SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA

Samankaltaiset tiedostot
SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA. Tarkastaja Marianne Rönkä,

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari

Kehityspolitiikka uudistuu jatkuvasti, joten kurssi on hyödyllistä suorittaa uudelleen noin neljän vuoden välein.

Hyvää työtä vieläkin paremmin-asiantuntijadialogi

Mikä on Suomen ihmisoikeusperustainen lähestymistapa kehitykseen?

Tavoitteena on kaikkien instituutioiden yhdessä hyväksymä uusi kehityspoliittinen konsensus.

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille.

Minne menet Post kehitysagenda?

Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö Kohti oikeudenmukaista ja kestävää ihmiskuntapolitiikkaa

Ajankohtaista kehityspoliittisella osastolla Kansalaisjärjestöseminaari

Kehitysyhteistyön tuloksellisuus

TOIMENPIDEOHJELMA VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS

Suomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma. Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö

Suomen kehityspolitiikka ja kehitysyhteistyö. Iina Soiri Neuvonantaja Kehityspoliittinen osasto

TARKISTUKSET 1-6. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti

ULKOASIAINMINISTERIÖ

Suomen UNICEFin lausunto kehityspolitiikan linjausluonnokseen

2. Kestävän kehityksen lähtökohtana kumppanimaiden omistajuus

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä

Ihmisoikeusperustaisuuden näkyminen CIMO:n kehitysyhteistyöohjelmissa

Kv-päivät 2013, Levi. Ihmisoikeusperustaisuus korkeakoulujen kehitysyhteistyössä. Esimerkkinä North-South-South hanke

Strategia Suomen YK-Nuoret

Kansalaisjärjestöjen ja korkeakoulujen yhteistyömahdollisuuksia kehitysyhteistyössä

KPT:n linjaus yksityissektorin roolista Suomen kehityspolitiikassa

Suomen kehityspolitiikan tila 2018 tarkastelussa sukupuolten tasa arvo

Selonteko Agenda2030- toimeenpanosuunnitelmasta

Ulkoasiainministeriö LÄHETE UM

Kauppapolitiikka Mistä kauppapolitiikassa on kyse?

TOIMINTASUUNNITELMA 2011

KEHITYSYHTEISTYÖN EVALUOINTI PÄÄTÖKSENTEON JA OPPIMISEN TUKENA. Aira Päivöke Kehitysyhteistyön evaluointi (EVA-11) VTV:n seminaari

Vuosituhattavoitteiden jälkeinen YK:n kehitysagenda: tulevaisuus, jonka haluamme kaikille Kommentoitu tiivistelmä

30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö

Annika Lindblom, pääsihteeri. Kestävän kehityksen toimikunta

Guatemalaan SYLn ja yo-kuntien yhteishanke ? SYL

Kohti Busania 2 miten valmistelut etenevät? Järjestötapaaminen Kepassa Niina Pitkänen

Harjoittelu kehitysyhteistyötehtävissä ja kehitys- tai kehittyvissä maissa

Suomen kehityspoliittinen toimenpideohjelma. Luonnos


VUODEN 2015 JÄLKEINEN KEHITYSAGENDA: SUOMEN NÄKEMYKSIÄ

ulkoasiainministeriön linjaus korkotukiluottojen käytöstä

LIITE. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE

LIITTEET. asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi , Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

Kehityspoliittisen ohjelman toiminnallistaminen - metsälinjaus

SUOMEN KEHITYSPOLITIIKAN SUURIA MUUTOSLINJOJA. Juhani Koponen SUOMEN UUSI KEHITYSPOLITIIKKA JA SUOMEN KEHITYSAVUN HISTORIA LUENNON AIHEITA

EU-Turkki pakolaissopimus

HAKUINFO päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus

Kunnat ja kansainvälinen sekä kansallinen kehityspolitiikka

Suomen kehityspoliittinen toimenpideohjelma

Kehityspolitiikan toimintaympäristö Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehys ry:n kommentit KEPO OPEN tilaisuuteen

Kestävä kehitys ja köyhyyden vähentäminen EU:n kehitysavun päätavoitteina

EU ja Välimeren maahanmuuttopaineet. EMN-seminaari Erityisasiantuntija Tuomas Koljonen SM/maahanmuutto-osasto

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012

OECD:n hallintoministerikokous Helsinki

Rahoitusmalliuudistus ja strategiatyö: näkökulmia Jyväskylän yliopistosta

Politiikkajohdonmukaisuus pakolaisuus ja kehityspolitiikka -evaluoinnissa

Pariisin ilmastosopimus. Harri

Kansallisen metsästrategian 2025 päivitys; Kansainväliset linjaukset

Maailman metsät paljon vartijana

YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja niitä kuvaavat indikaattorit: sosiaalinen kestävyys, sukupuolten tasa-arvo ja eriarvoisuuden vähentäminen

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0009/55. Tarkistus. Marine Le Pen ENF-ryhmän puolesta

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

Finnish Science Policy in International Comparison:

STRATEGIA Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

KANSALAIS- YHTEISKUNTA- LINJAUS 2017

Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM KEO-10 Hassinen Laura(UM) JULKINEN SUURI VALIOKUNTA

Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi

Kehitysyhteistyömäärärahat. Ulkoasiainvaliokunta Osastopäällikkö Satu Santala

Ihmisoikeusperustaisuus ja vammaisuus kehitysyhteistyössä

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen

15083/15 team/mba/kkr 1 DG C 1

Euroopan kansalaisten teemavuosi ) Veera Parko, valtioneuvoston EU-sihteeristö

PUBLIC 9489/17 1 DG C LIMITE FI. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 1. kesäkuuta 2017 (OR. en) 9489/17 LIMITE PV/CONS 27 RELEX 440

Kansliapäällikön puheenvuoro

Markkinaintegraation merkitys Fingridille

Lapsistrategia, lapsivaikutusten arviointi ja lapsibudjetointi YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen toimeenpanon välineinä

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 14. joulukuuta 2016 (OR. en)

Demokratiapäivä Kuntaliitto

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

Komission tiedonanto Pariisin pöytäkirja suunnitelma ilmastonmuutoksen torjumiseksi 2020 jälkeen

6082/17 ht/msu/jk 1 DG E 1A

Ilmastorahoitus ja Suomen toimeenpanosuunnitelmat

VALKOINEN KIRJA EUROOPAN TULEVAISUUDESTA. Pohdintaa ja skenaarioita: EU27

Itämeren alueen ohjelma Kansallisen työryhmän puheenjohtaja Matti Lipsanen

ULKOASIAINMINISTERIÖ

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen

Erityissäätiöiden Abilis, Kios ja Siemenpuu lausunto kehityspoliittisen ohjelman luonnoksesta

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset

KANTA TARKISTUKSINA. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2017/2025(INI)

<<E-kirje instrumenteista ja erityisesti DCIstä UM doc>>

POST POSITIOPAPERI Kepa, VUODEN 2015 JÄLKEINEN KEHITYSAGENDA

Sanoista tekoihin- Agenda 2030 omassa opetuksessa. Christa Prusskij Suomen YK-liitto ry

HALLITUKSEN KEHITYSPOLITIIKASTA

Ohjauksen uudet tuulet valtiovarainministeriön näkökulma hallinnon uudistumiseen. Palkeet foorumi Alivaltiosihteeri Päivi Nerg ltanen, VM

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 2. toukokuuta 2016 (OR. en)

Transkriptio:

SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA

Esityksen rakenne 1 Kehityspolitiikan kv. toimintaympäristö 2 Hallituksen kehityspoliittinen toimenpideohjelma 2012 Ohjaavat periaatteet (mm. ihmisoikeusperustaisuus) Läpileikkaavat tavoitteet Toiminnan painopisteet (mm. epätasa-arvoisuuden vähentäminen) Ohjelman toimeenpanon välineet 3 Mitä vuoden 2015 jälkeen? YK-vetoinen post 2015 valmistelu, EU ja OECD/DAC kanavina Pohjoismaat vahvasti tukemassa temaattisia konsultaatioita Uusien globaalitavoitteiden hahmotusta, kärkenä köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentäminen 26.11.2012 2

Muuttunut toimintaympäristö Nousevat taloudet: Kiinaan, Intian, Brasilian, Etelä-Afrikan, Indonesian ym. rahoitusvirrat kehitysmaihin ovat moninkertaistuneet viimeisten 5 vuoden aikana Globaali hallinto on osittain siirtynyt YK:n piiristä G20:n piiriin, jossa nousevat taloudet ovat vahvoja toimijoita; G20:n oma kehitysagenda vuodesta 2010; nousevat taloudet myös OECD:n key partners Virallinen kehitysyhteistyö (ODA) on tärkeä katalyytti, mutta muu rahoitus ratkaisevaa kestävän kasvun luomiseksi: kasvavat yksityiset investoinnit, siirtolaisten rahalähetykset, kehitysmaiden omien kotimaisten resurssien mobilisointi (erit. veronmaksun ja keruun kehittäminen!) Muiden kehitykseen vaikuttavien politiikkojen pitäisi tukea eikä ainakaan estää kehitystavoitteiden toteutumista; policy coherence for development! 26.11.2012 3

Hallitusohjelma 2011 kehityspolitiikasta Päätavoitteet: köyhyyden vähentäminen ja vuosituhattavoitteiden saavuttaminen; painotus kehitysmaiden omilla tarpeilla ja omistajuudella Globaalitoiminnan pääteemat: oikeusvaltio, demokratia, ihmisoikeudet ja kestävä kehitys Erityishuomio: koulutus, kunnolliset työolot, nuorten työllistäminen, sukupuolten välinen tasa-arvo ja lasten oikeudet Kehitystä tukeva politiikkajohdonmukaisuus ja avun tuloksellisuus keskeistä; fragmentaation vähentäminen ja parempi koordinaatio muiden avunantajien kanssa Vakaa kasvu kohti 0,7 % BKTL-osuutta v. 2015 26.11.2012 4

Suomen kehityspoliittinen toimenpideohjelma 2012: ohjaavat periaatteet Ihmisoikeusperustaisuus koko ohjelman lähtökohtana Demokraattinen omistajuus ja vastuullisuus Avun tuloksellisuus ja kehitystulokset Avoimuus Kehitystä tukeva politiikkajohdonmukaisuus Keskittyminen vähiten kehittyneisiin maihin Toiminnan keskittäminen fragmentaation vähentämiseksi Ohjelma valmisteltiin avoimessa ja kaikki toimijat osallistaneessa prosessissa syksyn 2011 aikana 26.11.2012 5

Suomen kehityspoliittinen toimenpideohjelma 2012: läpileikkaavat tavoitteet Sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen; naisten ja tyttöjen oikeudet ja asema Eriarvoisuuden vähentäminen: helposti syrjäytyvien ryhmien kuten lasten, vammaisten, alkuperäkansojen ja etnisten vähemmistöjen oikeuksien edistäminen ja yhtäläisten osallistumismahdollisuuksien vahvistaminen Ilmastokestävyys kaikissa ohjelmissa ja hankkeissa 26.11.2012 6

Eriarvoisuuden vähentäminen Suomen kehitysyhteistyöllä tuetaan sellaista yhteiskuntapolitiikkaa, joka lisää yhdenvertaisia mahdollisuuksia sosiaaliseen, taloudelliseen ja poliittiseen osallistumiseen sekä peruspalveluiden ja perusturvan saatavuuteen. Erityistä huomiota kiinnitetään haavoittuvien, helposti syrjäytyvien ja syrjittyjen ihmisryhmien oikeuksiin ja tasavertaisiin osallistumismahdollisuuksiin Hyvä ravitsemus, terveys, koulutus, ihmisarvoinen työ ja sosiaalinen vähimmäissuoja (social protection floor) sekä työn perusoikeuksien toteutuminen ovat avainasemassa. Pyritään kaventamaan virallisen ja epävirallisen talouden sekä koulutetun ja kouluttamattoman työvoiman välistä kuilua 26.11.2012 7

Suomen kehityspoliittinen toimenpideohjelma 2012: toiminnan painopisteet 1. Demokraattinen ja vastuullinen yhteiskunta, joka edistää ihmisoikeuksien toteutumista 2. Osallistava ja työllistävä vihreä talous 3. Luonnonvarojen kestävä hallinta ja ympäristön suojelu 4. Inhimillinen kehitys 26.11.2012 8

Kehityspoliittisen toimenpideohjelman toteuttaminen Tulosperustaisen johtamisen (RBM) toimintasuunnitelma Maaohjelmat Monenvälisen yhteistyön strateginen analyysi Uusi humanitaarisen avun linjaus Kansalaisyhteiskuntalinjauksen päivittäminen Muita linjauksia tai ohjeistuksia mm. Ihmisoikeusperustainen lähestymistapa Kehitystä tukevan kaupan toimintasuunnitelma (AfT) 26.11.2012 9

Mitä vuoden 2015 jälkeen? Post 2015 -valmistelu 26.11.2012 18

VUOSITUHATTAVOITTEIDEN ANSIOITA Kehikko, jonka varaan on voitu rakentaa tiedottamista, advocacya, ja apuvirtojen allokointia Tavoitteet ovat helppoja kommunikoida suurelle yleisölle Tavoitteet ja niiden indikaattorit ovat selkeitä; tämä on osaltaan pohjustanut ja sopinut hyvin sittemmin voimistuneeseen tulosperustaisuusajatteluun Tavoitteet ovat pakottaneet monet maat seuraamaan, tilastoimaan ja kehittämään näiden asioiden kapasiteettia. Tästä seurasi parempi tieto siitä, missä kehityskysymyksissä mennään Tavoitteet konkretisoivat varsinkin LDC- ja Afrikan maiden ongelmia 26.11.2012 19

VUOSITUHATTAVOITTEIDEN HEIKKOUKSIA Tavoitteet ylläpitäneet ODA-keskeisyyttä ja avunantaja-avunsaaja asetelmaa. Eivät ole pysyneet mukana 2000-luvulla tapahtuneessa globaalissa vaurauden uusjaossa Vajaaksi jäänyt osallistavuus syntyprosessissaan Esim. ympäristö- ja talouskysymykset heikosti esillä Edellyttivät yksittäisiltä mailta paljon räätälöintiä kansallisiin toimintasuunnitelmiin (käyttökelpoisuus) Toimeenpano, sen mittaaminen ja seuranta jäi alussa vähemmälle huomiolle Tavoitteet eivät globaaleja: kehitysmaiden/kehitysmaille asetettuja tavoitteita, johtivat ahtaaseen käsitykseen rahoituksesta (ODAa teollisuumailta), nouseville talouksille ei riittävää relevanssia 26.11.2012 20

YK:N POST 2015 VALMISTELU: KOHTI GLOBAALEJA KEHITYSTAVOITTEITA YK:n pääsihteeri: Rio+20 konferenssi (jossa päätös mm. SDG työryhmästä) ja yleiskokouksen 2013 MDG-huippukokous tärkeimmät etapit valmistelussa; neuvottelut post 2015 agendasta 2013 yleiskokouksesta alkaen UN System Task Team (UNTT), raportti valmistelutyön pohjana YK:n korkean tason Post 2015 paneli, puheenjohtajisto PMI David Cameron/UK, presidentti Ellen Johnson-Sirleaf/Liberia ja presidentti Susilo Bambang Yudhoyono/ Indonesia; Ruotsin kehitysministeri Gunilla Carlsson, jota pohjoismaisesti tuetaan työssään UNDP:n temaattiset konsultaatiot (11 kpl): Suomi/hauraat valtiot, Ruotsi/terveys, Tanska/eriarvoisuus, Norja/energia 26.11.2012 21

EU- JA OECD - VALMISTELU Komission tiedonanto alkuvuodesta 2013; tavoitteena EU:n kontribuutio MDG-huippukokoukseen syyskuussa 2013. Tiedonannon valmisteluun liittyi julkinen kuuleminen verkossa. Ministerineuvostot lokakuussa, kehitys- ja ympäristö European Report on Development 2013: Elements for Post 2015 development framework; Suomi yhtenä rahoittajana ohjausryhmässä; valmistuu keväällä 2013. YK:n (DESA) post 2015 valmisteluun osallistuminen EU:na OECD/DAC:in post 2015- valmistelu; kehitysministerikokous Lontoossa joulukuussa EU:n post 2015 positio hyväksytään toukokuussa UAN:ssa/ kehitysministerit 26.11.2012 22

26.11.2012 28