Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 798/2009 vp Ylä-Kainuun kuntien tukeminen vaikeassa työllisyystilanteessa Eduskunnan puhemiehelle Kainuussa on ollut monenlaisia haasteita kuluneiden vuosien aikana, eikä pienimpänä suinkaan työpaikkojen katoaminen yritysten lopettaessa toimintaansa. Kainuun osalta Kajaanin seutukunta sai merkittävän tuen UPM:n tehtaan lakkautettua toimintansa, ja olemme toki kaikki kiitollisia siitä, mutta myös Ylä-Kainuun kuntien osalta tilanne on viime aikoina lähtenyt kovasti kiristymään teollisten työpaikkojen kadotessa. Hyrynsalmella Parker Hannifin toimi vuodesta 1988 lähtien. Suodatintehdas edusti kunnan kaikista työpaikoista yli kolmea prosenttia. Parker Hannifin lopetti Hyrynsalmen tehtaan kesällä 2009, ja pienelle paikkakunnalle tehtaan menetys oli kova paikka. Hyrynsalmen työttömyysaste oli jo ennen lakkautusuutista yli 19 prosenttia. Kunnalle tehtaan lakkauttaminen tiesi jälleen taloudellisesti lisää ongelmia. Hyrynsalmen kunnan talous on jo valmiiksi heikoilla, sillä yhteisöverot ovat jo muutenkin romahtaneet alkuvuoden aikana prosenttia. Suomussalmella Evox Rifan YT-neuvottelut ovat päättyneet. Neuvottelujen seurauksena 57 henkilöä on irtisanottu Suomussalmen tehtaalta. Irtisanomiset koskivat sekä työntekijöitä että toimihenkilöitä; valtaosa irtisanotuista on työntekijöitä. Kondensaattoritehtaalle jää töihin noin 190 henkeä. Väkeä vähennettiin työtehtävien mukaisesti tuotannollistaloudellisin perustein. Irtisanomiset johtuvat yhtiön valmistamien kondensaattorien pitkään jatkuneesta heikosta markkinatilanteesta. Tilaukset alkoivat laskea reilu vuosi sitten, ja viime lokakuusta lähtien yhtiössä turvauduttiin kiertäviin lomautuksiin. Nämä eivät kuitenkaan riittäneet, ja kesällä tehtaalla käynnistettiin YT-neuvottelut työpaikkojen vähentämiseksi. Irtisanottujen mieliala on matalalla, sillä paikkakunnalta on vaikea löytää töitä. Suomussalmen ja Hyrynsalmen lisäksi Ylä- Kainuuseen kuuluu myös Puolangan kunta, joka kamppailee vaikean talous- ja työllisyystilanteen kanssa. Koko Ylä-Kainuu olisi siis kipeästi jonkinasteisen elinkeino- tai yritystuen tarpeessa. Bioenergian ja erilaisten puu- tai kiviteollisuuden mahdollisuuksien kehittäminen olisikin alueen uusien työpaikkojen luomiseksi erittäin tärkeää. Myös matkailun mahdollisuuksien ja toiminnan kehittämisen edellytyksiin olisi mahdollisuus etsiä yhteisiä satsauksia. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mitä hallitus aikoo tehdä, että yhteisin ponnistuksin löydämme uusia mahdollisuuksia luoda yritystoimintaa ja työtä Ylä-Kainuun alueelle kadonneiden teol- Versio 2.0

2 listen työpaikkojen korvaamiseksi ja uusien luomiseksi? Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 2009 Merja Kyllönen /vas Raimo Piirainen /sd Timo V. Korhonen /kesk 2

3 Ministerin vastaus KK 798/2009 vp Merja Kyllönen /vas ym. Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Merja Kyllösen /vas ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 798/2009 vp: Mitä hallitus aikoo tehdä, että yhteisin ponnistuksin löydämme uusia mahdollisuuksia luoda yritystoimintaa ja työtä Ylä-Kainuun alueelle kadonneiden teollisten työpaikkojen korvaamiseksi ja uusien luomiseksi? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Maailmantalouden laskusuhdanne on taannuttanut myös Suomen talouskehitystä. Hallitus aloitti elvyttävän budjetoinnin vuoden 2008 III lisätalousarviossaan ja on jatkanut sitä määrätietoisesti antamissaan vuosien 2009 ja 2010 talousarvioissaan ja lisätalousarvioissaan. Kainuun kehittämisen tavoitteet ja toimintalinjaukset päätetään Kainuun maakuntavaltuustossa. Näitä tavoitteita ja toimintalinjauksia toteutetaan pääsääntöisesti maakunnan viranomaisten ja yrittäjien yhteistyönä. Budjetoidut resurssit niin maakunnan kehittämisraha, rahastojen hankerahat kuin eri käyttötarkoituksiin varatut kehittämisrahat ovat olleet tähän saakka toteutettuihin/toteutettaviin hankkeisiin riittävät. Nopeasti ja merkittävästi työllistäviä hankkeita on Kainuussa kaivostoimintaa lukuun ottamatta valitettavan vähän. Erityisen ongelmallista elinkeinopoliittinen kehittäminen ja uuden työllistävän yritystoiminnan käynnistäminen on ollut Kehys-Kainuun seutukunnassa. EU:sta Itä-Suomelle tulevia varoja käyttää Kainuun lisäksi kolme muuta Itä-Suomen maakuntaa. Kainuun osuudesta päätetään valtion talousarvion hyväksymisen yhteydessä eduskunnassa. Kainuun osuuden suuruus perustuu Kainuun maakuntavaltuuston esitykseen. Maakuntavaltuusto päättää myös varojen suuntaamisen perusteista eri toimenpiteisiin. Varojen myöntämispäätökset tehdään alueviranomaisissa. Euroopan aluekehitysrahaston varoja on käytetty infrastruktuurin, korkean osaamisen edistämiseen ja yritystoiminnan kehittämishankkeisiin. Euroopan sosiaalirahaston varoja käytetään työllisyyden edistämishankkeiden rahoitukseen, yritysten henkilöstön koulutukseen ja koulutusrakenteen kehittämiseen. Rakennerahastojen varoilla on huomattava merkitys aluekehitykselle Kainuussa. Varojen kohdentamisessa Kainuun eri kuntiin on Kainuun maakuntavaltuustolla päätösvalta. Varat myönnetään hakemusmenettelyn perusteella ja hankevalinnassa sovelletaan kaikille hankkeille yhteisiä valintakriteereitä. Varojen kohdentaminen riippuu oleellisesti siitä, millaisia hankehakemuksia saadaan Kainuun eri kuntien alueelta. Hankkeet eivät juuri kohdennu yhden kunnan alueelle, vaan koskevat lähes aina suurempaa aluetta. Näin ollen yhteistyö eri toimijoiden kesken alueen sisällä on tärkeää hyvien rahoituskelpoisten hankehakemusten aikaansaamiseksi. Tällä hetkellä on meneillään useita kehittämishankkeita, jotka ulottuvat Suomussalmelle, Hyrynsalmelle ja Puolangalle. Ensi vuoden talousarvion varat jaetaan, sen jälkeen kun eduskunta hyväksyy talousarvion, alueviranomaisten käytettäväksi uusien päätösten tekemiseen. Kirjallisessa kysymyksessä mainitun Ylä-Kainuun kehitys on ollut pitkäaikaisen rakenteellisen muutoksen tulos. Kainuun maakuntaohjelman tavoitteita, toimintalinjoja ja elinkeinojen kehittämisen kärkialoja ovat mm. kysymyksessä- 3

4 Ministerin vastaus kin mainitut matkailu ja Kainuun luonnonvarojen hyödyntäminen. Kuten totesin, käytettävissä olevat tukipanokset tavoitteita toteuttaviin hankkeisiin ovat olleet riittävät. Kuitenkin, mikäli Kainuussa syntyy sellaisia uusia elinkeinopoliittisia hankkeita, joihin käyttötarkoituksiin varatut resurssit eivät riitä, arvioidaan hankerahoitus luonnollisesti uudelleen ja tapauskohtaisesti. Kehys-Kainuun seutukunta ei täytä työttömyyden kasvusta huolimatta äkillisen rakennemuutospaikkakunnan kriteerejä. Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 2009 Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen 4

5 Ministerns svar KK 798/2009 vp Merja Kyllönen /vas ym. Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 798/2009 rd undertecknat av riksdagsledamot Merja Kyllönen /vänst m.fl.: Vad ämnar regeringen göra för att vi med gemensamma ansträngningar kunde finna nya möjligheter för företagsverksamhet och arbete för regionen Övre Kajanaland för att ersätta de industriella arbetsplatser som försvunnit samt för att skapa nya? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Recessionen inom världsekonomin har förorsakat en tillbakagång även i Finlands ekonomiska utveckling. Regeringen inledde en stimulerande budgetering i sin III tilläggsbudget för år 2008 och har målmedvetet fortsatt med den i sina budgeter och tilläggsbudgeter för åren 2009 och Målsättningarna och riktlinjerna för verksamheten i utvecklandet av Kajanaland bestäms i Kajanalands landskapsfullmäktige. Dessa målsättningar och riktlinjer för verksamheten verkställs i regel som samarbete mellan landskapets myndigheter och företagare. De budgeterade resurserna såväl utvecklingspengarna av landskapet, fondernas projektpengar som utvecklingspengar som reserverats för olika syften har hittills varit tillräckliga i förhållande till projekt som hittills genomförts/kommer att genomföras. Snabbt och i hög grad sysselsättande projekt finns det i Kajanaland med undantag av gruvdriften beklagligt få av. Särskilt problematiskt har utvecklandet av näringspolitiken och startandet av ny sysselsättande företagsverksamhet varit i den ekonomiska regionen Kehys-Kainuu. EU-medel till Östra Finland används förutom av Kajanaland av tre andra landskap i Östra Finland. Om Kajanalands andel bestäms i samband med godkännandet av statsbudgeten i riksdagen. Storleken av Kajanalands andel grundar sig på en framställning av Kajanalands landskapsfullmäktige. Landskapsfullmäktige besluter även om grunderna för styrningen av medlen till olika åtgärder. Bevillningsbesluten av medlen fattas av de regionala myndigheterna. Europeiska regionala utvecklingsfondens medel har används för att främja infrastrukturen och en hög kunskapsnivå och för utvecklingsprojekt för företagsverksamhet. Europeiska socialfondens medel används för att finansiera främjande av sysselsättningen, personalutbildning inom företagen och för att utveckla utbildningsstrukturen. Strukturfondsmedlen spelar en betydande roll för den regionala utvecklingen i Kajanaland. I fråga om allokeringen av medlen till olika kommuner i Kajanaland har Kajanalands landskapsfullmäktige beslutanderätt. Medlen beviljas utgående från ansökningsförfarande och vid valet av projekt tillämpas urvalskriterier som är gemensamma för samtliga projekt. Allokeringen av medlen beror i väsentlig grad på hurdana projektansökningar som flyter in från de olika kommunerna i Kajanaland. Projekten allokeras inte i allmänhet på en region inom kommunen, utan berör nästan alltid ett större område. Således är samarbetet olika aktörer emellan inom regionen viktigt för att åstadkomma goda finansieringsdugliga projektansökningar. 5

6 Ministerns svar För tillfället pågår flera utvecklingsprojekt, som sträcker sig till Suomussalmi, Hyrynsalmi och Puolanka. Budgetmedlen för nästa års budget fördelas efter att riksdagen godkänt budgeten till de regionala myndigheternas förfogande för fattande av nya beslut. Utvecklingen i Övre Kajanaland som nämts i det skriftliga spörsmålet är resultatet av en långvarig strukturell förändring. Målsättningar, riktlinjer för verksamheten samt toppbranscher med tanke på utveckling av näringarna i Kajanalands landskapsprogram är bl.a. även den i frågan nämnda turismen och utnyttjandet av naturresurserna i Kajanaland. Som jag konstaterade har de tillgängliga stödsatsningarna på projekt för verkställning av målsättningarna varit tillräckliga. Om det trots detta i Kajanaland uppstår sådana nya näringspolitiska projekt, för vilka de för syftet reserverade resurserna inte räcker till, kommer projektfinansieringen givetvis att ses över på nytt och från fall till fall. Den ekonomiska regionen Kehys-Kainuun seutukunta uppfyller trots den ökande arbetslösheten inte kriterierna för orter med akut strukturomvandling. Helsingfors den 21 oktober 2009 Näringsminister Mauri Pekkarinen 6