. Seutukuntien painotukset...24 3.4. Maakuntaohjelman määrällisten tavoitteiden toteutuminen...26 3.5. Arvio suunnitelmatasoisista vaikutuksista toimintalinjoittain...28 BilagOR...30 Bilaga 1 Finansieringsplan Bilaga 2 MYAK tabeller Bilaga 3 Projekthelheten: Stärkande av verksamhetsförutsättningarna för exportindustrin Bilaga 4 Förhandlingsförslag från Södra Österbottens, Mellersta Österbottens och Österbottens samarbetsområde: Tryggande av verksamhetsförutsättningarna för energibranschen Liitteet...30 Liite 1 Rahoitussuunnitelma Liite 2 MYAK taulukot Liite 3 Hankekokonaisuus: Vientiteollisuuden toimintaedellytysten vahvistaminen Liite 4 Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakuntien yhteistoiminta-alueen neuvotteluesitys: Energia-alan toimintaedellytysten turvaaminen

4 1. Inledning Landskapsprogrammet och dess genomförandeplan är viktiga element i planeringen av regionutvecklingen. Enligt lagen om utveckling av regionerna (1651/2009), som trädde i kraft i början av år 2010, ska genomförandeplanen utarbetas i samverkan med statliga myndigheter, kommuner och andra som deltar i finansieringen av landskapsprogrammet. I genomförandet av landskapsprogrammet och dess genomförandeplan deltar alla för landskapets utveckling betydande aktörer, t.ex. Österbottens förbund, Österbottens och Södra Österbottens ELY-centraler, Regionförvaltningsverket i Västra och Inre Finland, näringslivsbolag, kommuner, läroanstalter och företag. Arbets- och näringsministeriet ger årligen landskapsförbunden anvisningar för utarbetandet av genomförandeplanen. Enligt ministeriet är det viktigaste syftet med genomförandeplanen att påverka ELY-centralernas och regionförvaltningsverkens strategiska resultatmål. Under den gemensamma processen preciseras också statens syn på genomförandet av projekten i landskapsprogrammet. År 2011 uppmuntrar centralförvaltningen landskapen till samarbete i enlighet med 12 i lagen om utveckling av regionerna. I genomförandeplanen kan man framföra 1 2 sådana samprojekt som anses förutsätta åtgärder också från centralförvaltningens sida. I utarbetandet av denna genomförandeplan har material insamlats inom de regionala myndigheterna, de ekonomiska regionerna och vid högskolorna. Utöver dialogen med dessa har diskussioner förts också med bl.a. näringsbolagen i landskapet. Andra källor som använts är bl.a. de programdokument som styr regionutvecklingen (strukturfondsprogrammen, utvecklingsprogrammen för landsbygden och fiskerihushållningen samt KOKO-programmen), regionförvaltningsmyndigheternas strategidokument samt planeringsdokument för olika infrastrukturprojekt. Nytt i årets beredningsprocess har varit försöket med diskussionsgrupper, där man diskuterade landskapsprogrammet och dess genomförandeplan ur olika synvinklar. Varje temagrupp möttes en gång och gruppens medlemmar hade möjlighet att kommentera det som skrivits i genomförandeplanen. Under beredningsprocessen har diskussioner förts även med Södra Österbottens förbund och Mellersta Österbottens förbund. Tillsammans har de tre förbunden uppgjort ett förslag som gäller energitemat (bilaga 4). Genomförandeplanen omfattar landskapets samarbetsdokument, som fastställer principerna för projektfinansiering med medel från EU-programmen. Genomförandeplanen har dessutom sammanjämkats med de strategiska resultatavtal som uppgjorts för ELY i Södra Österbotten, ELY i Österbotten samt Regionförvaltningsverket i Västra och Inre Finland. De viktigaste tyngdpunkterna i regionens olika KOKO- och kompetenscentrumprogram har beaktats. Genomförandeplanen behandlades i landskapets samarbetsgrupp (MYR) 3.10.2011 och den godkändes av landskapsstyrelsen 17.10.2011. 1. Johdanto Maakuntaohjelma ja sen toteuttamissuunnitelma ovat keskeinen osa alueiden kehittämissuunnittelua. Vuoden 2010 alussa voimaan tulleen alueiden kehittämisestä annetun lain (1651/2009) mukaan toteuttamissuunnitelma valmistellaan yhteistyössä valtion viranomaisten, kuntien ja muiden maakuntaohjelman rahoittamiseen osallistuvien toimijoiden kanssa. Maakuntaohjelman ja sen toteuttamissuunnitelman toteuttamiseen osallistuvat kaikki maakunnan kehittämisen kannalta keskeiset toimijat, kuten Pohjanmaan liitto, Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukset, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, elinkeinoyhtiöt, kunnat, oppilaitokset ja yritykset. Työ- ja elinkeinoministeriö antaa vuosittain maakunnan liitoille ohjeet toteuttamissuunnitelman laatimiseksi. Ministeriön mukaan toteuttamissuunnitelman tärkein tehtävä on vaikuttaa ELY-keskusten ja aluehallintovirastojen strategisiin tulossuunnitelmiin. Yhteisen prosessin aikana määritellään myös valtion kanta maakuntaohjelman mukaisten hankkeiden toteuttamiseen. Vuonna 2011 keskushallinto kannustaa maakuntia alueiden kehittämislain 12 :n mukaiseen yhteistoimintaan. Toteuttamissuunnitelmassa on mahdollista esittää 1 2 yhteishanketta, joiden toteuttamisen katsotaan edellyttävän myös keskushallinnon toimenpiteitä. Tämän toteuttamissuunnitelman valmistelussa aineistoa kerättiin alueviranomaisilta, seutukunnilta ja korkeakouluilta. Keskusteluja käytiin näiden tahojen lisäksi mm. maakunnan elinkeinoyhtiöiden kanssa. Muina lähteinä käytettiin mm. aluekehittämisen keskeisiä ohjelmaasiakirjoja (rakennerahasto-ohjelmat, maaseudun ja kalatalouden kehittämisohjelmat ja KOKO-ohjelmat), aluehallintoviranomaisten strategia-asiakirjoja sekä infrastruktuurihankkeiden suunnitelmia. Uutena toimintatapana tämän vuoden valmistelussa kokeiltiin keskusteluryhmiä, joissa maakuntaohjelmasta ja sen toteuttamissuunnitelmasta keskusteltiin eri teemojen näkökulmista. Kukin teemaryhmä kokoontui kerran ja ryhmän jäsenillä oli mahdollisuus kommentoida toteuttamissuunnitelmaan kirjattuja asioita. Valmisteluprosessin aikana keskusteluja käytiin myös Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan liittojen kanssa. Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan liittojen kanssa laadittiin yhteistoiminnassa esitys energiateemaan liittyen (liite 4). Toteuttamissuunnitelma sisältää maakunnan yhteistyöasiakirjan, jossa on vahvistettu ne periaatteet, joiden perusteella hankkeita rahoitetaan EU-ohjelmista. Toteuttamissuunnitelma on lisäksi sovitettu yhteen Etelä-Pohjanmaan ELYn, Pohjanmaan ELYn sekä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston strategisten tulossopimusten kanssa. Myös alueella toteutettavien KOKO- ja osaamiskeskusohjelmien keskeiset painotukset on otettu huomioon. Toteuttamissuunnitelma käsiteltiin maakunnan yhteistyöryhmässä (MYR) 3.10.2011 ja hyväksyttiin maakuntahallituksessa 17.10.2011.

5 2. Nuläget i Österbotten och utvecklingsutsikter för åren 2012 2013 Österbotten hör till de mest industrialiserade och internationella landskapen i Finland. Industrin står för mer än en tredjedel av värdeökningen och drygt en fjärdedel av arbetstillfällena. Av industriproduktionen går cirka 70 % på export. I Österbotten finns Nordens mest betydande energiteknologiska koncentration, vars sammanlagda omsättning ligger kring 4 miljarder euro och som sysselsätter över 10 000 personer. Denna koncentration står för över 12 % av hela landets teknologiexport. Andra betydande industrigrenar är tillverkning av metallprodukter, massaoch pappersindustri, gummi- och plastindustri, fordonsindustri samt livsmedelsindustri. Österbottens andel av hela landets industriproduktion är stor. I jämförelse med de övriga landskapen var industrins förädlingsvärde i Österbotten år 2009 femte störst mätt i euro och näst störst mätt per capita. Industrins produktivitet var däremot fjärde högst i Vasaregionen jämfört med alla ekonomiska regioner i landet (förädlingsvärde/arbetare). Det här grundar sig på den goda utvecklingen inom energiteknologikoncentrationen i Österbotten: de största sektorerna inom koncentrationen, tillverkning av maskiner och apparater samt tillverkning av elapparater, ökade snabbt före recessionen och klarade sig genom recessionen med en mindre brant nedgång än motsvarande branscher i landet i övrigt. Arbetslöshetsgraden har i Österbotten hållits på en lägre nivå än i landet i genomsnitt. Under perioden januari-juni 2011 var andelen arbetslösa av arbetskraften i jämförelse med andra landskap nästminst efter Åland, d.v.s. 6,0 %. Motsvarande siffra för hela landet var 9,6 %. Arbetslösheten fördelas ganska jämnt på regionerna inom landskapet. I Kaskö var arbetslöshetsgraden under första halvan av året ändå betydligt högre (16,1 %) än i övriga delar av landskapet eftersom nedläggningen av Metsä-Botnias massafabrik nu märks fullt ut. Också i Jakobstad är arbetslöshetsgraden i någon mån högre än i landet i övrigt och samarbetsförhandlingar pågår på många håll. Man oroar sig också för den allt långsammare minskningen av antalet långtidsarbetslösa, den alltför höga andelen unga arbetslösa och en eventuell ny recession, som kan leda till att arbetslösheten åter börjar öka. Befolkningsutvecklingen har under en lång tid varit positiv i Österbotten. År 2010 ökade folkmängden med 908 personer och i slutet av året hade landskapet Österbotten 177 946 invånare. Folkmängden i landskapet fortsatte att öka i rask takt även under första halvan av år 2011. Befolkningsökningen i Österbotten fördelas relativt jämnt i jämförelse med många andra regioner. Av 16 kommuner i Österbotten är det bara fyra som har haft en minskning i folkmängden under år 2010. Tre av dessa kommuner ligger i Sydösterbotten: Närpes, Kristinestad och Kaskö. Sydösterbotten är den enda av de ekonomiska regionerna som under en längre tid har haft en jämnt sjunkande folkmängd. I de övriga ekonomiska regionerna, och i synnerhet i Vasaregionen, har utvecklingen under 2000-talet varit synnerligen positiv. Exempelvis år 2010 var befolkningsökningen i Vasaregionen sjunde snabbast, i Kyroland nionde snabbast och även i Jakobstadregionen sjuttonde snabbast. Vasaregionen håller måttet även på längre sikt, under femårsperioden 2006 2010, då regionen också placerade sig på en sjunde plats i jämförelsen. Under de senaste åren har folkmängden i Österbotten ökat på grund av ett nativitetsöverskott och invandring. Under de senaste åren har glädjande många flyttat till Österbotten från utlandet, men i flyttrörelsen inom landet förlorar landskapet kontinuerligt invånare. År 2010 förlorade Österbotten folk speciellt till Nyland, Egentliga Finland och Birkaland. Flyttningsöverskott fick Österbotten däremot mest från landskapen Södra och Mellersta Österbotten. En närmare granskning av flyttrörelsen ger vid handen att Österbotten har förlorat invånare från mitten av 1980-talet till början av 2000-talet. Efter det har den totala nettomigrationen varit positiv och år 2010 var migrationsbalansen i Österbotten sjunde störst av alla landskap. 2. Pohjanmaan nykytila ja kehitysnäkymät vuosina 2012 2013 Pohjanmaa on yksi Suomen teollistuneimpia ja kansainvälisimpiä maakuntia. Teollisuuden osuus arvonlisäyksestä on yli kolmannes ja työpaikoista reilu neljännes. Teollisuustuotannosta noin 70 % menee vientiin. Pohjanmaalla sijaitsee Pohjoismaiden merkittävin energiateknologian keskittymä, jonka yhteenlaskettu liikevaihto on noin 4 miljardia euroa ja joka työllistää yli 10 000 ihmistä. Keskittymän osuus koko maan teknologiaviennistä on yli 12 %. Muita merkittäviä teollisuuden aloja ovat metallituotteiden valmistus, massa- ja paperiteollisuus, kumi- ja muoviteollisuus, kulkuneuvoteollisuus sekä elintarviketeollisuus. Pohjanmaan osuus koko maan teollisuustuotannosta on merkittävä. Vuonna 2009 Pohjanmaan teollisuuden jalostusarvo oli euromääräisesti tarkasteltuna maakunnista viidenneksi suurin ja asukaskohtainen jalostusarvo toiseksi suurin. Teollisuuden tuottavuus puolestaan oli Vaasan seudulla koko maan seutukunnista neljänneksi korkein (jalostusarvo/ työntekijä). Taustalla on Pohjanmaan energiateknologian keskittymän hyvä kehitys: keskittymän suurimmat toimialat, koneiden ja laitteiden valmistus sekä sähkölaitteiden valmistus, kasvoivat ennen taantumaa nopeasti ja selvisivät taantumasta huomattavasti loivemmalla laskulla kuin vastaavat toimialat koko maan tasolla. Työttömyysaste on Pohjanmaalla säilynyt koko maata matalammalla tasolla. Tammi kesäkuussa 2011 työttömien osuus työvoimasta oli maakuntien välisessä vertailussa Ahvenanmaan jälkeen pienin 6,0 %. Koko maan vastaava lukema oli 9,6 %. Työttömyyden alueellinen jakauma on maakunnan sisällä suhteellisen tasainen. Työttömyysaste oli vuoden alkupuoliskolla muuta maakuntaa merkittävästi korkeampi lähinnä Kaskisissa (16,1 %), jossa Metsä-Botnian sellutehtaan lakkauttamisen vaikutukset näkyvät nyt täysimääräisinä. Myös Pietarsaaressa työttömyysaste on jossain määrin muuta maakuntaa korkeampi ja käynnissä on useita yt-neuvotteluja. Huolta aiheuttavat lisäksi hidastuva pitkäaikaistyöttömyyden väheneminen, nuorten työttömien liian korkea määrä sekä mahdollinen uusi taantuma, jonka seurauksena työttömyys saattaa kääntyä jälleen kasvuun. Väestön kehitys on Pohjanmaalla ollut pitkään positiivista. Vuonna 2010 väkiluku kasvoi 908 henkilöllä ja vuoden lopussa Pohjanmaalla oli 177 946 asukasta. Maakunnan väkiluku on jatkanut reipasta kasvuaan myös vuoden 2011 alkupuoliskolla. Väestönkasvu jakautuu Pohjanmaalla moniin muihin alueisiin verrattuna suhteellisen tasaisesti. Pohjanmaan 16 kunnasta vain neljässä väestön määrä laski vuonna 2010. Näistä kunnista kolme, Närpiö, Kristiinankaupunki ja Kaskinen, sijaitsee kuitenkin Suupohjan rannikkoseudulla. Suupohjan rannikkoseutu onkin seutukunnista ainoa, jossa väestömäärä on laskenut tasaisesti jo pitkään. Muissa seutukunnissa, ja erityisesti Vaasan seudulla, kehitys on 2000-luvulla ollut varsin positiivista. Esimerkiksi vuonna 2010 kasvoi väkiluku Vaasan seudulla seutukunnista 7. nopeimmin, Kyrönmaalla 9. nopeimmin ja Pietarsaaren seudullakin 17. nopeimmin. Vaasan seutu pitää pintansa myös pidemmällä viiden vuoden aikavälillä 2006 2010, jolloin sijoitus seutukuntien välisessä vertailussa on sama 7. sija. Viime vuosina Pohjanmaan väkilukua ovat kasvattaneet syntyneiden enemmyys ja maahanmuutto. Pohjanmaalle on viime vuosina muuttanut mukavasti väkeä ulkomailta, mutta maan sisäisessä muuttoliikkeessä maakunta menettää asukkaita jatkuvasti. Vuonna 2010 Pohjanmaa menetti väkeä erityisesti Uudellemaalle, Varsinais-Suomeen ja Pirkanmaalle. Muuttovoittoa Pohjanmaa puolestaan sai eniten Etelä- ja Keski- Pohjanmaan maakunnista. Muuttoliikettä tarkemmin tarkasteltaessa nähdään, että Pohjanmaa menetti asukkaita 1980-luvun puolestavälistä aina 2000-luvun alkupuolelle saakka. Sen jälkeen kokonaisnettomuutto on ollut positiivinen ja vuonna 2010 Pohjanmaan muuttotase oli maakuntien välisessä vertailussa 7. suurin. Lähivuosien kehitys riippuu paljon siitä, siirtyykö finanssisektorin kriisi

6 Utvecklingen under de närmaste åren är mycket beroende av huruvida krisen inom finanssektorn också drabbar realekonomin. Industrin i Österbotten klarade den senaste recessionen huvudsakligen bra, men följderna av en ny recession kan vara mer förödande. Enligt den färskaste konjunkturbarometern från Näringslivets centralförbund var förväntningarna på utvecklingen för såväl industri och byggande som för servicebranscherna i de österbottniska landskapen försiktigt positiva ännu i juli månad. Också Näringslivets forskningsinstitut (ETLA) prognostiserar att Österbottens bruttoregionalprodukt förväntas stiga under de närmaste åren med hela 3 4 procent per år. Situationen har ändå snabbt förändrats och höstens utveckling präglas av en stor osäkerhet. Därför är det skäl att förhålla sig avvaktande till bedömningar som gjorts under våren och sommaren. 3. Genomförandet av landskapsprogrammet 3.1. Finansieringsinstrument och program för genomförandet av landskapsprogrammet Genomförandet av landskapsprogrammet finansieras huvudsakligen med medel från staten, kommunerna och olika EU-program. För genomförandet anvisas dessutom landskapsutvecklingspengar som inte är bundna till program, vilket möjliggör förverkligande av många utvecklingsprojekt som utgår från de egna behoven i landskapet. Den låga nivån på EU-finansieringen ökar behovet av obundna landskapsutvecklingspengar i Österbotten. Österbottens förbund genomför målsättningarna i landskapsprogrammet genom att bevilja projektfinansiering. Syftet med projektverksamheten inom Österbottens förbund är att säkra regionernas konkurrenskraft och välfärd genom att skapa förutsättningar för ekonomisk tillväxt, näringslivsutveckling och förbättrad sysselsättning. Avsikten är att minska skillnaderna i utveckling mellan regionerna, förbättra befolkningens levnadsförhållanden och främja en balanserad utveckling i regionerna. Därför prioriteras projekt, som på en generell nivå främjar utvecklingen av näringsliv, forskning, utbildning, välfärdstjänster, kultur och fritidstjänster. Näringslivsutvecklingen fortsätter enligt klustermodellen. Det finns behov för utveckling av både nationellt spetskunnande inom klustren samt för att upprätthålla ett omfattande och mångsidigt näringsliv. 3.1.1. Landskapsutvecklingspengar som inte är bundna till program De obundna landskapsutvecklingspengarna är av stor betydelse för helhetsutvecklingen av landskapet. Resurser kan allokeras för bland annat sådana utvecklingsprojekt som är svåra att lyfta fram under EU-programmens prioriterade områden, som t.ex. projekt inom kultur- och undervisningssektorn som indirekt förbättrar näringslivets verksamhetsförutsättningar. OBS! Efter att genomförandeplanen godkänts skars det rejält ner på landskapsutvecklingspengarna och KOKO-programmen avslutades fr.o.m. år 2012. 3.1.2. Nationella program Med landskapsutvecklingspengar finansieras delvis också särskilda program godkända av statsrådet, d.v.s. kohesions- och konkurrenskraftsprogrammet samt kompetenscentraprogrammet. Genom dessa program befrämjas Österbottens konkurrenskraft och samarbete samt den regionala balansen i landskapet, då de bidrar till t.ex. utvecklingen av spetsklustren och till att stärka det innovationssystem som omfattar hela landskapet. OBS! Efter att genomförandeplanen godkänts skars det rejält ner på landskapsutvecklingspengarna och KOKO-programmen avslutades fr.o.m. år 2012. myös reaalitalouteen. Pohjanmaan teollisuus selvisi edellisestä taantumasta pääosin hyvin, mutta uuden taantuman seuraukset saattavat olla tuhoisammat. Elinkeinoelämän keskusliiton tuoreimman suhdannebarometrin mukaan sekä teollisuuden ja rakentamisen että palveluiden odotukset syksyn kehityksestä olivat vielä heinäkuussa varovaisen myönteiset Pohjanmaan maakuntien alueella. Niin ikään ETLA ennusteen mukaan Pohjanmaan bruttokansantuotteen odotetaan kasvavan lähivuosina reippaasti 3 4 prosenttia vuodessa. Tilanne on kuitenkin muuttunut nopeasti ja syksyn kehitystä leimaa suuri epävarmuus. Näin ollen keväällä ja kesällä tehtyihin arvioihin on syytä suhtautua varauksella. 3. Maakuntaohjelman toteuttaminen 3.1. Maakuntaohjelman toteuttamisessa hyödynnettävät rahoitusinstrumentit ja ohjelmat Maakuntaohjelman toteuttaminen rahoitetaan pääsääntöisesti valtion, kuntien ja EU-ohjelmien rahoituksella. Lisäksi maakuntaohjelman toteuttamiseen saadaan ohjelmiin sitomatonta maakunnan kehittämisrahaa, mikä mahdollistaa monien Pohjanmaan omista lähtökohdista nousevien kehittämishankkeiden toteuttamisen. Pohjanmaan maakunnassa EU-rahoituksen alhainen taso lisää ohjelmiin sitomattoman maakunnan kehittämisrahan tarvetta. Pohjanmaan liitto toteuttaa maakuntaohjelman tavoitteita myöntämällä hankerahoitusta. Pohjanmaan liiton hanketoiminnan tarkoituksena on varmistaa alueiden kilpailukyky ja hyvinvointi luomalla edellytykset talouskasvulle, elinkeinoelämän kehittämiselle ja työllisyyden kohentamiselle. Tavoitteena on pienentää alueiden välisiä kehityseroja, parantaa väestön elinolosuhteita ja edistää alueiden tasapainoista kehitystä. Etusijalle asetetaan sen vuoksi hankkeet, jotka yleisellä tasolla edistävät elinkeinoelämän, tutkimuksen, koulutuksen, hyvinvointipalvelujen, kulttuurin ja vapaa-ajanpalvelujen kehittämistä. Elinkeinoelämän kehittämistä jatketaan klusteripohjaisen mallin pohjalta. Tarvetta on sekä klustereissa kehitettävälle kansalliselle kärkiosaamiselle että laajan ja monipuolisen elinkeinoelämän ylläpitämiselle. 3.1.1. Ohjelmiin sitomaton maakunnan kehittämisraha Maakunnan sitomattomilla kehittämisrahoilla on keskeinen rooli maakunnan kokonaisvaltaisen kehittämisen kannalta. Voimavaroja pystytään suuntaamaan muun muassa sellaisiin kehittämishankkeisiin, joita on EU-ohjelmien toimintalinjojen puitteissa vaikea priorisoida, kuten elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä välillisesti parantaville kulttuurija koulutussektorin hankkeille. HUOM! Toteuttamissuunnitelman hyväksymisen jälkeen maakunnan kehittämisrahaa leikattiin radikaalisti ja KOKO-ohjelmat lopetettiin vuoden 2012 alusta lähtien. 3.1.2. Kansalliset ohjelmat Maakunnan kehittämisrahalla rahoitetaan osittain myös valtioneuvoston hyväksymiä erityisohjelmia, joita ovat koheesio- ja kilpailukykyohjelma sekä osaamiskeskusohjelma. Näillä ohjelmilla edistetään Pohjanmaan kilpailukykyä ja yhteistyötä sekä maakunnan alueellista tasapainoa tukemalla esimerkiksi kärkiklustereiden kehittämistä ja vahvistamalla maakunnan kattavaa innovaatiojärjestelmää. HUOM! Toteuttamissuunnitelman hyväksymisen jälkeen maakunnan kehittämisrahaa leikattiin radikaalisti ja KOKO-ohjelmat lopetettiin vuoden 2012 alusta lähtien. Osaamiskeskusohjelma Länsi-Suomen osaamiskeskus on osaamiskeskuskaudella 2007 2013 mukana Energiateknologiaklusterissa ja Meriklusterissa. Pohjanmaalla näiden osaamisklustereiden kehittämistä koordinoi teknologiakeskus

7 Kompetenscentraprogrammet Västra Finlands kompetenscentrum deltar under kompetenscentraperioden 2007 2013 i Klusterprogrammet för energiteknologi och i Marinklustret. I Österbotten samordnas utvecklingen av dessa kompetenskluster av Oy Merinova Ab. Merinova fungerar dessutom som nationell koordinator för Klusterprogrammet för energiteknologi. Dessutom har Vasaregionen år 2011 antagits som fullvärdig medlem i Klustret för digitala innehåll. Programmet genomförs i regionen av MediaCity vid Åbo Akademi. Inom klusterprogrammet för energiteknologi ligger Österbottens tyngdpunkter på elteknik, industrins energilösningar och distribuerad energiproduktion. Inom eltekniken fördjupar man sig på eldistribution och användningen av informations- och kommunikationsteknologi i eltekniken samt på eldrift. I fråga om industrins energilösningar koncentrerar man sig på frågor som anknyter till energimarknaden och inom distribuerad energiproduktion på vind- och solenergi. Marinklustrets mål är att utveckla spetskunnandet inom fartygsindustrin och båtbyggandet för att upprätthålla och ytterligare förbättra det teknologiska ledarskapet och konkurrenskraften i fråga om omkostnaderna. Genom att delta i Marinklustret strävar man efter att säkerställa den ledande ställning som de företag i regionen som hör till klustret har inom delområdena produktionsteknologi, miljöteknologi, tillförlitlighet, ekonomi samt automation. Det övergripande målet för Digitala innehåll är att utveckla tjänster som underlättar och berikar människornas dagliga liv eller sådana digitala innehållsprodukter och tjänster som stimulerar verksamheten inom näringslivet och den offentliga sektorn. Verksamheten fokuserar på utvecklings- och testningsmiljöer för interaktiva och användarvänliga digitala innehåll. Kohesions- och konkurrenskraftsprogrammet I Österbotten genomförs det regionala kohesions- och konkurrenskraftsprogrammet (KOKO) i tre regioner: Jakobstadsregionen, Vasaregionen (Vasaregionen och Kyroland) samt i Sydösterbotten. Jakobstadsregionens KOKO koordineras av Jakobstadsregionens näringscentral Concordia. Programmet har som mål att öka förtroendet och fördjupa sammanhållningen mellan kommunerna i regionen. Kompetens, konkurrenskraft och förnyelseförmåga utvecklas särskilt inom båtbyggnad, landsbygdsnäringar, nya branscher, energi-, metalloch verkstadsbranschen, plast- samt kunskapsintensiva branscher. Regionens synlighet och attraktionskraft förbättras i samarbete med bl.a. spetsföretag och turismorganisationer. Åtgärdshelheterna är sammanhållning och balanserad utveckling, förnyelse och konkurrenskraft samt en attraktiv och välmående region. Vasaregionens KOKO koordineras av Vasaregionens utveckling Ab (VASEK). Inom Vasaregionens KOKO utvecklas speciellt energi-, metall-, båt-, trä-, päls- välfärdsbranscherna och de kreativa branscherna. Det ses också som viktigt att stöda innovativt företagande och internationell företagsverksamhet. Andra angelägna frågor är utvecklingen av logistiken och infrastrukturen samt stärkandet av samarbetet i regionen. Sydösterbottens KOKO koordineras av AB Företagshuset Dynamo Yritystalo Oy. Tyngdpunkterna i Sydösterbottens KOKO baseras sig på regionstrategins huvudteman förnyelseförmåga, företagsamhet och attraktionskraft. Målet är att fördjupa samarbetet både inom regionen och mellan regionerna och de olika aktörerna som är delaktiga i utvecklingen. KOKO-programarbetet ska bidra till att konkretisera åtgärderna i regionstrategin för Sydösterbotten genom att förbereda utvecklingsprojekt och initiera till åtgärder inom de prioriterade områdena. Regionens näringslivs- och utvecklingstjänster och -processer ska utvecklas. Samarbetet med högskolorna i landskapet ska utökas och studerande och potentiella inflyttare ska lockas till regionen för att balansera den strukturella förändringen på arbetsmarknaden som kommer att ske på grund av åldersstrukturen. Viktiga sektorer att utveckla är de nuvaran- Oy Merinova Ab. Merinova toimii myös Energiateknologiaklusterin valtakunnallisena koordinaattorina. Lisäksi Vaasan seutu on vuonna 2011 hyväksytty täysjäseneksi Digitaaliset sisällöt -osaamisklusteriin, jonka toteutuksesta alueellamme vastaa Åbo Akademin MediaCity. Energiateknologian klusteriohjelmassa Pohjanmaan painopistealueita ovat sähkötekniikka, teollisuuden energiaratkaisut ja hajautettu energiantuotanto. Sähkötekniikan osalta syvennytään sähkönjakeluun ja informaatio- ja kommunikaatioteknologian käyttöön sähkötekniikassa sekä sähkökäyttöihin. Teollisuuden energiaratkaisuissa keskitytään energiamarkkinoihin liittyviin asioihin ja hajautetussa energiantuotannossa tuuli- ja aurinkoenergiaan. Meriosaamisklusterin tavoitteena on kehittää laivateollisuuden ja veneenrakennuksen huippuosaamista teknologiajohtajuuden ja kustannuskilpailukyvyn ylläpitämiseksi ja edelleen parantamiseksi. Osallistumalla Meriklusteriin pyritään varmistamaan alueella sijaitsevien klusteriin kuuluvien yritysten johtava asema valmistusteknologian, ympäristöteknologian, luotettavuuden, taloudellisuuden sekä automaation osa-alueilla. Digitaaliset sisällöt -osaamisklusterin yleisenä tavoitteena on kansalaisten elämää helpottavien ja rikastuttavien palvelujen sekä yrityselämän ja julkisen sektorin toimintaa tehostavien digitaalisten sisältötuotteiden ja palvelujen kehittäminen. Toiminnan fokus on vuorovaikutteisen ja käyttäjäystävällisen digitaalisen sisällön kehittämis- ja testausympäristöissä. Koheesio- ja kilpailukykyohjelma Pohjanmaalla alueellista koheesio- ja kilpailukykyohjelmaa (KOKO) toteutetaan kolmella alueella: Pietarsaaren seutukunnassa, Vaasanseudulla (Vaasan ja Kyrönmaan seutukunnat) ja Suupohjan rannikkoseudulla. Pietarsaaren seudun KOKOa koordinoi Pietarsaaren seudun Elinkeinokeskus Concordia Oy. Sen tavoitteena on edistää luottamusta ja yhteenkuuluvuutta seudun kuntien välillä. Osaamis-, kilpailu- ja uudistumiskykyä kehitetään erityisesti seuraavilla toimialoilla: vene, maaseutuelinkeinot, uudet alat, energia, metalli- ja työpaja, muovi sekä osaamisintensiiviset alat. Alueen näkyvyyttä ja vetovoimaa parannetaan yhteistyössä mm. kärkiyritysten ja matkailuorganisaatioiden kanssa. Toimenpidekokonaisuuksia ovat yhteenkuuluvuus ja tasapainoinen kehitys, uudistuminen ja kilpailukyky sekä houkutteleva ja hyvinvoiva alue. Vaasanseudun KOKOa koordinoi Vaasanseudun Kehitys Oy (VASEK). Vaasanseudun KOKO:n puitteissa kehitetään erityisesti energia-, metalli-, vene-, puu-, turkis-, hyvinvointi- ja luovia aloja. Lisäksi innovatiivisen yrittäjyyden ja kansainvälisen yritystoiminnan tukeminen ovat keskeisellä sijalla. Logistiikan ja infrastruktuurin sekä saariston kehittäminen nähdään niin ikään tärkeäksi, kuten myös seutuyhteistyön vahvistaminen. Suupohjan rannikkoseudun KOKOa koordinoi AB Företagshuset Dynamo Yritystalo Oy. Suupohjan rannikkoseudun KOKO:n seutustrategian pääteemoihin perustuvat painopistealueet ovat uudistumiskyky, yrittäjyys sekä vetovoimaisuus. Tavoitteena on syventää yhteistyötä kehittämisessä mukana olevien toimijoiden välillä sekä seudun sisällä että seutujen välillä. KOKO-ohjelmatyössä konkretisoidaan Suupohjan rannikkoseudun strategian toimenpiteitä valmistelemalla kehittämisprojekteja ja tekemällä toimenpidealoitteita toimintalinjojen puitteissa. Alueen elinkeino- ja kehittämispalveluita ja -prosesseja kehitetään. Yhteistyötä maakunnan korkeakoulujen kanssa lisätään. Opiskelijoita ja muita potentiaalisia uusia asukkaita houkutellaan alueelle väestön ikärakenteen muuttumisen aiheuttaman työmarkkinoiden rakenteellisen muutoksen tasapainottamiseksi. Tärkeitä kehitettäviä toimialoja ovat erityisesti alueen nykyiset vahvat maaseutuelinkeinot, elintarvike, puu ja metalli. Tuulivoiman rakentamiseen ja KIBS-toimialoihin liittyvää yrittäjyyttä kehitetään. Energia- ja ilmastokysymyksissä tavoitteena on, että alueen energiaomavaraisuus kasvaa ja parantaa paikallisten yritysten kilpailukykyä.

8 de starka branscherna inom landsbygdsnäringar, livsmedel, trä och metall. Företagsamhet inom vindkraftsutbyggnad och KIBS-branscherna ska utvecklas. Energi- och klimatfrågor ska utvecklas så att regionens självförsörjningsgrad på energi ökar och förbättrar de lokala företagens konkurrensförmåga. 3.1.3. EU-programmen Västra Finlands operativa program inom ERUF I Österbotten koncentrerar man sig inom ERUF-programmet särskilt på att främja företagsverksamheten och utveckla innovationssystemen och informationsöverföringen på regional och lokal nivå. Dessutom stöds via ERUF-programmet i någon mån också näringsverksamhet samt kultur- och miljöprojekt som främjar förutsättningarna för företagsverksamhet. Programmet är indelat i prioriterade områden och specialteman. Specialtemana är gemensamma för hela Västra Finlands område och inom dem finansieras landskapsöverskridande projekt. Österbottens förbund Österbottens förbund fokuserar i förverkligandet av Västra Finlands ERUF-program på följande projekthelheter under perioden 2012 2013: Internationell spetskunskap som stöder utvecklandet av innovationssystemet kopplade till kreativa branscher och förnyelsebara hållbara energilösningar. Utveckling av innovationsmiljöer för samanvändning mellan flera universitet och högskolor och näringslivet samt genomförandet av de tre landskapens gemensamma innovationsstrategi. Satsningar på projekt som stöder utvecklingen av de branscher som identifierats i landskapsprogrammet. Respektive projekthelhet omfattas av ett eller några projekt. Prioritet ligger på projekt som omfattar hela landskapet eller åtminstone en ekonomisk region. Förbundet lägger särskild tyngdpunkt på att i dialog med olika samarbetspartner i och utanför landskapet identifiera centrala projekthelheter, säkerställa att förvaltningen fungerar samt att informera om finansieringsmöjligheter. Förbundet använder sig i förverkligandet av Västra Finlands ERUF-program av prioriterade områden 1, 2, 3 och 4. Österbottens ELY-central De små och medelstora företagen i Österbotten har utmärkta utvecklingsprojekt inom såväl export och produktutveckling som produktionsmetoder och produktionsprocesser. Det finns också utvecklingsprojekt som har att göra med ekoeffektiviteten hos företagens produktionsprocesser och produkter. Det måste finnas möjlighet att bistå projekten även i fortsättningen med både stöd och expertis. I landskapet finns många starka branscher, t.ex. energi-, metall-, båt-, plast-, trä- och husbyggnadsindustrin samt KIBS (kunskapsintensiva branscher). Den globala ekonomin innebär både hot och möjligheter för Österbotten. Utvecklingen går inte av sig själv och inte utan målmedvetet arbete och stöd. Det omfattande underleverantörsnätverket i landskapet står också inför stora utmaningar då det konkurrerar globalt om underleveranser till stora lokomotivföretag. Detta ställer krav på underleverantörernas förädlingsgrad, produktivitet och produktutveckling. Underleverantörernas förutsättningar att hävda sig i konkurrensen bör fortsättningsvis förbättras i samarbete med näringslivsbolagen och med hjälp av projektfinansiering. Resurser avsätts också för att förbättra verksamhetsförutsättningarna inom de kreativa näringarna och välfärdssektorn. Tillväxtpotential finns framför allt inom musik- och mediebranschen. 3.1.3. EU-ohjelmat Länsi-Suomen EAKR-toimenpideohjelma Pohjanmaalla keskitytään EAKR-ohjelman puitteissa erityisesti yrittäjyyden edistämiseen sekä innovaatiojärjestelmien ja tiedonsiirron kehittämiseen alueellisella ja paikallisella tasolla. Lisäksi EAKR-ohjelman kautta tuetaan jossain määrin elinkeinotoimintaa ja yrittäjyyden edellytyksiä edistäviä kulttuuri- ja ympäristöhankkeita. Ohjelma jakautuu toimintalinjoihin ja erityisteemoihin. Erityisteemat ovat Länsi-Suomen alueella yhteisiä ja niiden puitteissa rahoitetaan ylimaakunnallisia hankkeita. Pohjanmaan liitto Pohjanmaa liitto panostaa vuosina 2012 2013 Länsi-Suomen EAKRohjelman toteuttamisessa seuraaviin hankekokonaisuuksiin: Innovaatiojärjestelmän kehittämistä tukeva kansainvälinen kärkiosaaminen yhdistettynä luoviin aloihin sekä uusiutuviin ja kestäviin energiaratkaisuihin. Useamman yliopiston ja korkeakoulun sekä elinkeinoelämän yhteiskäyttöön tulevien innovaatioympäristöjen kehittäminen sekä kolmen maakunnan yhteisen innovaatiostrategian toteuttaminen. Maakuntaohjelmassa tunnistettujen kärkitoimialojen kehittämistä tukevat hankkeet. Jokainen hankekokonaisuus sisältää yhden tai useamman hankkeen. Ensisijaisia hankkeita ovat ne, jotka ovat maakunnallisia tai seutukunnallisia. Liitto painottaa etenkin keskeisten hankekokonaisuuksien tunnistamista, hallinnon toimivuuden varmistamista sekä rahoitusmahdollisuuksista tiedottamista keskustelemalla eri yhteistyökumppaneiden kanssa niin maakunnan sisällä kuin sen ulkopuolellakin. Liitto painostaa Länsi-Suomen EAKR-ohjelman toteuttamisessa toimintalinjoihin 1, 2, 3 ja 4. Pohjanmaan ELY-keskus Alueen PK-yrityksistä löytyy laadukkaita kehittämishankkeita sekä vientiin, tuotekehitykseen että tuotantomenetelmien ja -prosessien kehittämiseen liittyen. Kehittämishankkeita löytyy myös sekä yritysten tuotantoprosessien ekotehokkuuteen että yritysten tuotteiden ekotehokkuuteen liittyen. Kyseisiä kehittämishankkeita tulee jatkossakin pystyä tukemaan sekä avustuksilla että asiantuntemuksella. Vahvoja toimialoja alueella on paljon mm. energia-, metalli-, vene- ja muovi-, puu - ja valmistaloteollisuus sekä KIBS-alat. Globaalitalous tarjoaa alueelle sekä mahdollisuuksia että uhkakuvia. Kehitys ei synny itsestään, eikä ilman määrätietoisia ponnisteluja ja tukea. Alueella toimiva laaja alihankintaverkosto on myös suurten haasteiden edessä kilpaillessaan maailmanlaajuisesti suurten veturiyritysten alihankinnoista. Tämä asettaa alihankintayrityksille vaatimuksia jalostusasteen, tuottavuuden ja tuotekehityksen osalta. Yhteistyössä alueen elinkeinoyhtiöiden ja projektirahoitusta hyödyntäen tulee parantaa alihankintayritysten toimintamahdollisuuksia myös jatkossa. Resursseja varataan myös luovan talouden ja hyvinvointipalvelualojen toimintaedellytysten parantamiseen ja kehittämiseen. Etenkin musiikki- ja media-alalla löytyy kasvupotentiaalia alueella. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö ja luonnonvarat Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue keskittyy vuonna 2012 Länsi- Suomen EAKR-ohjelman toteuttamisessa toimintalinjaan 3 kuuluviin hankekokonaisuuksiin. Toimintalinjan alla rahoitetaan seuraavanlaisia ympäristöön liittyviä hankekokonaisuuksia:

9 Närings-, trafik- och miljöcentralen i Södra Österbotten, ansvarsområdet för miljö och naturresurser Ansvarsområdet för miljö och naturresurser koncentrerar sig vid förverkligandet av Västra Finlands ERUF-program år 2012 på projekthelheter inom handlingslinje 3. Inom handlingslinjen beviljas finansiering för miljörelaterade projekthelheter som gäller: återställande och vård av naturobjekt riskkarteringar i anslutning till t.ex översvämningar eller sura sulfatjordar natur- och kulturmiljöprojekt planering av vattendragsrestaureringar och andra åtgärder inom vattenvård och marin planering miljörådgivningsprojekt projekt för utvecklandet av världsarvsområdet i Kvarken. Respektive projekthelhet omfattar ett eller flera projekt. Prioriteten ligger på projekt som omfattar en hel ekonomisk region eller mera än en kommun. ELY-centralen arbetar för att i dialog med olika samarbetspartners identifiera och utveckla projekthelheter, informera om finansieringsmöjligheter och se till att förvaltningen av projekten fungerar. Närings-, trafik- och miljöcentralen i Södra Österbotten, ansvarsområdet för trafik och infrastruktur För landskapet Österbotten utarbetas en trafiksystemplan 2040. Planen behandlar samtliga trafikslag, terminaler och markanvändningen i kommunerna, och den består av 4 5 delprojekt. Den viktigaste delutredningen gäller logistiken och markanvändningen i Österbotten. Större vikt än tidigare fästs vid trafiksystemet. Förutom utredningen av logistiken och markanvändningen har ELY-centralen också beredskap att med ERUF-finansiering göra en mindre investering för effektivering av näringslivets transporter i form av förbättring av vägnätet. Programreserv Ingen programreserv reserveras för landskapsöverskridande projekt eftersom nya projekt inte hinner genomföras under den återstående programtiden. ESF-programmet för Fastlandsfinland Genom ESF-programmet stöds i första hand olika arbetskrafts- och utbildningspolitiska insatser. I dem beaktas den äldre befolkningen, den strukturella arbetslösheten, tillgången på kunnig arbetskraft, behovet av invandring, utvecklingen av arbetslivet, utökad användning av sociala innovationer, sme-företagens och deras personals anpassningsförmåga samt behovet att öka antalet företagare, stärkandet av företagsverksamhet och ökad regional konkurrenskraft. Åtgärderna förverkligas närmast genom olika insatser för kompetensutveckling och satsningar på utbildning. År 2012 betonas i synnerhet ESF-programmets prioriterade områden 1 och 2. Gällande ESF-projekt under undervisnings- och kulturministeriets förvaltning ligger tyngdpunkterna ändå huvudsakligen på prioriterat område 3. Tyngdpunkterna är följande: Intensifierat samarbete mellan näringslivsbolagen och läroanstalterna i byggandet av företagsnätverk samt i tillfredsställandet av deras utbildnings- och utvecklingsbehov, i synnerhet genom att utnyttja samanskaffningsutbildning. Förverkliga produktifierade experttjänster och utvecklingsprogram samt betjäna nystartade och redan etablerade företag med utbildning. Företagande gynnas också med hjälp av startfinansiering. Utveckling av utbildningsmodeller som främjar företagsamhetsfostran enligt genomgångsprincipen i andra stadiet och den högre utbildningen. Förebyggande av ökad arbetslöshet och långtidsarbetslöshet bland unga och nyutexaminerade genom utbildning, löne- luontokohteiden hoitoa ja ennallistamista esimerkiksi tulviin tai happamiin sulfaattimaihin liittyvää riskikartoitusta luonto- ja kulttuuriympäristöhankkeita vesistöjen kunnostusta tai muita vesistönhoidon toimenpiteitä koskevaa suunnittelua ympäristöneuvontahankkeita Merenkurkun maailmanperintökohteen kehittämishankkeita. Jokainen hankekokonaisuus sisältää yhden tai useamman hankkeen. Ensisijaisia hankkeita ovat ne, jotka vaikutusalueeltaan ovat koko seutukunnan tai useamman kunnan kattavia. ELY-keskus pyrkii keskustelemalla eri yhteistyökumppaneiden kanssa tunnistamaan ja kehittämään hankekokonaisuuksia, tiedottamaan rahoitusmahdollisuuksista sekä varmistamaan hankehallinnon toimivuuden. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Liikenne ja infrastruktuuri Laaditaan Pohjanmaan maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma 2040. Suunnitelmaan sisältyy kaikkien liikennemuotojen tarkastelu, terminaalit ja kuntien maankäyttö. Suunnitelma koostuu 4 5 osaprojektista. Merkittävin osaselvitys on Pohjanmaan maakunnan logistiikka- ja maankäyttöselvitys. Liikennejärjestelmänäkökulma korostuu aiempaa enemmän. ELY-keskuksella on suunnitelmavalmius toteuttaa logistiikka- ja maankäyttöselvityksen lisäksi jokin pienehkö elinkeinoelämän kuljetuksia tehostava tiestön parantamisinvestointi EAKRrahoituksella. Ohjelmareservi Ylimaakunnallisiin hankkeisiin ei varata ohjelmareserviä, sillä uusia projekteja ei ehditä toteuttaa jäljellä olevan ohjelmakauden aikana. Manner-Suomen ESR-ohjelma ESR-ohjelmalla tuetaan ensisijaisesti erilaisia työvoima- ja koulutuspoliittisia toimia. Niissä huomioidaan ikääntyvä väestö, rakennetyöttömyys, osaavan työvoiman saanti, maahanmuuton tarve, työelämän kehittäminen, sosiaalisten innovaatioiden lisääntyvä käyttö, pk-yritysten ja niiden henkilökunnan sopeutumiskyky sekä tarve yrittäjien määrän kasvattamiseen, yritystoiminnan vahvistamiseen ja alueellisen kilpailukyvyn lisäämiseen. Toimenpiteet toteutetaan lähinnä erilaisin osaamista kehittävin toimin ja koulutuspanostuksin. Vuonna 2012 painotetaan erityisesti ESR-ohjelman toimintalinjoja 1 ja 2. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan ESR-hankkeiden osalta painopisteet sijoittuvat kuitenkin pääosin toimintalinjaan 3. Painopisteet ovat seuraavat: Tiivistetään elinkeinoyhtiöiden ja oppilaitosten yhteistyötä yritysverkkojen rakentamisessa sekä niiden koulutus ja kehittämistarpeiden toteuttamisessa, erityisesti yhteishankintakoulutusta hyödyntäen. Toteutetaan tuotteistettuja asiantuntijapalveluita ja kehittämisohjelmia sekä palvellaan aloittavia ja jo toiminnassa olevia yrityksiä koulutuksellisin keinoin. Yrittäjyyttä edistetään myös starttirahoituksen avulla. Kehitetään yrittäjyyskasvatusta edistäviä koulutusmalleja läpäisyperiaatteella toisen asteen sekä korkea-asteen oppilaitoksissa. Ehkäistään nuorten ja vastavalmistuneiden työttömyyden kasvua ja pitkäaikaistyöttömyyttä koulutuksella, palkkatuetulla työllä sekä työnetsijätyyppisillä ja muilla uusilla aktivoivilla toimilla. Kehitetään vaikeassa työmarkkinatilanteessa sekä toisen asteen ammatillisen koulutuksen opintojen kanssa vaikeuksissa oleville nuorille suunnattuja täsmäpalveluita laajana yhteistyönä. Toteutetaan opintojen loppuun suorittamista ja valmistuvien työllistymistä tukevia hankkeita etenkin korkea-asteen kou-

10 subventionerat arbete samt jobbletarverksamhet eller andra nya aktiverande åtgärder. Omfattande samarbete för att utveckla preciserade tjänster för unga som är i en svår arbetsmarknadssituation samt för sådana unga som har problem med yrkesinriktade studier på andra stadiet. Genomförande av projekt som stöder slutförande av studier och sysselsättning av utexaminerade i synnerhet inom den högre utbildningen. Genomförande av projekt som hör under social- och hälsovårdsministeriets förvaltningsområde och där målgruppen består av den del av befolkningen som står utanför arbetslivet och utgör den hårda kärnan i arbetslösheten. Främjande av en tätare koppling mellan yrkesinriktad utbildning och arbetslivet samt företagande. Kontakterna mellan utbildningen på andra stadiet och arbetslivet förtätas. Stöd av projekt som främjar utveckling av innovationsservicesystem i synnerhet inom de högre utbildningsorganisationerna i samarbete med företag. Genomförande av utvecklingsprojekt för inlärningsmiljöer som på ett flexibelt sätt sammanjämkar arbete och utbildning inom yrkesutbildningen på andra stadiet och vuxenutbildningen. Fortsatt utveckling av prognostiseringsverksamheten. Integreringen av invandrare främjas liksom deras inträde på arbetsmarknaden och den arbetsrelaterade invandringen. Informations-, rådgivnings- och handledningstjänsterna utvecklas och utökas på alla utbildningsstadier. Regionala kompetensnätverk utvecklas och stärks mellan olika utbildningsstadier samt mellan utbildningsaktörer på samma stadium. Torts att ovannämnda tyngdpunkter utgör huvuddelen finansierade verksamhet som ska finansieras är det fortfarande möjligt att inom ESFprogrammet finansiera även andra projekt som är i enlighet med programdokumentet. Österbottens förbund anser att det med tanke på den knappa resurstilldelningen för förbundet genom ESF-programmets regionala del inte är möjligt att skapa effektiva projekthelheter som stöder utvecklingen i landskapet. Det är därför inte ändamålsenligt för förbundet att delta i medfinansieringen av ESF-programmet. Däremot har ELY-centralen möjlighet att utnyttja medlen för åtgärder som är direkt riktade till småoch medelstora företag. Åtgärderna kompletterar därmed förbundets allmänna utvecklingsprojekt på ett sätt som väsentligt stöder utvecklingen av näringslivsverksamheten i landskapet. Österbottens förbund är med hänsyn till detta beredd att avstå sin del till ESF-programmets finansiering till förmån för ELY-centralen. Programmet för utveckling av landsbygden i Fastlandsfinland Programmets huvudsakliga mål är att förbättra jord- och skogsbrukets konkurrenskraft, stöda ett miljövänligt och hållbart lantbruk, främja landsbygdsbefolkningens välfärd, göra företagsverksamheten mer mångsidig och att uppmuntra till ett utvecklingsarbete som utgår från det lokala. Grunden för utvecklingsarbetet är landsbygdsbefolkningens, företagarnas och andra aktörers gemensamma behov. Med tanke på landsbygdens livskraft är det viktigt att jordbrukare, landsbygdsföretagare, utvecklare och andra sakkunniga planerar och genomför projekt i ett tätt samarbete med varandra. Ett centralt mål är också att få företagsverksamheten på landsbygden att växa kraftigt och samtidigt medföra fler arbetsplatser. På det sättet kan man garantera nya sätt att skaffa inkomster på både för dem som bor på landsbygden och för dem som flyttar dit. Genom programmet för utveckling av landsbygden finansieras också Leader-aktionsgruppernas program, vilkas syfte är att utveckla lokal beredskap för en förbättrad sysselsättning och mångsidigare verksamhet. Aktionsgrupperna i Österbotten är Aktion Österbotten r.f. och YHY- RES r.y. lutusorganisaatioissa. Toteutetaan sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan alaisia hankkeita, joissa kohderyhmänä on työelämästä syrjäytynyt väestönosa eli työttömyyden kova ydin. Edistetään ammatillisen koulutuksen ja työelämän tiiviimpää kytkentää ja yrittäjyyttä. Toisen asteen koulutuksen ja työelämän välistä yhteyttä tiivistetään. Tuetaan hankkeita, jotka edistävät erityisesti korkea-asteen koulutusorganisaatioiden innovaatiopalvelujärjestelmien kehittämistä yhteistyössä yritysten kanssa. Toteutetaan työn ja koulutuksen joustavasti yhteen sovittavien oppimisympäristöjen kehittämishankkeita toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa ja aikuiskoulutuksessa. Jatketaan ennakointitoiminnan kehittämistä. Edistetään maahanmuuttajien kotoutumista ja kiinnittymistä työmarkkinoille sekä työperusteista maahanmuuttoa. Kehitetään ja lisätään tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluita kaikilla koulutusasteilla. Kehitetään ja vahvistetaan alueellisia osaamisverkostoja eri koulutusasteiden sekä saman asteen koulutustoimijoiden välillä. Vaikka yllä olevat painotukset muodostavat pääosan rahoitettavasta toiminnasta, on ESR-ohjelman puitteissa edelleen mahdollista rahoittaa myös muita ohjelma-asiakirjan mukaisia hankkeita. Pohjanmaan liiton näkemys on, että ESR-ohjelman alueellisen tuen kautta liitolle osoitetut vähäiset resurssit huomioiden tehokkaiden, maakunnan kehitystä tukevien hankekokonaisuuksien luominen ei ole mahdollista. Tästä syystä liiton ei myöskään ole tarkoituksenmukaista osallistua ESR-ohjelman rahoitukseen. Sen sijaan ELY-keskus voi hyödyntää niitä toimenpidevaroja, jotka suunnataan suoraan pienille ja keskisuurille yrityksille. Toimenpiteet täydentävät siten liiton yleisiä kehityshankkeita tavalla, joka olennaisesti tukee maakunnan elinkeinoelämän kehitystä. Tähän perustuen Pohjanmaan liitto on valmis luopumaan omasta ESR-ohjelman rahoituksestaan ELY-keskuksen hyväksi. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Ohjelman keskeisenä tavoitteena on parantaa maa- ja metsätalouden kilpailukykyä, tukea ympäristöystävällistä ja kestävää maataloutta, edistää maaseudun ihmisten hyvinvointia, monipuolistaa yritystoimintaa sekä kannustaa paikallislähtöiseen kehittämistyöhön. Kehittämistyön perusta on maaseudun asukkaiden, yrittäjien tai muiden toimijoiden yhteiset tarpeet. Maaseudun elinvoimaisuuden ja toimivuuden kannalta on tärkeää, että viljelijät, maaseutuyrittäjät, kehittäjät ja muut asiantuntijat suunnittelevat ja toteuttavat hankkeita tiiviissä yhteistyössä. Tavoitteena on myös maaseudun yritystoiminnan vahva kasvu ja samalla työpaikkojen merkittävä lisäys. Näin voidaan taata uusia tulonhankinnan tapoja sekä maaseudun omille asukkaille että maaseudulle muuttaville. Maaseudun kehittämisohjelmalla rahoitetaan myös Leader-toimintaryhmien ohjelmia, joiden tavoitteena on paikallisten valmiuksien kehittäminen työllisyyden parantamiseksi ja toiminnan monipuolistamiseksi. Toimintaryhmät Pohjanmaalla ovat Aktion Österbotten r.f. ja YHYRES r.y. Suomen elinkeinokalatalouden toimintaohjelma Elinkeinokalatalouteen liittyviä investointi- ja kehittämishankkeita rahoitetaan Euroopan kalatalousrahastosta (EKTR). Toimenpiteiden tärkein tavoite on parantaa elinkeinokalatalouden kannattavuutta ja kilpailukykyä kalavarojen kestävän käytön periaatteiden mukaisesti. Rajat ylittävän yhteistyön (Interreg IV A) ohjelma Botnia-Atlantica Botnia-Atlantica-ohjelman tavoitteena on vahvistaa yhteistoiminnan rakenteita ja kasvua ohjelma-alueella, johon kuuluu alueita Suomesta, Ruotsista ja Norjasta. Suomessa varsinainen ohjelma-alue käsittää Pohjanmaan lisäksi Keski-Pohjanmaan ja Satakunnan maakunnat.

11 Operativt program för fiskerinäringen i Finland Investerings- och utvecklingsprojekt som berör fiskerinäringen finansieras från Europeiska fiskerifonden (EFF). Det viktigaste målet med åtgärderna är att förbättra fiskerinäringens lönsamhet och konkurrenskraft i enlighet med principen om hållbart utnyttjande av fiskresurserna. Botnia-Atlanticaprogrammet för gränsöverskridande samarbete (Interreg IV A) Botnia-Atlanticaprogrammet har som mål att stärka strukturer för samverkan och tillväxt i programområdet, som omfattar regioner i Finland, Sverige och Norge. I Finland hör förutom landskapet Österbotten också Mellersta Österbotten och Satakunta till det egentliga programområdet. I Sverige omfattas Västerbottens och Västernorrlands län samt Nordanstig kommun av programmet. Från Norge deltar Nordland fylke. Dessutom är landskapet Södra Österbotten i Finland och Gävleborgs län i Sverige med som s.k. angränsande områden. Programmet finansierar gemensamma projekt mellan de deltagande områdena. Med hjälp av programmet är det möjligt att finansiera projekt som faller under sex olika teman: miljö, kommunikationer, sammanhållning, kompetens, näringsliv och samhälle. 3.2. Genomförande per prioriterat område De prioriterade områdena i Österbottens landskapsprogram 2011 2014 är: 1. Konkurrenskraft och image Österbotten är känt för att vara energiskt 2. Arbetskraft och kompetens internationella och kunniga, innovatörernas Österbotten 3. Tillgänglighet och balanserad regionstruktur de hållbara strukturernas och utmärkta förbindelsernas Österbotten 4. Välfärd, kultur och socialt kapital den kulturella mångfalden är en källa till välfärd i Österbotten 5. Naturens och miljöns välbefinnande Österbotten, ett område på toppnivå i arbetet med att stävja klimatförändringen. Inom alla prioriterade områden betonas betydelsen av regionala nätverk och samarbete inom starka kompetensområden. De åtgärder som presenteras i detta kapitel finansieras huvudsakligen genom EU-program och de nationella särskilda programmen. De viktigaste åtgärderna som förutsätter statlig budgetfinansiering nämns separat vid varje prioriterat område. 3.2.1. Prioriterat område 1: Konkurrenskraft och image Österbotten är känt för att vara energiskt OBS! Efter att genomförandeplanen godkänts skars det rejält ner på landskapsutvecklingspengarna och KOKO-programmen avslutades fr.o.m. år 2012. Tyngdpunkter Konkurrenskraften i Österbotten vilar på en mångsidig industristruktur, starka spetskluster och internationella storföretag. Målet är att utveckla det nationella och internationella spetskunnandet samt att förbättra näringslivets verksamhetsbetingelser. För att förbättra landskapets konkurrenskraft är det under åren 2012 2013 särskilt viktigt att trygga tillgången på kunnig arbetskraft och stöda de internationella storföretagens underleverantörsnätverk. Å andra sidan kan en hotande recession åter aktualisera behovet att lindra följderna av recessionen i regionens näringsliv. Ruotsista mukana ovat Västerbottenin ja Västernorrlannin läänit sekä Nordanstigin kunta. Norjasta mukana on Nordland fylke. Lisäksi ohjelmaan osallistuu Etelä-Pohjanmaan maakunta Suomesta ja Gävleborgin lääni Ruotsista ns. rajoittuvina alueina. Ohjelmalla rahoitetaan osallistuvien alueiden välisiä yhteisiä hankkeita. Ohjelman avulla on mahdollista rahoittaa kuuden teeman alaisia hankkeita: ympäristö, liikenne, yhteenkuuluvuus, osaaminen, elinkeinoelämä ja yhteiskunta. 3.2. Maakuntaohjelman toteuttaminen toimintalinjoittain Pohjanmaan 2011 2014 maakuntaohjelman toimintalinjat ovat: 1. Kilpailukyky ja imago energisyydestään Pohjanmaa tunnetaan 2. Työvoima ja osaaminen kansainvälinen ja osaava innovaattoreiden Pohjanmaa 3. Saavutettavuus ja tasapainoinen aluerakenne kestävien rakenteiden ja erinomaisten yhteyksien Pohjanmaa 4. Hyvinvointi, kulttuuri ja sosiaalinen pääoma monikulttuurisuudesta Pohjanmaan hyvinvoinnin energianlähde 5. Luonnon ja ympäristön hyvinvointi Pohjanmaa, ilmastonmuutoksen hillitsemisen huippualue. Kaikissa toimintalinjoissa painotetaan alueelliseen verkostoitumiseen ja vahvoihin osaamisalueisiin perustuvan yhteistyön merkitystä. Luvussa esitetyt toimenpiteet rahoitetaan pääsääntöisesti EU-ohjelmilla ja kansallisilla erityisohjelmilla. Tärkeimmät valtion budjettirahoitusta edellyttävät toimenpiteet on mainittu jokaisen toimintalinjan kohdalla erikseen. 3.2.1. Toimintalinja 1: Kilpailukyky ja imago energisyydestään Pohjanmaa tunnetaan HUOM! Toteuttamissuunnitelman hyväksymisen jälkeen maakunnan kehittämisrahaa leikattiin radikaalisti ja KOKO-ohjelmat lopetettiin vuoden 2012 alusta lähtien. Painopisteet Pohjanmaan kilpailukyvyn perustan muodostavat monipuolinen teollisuusrakenne, vahvat kärkiklusterit sekä kansainväliset suuryritykset. Tavoitteena on kehittää kansallista ja kansainvälistä kärkiosaamista sekä vahvistaa elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Vuosina 2012 2013 keskeistä maakunnan kilpailukyvyn parantamisessa on erityisesti osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen sekä kansainvälisten suuryritysten alihankkijaverkoston tukeminen. Toisaalta uhkaava taantuma saattaa jälleen nostaa ajankohtaiseksi tarpeen lieventää taantuman seurauksia alueen elinkeinoelämässä. Toimintalinjan 1 painopisteet ovat - teollisuuden toimintaympäristön vahvistaminen - innovaatiojärjestelmän kehittäminen - yrittäjyyden vahvistaminen - kärkiklustereiden kehittäminen - maaseudun kehittäminen. Toimenpiteet Toimintalinjassa 1 on edetty hyvin monilta osin. Lukuisia hankkeita on toteutettu eri puolilla maakuntaa erityisesti KOKO-ohjelmien ja EAKRohjelman puitteissa. Teollisuuden toimintaedellytysten vahvistamisessa tärkeimpiä painopisteitä ovat elinkeinoelämälle tärkeiden liikenne- ja logistiikkahankkeiden eteneminen, alihankkijaverkoston tukeminen, osaavan työvoiman

12 Tyngdpunkterna inom prioriterat område 1 är att: - stärka industrins verksamhetsbetingelser - utveckla innovationssystemet - stärka företagandet - utveckla spetsklustren - utveckla landsbygden. Åtgärder Inom prioriterat område 1 har mycket gått framåt. Ett flertal projekt har genomförts på olika håll i landskapet i synnerhet inom KOKO-programmen och ERUF-programmet. De viktigaste frågorna för att stärka industrins verksamhetsbetingelser är att få fart på de för näringslivet viktiga trafik- och logistikprojekten, att stöda underleverantörsnätverket, säkerställa tillgången på kunnig arbetskraft samt stärka forsknings- och utvecklingsresurserna. Eftersom stärkande av industrins verksamhetsförutsättningar är landskapets främsta prioritet har en projekthelhet över nödvändiga åtgärder sammanställts i bilaga 3. Många framsteg har gjorts i utvecklingen av innovationssystemet i Österbotten. Man har börjat förverkliga de åtgärder som nämns i samarbetsstrategin för innovationsverksamheten i Södra Österbotten, Mellersta Österbotten och Österbotten 2010 2016 för att utveckla affärskunnandet samt innovationstjänster och servicestrukturer. Dessutom befrämjas samarbete och utvecklingsåtgärder mellan traditionella kompetensområden och man utnyttjar forumverksamheten. Utvecklingen av Vasa tekniska campus framskrider med ERUF-finansiering som en del av Vasaregionens KOKO-program. Lokaliteterna för Jakobstads högskolecampus är färdigställda och framöver satsar man på att utveckla verksamheten. Verksamheten i Vasa vetenskapspark, som fram till år 2011 har finansierats med projektpengar har man nu försökt göra permanent. Högskolorna i Vasa har tagit sig an vissa av vetenskapsparkens delområden, t.ex. företagskuvös- och innovationsombudsmannaverksamheten. Innovationsombudsmannatjänsterna arrangeras fram till juli 2012 som en del av Vasa universitets projekt Tutkimuksesta liiketoimintaa, som till 50 % finansieras av TEKES. Planeringen av Innohuset, som planlagts till campusområdet på Brändö, ligger för närvarande på Vasa stads ansvar. Framtiden för övriga funktioner i vetenskapsparken och för ett mer omfattande samarbete är fortfarande öppen. Under åren 2012 2013 fortsätter utvecklingen av innovationssystemet i Österbotten i enlighet med landskapsprogrammet genom att forsknings- och utvecklingsverksamheten, den praktiska innovationsverksamheten och i synnerhet det tvärvetenskapliga samarbetet stärks. Näringslivet och högskolorna uppmuntras till samarbete. Största delen av högskolorna och andra utvecklingsorganisationer i landskapet finns i Vasaregionen. Trots att dessa aktörers utvecklingsprojekt vanligen riktar sig till hela landskapet innebär deras placering ändå vissa utmaningar för utnyttjande av tjänsterna i Jakobstadsregionen och i Sydösterbotten. Ett flertal ERUF-projekt har genomförts i syfte att utveckla innovationsoch företagstjänster i dessa regioner. Ett flertal projekt pågår för att stärka företagandet och många av dem avslutas under år 2011. Projekt som genomförts har fokuserat på att utveckla verksamheten i sme-företag, på ägarbyten och företagsamhetsfostran. Under åren 2012 2013 kommer man att koncentrera sig på åtgärder som att stöda nystartade företag och tillväxtföretag, att utveckla verksamheten i mikro- och sme-företag och att främja företagande i servicebranschen. Speciellt viktigt är det att stöda internationaliseringen av storföretagens underleverantörsnätverk, för de små och medelstora företag som verkar som underleverantörer måste flytta tyngdpunkten dit där också uppdragsgivarföretagen finns. De små och medelstora företagens förädlingsgrad, produktivitet och produktutvecklingsnivå bör också höjas. I Österbotten finns många sme-företag med egen export och god utvecklingspotential som har utvecklingsprojekt av hög kvalitet. Med tanke på att bevara konkurrenskraften är det väsentligt saatavuuden varmistaminen sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan vahvistaminen. Koska teollisuuden toimintaedellytysten vahvistaminen on maakunnan ykkösprioriteetti, on tarvittavista toimenpiteistä koottu hankekokonaisuus liitteeseen 3. Pohjanmaan innovaatiojärjestelmän kehittämisessä on otettu monia edistysaskelia. Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan innovaatiotoiminnan yhteistyöstrategian 2010 2016 mukaisia toimenpiteitä on ryhdytty toteuttamaan liiketoimintaosaamisen sekä innovaatiopalveluiden ja palvelurakenteiden kehittämiseksi. Lisäksi edistetään yhteistyötä ja kehittämistoimia perinteisten osaamisalojen välillä sekä hyödynnetään foorumitoimintaa. Vaasan tekniikan kampuksen kehittäminen etenee EAKR-projektirahoituksella osana Vaasan seudun KOKO-ohjelmaa. Pietarsaaren korkeakoulukampuksen tilat ovat valmistuneet ja jatkossa panostetaan toiminnan kehittämiseen. Vuoteen 2011 asti projektirahoituksella toteutetun Vaasan tiedepuiston toimintoja on pyritty vakinaistamaan. Vaasan korkeakoulut ovat ottaneet hoitaakseen tiettyjä tiedepuiston osa-alueita, kuten hautomo- ja innovaatioasiamiestoiminnan. Innovaatioasiamies palvelut toteutetaan heinäkuun 2012 loppuun saakka osana Vaasan yliopiston Tutkimuksesta liiketoimintaa -hanketta, jonka rahoituksesta puolet tulee TEKESiltä. Palosaaren kampusalueelle kaavaillun Innotalon suunnittelun eteneminen puolestaan on tällä hetkellä Vaasan kaupungin vastuulla. Muiden tiedepuiston toimintojen ja laajemman yritysyhteistyön jatkuvuus on kuitenkin edelleen auki. Vuosina 2012 2013 Pohjanmaan innovaatiojärjestelmän kehittämistä jatketaan maakuntaohjelman mukaisesti vahvistamalla tutkimus- ja kehittämistoimintaa, käytännönläheistä innovaatiotoimintaa sekä erityisesti poikkitieteellistä yhteistyötä. Elinkeinoelämää ja korkeakouluja kannustetaan yhteistyöhön. Suurin osa maakunnan korkeakouluista ja muista kehittämisorganisaatioista sijaitsee Vaasan seudulla. Vaikka näiden toimijoiden kehittämishankkeet yleensä kohdistuvat koko maakuntaan, asettaa niiden sijainti kuitenkin tiettyjä haasteita palvelujen hyödyntämiselle Pietarsaaren seudulla ja Suupohjan rannikkoseudulla. Useita EAKR-hankkeita onkin toteutettu näiden alueiden innovaatio- ja yrityspalveluiden kehittämiseksi. Yrittäjyyden vahvistamiseen liittyen käynnissä on useita hankkeita, joista moni päättyy vuoden 2011 aikana. Toteutettu on mm. pk-yritysten toiminnan kehittämiseen, omistajanvaihdoksiin ja yrittäjyyskasvatukseen liittyviä hankkeita. Vuosina 2012 2013 keskitytään toimenpiteisiin, jotka liittyvät erityisesti aloittavien ja kasvuyritysten tukemiseen, mikro- ja pk-yritysten toiminnan kehittämiseen sekä palvelualojen yrittäjyyden edistämiseen. Erityisesti on syytä tukea alueen suuryritysten alihankkijaverkoston kansainvälistymistä, sillä alihankkijoina toimivien pk-yritysten on siirrettävä painopistettä sinne, missä toimeksiantajayrityksetkin toimivat. Pk-yritysten jalostusastetta, tuottavuutta ja tuotekehityksen tasoa on niin ikään nostettava. Pohjanmaalta löytyy paljon omaakin vientiä harjoittavia ja hyvää kehittämispotentiaalia omaavia pk-yrityksiä, joilla on laadukkaita kehittämishankkeita. Näiden yritysten tukeminen on kilpailukyvyn säilyttämisen kannalta oleellinen tekijä. Lisäksi on tärkeää, että yritysten peruspalveluihin, kuten neuvontaan, suunnataan riittävästi resursseja. Vanhenevan yrittäjäkunnan takia myös sukupolven- ja omistajanvaihdoksia on syytä edelleen tukea. Uuden yrittäjäpolven kehittymisessä puolestaan yrittäjyyskasvatuksella on merkittävä rooli. Jatkossa tulee entistä enemmän varautua rakennemuutos-, irtisanomisja lomautustilanteisiin. Tavoitteena on kehittää yhteinen toimintamalli äkillisten rakennemuutos- ja irtisanomistilanteiden hallintaan. Myös kansallista tukipolitiikkaa on syytä kehittää. Kun valtioneuvosto nimeää alueen äkilliseksi rakennemuutosalueeksi, tulee se samalla nostaa ylimpään kansalliseen tukialueluokkaan. Kärkiklustereita Pohjanmaalla ovat energia, metalli, vene, elintarvike, metsä- ja puuala, digitaaliset sisällöt sekä hyvinvointi. Tavoitteena on myös osaamisintensiivisten (KIBS) alojen sekä luovien alojen nos-

13 att dessa företag stöds. Dessutom är det viktigt att tillräckliga resurser allokeras för bastjänster till företag, t.ex. rådgivning. Eftersom företagarna blir allt äldre är det också viktigt att stöda generationsväxlingar och ägarbyten. Med tanke på utvecklingen av en ny företagargeneration har också företagsamhetsfostran en betydande roll. Framöver måste en ännu större beredskap än tidigare finnas med tanke på strukturförändringar, uppsägningar och permitteringar. Målet är att utveckla en gemensam verksamhetsmodell för behärskande av denna typ av akuta förändringar. Det är även skäl att utveckla den nationella stödpolitiken. När statsrådet utnämner ett akut strukturomvandlingsområde, bör området också inkluderas i den högsta klassen för nationella stödområden. Spetsklustren i Österbotten är energi-, metall-, båt- och livsmedelsklustren, skogs- och träbranschen samt klustren för digitala innehåll och välmående. Avsikten är att lyfta upp också de kunskapsintensiva branscherna (KIBS) samt de kreativa branscherna bland spetsbranscherna. Spetsklustren har utvecklats och kommer att utvecklas under åren 2012 2013 bl.a. med hjälp av KOKO- och kompetenscentraprogrammen samt genom olika fristående projekt. Som bäst utarbetas också ett regionalt skogsprogram för åren 2012 2015. Det energiteknologiska klustret har en särställning som motor för näringslivet i landskapet och utgör redan nu den största kompetenskoncentrationen i Norden inom energiteknologi. Det är mycket viktigt att den energiteknologiska kompetensen stöds och att den internationella konkurrenskraften inom forskning och utveckling stärks. Antalet utbildningsplatser som stöder energibranschen bör utökas på alla utbildningsnivåer. En höjd medvetenhet bland allmänheten om regionens energiteknologiska kunnande eftersträvas också. En central aktör i landskapet inom energiklustret är Vasa energiinstitut VEI, vars verksamhet man önskar stärka och utvidga. Ett annat viktigt projekt som är kopplat till energibranschen är inrättandet av ett produktionsteknologiskt centrum i Vasa. Mer information om dessa spetsprojekt i landskapet finns i bilagorna 3 och 4 och i Österbottens förbunds projektkort på adressen www.obotnia.fi/intressebevakning. Utöver energiteknologin fortsätter också Marin kompetens och Digitala innehåll som kompetensområden inom kompetenscentrumprogrammet. Av dessa har nu MediaCity godtagits som fullvärdig medlem i kompetenscentrumprogrammet för digitala innehåll. Målet i fråga om landsbygdsutvecklingen i Österbotten är en behärskad strukturomvandling på landsbygden samt att trygga verksamhetsförutsättningarna och lönsamheten för landsbygdsföretag. De specialbranscher som är viktiga för den österbottniska landsbygden växthusodlingen, fiskerihushållningen och pälsbranschen kommer att utvecklas målmedvetet i huvudsak med hjälp av projektfinansiering. Målet för växthusodlingen är att skapa ett kompetenscentrum för växthusbranschen i Österbotten. Kompetenscentret ska erbjuda forskningsinstitut och företag i växthusbranschen möjlighet till tillämpad forskning och dess omsättning i praktiken. Man satsar också på förbättrad energieffektivitet i växthus för att säkra näringens lönsamhet. Avsikten är dessutom att i Sydösterbotten grunda ett kompetenscenter med huvudsäte i Kristinestad som ska stöda potatisodlingen och vidareförädling av potatis. Konceptet närproducerad mat utvecklas. För pälsproduktionens del har man satsat på fortbildning för pälsdjursuppfödare och på utveckling av arbetsmetoderna. Dessutom har man strävat efter att för pälsdjursuppfödarna utveckla en fungerande verksamhetsmodell med avbytare och säsongsarbetskraft. Avsikten är också att i regionen utveckla ett internationellt känt kompetenskluster för produktutveckling och utbildning inom pälsbranschen. Vid Juthbacka kulturcentrum är ett designcentrum för pälsprodukter under utveckling. Avsikten med detta är att stärka pälsnäringen i landskapet och förbättra produkternas konkurrenskraft internationellt. För att kunna säkerställa pälsproduktion av hög kvalitet förutsätts dessutom att de s.k. burinvesteringarna påskyndas. taminen kärkitoimialojen joukkoon. Kärkiklustereita on kehitetty ja kehitetään vuosina 2012 2013 mm. KOKO-ohjelmien ja osaamiskeskusohjelmien puitteissa sekä erilaisin erillishankkein. Tekeillä on myös alueellinen metsäohjelma vuosiksi 2012 2015. Erityisasemassa on energiateknologian klusteri, joka on maakunnan elinkeinoelämän veturi ja jo nyt Pohjoismaiden suurin energiateknologisen osaamisen keskittymä. Energiateknologiaan liittyvän osaamisen tukeminen sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistaminen on erittäin tärkeää. Energia-alaa tukevia koulutuspaikkoja tulee lisätä kaikilla koulutusasteilla. Myös yleistä tietoisuutta alueen energiateknologisesta osaamisesta pyritään nostamaan. Keskeinen energia-alan keskittymän toimija maakunnassa on Vaasan energiainstituutti VEI, jonka toimintaa halutaan vahvistaa ja laajentaa. Toinen keskeinen energia-alan keskittymään liittyvä hanke on tuotantoteknologiakeskuksen perustaminen Vaasaan. Lisätietoa näistä maakunnan kärkihankkeista löytyy liitteistä 3 ja 4 sekä Pohjanmaan liiton hankekorteista osoitteesta www.obotnia.fi/edunvalvonta. Energiateknologian lisäksi osaamiskeskusohjelman osaamisaloina jatkavat Meriosaaminen ja Digitaaliset sisällöt, joista jälkimmäisen osalta MediaCity on nyt hyväksytty osaamiskeskusohjelman täysjäseneksi. Pohjanmaan maaseudun kehittämisessä tavoitteena on maaseudun hallittu rakennemuutos sekä maaseutuyritysten toimintaedellytysten ja kannattavuuden turvaaminen. Pohjanmaan maaseudun kannalta tärkeitä erityisaloja lasinalaisviljelyä sekä kalatalous- ja turkisalaa kehitetään määrätietoisesti pääasiassa hankerahoituksen turvin. Lasinalaisviljelyn osalta tavoitteena on luoda Pohjanmaalle kasvihuonealan osaamiskeskus. Osaamiskeskus tarjoaa tutkimuslaitoksille ja kasvihuonealan yrityksille mahdollisuuden soveltavaan tutkimukseen ja sen käytännön soveltamiseen. Myös kasvihuoneiden energiatehokkuuden parantamiseen panostetaan elinkeinon kannattavuuden turvaamiseksi. Tavoitteena on lisäksi perustaa Suupohjan rannikkoseudulle perunantuotantoa ja sen jatkojalostusta tukeva osaamiskeskus, jonka pääpaikka on Kristiinankaupunki. Lähiruokakonseptin kehittämistä tuetaan. Turkistuotannon osalta on panostettu mm. turkistarhaajien jatkokoulutukseen ja työmetodien kehittämiseen. Lisäksi on pyritty kehittämään toimivaa toimintamallia turkistarhaajien lomitusten ja sesonkityövoiman järjestämiseen. Tavoitteena on myös kehittää alueelle kansainvälisesti tunnettu turkisalan tuotekehityksen ja koulutuksen osaamiskeskittymä. Juthbackan kulttuurikeskukseen on kehitteillä turkistuotteiden designkeskus, jolla pyritään vahvistamaan maakunnan turkiselinkeinoa ja tuotteiden kansainvälistä kilpailukykyä. Laadukkaan turkistuotannon turvaaminen edellyttää lisäksi ns. häkki-investointien vauhdittamista. Kalataloudessa tavoitteena on luoda hyvät edellytykset kalakantojen ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävälle hoidolle ja hyödyntämiselle. Elinkeinokalataloudessa edistetään ammattikalastuksen ja kalankasvatuksen toimintaedellytyksiä, mm. rahoittamalla investointeja ja kehittämishankkeita Euroopan kalatalousrahastosta (EKTR). Elinkeinokalatalouden alkutuotannon toimintaedellytyksiä edistetään alueellisen vesiviljelyn sijainninohjaussuunnitelman ja alueellisen ammattikalastuksen vesienkäyttösuunnitelman toteuttamisella. Kalavesien virkistyskäytön ja matkailukalastuspalvelujen tarjonnan lisäämiseksi kehitetään vapaa-ajankalastusmahdollisuuksia valtakunnallisen ja Pohjanmaan ELY-keskuksen vapaa-ajan kalatalouden kehittämissuunnitelman mukaan. Kalataloudellisissa kunnostuksissa ja kalavesien hoidon ohjauksessa noudatetaan kansallisen kalatiestrategian linjauksia. Rakennetuissa vesistöissä mahdollistetaan kalojen nousu kutualueille kalateillä ja kalojen luontainen lisääntyminen kutu- ja poikastuotantoalueiden kunnostuksilla. Maaseutualueiden elinehtona ovat elinkeino- ja palvelurakenteeltaan toimivat ja vetovoimaiset kylät, joissa on laadukas asuin-, työ-, yrittäjyys- ja vapaa-ajanympäristö. Kylien kehittämistä jatketaan Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelmalla ja Leader-toimintaryhmien rahoituksella. Pohjanmaan liitto pyrkii osaltaan varmistamaan, että toi-

14 Målet för fiskerihushållningen är att skapa goda förutsättningar för ekologiskt, ekonomiskt och socialt hållbar vård och hållbart nyttjande. Inom fiskerinäringen främjas verksamhetsbetingelserna för yrkesfiske och fiskodling bl.a. genom finansiering av investeringar och utvecklingsprojekt från Europeiska fiskerifonden (EFF). Verksamhetsförutsättningarna för fiskerinäringens primärproduktion befrämjas genom att den regionala planen för lokaliseringsstyrning av vattenbruket och den regionala planen för nyttjande av vattenområden för yrkesfiske verkställs. För att öka rekreationsanvändningen av fiskevatten och utbudet av fisketurismtjänster utvecklas möjligheterna till fritidsfiske i enlighet med den riksomfattande och Österbottens ELY-centrals utvecklingsplan för fritidsfiskeri. Gällande fiskeriekonomiska restaureringar och styrning av fiskevården följer man riktlinjerna i den nationella strategin för fiskvägar. I utbyggda vattendrag möjliggörs fiskens stigning till lekområdena genom fiskvägar och fiskens naturliga reproduktion genom iståndsättning av lek- och yngelproduktionsområden. Ett livsvillkor för de rurala områdena är att byarna har en fungerande och attraktiv närings- och servicestruktur samt en högklassig boende-, arbets-, företagar- och rekreationsmiljö. Utvecklingen av byarna fortsätter genom Utvecklingsprogrammet för landsbygden på Finlands fastland och finansiering av Leader-aktionsgrupperna. Österbottens förbund strävar för sin del efter att säkerställa att aktionsgruppsarbetet görs permanent under följande programperiod och blir en central metod för utveckling av den finländska landsbygden. De viktigaste åtgärderna som kräver statlig finansiering under åren 2012 2013 inom prioriterat område 1 är: - Genomförande av åtgärderna i projekthelheten i bilaga 3. - Genomförande av samarbetsområdets förhandlingsförslag i bilaga 4. - Stärkande av Tekes regionala verksamhetsställe. - Inrättande av en svenskspråkig enhet för Landsbygdsverket i Vasa med filialer i Sydösterbotten och Jakobstadsregionen. - Säkerställande av en tillräcklig nivå på landskapsutvecklingspengarna. - Genomförande av kompetenscentraprogrammet (OSKE) och kohesions- och konkurrenskraftsprogrammet (KOKO). 3.2.2. Prioriterat område 2: Arbetskraft och kompetens internationella och kunniga, innovatörernas Österbotten Tyngdpunkter Under de närmaste åren förekommer det i landskapet samtidigt både strukturell arbetslöshet och brist på arbetskraft när de stora åldersklasserna går i pension. Därför är de huvudsakliga målen inom det här prioriterade området under denna landskapsprogramperiod att sköta sysselsättningen och säkerställa kompetensen. På medellång sikt är tillgången på kunnig arbetskraft en kritisk faktor med tanke på landskapets konkurrenskraft. På kort sikt kan skötseln av sysselsättningen och förebyggande av utslagning kräva särskilda satsningar om hotbilderna i världsekonomin förverkligas. Tyngdpunkterna inom prioriterat område 2 är att: - förbättra sysselsättningen och förebygga utslagning - säkerställa kunnandet. Åtgärder I genomförandet av prioriterat område 2 har projektfinansieringen från ESF en betydande roll. Under tyngdpunkten att främja sysselsättningen och förebygga utslagning har man satsat speciellt på att förbättra sysselsättningen och förebygga utslagning av personer under 30 år, nyutexaminerade samt långtidsarbetslösa. Arbetslösa samt unga som hamnat utanför studier och arbetsliv aktiveras till utbildning, arbetspraktik och arbete. Genom ESFprojekt är avsikten att hjälpa också studerande på andra stadiet som hotas av utslagning genom att erbjuda dem stöd så att de kan slutföra sina mintaryhmätyö vakinaistetaan tulevan ohjelmakauden aikana yhdeksi keskeiseksi suomalaisen maaseudun kehittämismetodiksi. Toimintalinjan 1 tärkeimmät valtion rahoitusta/toimenpiteitä vaativat kokonaisuudet vuosina 2012 2013 ovat: - Liitteessä 3 esitetyn hankekokonaisuuden mukaisten toimenpiteiden toteuttaminen. - Liitteessä 4 esitetyn yhteistoiminta-alueen neuvotteluesityksen toteuttaminen. - Tekesin alueellisen toimipisteen vahvistaminen. - Maaseutuviraston ruotsinkielisen yksikön perustaminen Vaasaan, etäpisteet Suupohjan rannikkoseudulla ja Pietarsaaren seudulla. - Maakunnan kehittämisrahan riittävän tason turvaaminen. - Osaamiskeskusohjelman (OSKE) ja koheesio- ja kilpailukykyohjelman (KOKO) toteuttaminen. 3.2.2. Toimintalinja 2: Työvoima ja osaaminen kansainvälinen ja osaava innovaattoreiden Pohjanmaa Painopisteet Lähivuosina maakunnassa esiintyy yhtäaikaisesti sekä rakenteellista työttömyyttä että työvoimapulaa suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle. Näin ollen tämän maakuntaohjelmakauden päätavoitteiksi on tässä toimintalinjassa asetettu työllisyyden hoito ja osaamisen varmistaminen. Keskipitkällä aikavälillä osaavan työvoiman saatavuus on maakunnan kilpailukyvyn kannalta kriittinen tekijä. Lyhyellä aikavälillä työllisyyden hoito ja syrjäytymisen ehkäiseminen saattavat vaatia erityistä panostusta, mikäli maailmantalouden uhkatekijät toteutuvat. Toimintalinjan 2 painopisteet ovat - työllisyyden edistäminen ja syrjäytymisen ehkäisy - osaamisen varmistaminen. Toimenpiteet Toimintalinjan 2 toteuttamisessa ESR-hankerahoituksella on keskeinen rooli. Työllisyyden edistämisen ja syrjäytymisen ehkäisyn osalta on panostettu erityisesti alle 30-vuotiaiden nuorten ja vastavalmistuneiden sekä pitkäaikaistyöttömien työllisyystilanteen parantamiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn. Työttömiä sekä opintojen ja työelämän ulkopuolelle jättäytyneitä nuoria aktivoidaan koulutukseen, työharjoitteluun ja työhön. ESR-hankkeiden avulla pyritään auttamaan myös syrjäytymisvaarassa olevia toisen asteen opiskelijoita tarjoamalla heille tukea opintojen loppuunsaattamisessa sekä parantamalla heidän työelämätietouttaan. Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia ohjataan ja koulutetaan työpaikan löytämiseksi. Vaikeimmassa asemassa olevien auttamiseksi kehitetään välityömarkkinoiden ja välittävien työmarkkinoiden toimintaa. Rakennetyöttömyyden vähentämiseksi tehdään erillinen suunnitelma. Metsä-Botnian sellutehtaan lopetettua toimintansa on Kaskisissa toteutettu useita erityistoimia työllisyyden parantamiseksi. Kaupunki käynnisti mm. kaksi elinkeinojen edistämisprojektia, joissa on keskitytty korvaavien työpaikkojen luomiseen. Nova Business Botnica -projektin myötä oli vuoden 2010 loppuun mennessä tehty sopimus neljän yrityksen kanssa Kaskisiin tai Teuvalle sijoittumisesta. Perustettujen ja alueelle siirtyvien yritysten työvoiman yhteenlaskettu määrä on suunnitelmissa noin 75 työpaikkaa lähivuosina. Toteutuneita työpaikkoja on vasta muutama. Lisäksi on toteutettu kahdeksan kehittämishanketta, joiden välilliset työllisyysvaikutukset ovat kahden vuoden aikana 10 40 työpaikkaa. Ponnisteluista huolimatta työttömyysaste on Kaskisissa edelleen huomattavasti korkeampi kuin maakunnassa tai koko maassa keskimäärin. Erityistä panostusta alueen kehittämiseen tarvitaan siis myös kaudella

15 studier och genom att förbättra deras arbetslivskompetens. De som är i en svår arbetsmarknadssituation vägleds och utbildas för att hitta ett arbete. För att hjälpa dem som är i en speciellt svår situation utvecklas övergångsarbetsmarknadens verksamhet. En separat plan uppgörs för att minska den strukturella arbetslösheten. Efter att Metsä-Botnia lagt ned massafabriken har ett flertal specialåtgärder vidtagits för att förbättra sysselsättningen i Kaskö. Staden startade bl.a. två projekt för främjande av näringslivet, där man har fokuserat på att skapa ersättande arbetsplatser. I och med Nova Business Botnica-projektet hade man i slutet av år 2010 ingått avtal med fyra företag om lokalisering i Kaskö eller Östermark. Det sammanlagda antalet anställda i företag som grundats eller som flyttar till regionen är under de närmaste åren kring 75. Hittills har endast några arbetsplatser förverkligats. Dessutom har man genomfört åtta utvecklingsprojekt, vilkas indirekta sysselsättningseffekter under två år uppgår till 10 40 arbetstillfällen. Trots ansträngningarna är arbetslöshetsgraden i Kaskö fortfarande betydligt högre än i hela landskapet eller landet i genomsnitt. Särskilda satsningar på utvecklingen av regionen behövs alltså även under perioden 2012 2013. För att förebygga utslagning är det också skäl att fästa tillräcklig uppmärksamhet på integrering och sysselsättning av invandrare. Därför har man också strävat efter att utveckla servicenätet som siktar på integreringen av invandrare. De yrkesgrupper som möter invandrare i sitt arbete har också utbildats i att möta människor från olika kulturer. Organisationssmedjan stöder för sin del invandrarnas organisationsverksamhet i landskapet. Integreringen, utbildningen och sysselsättningen av invandrare har betydelse för hur väl arbetskraften kommer att räcka till. I de utländska studerandena och bland övriga invandrare döljer sig en betydande arbetskraftsresurs, som man hittills inte heller i Österbotten har lyckats utnyttja tillräckligt effektivt. Detta är en betydande utmaning, för näst efter Åland och Nyland bor det i Österbotten mest utländska medborgare. Invandrarnas svaga ställning på arbetsmarknaden ska förbättras genom utbildning, arbetskrafts- och företagartjänster samt genom ESFprojekt. Rådgivningstjänsterna bör vidareutvecklas. I Österbotten håller man på att starta en Welcome Office-servicepunkt som ska betjäna invandrare och arbetsgivare. För att säkerställa kunnandet behövs många olika slag av åtgärder inom utbildning, på att förlänga tiden i arbetslivet och gällande rekrytering av arbetskraft. Det är också angeläget att landskapets utbildningssystem bevaras funktionellt och mångsidigt. Man arbetar kontinuerligt för att studieplatserna ska räcka till. Dessutom strävar men efter att förtäta samarbetet mellan högskolorna både inom landskapet och mellan de österbottniska landskapen. Livslångt lärande stöds bl.a. genom arbetskraftspolitisk vuxenutbildning, ESF-projekt och företagens utvecklingsprogram. Tiden i arbetslivet kan förlängas bl.a. genom olika projekt som förbättrar arbetslivskvaliteten och arbetsmarknadens funktion. Kvaliteten på yrkesinriktad utbildning på andra stadiet och yrkesutbildning för vuxna utvecklas med ESF-finansiering så att utbildningen bättre ska motsvara arbetslivets krav. Rekrytering av arbetskraft både i hemlandet och från utlandet stöds på många sätt. I synnerhet de som utexamineras från högskolorna i regionen flyttar lätt till städerna i södra Finland om de inte får arbete på utbildningsorten tillräckligt snabbt. Det är viktigt att läroanstalterna i regionen har tillräckliga resurser för främjande av sysselsättningen bland de nyutexaminerade. Även samarbetet mellan företag och läroanstalter befrämjas genom olika projekt och studerandenas praktikperioder i arbetslivet utvecklas. Man strävar efter att förbättra kontakterna till arbetslivet för studerande vid både yrkesinstitut och yrkeshögskolor. Arbetsgivarnas egna frivilliga anskaffning av utländsk arbetskraft stöds genom att stödtjänster för arbetsrelaterad invandring utvecklas. Det kan vara fråga om bl.a. skräddarsydd arbetskraftsutbildning, vägledning på arbetsplatsen eller olika integreringsåtgärder. Problemen med arbetsre- 2012 2013. Syrjäytymisen ehkäisemiseksi myös maahanmuuttajien kotouttamiseen ja työllistymiseen on syytä kiinnittää riittävästi huomiota. Maakunnassa onkin pyritty kehittämään maahanmuuttajien kotoutumista edistävää palveluverkostoa. Maahanmuuttajia työssään kohtaavia ammattiryhmiä on koulutettu kohtaamaan eri kulttuureista tulevia ihmisiä. Järjestöhautomohanke puolestaan tukee maahanmuuttajien järjestötoimintaa Pohjanmaan maakunnassa Maahanmuuttajien kotouttamisella, koulutuksella ja työllistymisellä on oma merkityksensä myös työvoiman riittävyyden kannalta. Ulkomaisissa opiskelijoissa ja muissa maahanmuuttajissa piilee merkittävä työvoimaresurssi, jota Pohjanmaallakaan ei vielä ole saatu riittävän tehokkaaseen käyttöön. Tämä haaste on merkittävä, sillä Pohjanmaalla asuu Ahvenanmaan ja Uudenmaan jälkeen eniten ulkomaan kansalaisissa. Maahanmuuttajien heikkoa työmarkkina-asemaa pyritäänkin parantamaan koulutuksella, työvoima- ja yrittäjyyspalveluilla sekä ESRhankkeilla. Neuvontapalveluja on syytä kehittää edelleen. Pohjanmaalla onkin käynnistämässä maahanmuuttajia ja työnantajia palvelevan Welcome Office -palvelupisteen toiminta. Riittävän osaamisen varmistamiseksi tarvitaan monenlaisia toimenpiteitä niin koulutukseen, työurien pidentämiseen kuin työvoiman rekrytointiinkin liittyen. Tärkeää on, että maakunnan koulutusjärjestelmä säilyy toimivana ja monipuolisena. Opiskelupaikkojen riittävyyden puolesta tehdäänkin työtä jatkuvasti. Lisäksi korkeakoulujen yhteistyötä sekä maakunnan sisällä että pohjalaismaakuntien välillä pyritään tiivistämään. Elinikäistä oppimista puolestaan tuetaan mm. työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen, ESR-hankkeiden sekä yritysten kehittämisohjelmien avulla. Työuria pyritään pidentämään mm. erilaisten työelämän laatua sekä työmarkkinoiden toimivuutta parantavien hankkeiden avulla. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen laatua kehitetään ESR-rahoituksella niin, että koulutus paremmin vastaisi työelämän vaatimuksia. Työvoiman rekrytointia sekä kotimaasta että ulkomailta tuetaan monin tavoin. Erityisesti alueen korkeakouluista valmistuneet muuttavat nopeasti Etelä-Suomen keskuksiin, mikäli töitä valmistumispaikkakunnalta ei löydy riittävän nopeasti. Onkin tärkeää, että alueen oppilaitoksilla on riittävästi resursseja vastavalmistuneiden työllistymisen edistämiseen. Myös yritysten ja oppilaitosten välistä yhteistyötä edistetään erilaisten hankkeiden avulla ja opiskelijoiden työelämäjaksoja kehitetään. Niin ammattikoulujen kuin ammattikorkeakoulujenkin opiskelijoiden työelämäyhteyksiä pyritään parantamaan. Työnantajien omaehtoista ulkomaisen työvoiman hankintaa tuetaan kehittämällä työperusteisen maahanmuuton tukipalveluita. Näitä ovat mm. räätälöity työvoimakoulutus, työpaikalla tapahtuva ohjaus sekä erilaiset kotouttavat toimenpiteet. Työperusteisen maahanmuuton ongelmat koskevat koko maakuntaa mutta erityisesti Suupohjan rannikkoseutua. Suupohjan rannikkoseudulla asiaan onkin määrätietoisesti tartuttu ja pyritty systemaattisesti suunnittelemaan kestävän maahanmuuton periaatteita. Maakunnan yrityksille järjestetään tarpeen mukaan ulkomaille suunnattuja rekrytointimatkoja. Työperusteisen maahanmuuton strategia on tekeillä. Oma roolinsa on myös maakunnallisella ja seutukunnallisilla viestintä- ja markkinointihankkeilla, joiden avulla maakunnan hyvästä työllisyystilanteesta ja kansainvälisistä työmahdollisuuksista pyritään jakamaan oikeaa tietoa potentiaalisille uusille asukkaille. Toimintalinjan 2 tärkeimmät valtion rahoitusta/toimenpiteitä vaativat kokonaisuudet vuosina 2012 2013 ovat: - Ylipistojen ja korkeakoulujen koulutustehtävän perusrahoituksen tasokorotus 4 5 %. - Koulutuspaikkojen lisääminen maakunnassa priorisoiduilla koulutusaloilla (energia- ja muut kärkitoimialat) kaikilla kouluasteilla. - Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön perustaminen Vaasaan. - Tilastokeskuksen puhelinhaastatteluyksikön tai jonkin vastaavan toi-

16 laterad invandring gäller hela landskapet men i synnerhet Sydösterbotten, där man också målmedvetet har tagit itu med frågan och strävat efter att systematiskt planera principer för en hållbar invandring. För företagen i landskapet ordnas enligt behov rekryteringsresor utomlands. En strategi för arbetsrelaterad invandring är under arbete. En viss roll spelar också de kommunikations- och marknadsföringsprojekt i landskapet och de ekonomiska regionerna som arbetar för att till potentiella nya invånare ge riktig information om det goda sysselsättningsläget och de internationella arbetsmöjligheterna i landskapet. De viktigaste åtgärderna som kräver statlig finansiering under åren 2012 2013 inom prioriterat område 2 är: - Nivåhöjning om 4 5 % av basfinansieringen för universitetens och högskolornas utbildningsuppdrag. - Ökat antal utbildningsplatser på alla utbildningsnivåer inom sektorer som prioriteras i landskapet (energi- och övriga spetsbranscher). - Inrättande av en asylenhet för Migrationsverket i Vasa. - Placering av Statistikcentralens telefonintervjuenhet eller dylik verksamhet i Jakobstad eller Kristinestad. - Fortsatt finansiering för delprojekten inom Delaktig i Finland. - Tryggande av tillräckliga verksamhetsresurser för regionförvaltningsmyndigheterna. Särskilt viktigt är det att trygga resurserna för behandling av miljötillståndsfrågor. - Förläggande av statens språkservicecentral i anslutning till Regionförvaltningsverket för Västra och Inre Finlands huvudkontor i Vasa. - Tryggande av tillräckliga resurser för det riksomfattande utvecklingsprogrammet för yrkeskompetens hos personalen inom undervisningsväsendet (150 000 /år., mom. 29.30.20). 3.2.3. Prioriterat område 3: Tillgänglighet och balanserad regionstruktur de hållbara strukturernas och utmärkta förbindelsernas Österbotten Tyngdpunkter Enligt landskapsprogrammet är målet ett flerkärnigt landskap med balanserad befolkningsstruktur och en hållbar områdes- och samhällsstruktur. Välutvecklade trafik- och logistiksystem underlättar invånarnas liv och främjar näringslivets konkurrenskraft. I Österbotten finns goda möjligheter till produktion och utveckling av förnybara och decentraliserade energiformer. Österbotten har som mål att utvecklas till en nationell spetsregion för produktion och användning av förnybara energiformer samt forskning och utbildning i anslutning till dem. Avsikten är också att Österbotten ska vara självförsörjande gällande energiproduktion år 2030. För att uppnå målen under åren 2012 2013 bereds en trafiksystemplan som sträcker sig till år 2040. I planen beaktas de riktlinjer som anges i den nationella strategin Trafik 2030, i beredningen av den nya trafikpolitiska redogörelsen samt i den nationella klimat- och energistrategin. Trafiksystemplanen omfattar också en plan för hur kollektivtrafiken ska ordnas. Dessa mål främjas också av att etapplan 1 gällande lokalisering av kommersiell service och etapplan 2 gällande energiförsörjning blir klara. Tyngdpunkterna för prioriterat område 3 är: - en behärskad och balanserad utveckling av regionstrukturen - förbättrad tillgänglighet - utveckling av modeller för decentraliserad energiproduktion - att främja informationssamhället. Åtgärder Inom prioriterat område 3 har vissa viktiga projekt framskridit väl, t.ex. Smedsby omfartsväg och elektrifieringen av Vasabanan. Farledsprojektet i Jakobstad ska slutföras före utgången av år 2013. Planeringen av Vasaregionens logistikcentrum framskrider bra. Också arbetet med landskapets trafiksystemplan har inletts. minnon sijoittaminen Pietarsaareen tai Kristiinankaupunkiin. - Osallisena Suomessa -osaprojektien rahoituksen jatkaminen. - Aluehallintoviranomaisten riittävien toiminnallisten resurssien varmistaminen. Tärkeää on turvata erityisesti ympäristölupa-asioiden käsittelyn resurssien riittävyys. - Valtion kielipalvelukeskuksen sijoittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston Vaasan päätoimipaikan yhteyteen. - Valtakunnallisen opetustoimen henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämisohjelman riittävien resurssien turvaaminen (150 000 /v., mom. 29.30.20). 3.2.3. Toimintalinja 3: Saavutettavuus ja tasapainoinen aluerakenne kestävien rakenteiden ja erinomaisten yhteyksien Pohjanmaa Painopisteet Maakuntaohjelman tavoitteena on monikeskuksinen maakunta, jossa on tasapainoinen väestörakenne sekä kestävä alue- ja yhdyskuntarakenne. Hyvin kehittynyt liikenne- ja logistiikkajärjestelmä helpottaa asukkaiden elämää ja edistää elinkeinoelämän kilpailukykyä. Pohjanmaalla on hyvät uusiutuvien ja hajautettujen energiamuotojen tuotanto- ja kehittämismahdollisuudet. Pohjanmaan tavoitteena on kehittyä uusiutuvien energiamuotojen tuotannon ja käytön ja siihen liittyvän tutkimuksen ja koulutuksen kansalliseksi kärkialueeksi. Niin ikään tavoitteena on, että Pohjanmaa on energiantuotannon osalta omavarainen vuonna 2030. Tavoitteiden saavuttamiseksi vuosien 2012 2013 aikana valmistellaan vuoteen 2040 ulottuva liikennejärjestelmäsuunnitelma. Suunnitelmassa huomioidaan kansallisen Liikenne 2030 -strategian, uuden liikennepoliittisen selonteon valmistelun sekä kansallisen ilmasto- ja energiastrategian linjaukset. Liikennejärjestelmäsuunnitelma käsittää myös suunnitelman joukkoliikenteen järjestämiseksi. Tavoitteita edistävät myös kaupallisten palvelujen sijoittumista koskevan vaihemaakuntakaavan I ja energiahuoltoa käsittelevän vaihekaavan II valmistuminen. Toimintalinjan 3 painopisteet ovat - aluerakenteen hallittu ja tasapainoinen kehittäminen - saavutettavuuden parantaminen - hajautetun energiantuotannon mallien kehittäminen - tietoyhteiskunnan edistäminen. Toimenpiteet Toimintalinjassa 3 on edetty hyvin tiettyjen keskeisten hankkeiden, kuten Sepänkylän ohitustien ja Vaasan radan sähköistämisen, osalta. Pietarsaaren väylähankkeen on määrä valmistua vuoden 2013 loppuun mennessä. Vaasanseudun logistiikkakeskuksen suunnittelussa on edetty hyvin. Myös työ maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimiseksi on aloitettu. Maakunnan tieliikenteessä on kuitenkin edelleen suuria ongelmakohtia, ja etenkin maakunnan valtaväylien (vt 3/E 12 ja vt 8/E 8) parantamista nykyvaatimusten mukaisiksi tulee kiirehtiä. Valtatie 3 on maakunnan tärkeä yhteys etelään Tampereelle ja edelleen pääkaupunkiseudulle. Valtatie 3:n osalta kiireellisintä on toteuttaa risteysjärjestelyt Laihian kohdalla (vt 18). Valtatie 8 on maamme tärkeimpiä erikoiskuljetusreittejä, jonka on kuuluttava runkotieverkostoon. Valtatie 8 yhdistää länsirannikon satamat, joiden kautta kulkee 40 % Suomen tavarakuljetuksista. Tien varrella asuu 800 000 ihmistä. Lisäksi maakunnassa on selvä tarve perustienpidon määrärahojen tasokorotukseen. Valtion tulee sitoutua liikenneväylien kunnon säilyttämiseen ja huolehtia erityisesti myös ns. väliinputoajahankkeiden toteuttamisesta. Näiden hankkeiden määrä on merkittävä ja niiden hidas toteutuminen uhkaa paitsi Pohjanmaan maakunnan myös koko Länsi- Suomen liikennejärjestelmän toimivuutta. Kevyen liikenteen väylien rakentamiseen ja joukkoliikenteen kehittämiseen osana kaupunkiseu-

17 Gällande vägtrafiken i landskapet finns det dock fortfarande stora problempunkter, och i synnerhet förbättring av landskapets huvudstråk (rv 3/E 12 och rv 8/E 8) bör påskyndas så att de motsvarar nutida krav. Riksväg 3 är en viktig förbindelse söderut till Tammerfors och vidare till huvudstadsregionen. Trafikregleringarna vid Laihela (rv 18) är det mest brådskande då det gäller riksväg 3. Riksväg 8 är en av landets viktigaste specialtransportrutter, som bör höra till stomvägnätet. Riksväg 8 förenar västkustens hamnar genom vilka 40 % av Finlands godstransporter fraktas. Längs vägen bor 800 000 invånare. I landskapet finns också ett klart behov av en nivåhöjning av anslagen för basväghållningen. Staten bör förbinda sig vid att upprätthålla trafikledernas skick och speciellt ombesörja att också sådana projekt som tidigare kommit i kläm genomförs. Det finns ett betydande antal sådana projekt och om de förverkligas i långsam takt hotas funktionaliteten inte bara i Österbottens utan i hela Västra Finlands trafiksystem. Tillläggsfinansiering bör allokeras för byggande av leder för lätt trafik och utveckling av kollektivtrafiken som en del av utvecklingsprogrammet för kollektivtrafiken i stadsregioner (KETJU). Landskapets mål är att få Bottniska korridoren, Bothnian Corridor, med som ett prioriterat projekt i EU:s TEN-nätverk. I den trafikkorridor som bildas av projektet Bottniska korridoren ingår Finlands huvudbana och dess anslutningsspår (hamnbanan i Jakobstad, Seinäjoki Vasabanan och banavsnittet Seinäjoki Kaskö), Västra Finlands hamnar och riksväg 8 i helhet, sträckan Helsingfors Vasa (rv 3 / E 12) samt de viktiga tvärlederna (rv 3/E 12, rv 18 och rv 19). Trafikförbindelsen över Kvarken utgör en väsentlig del av Bottniska korridoren, då den förenar trafikkorridorerna i Finland och Sverige. Dessutom fungerar den med vägförbindelsen E 12 som en del av den utvecklingskorridor som sträcker sig från Helsingfors via Tammerfors och Vasa till Umeå och vidare till den norska kusten. När det gäller spårtrafiken bör man på nationell nivå sköta om bannätets skick, bevarande av spårtrafikens konkurrenskraft, trafiksäkerheten och en tillräcklig servicenivå. För landskapet Österbotten är det viktigt att man fortsätter att utveckla Österbottenbanan som dubbelspårig och tryggar rutterna för specialtransporter och ökar antalet planskilda korsningar för att hastigheten ska kunna ökas i samband med att Seinäjoki Vasabanan elektrifieras. Grundförbättringen av Seinäjoki Kaskö-banan bör påbörjas i form av sysselsättningsarbete redan 2012. Jakobstads bangård bör flyttas från centrum till Alholmens storindustriområde. För flygtrafikens del kommer man i landskapet att utöver Vasa flygplats utveckla också flygtrafiken på Karleby Jakobstad flygplats. De mest aktuella utvecklingsobjekten vid Karleby Jakobstad flygplats är en grundläggande förbättring av startbanan och trafikområdena samt en förstorad plattform och större parkeringsområde. En ny vägförbindelse mellan Karleby Jakobstad flygplats och riksväg 8 bör byggas för att trafiksäkerheten och tillgängligheten ska bli bättre. Invid Vasa flygplats byggs stegvis ett omfattande logistikcentrum som kombinerar land-, flyg-, järnvägs- och havstransporter. I samarbete med logistikcentret i Umeå (Nordic Logistic Center, NLC) öppnar det stora möjligheter till en ökad trafik över Kvarken. Centret utgör en del av Bottniska korridorens anslutningar och är kopplad till Östersjöns motorväg. En viktig del i Vasaregionens logistikcenter är utvecklingsprojektet Vaasa Airport Logistics Center, som när det färdigställts skapar förutsättningar för konkurrenskraftiga flygfraktförbindelser. För utvecklingen av farledsnätet är fördjupningen av farlederna till hamnarna i både Jakobstad och Kaskö viktiga projekt. Fördjupningen av farleden till Jakobstad är viktig för skogsindustrins och den övriga industrins verksamhetsbetingelser. En fördjupning av Kasköfarleden och hamnbassängen är nödvändig för att fartygen ska kunna anlägga hamnen i full last. Även en ny farled till Bockholmens område och en vägförbindelse till hamnområdet är nödvändiga. Utvecklingen av verksamheten på det kombinerade bio- och kolkraftverket förutsätter att Björnöfarleden fördjupas i Kristinestad. På grund av stramare miljönormer förutsätter flytten av hamnfunktioner från inre hamnen till Björnön att ett kaj- och lastningsområde byggs inom den närmaste framtiden. tujen joukkoliikenteen kehittämisohjelmaa (KETJU) tulee suunnata lisärahoitusta. Maakunnan tavoitteena on saada Bothnian Corridor mukaan EU:n TEN-prioriteettihankkeisiin. Bothnian Corridor -hankkeen muodostamaan liikennekäytävään sisältyvät Suomen päärata liitäntäratoineen (Pietarsaaren satamarata, Seinäjoki Vaasa, Seinäjoki Kaskinen), Länsi- Suomen satamat ja valtatie 8 kokonaisuudessaan, Helsinki Vaasa-väli (vt 3/E 12) sekä tärkeät poikittaisyhteydet (vt 18 ja vt 19). Merenkurkun yhteys on keskeinen osa Bothnian Corridoria, sillä se yhdistää Suomen ja Ruotsin liikennekäytävät. Lisäksi se toimii osana E 12 -tieyhteyden kehityskäytävää, joka ulottuu Helsingistä Tampereen ja Vaasan kautta Uumajaan sekä edelleen Norjan rannikolle. Raideliikenteen osalta tulee kansallisesti huolehtia rataverkon kunnosta, raideliikenteen kilpailukyvystä, liikenneturvallisuudesta sekä riittävästä palvelutasosta. Pohjanmaan maakunnalle on tärkeää jatkaa Pohjanmaan radan kehittämistä kaksoisraiteisena sekä turvata erikoiskuljetusreitit ja lisätä eritasoliittymiä nopeuden nostamiseksi Vaasan radan sähköistämisen yhteydessä. Seinäjoki Kaskinen-radan perusparannus tulee aloittaa työllisyystyönä jo vuonna 2012. Pietarsaaren ratapiha tulee siirtää keskustasta Alholman suurteollisuusalueelle. Lentoliikenteen osalta maakunnassa kehitetään Vaasan lentoaseman ohella Kokkola-Pietarsaaren lentoaseman liikennettä. Kokkola-Pietarsaaren lentoaseman ajankohtaisimmat kehittämiskohteet ovat kiitotien ja liikennealueiden peruskorjaus sekä asematason ja pysäköintitilojen laajentaminen. Lentoaseman ja valtatie 8:n välille tulee rakentaa uusi tieyhteys liikenneturvallisuuden ja saavutettavuuden parantamiseksi. Vaasan lentoaseman yhteyteen on toteutumassa mittava kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävä maa-, ilma-, rautatie- ja merikuljetukset yhdistävä logistiikkakeskus. Yhteistyössä Uumajan logistiikkakeskuksen (Nordic Logistic Center, NLC) kanssa se avaa merkittävät mahdollisuudet Merenkurkun liikenteen kasvulle. Keskus on osa Bothnian Corridor -liitäntäyhteyksiä ja sillä on yhteys Itämeren moottoritiehen. Merkittävä osa Vaasanseudun logistiikkakeskuksen kehittämistä on lentologistiikan kehityshanke Vaasa Airport Logistics Center, joka mahdollistaa valmistuttuaan kilpailukykyisten lentorahtiyhteyksien avaamisen. Väyläverkoston kehittämisessä keskeisiä hankkeita ovat sekä Pietarsaaren että Kaskisten satamien väylien syventämiset. Pietarsaaressa väylän syventäminen on tärkeää metsä- ja muun teollisuuden toimintaedellytysten turvaamisessa. Kaskisten väylän ja satama-altaan syventäminen on välttämätöntä, jotta alukset voivat saapua satamaan täydessä lastissa. Myös uusi laivaväylä Bockholmenin alueelle ja tieyhteys satama-alueelle ovat tarpeellisia. Yhdistetyn bio- ja hiilivoimalaitoksen toiminnan kehittäminen edellyttää väylän syventämistä Kristiinankaupungin Karhusaaressa. Tiukentuneiden ympäristönormien takia sisäsatamasta Karhusaareen siirrettävät satamatoiminnot edellyttävät laituri- ja lastausalueen rakentamista lähitulevaisuudessa. Kaskisten satama, rautatie ja infrastruktuuri muodostavat Suupohjan logistiikkakeskuksen, jota kehitetään. Säännöllisiä merikuljetuksia Kaskisista Ruotsiin Sundsvallin alueen satamiin edistetään erilaisin toimenpitein, kuten NECL II -projektilla (North East Cargo Link). Maakunnan liikennejärjestelmän toimivuuden kannalta keskeisen Merenkurkun liikenteen jatkuvuus on turvattava ja sitä on kehitettävä. Samoin Vaasan sataman kehittäminen laaditun kokonaissuunnitelman mukaisesti on tärkeää. Merenkulun turvallisuutta Merenkurkun alueella tulee parantaa. Taulukossa 1 on esitetty Pohjanmaan tärkeimmät liikennehankkeet.

Tabell 1. De viktigaste trafikprojekten i Österbotten Taulukko 1. Pohjanmaan maakunnan tärkeimmät liikennehankkeet 18 Projekt - Hankekuvaus Kostnadskalkyl Kustannusarvio 2012 2016 (milj. ) (2011) 2012 2013 2014 2015 2016 Finansieringsbeslutet har fattats - Rahoituspäätös olemassa Riksväg 8 (E 8): Vasa norra infartsväg (Smedsby omfartsväg) slutförs - Valtatie 8 (E 8): Vaasan pohjoisen sisääntulotien (Sepänkylän ohikulkutie) rakentamisen loppuun saattaminen Kostnadskalkyl totalt Kustannusarvio yht. 55 milj. 3 22,9 22 7,1 Elektrifieringen och den grundläggande förbättringen av Vasabanan som inletts år 2010 slutförs - Vuonna 2010 aloitetun Vaasan radan sähköistämisen ja perusparantamisen loppuunsaattaminen Kostnadskalkyl totalt - Kustannusarvio yht. 20 milj. 20 Muddring av farleden till Jakobstad - Pietarsaaren satamaväylän syventäminen Kostnadskalkyl totalt 14,9 milj. 7 7,9 Projekt som är klara för genomdrivning - Toteutusvalmiit hankkeet Riksväg 3 (E 12) Vasa Ylöjärvi: Förbättring av riksväg 3 - Valtatie 3 (E 12) Vaasa Ylöjärvi: yhteysvälin parantaminen Kostnadskalkyl totalt - Kustannusarvio yht. 150 milj. Riksväg 3 (E 12) korsningsregleringar (rv 18) i Laihela - Valtatie 3 (E 12) risteysjärjestelyt (vt. 18) Laihian kohdalla 6,1 6,0 Förbättring av säkerhet i plankorsningar i Korsholm och Laihela - Mustasaaren ja Laihian tasoliittymien turvallisuuden parantaminen 6,8 Utveckling och grundläggande förbättring av stamvägen 68/Jakobstads hamnväg - Kantatie 68 / Pietarsaaren satamatien kehittäminen ja parantaminen Kostnadskalkyl totalt - Kustannusarvio yht. 15,5 milj. 7,1 Grundläggande förbättring av stamvägen 67 Kaskö Seinäjoki - Kantatie 67 Kaskinen Seinäjoki parantaminen Kostnadskalkyl totalt - Kustannusarvio yht. 20 milj. 1 1 3 Grundläggande förbättring av stamvägen 63 Kauhava Ylivieska - Kantatie 63 Kauhava Ylivieska parantaminen Kostnadskalkyl totalt - Kustannusarvio yht. 7 milj. 4 3 Genomförande av andra fasen i projektet Finlands huvudbana (Seinäjoki Uleåborg) - Suomen päärata -hankkeen (Seinäjoki Oulu) II-vaiheen toteuttaminen - Kostnadskalkyl totalt - Kustannusarvio yht. 350 milj. 40 60 90 90 64 Utveckling av snabb tågtrafik Vasa Seinäjoki: plankorsningar ersätts med underfarter i Laihela och i andra tätorter och en planskild korsning byggs vid Företagargatan i Vasa - Vaasan radan nopeuttaminen: tasoristeysten korvaaminen alikuluilla Laihialla ja muilla taajama-alueilla ja Yrittäjänkadun eritasoristeyksen rakentaminen Vaasassa Kostnadskalkyl totalt - Kustannusarvio yht. 10 milj. 10 Jakobstadsregionens järnvägsstation utvecklas, Bennäs triangelspår och Pedolinotrafiken utökas - Pietarsaaren seudun rautatieaseman kehittäminen, Pännäisten kolmioraide ja Pendolino-liikenteen lisääminen Kostnadskalkyl totalt - Kustannusarvio yht. 10 milj. 4 6 Grundläggande förbättring av banavsnittet mellan Kaskö och Seinäjoki - Seinäjoki Kaskinen-radan perusparannus Kostnadskalkyl totalt - Kustannusarvio yht. 80 milj. 20 30 30 Förbättring och muddring av hamnleden i Kaskö - Kaskisten satamaväylän parantaminen ja ruoppaus Kostnadskalkyl totalt - Kustannusarvio yht. 4,8 milj. 2,6 2,2 Konsolidering av Vaasa Airport Park som ett flyglogistiskt centrum - Vaasa Airport Logistics Centerin vahvistaminen lentologistisena keskuksena Kostnadskalkyl totalt - Kustannusarvio yht. 5,4 milj. 4,6 0,8 Utveckling av Karleby-Jakobstad flygplats inklusive vägförbindelser - Kokkola-Pietarsaaren lentoaseman kehittäminen tieyhteyksineen 4 Projekt som behöver finansiering för planering - Suunnittelurahaa vaativat hankkeet Riksväg 8 (E 8) Åbo Vasa Uleåborg: Förbättring av riksväg 8 - Valtatie 8 (E 8) Turku Vaasa Oulu yhteysvälin parantaminen Kostnadskalkyl Vasa Uleåborg totalt - Kustannusarvio Vaasa Oulu yht. 110 milj. 1 Planering av farleden till Björnö - Karhusaareen johtavan väylän suunnittelu. 0,5 Övrigt - Muut En kännbar förhöjning av finansieringen för basväghållning - Perustienpidon rahoituksen tuntuva nostaminen 20 20 20 20 20 Tryggande av trafikförbindelse över Kvarken - Merenkurkun liikenneyhteyden turvaaminen 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5

19 Kaskö hamn, järnvägen och infrastrukturen utgör Sydösterbottens logistikcentrum, som ska utvecklas. Regelbundna sjötransporter från Kaskö till Sundsvallsområdet i Sverige främjas genom olika åtgärder, t.ex. genom NECL II-projektet (North East Cargo Link). Trafiken över Kvarken är av central betydelse för trafiksystemets funktionalitet och därför måste förbindelsens kontinuitet tryggas och utvecklas. Det är också viktigt att Vasa hamn utvecklas enligt den helhetsplan som utarbetats. Sjösäkerheten i Kvarkenområdet bör förbättras. I tabell 1 presenteras de viktigaste trafikprojekten i Österbotten. I Österbotten satsar man kraftigt på utvecklingen av decentraliserade och förnybara energiformer samt kompetensutveckling i anslutning till dem. Ett flertal ERUF- och landsbygdsutvecklingsprojekt har startats för att främja produktion, användning och utveckling av vindkraft och bioenergi i landskapet. Vindkraftsprojekten har som mål att förbättra beredskapen att utnyttja regionens vindkraftspotential och höja Österbottens profil som ett kompetenscentrum inom byggande och utveckling av vindkraft. Bioenergiprojekten har som mål att bl.a. främja småskalig produktion av bioenergi och höja regionens energisjälvförsörjning. Målsättningen är att framöver utnyttja skogarnas hela energivirkespotential. Biogasstrategin som utarbetas i Sydösterbotten står snart klar. Jakobstadsregionen är däremot med i ESSI-projektet som siktar på att förbättra regionens energisjälvförsörjning. Dessutom håller man på att utveckla bl.a. ett energisystem i ö-drift (s.k. microgrid), som när det förverkligas skulle vara ett av de första fungerande modellexemplen på decentraliserad energiproduktion i Finland. I fråga om främjandet av förnybara och decentraliserade energiformer har Österbottens förbund i samarbete med Södra Österbottens och Mellersta Österbottens förbund sammanställt ett separat förhandlingsförslag (bilaga 4). Förutom de åtgärder som ingår i förhandlingsförslaget är det skäl att satsa på information och rådgivning då det gäller utnyttjande av förnybara energiformer. Rådgivningstjänster för företag och privatpersoner kan ha en anmärkningsvärd inverkan på bruket av olika energiformer samt på valet av produktionssätt. Informationstekniken utvecklas snabbt och medför hela tiden nya arbetssätt och nya möjligheter till elektronisk serviceproduktion och handel. Målet är att främja ibruktagandet av dessa nya verksamhetssätt inom både den offentliga och den privata sektorn. Med ERUF-medel utvecklas bl.a. Vasa sjukvårdsdistrikts e-serviceprocesser. I Sydösterbotten utvecklar man däremot virtuella verktyg för aktörerna inom den offentliga sektorn. Man har också strävat efter att främja företagens övergång till elektronisk affärsverksamhet. Byggandet av optiska fibernät fortsätter i landskapet så att varje fastighet ska ha en optisk fiberanslutning tillgänglig år 2015. I fråga om optiska fiberanslutningar bör staten förhindra uppkomsten av monopol inom serviceproduktionen i glesbygdsområden genom att sträva efter att tilllämpa Open Access-principen i de optiska näten. De viktigaste åtgärderna som kräver statlig finansiering under åren 2012 2013 inom prioriterat område 3 är: - Förverkligande av trafikprojekten i tabell 1 enligt föreslagen tidtabell. - Utveckling av snabb tågtrafik Vasa Helsingfors. - Utveckling av leder för lätt trafik och kollektivtrafiken enligt målen i KETJU-programmet. - Förverkligande av åtgärderna i förhandlingsförslaget som presenteras i bilaga 4. 3.2.4. Prioriterat område 4: Välfärd, kultur och socialt kapital den kulturella mångfalden är en källa till välfärd i Österbotten Tyngdpunkter Den dåliga ekonomiska situationen försämrar snabbt medborgarnas välmående och ökar risken för utslagning. Österbotten klarade sig re- Hajautettujen ja uusiutuvien energiamuotojen ja niihin liittyvän osaamisen kehittämiseen panostetaan Pohjanmaalla voimakkaasti. Käynnissä on useita EAKR- ja maaseudun kehittämishankkeita, joiden avulla pyritään edistämään tuulivoiman ja bioenergian tuotantoa, käyttöä ja kehittämistä maakunnassa. Tuulivoimaan liittyvien hankkeiden tavoitteena on parantaa valmiutta hyödyntää alueen tuulivoimapotentiaalia ja nostaa Pohjanmaan profiilia tuulivoiman rakentamisen ja kehittämisen osaamiskeskuksena. Bioenergiaan liittyvien hankkeiden tavoitteena on mm. edistää bioenergian pientuotantoa ja alueen energiaomavaraisuutta. Tavoitteena on jatkossa hyödyntää metsien koko energiapuupotentiaalia. Suupohjan rannikkoseudun alueella työstetty biokaasustrategia on valmistumassa. Pietarsaaren seutu puolestaan on mukana alueen energiaomavaraisuuden parantamiseen tähtäävässä ESSI-hankkeessa. Lisäksi kehitteillä on mm. energian saarekekäyttöjärjestelmä (ns. microgrid), joka olisi toteutuessaan ensimmäisiä toimivia hajautetun energiantuotannon malliesimerkkejä Suomessa. Uusiutuvien ja hajautettujen energiamuotojen edistämiseen liittyen on yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan liittojen kanssa koottu erillinen neuvotteluesitys (liite 4). Neuvotteluesityksessä mainittujen toimenpiteiden lisäksi on syytä panostaa uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämiseen liittyvään tiedottamiseen ja neuvontaan. Yrityksille ja yksityishenkilöille suunnatun neuvonnan avulla voidaan merkittävästi vaikuttaa erilaisten energiamuotojen käyttöön ja tuotantoratkaisuihin. Nopeasti kehittyvä tietotekniikka luo jatkuvasti uusia työskentelytapoja ja uusia mahdollisuuksia sähköiseen palvelutuotantoon ja kaupankäyntiin. Tavoitteena on edistää näiden uusien toimintatapojen käyttöönottoa sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. EAKR-rahoituksella kehitetään mm. Vaasan sairaanhoitopiirin sähköisiä palveluprosesseja. Suupohjan rannikkoseudulla puolestaan kehitetään virtuaalisia työkaluja julkisen sektorin toimijoiden käyttöön. Myös yritysten siirtymistä sähköiseen liiketoimintaan on pyritty edistämään. Valokuituverkon rakentamista jatketaan maakunnan alueella siten, että valokuituyhteys on jokaisen kiinteistön saatavilla vuonna 2015. Valokuituyhteyksiin liittyen valtion tulee ehkäistä palvelutuotannon monopolien syntyminen haja-asutusalueilla pyrkimällä Open Access -periaatteen soveltamiseen valokuituverkoissa. Toimintalinjan 3 tärkeimmät valtion rahoitusta/toimenpiteitä vaativat kokonaisuudet vuosina 2012 2013 ovat: - Taulukon 1 mukaisten liikennehankkeiden toteuttaminen esitetyssä aikataulussa. - Nopean raideliikenteen kehittäminen Vaasa Helsinki. - Kevyen- ja joukkoliikenteen kehittäminen KETJU-ohjelman tavoitteiden mukaisesti. - Liitteessä 4 esitetyn neuvotteluesityksen mukaisten toimenpiteiden toteuttaminen. 3.2.4. Toimintalinja 4: Hyvinvointi, kulttuuri ja sosiaalinen pääoma monikulttuurisuudesta Pohjanmaan hyvinvoinnin energianlähde Painopisteet Huono taloustilanne heikentää nopeasti kansalaisten hyvinvointia ja lisää syrjäytymisriskiä. Pohjanmaa selvisi edellisestä taantumasta suhteellisen vähin vaurioin, mutta mahdollinen uusi taantuma uhkaa jälleen maakunnan asukkaiden hyvinvointia. Hyvinvointierojen kasvu, syrjäytymisriski, yhteiskunnassamme voimistunut suvaitsemattomuus erilaisuutta kohtaan, vähäosaisuuden lisääntyminen sekä vanhusväestön määrän kasvu ja toisaalta työikäisten väheneminen vaativat erityistoimenpiteitä myös Pohjanmaalla. Toimintalinjan 4 painopisteet hyvinvoinnin osalta ovat - hyvinvointi- ja terveyspalveluiden turvaaminen - hyvinvointiin ja terveyteen liittyvän osaamisen säilyttäminen ja kehit-

20 lativt helskinnat ur föregående recession men en eventuell ny recession hotar åter välfärden för landskapets invånare. Ökade skillnader i välfärden, risken för utslagning, den ökande intoleransen mot olikhet i samhället, ökad fattigdom samt den ökade andelen äldre samtidigt som andelen personer i arbetsför ålder minskar kräver specialåtgärder också i Österbotten. Tyngdpunkterna inom prioriterat område 4 gällande välfärd är att: - säkerställa välfärds- och hälsovårdstjänsterna - bevara och utveckla kompetensen i fråga om välfärd och hälsa samt att säkerställa att yrkeskunniga i branschen stannar kvar i landskapet - främja hälsa och välfärd samt minska den ojämlikhet som hör ihop med dem - främja medborgarnas delaktighet och närdemokratin. Åtgärder Trots att kommuner och samkommuner samt andra centrala välfärdsaktörer finansierar en stor del av välfärdsutvecklingsprojekten i landskapet förutsätter utvecklingsarbetet ofta även nationella resurser och en värdediskussion i samhället, eftersom man på det sättet kan främja bl.a. välfärden bland barn och unga, möjligheterna att kombinera familj och arbetsliv samt eftersträva en hög sysselsättning och sysselsättningsgrad. Viktiga åtgärder är också förebyggande verksamhet, tidigt ingripande och säkerhetsarbete. Genom att trygga det starka sociala kapitalet i Österbotten kan man främja välmåendet och förebygga hälsoproblem och sociala problem. Det sociala kapitalet kan stärkas genom att man främjar välfärden och förebygger utslagning bland i synnerhet barn och unga samt utnyttjar det gedigna kunnande som organisationer och samfund i landskapet besitter. För att kunna säkerställa att tillräcklig och högklassig service kan ges inte bara på finska och svenska utan också så att mångkulturaliteten beaktas bör kommun- och servicestrukturen i landskapet utvecklas. Även ordnandet av service inom social- och hälsovården samt primärvården och den specialiserade sjukvården utsätts för förändringstryck. Serviceproduktionen kräver nya lösningar, som kan produceras t.ex. genom välfärdsföretagande och genom samarbete mellan organisationer, samfund och den offentliga sektorn. I utvecklingsarbetet utnyttjas forskning, utvärdering och det täta samarbetet mellan de kunniga välfärdsaktörerna i Österbotten. De viktigaste åtgärderna för att säkerställa välfärds- och hälsovårdstjänsterna under åren 2012 2013 är att: utveckla helheten samt strukturellt och funktionellt förenhetliga primärvården, socialvården och den specialiserade sjukvården t.ex. genom att stöda kommunernas samarbetsprojekt och -modeller. utveckla den äldrepsykiatriska och geriatriska verksamheten genom att stärka den öppna vården vid Bottenhavets sjukhem i Kristinestad och Nykarleby sjukhem samt vården av äldre inom Vasa sjukvårdsdistrikt och genom att stöda det gerontologiska socialarbetet i kommunerna. att bereda det landskapsövergripande utvecklingsprojektet för företagande inom välfärdsbranschen. För att yrkeskunskapen ska kunna stärkas och för att säkerställa att det finns tillräckligt med yrkeskunnig personal som också stannar kvar i landskapet, förutsätts samarbete mellan olika aktörer och utveckling av branschens attraktionskraft. I landskapet fortsätter utvecklingen av social- och hälsovårdsutbildningen och -forskningen på universitets- och högskolenivå genom att man utnyttjar olika innovativa genomförandemodeller. Dessutom ordnas behövlig grundutbildning samt vidare-,och fortbildning. Social- och hälsovårdens attraktionskraft ökas också av att man främjar gott ledarskap och bra personaladministration, vilket stöds bl.a. av att man kan utnyttja den gedigna sakkunskapen vid Vasa universitet. Av största vikt är också att utnyttja goda modeller och kunnande gällande integreringen av invandrare. Tyngdpunkten gällande att bevara och utveckla kompetensen i fråga om täminen sekä alan ammattilaisten pysyvyyden turvaaminen - terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä niihin liittyvän eriarvoisuuden vähentäminen - kansalaisten osallisuuden ja paikallisdemokratian edistäminen. Toimenpiteet Vaikka kunnat ja kuntayhtymät sekä muut hyvinvoinnin keskeiset toimijat rahoittavat suuren osan maakunnan hyvinvoinnin kehittämishankkeista, edellyttää kehittämistyö usein myös kansallisia voimavaroja ja yhteiskunnallista arvokeskustelua, koska siten voidaan edistää mm. lasten ja nuorten hyvinvointia, perheen ja työelämän yhteensovittamista sekä tavoitella korkeaa työllisyyttä ja työllisyysastetta. Keskeisellä sijalla ovat myös ehkäisevä toiminta, varhainen puuttuminen ja turvallisuustyö. Myös Pohjanmaan vahvan sosiaalisen pääoman turvaaminen edistää hyvinvointia ja ehkäisee terveydellisiä ja sosiaalisia ongelmia. Etenkin lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen ja syrjäytymisen ehkäisy sekä maakunnan järjestöjen ja yhteisöjen vankan osaamisen hyödyntäminen vahvistavat sosiaalista pääomaa. Jotta korkealaatuiset ja riittävät palvelut pystytään tuottamaan paitsi suomen ja ruotsin kielellä myös monikulttuurisuus huomioon ottaen, on maakunnassa kehitettävä kunta- ja palvelurakennetta. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon sekä perus- ja erikoissairaanhoidon palveluiden järjestämiseen kohdistuu muutospaineita. Palvelujen tuottaminen kaipaa uusia ratkaisuja, joita esimerkiksi hyvinvointiyrittäjyys sekä yhteistyö järjestöjen, yhteisöjen ja julkisen sektorin välillä voivat tuottaa. Kehittämistyössä hyödynnetään tutkimusta, arviointia ja Pohjanmaan vahvaa hyvinvointiosaajien yhteistyötä. Hyvinvointi- ja terveyspalveluiden turvaamisessa tärkeimmät toimenpiteet vuosina 2012 2013 ovat: Perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon ja perustason erikoissairaanhoidon kokonaisuuden kehittäminen ja eheyttäminen rakenteellisesti ja toiminnallisesti esimerkiksi tukemalla kuntien yhteistyöhankkeita ja -malleja. Vanhuspsykiatrisen ja geriatrisen toiminnan kehittäminen vahvistamalla Kristiinankaupungissa sijaitsevan Selkämeren sairaskodin ja Uudenkaarlepyyn sairaskodin avopuolta ja Vaasan sairaanhoitopiirin iäkkäiden ihmisten hoitoa sekä tukemalla kuntien gerontologista sosiaalityötä. Maakunnallisen hyvinvointialan yrittäjyys -kehittämishankkeen valmisteleminen. Ammatillisen osaamisen vahvistaminen ja ammattihenkilöstön riittävyyden ja pysyvyyden turvaaminen edellyttävät eri toimijoiden yhteistyön ja alan vetovoiman kehittämistä. Maakunnassa jatketaan sosiaali- ja terveydenhuollon yliopisto- ja korkeakoulutasoisen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämistä hyödyntämällä erilaisia innovatiivisia toteuttamismalleja. Lisäksi järjestetään tarvittavaa perus-, jatko- ja täydennyskoulutusta. Sosiaali- ja terveydenhuollon vetovoimaisuutta lisää myös hyvän johtamisen ja henkilöstöhallinnon edistäminen, mitä tukee mm. Vaasan yliopiston vahvan asiantuntijuuden hyödyntäminen. Ensiarvoisen tärkeää on myös hyödyntää maahanmuuttajien kotouttamisen hyviä malleja ja niihin liittyvää osaamista. Hyvinvointiin ja terveyteen liittyvän osaamisen säilyttämistä ja kehittämistä sekä alan ammattilaisten pysyvyyden turvaamista rahoitetaan pääasiallisesti alueellisin varoin ja EAKR-hankerahoituksella. Vuosina 2012 2013 tärkeimpiä toimenpiteitä ovat: Sosiaalityön koulutus: - Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen suomenkielisen sosiaalityön arvosanaopetuksen jatkaminen Vaasassa. - Sosiaalityön maisterikoulutusohjelman toteuttaminen vuosina 2010 2013 yhteistyössä Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolanin kanssa. Lääketieteellisen ja hammaslääketieteellisen koulutuksen toteuttaminen Vaasassa yhteistyössä Turun yliopiston kanssa. Pohjanmaan hyvinvointitutkimuksen ja -osaamisen