POST POSITIOPAPERI Kepa, VUODEN 2015 JÄLKEINEN KEHITYSAGENDA
|
|
- Ida Elstelä
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 POST POSITIOPAPERI Kepa, VUODEN 2015 JÄLKEINEN KEHITYSAGENDA Vuosituhattavoitteiden määräaika umpeutuu vuonna 2015 ja niiden toimeenpanoon on panostettava täysillä. Samalla suunniteltaessa uusia vuoden 2015 jälkeisiä tavoitteita on pohdittava, miten kehityshaasteisiin löydetään muuttuvassa maailmassa uudenlaisia ja kestäviä ratkaisuja, joilla puututaan köyhyyden perussyihin ja muutetaan sitä ylläpitäviä rakenteita. Ilmasto-, ruoka- ja talouskriisi tekevät kehityshaasteista polttavan ajankohtaisia samalla kun maailman väkiluku kasvaa huimaa vahtia ja maapallon kantokyvyn rajat tulevat vastaan. Myös toimintaympäristö on muuttunut esimerkiksi kaupungistumisen ja viestintäteknologian kehittymisen myötä, eikä monien toimijoiden, kuten nousevien talouksien tai monikansallisten yritysten roolia voi enää sivuuttaa. Kepan näkemyksen mukaan Suomen tulee: 1. varmistaa, että köyhyyden ja eriarvoisuuden poistaminen on tavoitteiden keskiössä. Köyhyys on ymmärrettävä pelkkää tuloköyhyyttä moniulotteisemmin ja muuttunut maantiede huomioiden: Nykyisin suurin osa äärimmäisessä köyhyydessä elävistä ihmisistä asuu keskituloisissa nousevissa talouksissa. Myöskään valtioiden ja köyhyyden rajat eivät aina osu yksiin. Niinpä köyhät ihmisryhmät ja alueet valtioiden sisällä on jatkossa huomioitava paremmin. Kaikkein köyhimpien ja haavoittuvimpien on oltava tavoitteiden keskiössä ja vähiten kehittyneiden maiden sekä hauraiden valtioiden erityistarpeet on otettava huomioon. Köyhyys ja eriarvoisuus eivät ole sattumaa tai luonnonlakeja vaan seurausta aktiivisesta toiminnasta ja toimimattomuudesta. Koska köyhyyttä tuotetaan ihmisen toiminnalla, se voidaan voittaa puuttumalla köyhyyden perussyihin ja muuttamalla sitä ylläpitäviä rakenteita. Tarpeiden täyttämisestä huomio tulee siirtää ihmisoikeusperustaiseen lähestymistapaan eli ihmisten kykyyn tunnistaa ja vaatia oikeuksiaan ja valtioiden velvollisuuteen taata niiden toteutuminen. 1 (5) Eriarvoisuus: Toisaalta köyhyyden kitkeminen ei yksin riitä. Esimerkiksi Maailmanpankin ekonomistin Branko Milanovicin mukaan 5 prosenttia maailman rikkaimmasta väestöstä kontrolloi 37 prosenttia globaaleista tuloista samaan aikaan, kun köyhin 5 prosenttia vähemmän kuin 0,2 prosenttia. Lisäksi hänen mukaansa maailman rikkaimman prosentin tulot ovat nousseet peräti kuudellakymmenellä prosentilla viimeisen noin kahdenkymmenen vuoden aikana. Maailmanlaajuinen eriarvoisuus on kasvanut viime vuosikymmeninä huimasti niin, että sekä äärimmäinen köyhyys että äärimmäinen rikkaus estävät tasa-arvoisen ja vakaan kehityksen. Meneillään oleva talouskriisi on kärjistänyt tilannetta entisestään. Eriarvoisuuden suitsimiseksi on puututtava rakenteellisesti sekä köyhyyteen että rikkauteen. Sosiaalipalveluiden saatavuus ja pääsy niiden piiriin ovat avainasemassa puhuttaessa vaikkapa koulutuksesta, terveydestä tai vedestä ja sanitaatiosta. Ihmisarvoisella työllä luodaan edellytyksiä toimeentuloon. Lisäksi tarvitaan myös sosiaalisia turvaverkkoja. Kansallisella tasolla kattavien sosiaalietuuksien ja tulonsiirtojärjestelmien hyödyt ovat monissa tapauksissa olleet suuria, vaikka laajan sosiaalipolitiikan läpimurto
2 2 (5) kehitysagendalle on tapahtunut vasta suhteellisen hiljattain. Näiden turvaverkkojen kehittäminen tarjoaa mahdollisuuksia alkuperäisten vuosituhattavoitteiden globaalien päämäärien saavuttamiseksi. 2. tukea ihmisoikeuksien sisällyttämistä uusien tavoitteiden keskiöön. Kehitystä mitattaessa lähtökohdaksi on otettava jo olemassa olevat kansainväliset ihmisoikeussopimukset. Valtioiden tulee sitoutua sisällyttämään ihmisoikeusperiaatteet kansallisiin kehityssuunnitelmiin sekä toteuttaa ne ihmisoikeusperustaisesti. Ihmisoikeusperustaisuuteen sisältyy aito osallistavuus ja syrjimättömyys, joilla voidaan taata helposti syrjäytyvien ryhmien kuten naisten, lasten ja vammaisten äänen kuuluminen ja puuttua eriarvoisuuteen. Valtioilla on puolestaan vastuu ja velvollisuus taata ihmisoikeuksien toteutuminen. Hyvällä hallinnolla, demokratialla ja oikeusvaltion periaatteilla on ratkaiseva merkitys oikeuksien toteutumisessa. 3. vaikuttaa siihen, että uusissa kehitystavoitteissa yhdistyvät myös kestävän kehityksen tavoitteet sekä edistää politiikkajohdonmukaisuutta. Pelkkä kehitysyhteistyö ei yksin riitä, sillä muilla politiikkatoimilla, kuten talous-, ilmasto- ja turvallisuuspolitiikalla saatetaan tehdä niiden saavutukset tyhjiksi. Politiikkajohdonmukaisuuden onkin oltava keskeinen osa uutta kehitysagendaa. Toisin sanoen uusien tavoitteiden on tarjottava ratkaisuja köyhyyden ja eriarvoisuuden perimmäisiin syihin, maailmantalouden rakenteellisiin ongelmiin, ympäristö- ja ilmastoasioihin sekä rauhaan ja turvallisuuteen. Köyhyyden poistamisen on oltava uusien tavoitteiden keskiössä. Samalla on huomioitava maapallon kantokyvyn rajat sekä resurssien niukkuus. Rio+20 huippukokouksessa kesäkuussa 2012 sovittiin niin kutsuttujen kestävän kehityksen tavoitteiden (Sustainable Development Goals, SDG) luomisesta. On tärkeää varmistaa, että ne eivät kilpaile vuosituhattavoitteiden ja niiden jälkeisen kehitysagendan kanssa. Siksi päämääränä tulee olla yksi yhteinen agenda. Talous: Maailmantalouden rakenteelliset ongelmat ovat keskeinen este köyhyyden ja eriarvoisuuden poistamiselle. Kehitystavoitteiden saavuttamiseksi on erityisen tärkeää varmistaa kansainvälisen kauppa-, investointi- ja veropolitiikka johdonmukaisuus niiden kanssa. Investointipolitiikassa tulee huomioida köyhempien maiden erityistarpeet. Valtioiden lisäksi yksityisen sektorin toiminnalla on paljon vaikutuksia kehitysmaihin ja maapallon kantokykyyn. On luotava selkeät sitovat säännöt vastuulliselle yritystoiminnalle. Do no harm -periaatteen lisäksi tulee taata, että yksityisellä sektorilla on myös positiivisia kehitysvaikutuksia. Kansainvälisen veropolitiikan osalta on suitsittava veroparatiiseja ja kitkettävä verovälttelyä, -kiertoa ja korruptiota. Lisäksi verohallintojen kehittäminen kansallisella tasolla sekä kehitysapuriippuvuuden väheneminen on tärkeää. Finanssimarkkinoita on säänneltävä riittävästi ja ne olisi saatava palvelemaan reaalitaloutta, ihmisiä ja kestävää kehitystä. Näin ei tällä hetkellä tapahdu keinoteltaessa esimerkiksi ruoan hinnalla pörssissä. Kansainvälisillä kehitysrahoituslaitoksilla kuten IMF:llä ja Maailmanpankilla on merkittävä rooli maailmantaloudessa, ja niiden päätöksenteon avoimuuden ja demokraattisuuden lisääminen on siksi keskeinen päämäärä. Ympäristö ja ilmasto: Nykyinen talouden kasvumalli ei ole kestävällä pohjalla. Rikkaat maat ovat maapallon kantokyvyn suurin ongelma. Siksi niillä on myös päävastuu ilmaston ja ympäristön suojelusta. Samaan aikaan kun ihmiskunta kuluttaa luonnonvaroja tavalla, jonka ylläpitämiseen tarvittaisiin puolitoista maapalloa, viidennes maailman väestöstä elää äärimmäisessä köyhyydessä. Esimerkiksi Suomen ja Iso-Britannian kulutukseen tarvittaisiin kolme maapalloa, kun taas kehitysmaiden kulutukselle riittäisi
3 pääasiassa alle yksi. Köyhimmät ihmiset ovat samalla kaikkien riippuvaisimpia ekosysteemipalveluista ja luonnon monimuotoisuudesta sekä haavoittuvaisimpia ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Riittävän ruuan, energian ja toimeentulon takaaminen maailman köyhimmälle väestönosalle on nykytiedon valossa mahdollista toteuttaa kestävästi ja matalahiilisesti. Kestävää kehitystä ei voida toisaalta saavuttaa ilman kunnianhimoisia globaaleja tavoitteita uusiutuvan energian käyttöönotosta. Tavoitteet täytyy myös sitoa yhteen ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja hillinnän sekä kestävän luonnonvarojen käytön ja katastrofivalmiuden kanssa. Uusien tavoitteiden on oltava globaaleja siten, että ne pakottavat kiinnittämään huomiota kulutustottumuksiin ja toimintatapoihin myös rikkaissa maissa. Samalla niiden on oltava oikeudenmukaisia ja joustavia suhteessa kansallisiin olosuhteisiin mahdollistaen köyhimpien maiden ja ihmisten oikeuden kehitykseen. Rauha ja turvallisuus: Turvalliset yhteiskunnalliset olosuhteet ovat merkittävä tekijä köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämisessä ja kehityskysymykset rauhan saavuttamisessa. Etnisistä tai kulttuurisista ulottuvuuksista huolimatta ns. uusien eli pääasiassa valtioiden sisällä käytävien aseellisten konfliktien taustoissa nousee esiin nimenomaan sosiaaliset, poliittiset ja taloudelliset syyt. Huomiota tulee kiinnittää myös ulkoisiin tekijöihin, jotka kiihdyttävät konflikteja, kuten taistelu luonnonvaroista. Vuosituhatjulistuksessa halutaan tehdä YK:sta entistä tehokkaampi rauhan ja turvallisuuden ylläpitäjä, ja sen lisääntyneen konfliktinehkäisytoiminnan ansiosta maailmassa onkin vältetty kriisejä. Vuosituhattavoitteiden saavuttaminen on kuitenkin osoittautunut haasteelliseksi nimenomaan hauraissa valtioissa. Niiden kansainvälinen tukeminen on tärkeää, mutta yhtä tärkeää on määritellä kenen ehdoilla ja omistajuudella näissä vaikeissa yhteiskunnallisissa tilanteissa toimitaan. Vuosituhattavoitteista puuttuu myös suojelun näkökulma. Uusissa kehitystavoitteissa onkin huomioitava myös suojelu väkivallalta. Kestävää rauhaa ja turvallista yhteiskuntaa ei voida saavuttaa myöskään ilman hyvällä hallintoa, korruption vähäisyyttä, demokratiaa ja oikeusvaltion periaatteita. 4. kiinnittää huomiota työn laatuun ja vaikuttavuuteen. Tuloksellisuuden periaatteita ja mittaamistapoja on määritelty Pariisin julistuksessa, Accran toimintaohjelmassa ja Busanin kumppanuudessa. Kehitysyhteistyön Globaalin kumppanuuden (Global Partnership for Development Effectiveness) elementtien, kuten demokraattisen omistajuuden, avun sitomisen lopettamisen, pirstaleisuuden vähentämisen ja kansalaisyhteiskunnan aseman vahvistamisen on oltava mukana uusissa tavoitteissa. 5. tukea globaalia lähestymistapaa, sillä vastuu on yhteinen. Eri maille asetettavien tavoitteiden on kuitenkin otettava huomioon niiden erilainen kehitystaso sekä erilaiset vastuut ja velvoitteet. Valtioiden lisäksi myös yksityinen sektorin tulee integroida uuteen kehitysagendaan vastuullisena toimijana. Yhteiset tavoitteet ovat välttämättömiä, sillä haasteet ovat todella suuria ja yhteisiä. On kuitenkin keskeistä säilyttää joustavuus suhteessa maiden kehitystasoihin esimerkiksi soveltamalla yhteisen mutta eriytetyn vastuun periaatetta. Yhdessä asetetuilla sitovilla säännöillä varmistetaan myös, että eteneminen ei tapahdu vain alimman yhteisen nimittäjän ja kunnianhimon tason mukaan. Esimerkiksi nousevien kehitysmaiden vaikutusvalta ja köyhyyden muuttuva maantiede tekevät mahdottomaksi rakentaa uudet tavoitteet ensisijaisesti kehitysyhteistyön ympärille. Köyhyyden poistaminen ei vuoden 2015 jälkeisessä maailmassa tapahdu ilman kehittyvien BRICS-maiden eli Brasilian, Venäjän, Intian, Kiinan ja Etelä-Afrikan vahvaa sitoutumista. Keskituloisten maiden tapauksessa on oleellista kysyä, miten niiden kehitys olisi aidosti kestävää: Miten sovitetaan nopea talouskasvu ympäristön kestokyvyn rajoihin? Miten 3 (5)
4 varmistetaan, että nouseva yritystoiminta hyödyttää kansalaisia ja valtioita muun muassa kohtuullisina verotuloina? Millaisella tulonjako- ja sosiaalipolitiikalla talouden kasvusta hyötyvät muutkin kuin eliitti? Keskituloiset maat vastaavat viime kädessä itse omasta politiikastaan, mutta kansainvälisellä yhteistyöllä ja sopimuksilla voidaan luoda edellytyksiä niin köyhyyden poistamiselle kuin esimerkiksi kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksille. Valtioiden lisäksi myös yksityinen sektorin toiminnalla on paljon vaikutuksia kehitysmaihin ja maapallon kantokykyyn, on kyse sitten luonnonvarojen kestävästä käytöstä, verotulojen tuotosta tai ihmisoikeuksien kunnioittamisesta. Vaikutukset voivat olla niin positiivisia kuin negatiivisiakin. Niinpä yksityinen sektori tulee integroida uuteen kehitysagendaan vastuullisena toimijana, joka on luomassa positiivisia kehitysvaikutuksia. Mahdolliseen vapaamatkustajuuteen on puututtava ja huolehdittava myös siitä, että yksityinen sektori ei tee tyhjäksi jo saavutettuja tuloksia. Tähän tarvitaan selkeitä ja sitovia pelisääntöjä yksityiselle sektorille ja erityisesti monikansallisille suuryrityksille. 6. tukea sitovia tavoitteita, joille myös luodaan toimeenpano- ja seurantasuunnitelma sekä vastuumekanismit. Tavoitteiden on oltava konkreettisia, selkeitä ja sitovia. Niille tarvitaan myös toimeenpanosuunnitelma, selkeät mittarit sekä läpinäkyvä, yhtenäinen ja säännönmukainen raportointi- ja seurantajärjestelmä, jonka avulla toimia voidaan objektiivisesti arvioida. Sitoumusten täyttämisen varmistamiseksi on luotava myös selkeät vastuumekanismit. BKT-mittari on aikansa elänyt, ja se on korvattava paremmin kestävää kehitystä kuvaavalla mittarilla. Erilaisia malleja on olemassa. Niiden edut on saatava järkevästi käyttöön. Tällä hetkellä maat voivat esimerkiksi edistyä vuosituhattavoitteiden mittareiden valossa, vaikka yhdenkään köyhyydessä elävän vammaisen elämä ei parantuisi. Samalla kuitenkin 20 prosenttia maailman köyhistä on vammaisia. Sama pätee myös ympäröivää väestöä huonommissa oloissa eläviin alueisiin ja etnisiin ryhmiin. Jotkut maat, esimerkiksi Thaimaa ja Ecuador, ottavat jo nyt erilaiset vähemmistöt huomioon raportoidessaan edistymisestä vuosituhattavoitteissa. Tämän tyyppisen raportoinnin laajentaminen osaksi pakollista raportointia auttaisi ohjaamaan eri maiden päättäjien huomiota ihmisryhmiin, joiden ääni ei usein kuulu politiikassa. Toimeenpano- ja seurantasuunnitelmia tukee osallistava, avoin ja hyvä hallinto, oikeusvaltion periaatteet, korruption vähäisyys, julkisiin palveluihin sekä tiedon äärelle pääsy, riippumaton media sekä ihmisoikeuksien, kuten sananvapauden, kunniottaminen. 7. vaikuttaa siihen, että tavoitteiden valmistelu ja niiden toimeenpano on oikeudenmukaista, tasapuolista ja osallistavaa. Alkuperäiset vuosituhattavoitteet suunniteltiin pääasiassa melko pienellä joukolla YK:n sisäpiiriläisiä. Aika ajanut ohi tällaisesta pienen piirin valmistelusta, jota jo edelliskerralla kritisoitiin laajasti. Prosessin suunnittelun ja käytännön toteuttamisen on oltava YK:n ja sen jäsenvaltioiden vastuulla, sillä vain YK:lla on tähän riittävän laaja edustuksellisuus ja hyväksyntä. Suunnittelutyötä tulee koordinoida monenkeskisesti valtioiden, paikallishallintojen, kansalaisyhteiskunnan ja muiden toimijoiden kesken. Erityisesti kehitysmaiden omistajuus ja niiden kansalaisyhteiskunnan mukanaolo on keskeistä onnistumisen kannalta. Myös toimeenpanossa on luonnollisesti taattava demokraattinen omistajuus ja kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuudet. 8. varmistaa riittävät resurssit ja muut keinot joilla taataan tavoitteiden tehokas toimeenpano. Jo tehdyt sitoumukset, kuten kehitysyhteistyön määrärahojen nostaminen 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta, on täytettävä. Lisäksi uusiin haasteisiin, kuten ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen, tarvitaan uusia innovatiivisia rahoituslähteitä, esimerkiksi erilaisia päästöja hiiliveroja. Uusia ja innovatiivisia rahoituslähteitä tulee koskea samat kriteerit kuin kehitysyhteistyömäärärahoja, ja niiden toimeenpanossa tulee huomioida pitkäjänteisyys ja tuottovarmuus. Myös kehitysmaiden oman verotuskapasiteetin vahvistaminen on tärkeää, niin että 4 (5)
5 esimerkiksi luonnonvaroista saatavat tulot edistävät maiden kehitystä. Nyt kehitysmaat menettävät yritysten veronkierron ja verosuunnittelun vuoksi moninkertaisesti enemmän tuloja kuin kehitysyhteistyön kautta saavat. Verotus, erityisesti verojärjestelmien kestävyys ja oikeudenmukaisuus tuleekin huomioida, kuten myös laajempi globaali talouspolitiikka. Resurssien lisäksi teollisuusmailta tarvitaan tekoja, jotka pureutuvat köyhyyden ja eriarvoisuuden syihin ja sitä ylläpitäviin rakenteisiin sekä edistävät politiikkajohdonmukaisuutta. 5 (5)
LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo
LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo Miksi julistus? YK:ssa tekeillä uusi kehitysohjelma Vuosituhannen
LisätiedotTAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.
TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. Ei köyhyyttä! Tarkoittaa esimerkiksi: Äärimmäinen köyhyys poistuu ja köyhyydessä elävien määrä vähenee ainakin puolella joka maassa.
LisätiedotSuomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma. Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö
Suomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö Rakenne Kansainvälisen kehityspolitiikan haasteet Suomen kehityspoliittinen ohjelma (2007-) Kehitysyhteistyön
LisätiedotR U K A. ratkaisijana
R U K A ratkaisijana Ruoka globaalien haasteiden ratkaisijana Ruokaturvan ja kestävien ruokajärjestelmien tulee nousta kehitys poliittiseksi paino pisteeksi ja näkyä kehitysyhteistyön rahoituksessa. MAAPALLOLLA
LisätiedotJOHDATUS IHMISOIKEUSAJATTELUUN KURSSI OSIO 6: IHMISOIKEUDET JA KEHITYS
JOHDATUS IHMISOIKEUSAJATTELUUN KURSSI OSIO 6: IHMISOIKEUDET JA KEHITYS Kuvitus: Miina Pohjolainen Tämän osion sisällöt Vuosituhattavoitteiden kehitys: YK MDG Post 2015 Köyhyys, kehitys ja ihmisoikeudet
LisätiedotTAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.
TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. Ei köyhyyttä! Tarkoittaa esimerkiksi: Äärimmäinen köyhyys poistuu ja köyhyydessä elävien määrä vähenee ainakin puolella joka maassa.
LisätiedotHALLITUKSEN KEHITYSPOLITIIKASTA
KEHITYSPOLITIIKASTA Naisten ja tyttöjen oikeuksien vahvistaminen on entistä arvokkaampaa tilanteessa, jossa muun muassa Yhdysvallat on leikannut tasa-arvotyöstä. Hallitus ymmärtää kehitysmaiden verotuskyvyn
LisätiedotMillaisessa maailmassa haluamme elää - vuoden 2015 jälkeen? 26/4/2013
Millaisessa maailmassa haluamme elää - vuoden 2015 jälkeen? 26/4/2013 Mikä Post 2015? Vuosituhattavoitteet sovittiin 2000 ja niiden määräaika umpeutuu 2015 2 Kevätkokousseminaari / Aino Pennanen Vuosituhattavoitteet
LisätiedotFingon suositukset hallitusohjelmaan yvä Suomi, arempi maailma. Suomalaiset kehitysjärjestöt Fingo ry Finnish Development NGOs
Fingon suositukset hallitusohjelmaan 2019 2023 yvä Suomi, arempi maailma Suomalaiset kehitysjärjestöt Fingo ry Finnish Development NGOs 2 Fingo HYVÄ SUOMI, PAREMPI MAAILMA HYVÄ SUOMI, PAREMPI MAAILMA Fingo
LisätiedotAjankohtaista kehityspoliittisella osastolla Kansalaisjärjestöseminaari
Ajankohtaista kehityspoliittisella osastolla Kansalaisjärjestöseminaari 10.12.2008 Riitta Oksanen Yleisen kehityspolitiikan ja suunnittelun yksikkö (KEO-10) Kehityspoliittinen ohjelma 2007 Kohti oikeudenmukaista
LisätiedotSUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA
SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA Esityksen rakenne 1 Kehityspolitiikan kv. toimintaympäristö 2 Hallituksen kehityspoliittinen toimenpideohjelma 2012 Ohjaavat periaatteet (mm. ihmisoikeusperustaisuus)
LisätiedotYK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja niitä kuvaavat indikaattorit: sosiaalinen kestävyys, sukupuolten tasa-arvo ja eriarvoisuuden vähentäminen
YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja niitä kuvaavat indikaattorit: sosiaalinen kestävyys, sukupuolten tasa-arvo ja eriarvoisuuden vähentäminen KUNTIEN JA MAAKUNTIEN TASA-ARVO- JA 10.4.2019 YHDENVERTAISUUSVERKOSTON
LisätiedotSuomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö Kohti oikeudenmukaista ja kestävää ihmiskuntapolitiikkaa
Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö Kohti oikeudenmukaista ja kestävää ihmiskuntapolitiikkaa Hanna-Mari Kilpeläinen Kehityspoliittinen osasto Ulkoasiainministeriö Kansainvälinen kehityspoliittinen agenda
LisätiedotTyötä Suomen ja suomalaisten hyväksi
Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Suomen silmät ja korvat maailmalla Mitä ulkoministeriö tekee? Ulkoministeriö edistää Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Toimii turvallisen ja oikeudenmukaisen
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä
Lisätiedotuusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK
Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120
LisätiedotMinne menet Post 2015- kehitysagenda?
Minne menet Post 2015- kehitysagenda? Kepan syyskokous, Aino Pennanen, Kehityspoliittinen asiantuntija 21/11/2014 Ohjelma Klo 9.30-10.45 tilaisuuden avaus Aino Pennanen Johdatus Post 2015 agendaan ja siihen
LisätiedotKansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Sauli Rouhinen, pääsihteeri Ympäristöministeriö, Suomen kestävän kehityksen toimikunta
Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus, pääsihteeri Ympäristöministeriö, Suomen kestävän kehityksen toimikunta Kestävä kehitys on metapolitiikkaa ohjeistaa muiden politiikkojen kehittämistä
LisätiedotKohti Busania 2 miten valmistelut etenevät? Järjestötapaaminen Kepassa Niina Pitkänen
Kohti Busania 2 miten valmistelut etenevät? Järjestötapaaminen Kepassa 9.6.2011 Niina Pitkänen Mitä Pariisissa sovittiin? Laadukkaan yhteistyön kansainväliset pelisäännöt - tavoitteena tehostaa kehitysyhteistyön
LisätiedotGlobaalin kehityksen epävarmuus
Globaalin kehityksen epävarmuus Metsäalan tulevaisuusseminaari, 1.11.2007 Jukka Pirttilä Tutkimuskoordinaattori Palkansaajien tutkimuslaitos Puheen rakenne Kyse talouden globalisaatiosta: kansallisten
LisätiedotKESTÄVÄN KEHITYKSEN TIEKARTTA
KESTÄVÄN KEHITYKSEN TIEKARTTA Kestävän kehityksen tavoitteet ja toimintaohjelma ohjaavat kestävän kehityksen edistämistä vuoteen 2030 saakka kaikkialla maailmassa, myös Suomessa. YK:n jäsenmaiden uusien
LisätiedotFinnpartnership: Ylemmän keskitulotason maat (UMIC) ja suorat kehitysvaikutukset. Kehityspoliittinen osasto / KEO-20 Ulkoasiainministeriö
Finnpartnership: Ylemmän keskitulotason maat (UMIC) ja suorat kehitysvaikutukset Kehityspoliittinen osasto / KEO-20 Ulkoasiainministeriö Suorat kehitysvaikutukset ja niihin vaikuttavia osa-alueita Työ
Lisätiedot11. Kertaus. Valtion on toteutettava Lapsen oikeuksien sopimuksen määräämät oikeudet. Artikla 4
123 11. Kertaus Valtion on toteutettava Lapsen oikeuksien sopimuksen määräämät oikeudet. Artikla 4 Valtion tulee huolehtia, että kaikki kansalaiset tuntevat lapsen oikeudet. Artikla 42 Ihmisoikeuksiin
LisätiedotKepan tavoite ja tehtävät
www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää järjestöä Marttaliitosta Maan ystäviin
LisätiedotMetsähallitus Luontopalvelut
Metsähallitus Luontopalvelut Luonnon monimuotoisuuden suojelu Suomessa ja kansainväliset sitoumukset 18.03. KARI LAHTI Mitkä ihmeen kansainväliset sitoumukset? Kansallisen oikeuden mukaan sitovia valtioiden
LisätiedotKepan sopeutettu ohjelma
Kepan sopeutettu ohjelma 2016-2018 Esitys Kepan syyskokoukselle 20.11.2015 Ohjelmajohtaja Outi Hannula Kehy ja järjestöt kritiikin kohteena Ennen eduskuntavaaleja: Matti Kääriäinen ja Kehitysavun kirous
LisätiedotVuosituhattavoitteiden jälkeinen YK:n kehitysagenda: tulevaisuus, jonka haluamme kaikille Kommentoitu tiivistelmä
THL/RW-24.10.2012 Vuosituhattavoitteiden jälkeinen YK:n kehitysagenda: tulevaisuus, jonka haluamme kaikille Kommentoitu tiivistelmä Vuosituhattavoitteet (MDG:t) ovat auttaneet kohdistamaan huomiota ja
LisätiedotOhjelman aihioita Kepan kevätkokous
Ohjelman aihioita 2018-2021 26.4.2017 Kepan kevätkokous Järjestöjen kyky ja tila toimia Kepa vahvistaa kansalaisyhteiskunnan toimijoita. Kansalaisyhteiskunta tarvitsee toimintavapauden ja mahdollisuuden
LisätiedotSynergiat ja kompromissit kestävän kehityksen tavoitteiden välillä
Synergiat ja kompromissit kestävän kehityksen tavoitteiden välillä Kohti arviointia 2.0 seminaari 14.12.2017 Pia Katila Luonnonvarakeskus Tavoitteiden väliset kytkökset tuovat haasteita arvioinnille 17
LisätiedotTARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti Lausuntoluonnos Frank Engel (PE602.
Euroopan parlamentti 2014-2019 Kehitysvaliokunta 2017/2036(INI) 26.4.2017 TARKISTUKSET 1-22 Frank Engel (PE602.777v01-00) Neuvoston päätös poliittista vuoropuhelua ja yhteistyötä koskevan Euroopan unionin
LisätiedotNordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa
Nordia-ilta 26.4.2017 Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Ilpo Tapaninen Pohjois-Pohjanmaan liitto Tärkeimmät
LisätiedotLUONNONVARAT OSALLISUUS OIKEUDENMUKAINEN INHIMILLINEN HAAVOITTUVAT TURVALLISUUS SITOVA VUOSITUHATTAVOITTEET VASTUULLINEN KEHITYS KORRUPTIO
kepan ajankohtaiskatsaukset 11 LOKAKUU 2013 OSALLISUUS VASTUULLINEN IHMISET PLANEETAN RAJAT INHIMILLINEN YLIKULUTUS OIKEUDENMUKAINEN RAHA KÖYHYYS ERIARVOISUUS KEHITYS Millaisessa maailmassa haluamme elää?
LisätiedotKepan kommentit Keskustan Tasapainossa eteenpäin Keskustan 101 periaatetta -ohjelmaluonnokseen
Kepan kommentit Keskustan Tasapainossa eteenpäin Keskustan 101 periaatetta -ohjelmaluonnokseen 8.1.2018 Yleisiä huomioita Tasapainossa eteenpäin -ohjelma ja siinä korostuva kohtuullisuuden periaate antaa
LisätiedotSuomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022
Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022 10.4.2014 Jouni Nissinen suojelupäällikkö Suomen luonnonsuojeluliitto ry Ensitunnelmat strategiasta + kokonaisvaltaisuus
LisätiedotÄänestä ehdokasta, joka
Yhtäkään lasta ei jätetä kuntavaaleissa 2017 Sinä voit kuntalaisena vaikuttaa lasten ja nuorten hyvinvointiin! Ovatko kuntapäättäjät aidosti lasten ja lapsiperheiden asialla? Varmista, että ehdokkaasi
LisätiedotPariisin ilmastosopimus. Harri Laurikka, @paaneuvottelija 14.12.2015
Pariisin ilmastosopimus Harri Laurikka, @paaneuvottelija 14.12.2015 Pariisin sopimus: oikeudellisesti sitova ratifioitava valtiosopimus kattava: vähintään 55 maata ja 55 % päästöistä sovelletaan 2020 jälkeen
LisätiedotKepa kiittää hallinto- ja turvallisuusjaostoa mahdollisuudesta lausua valtioneuvoston selonteosta.
Kepa ry:n lausunto eduskunnan valtiovarainvaliokunnan hallinto- ja turvallisuusjaostolle koskien valtioneuvoston selontekoa kehityspolitiikan vaikuttavuudesta ja johdonmukaisuudesta 22.5.2014 Kepa kiittää
LisätiedotYhteistoiminta saavuttamassa todellista muutosta. Ruth Stark IFSW:n puheenjohtaja
Yhteistoiminta saavuttamassa todellista muutosta Ruth Stark IFSW:n puheenjohtaja Muutos Yhteisön täysivaltaiseen jäsenyyteen Yhteistoiminta johtaa kestävään kehitykseen Käytännön ammatillinen kokemus on
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 20. kesäkuuta 2019 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 20. kesäkuuta 2019 (OR. en) 9233/19 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö LIMITE DEVGEN 104 SUSTDEV 89 ACP 59 RELEX 493 Pysyvien edustajien
LisätiedotKehitysyhteistyön leikkaukset vaikeuttavat miljoonien elämää
Kehitysyhteistyön leikkaukset vaikeuttavat miljoonien elämää ELÄMME MAAILMASSA, jossa kahdeksan rikkainta ihmistä omistaa enemmän kaikesta varallisuudesta kuin maapallon köyhin puolikas 1, lähes 800 miljoonaa
LisätiedotHyvä Suomi, parempi maailma
Hyvä Suomi, parempi maailma Kepan suositukset hallitusohjelmaan 2019 2023 Meillä on käsissämme tilaisuus turvata sekä nykyisten että tulevien sukupolvien oikeus ja mahdollisuus ihmisarvoiseen elämään.
LisätiedotPresidenttifoorumi 11.5.2010 Ulkomaankauppa ja kehitysministeri Paavo Väyrynen
MUUTOSVARAUKSIN Presidenttifoorumi 11.5.2010 Ulkomaankauppa ja kehitysministeri Paavo Väyrynen Arvoisa tasavallan presidentti, Hyvät presidenttifoorumin osanottajat, Hyvät kuulijat, Määrittelen mielelläni
LisätiedotKESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS
KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa
LisätiedotGLOBALISAATIO A R K - C T U L E V A I S U U D E N S U U N N I T T E L U R Y H M Ä
GLOBALISAATIO ARK-C5005 TULEVAISUUDEN SUUNNITTELU RYHMÄ 1 1.3.2017 GLOBALISAATIO "maapalloistuminen tai maailmanlaajuistuminen" ihmisten ja alueiden jatkuvaa maailmanlaajuista yhtenäistymistä kansainvälisen
Lisätiedot15083/15 team/mba/kkr 1 DG C 1
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 14. joulukuuta 2015 (OR. en) 15083/15 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 14. joulukuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed.
LisätiedotVerot Suomeen: Aggressiivinen verosuunnittelu laittomaksi varojen piilottelu mahdottomaksi
Verot Suomeen: Aggressiivinen verosuunnittelu laittomaksi varojen piilottelu mahdottomaksi SDP:n kansainvälisen veronkierron vastaisen ohjelman julkaisutilaisuus Eduskunnan Pikkuparlamentti, 13.9.2017
LisätiedotYMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ
YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ Juhlaseminaari 17.11.2009 eduskunta Jarna Pasanen Maan ystävät ry SDP:n ympäristöohjelma 1969: Luonnon käytön, hoidon ja suojelun suunnittelua estävät meillä ennen kaikkea perustuslain
LisätiedotTARKISTUKSET 1-8. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2010/0000(INI) Lausuntoluonnos Enrique Guerrero Salom (PE438.
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kehitysyhteistyövaliokunta 10.2.2010 2010/0000(INI) TARKISTUKSET 1-8 (PE438.237v02-00) ehdotuksesta suositukseksi neuvostolle EU:n painopisteistä YK:n yleiskokouksen 65.
LisätiedotVisiona ilmastopolitiikan tuomat haasteet
Tulevaisuusvaliokunnan avoin kokous 6.2. 2019 Eduskunnan auditorio Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 2. osa Ratkaisuja työn murroksessa Visiona ilmastopolitiikan tuomat haasteet Markku Ollikainen Ympäristöekonomian
Lisätiedot#Hallintoavoimeksi Taustamuistio avoimen hallinnon IV kansallisen toimintaohjelman laadinnan tueksi
1(5) 11.3.2019 #Hallintoavoimeksi Taustamuistio avoimen hallinnon IV kansallisen toimintaohjelman laadinnan tueksi Tämä muistio on laadittu Avoimen hallinnon IV toimintaohjelman laadintaprosessin tueksi.
LisätiedotMatkalla mallimaaksi? - Kestävän kehityksen juurtuminen Suomessa. Sauli Rouhinen, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio
Matkalla mallimaaksi? - Kestävän kehityksen juurtuminen Suomessa. Sauli Rouhinen, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio 28.11.2014 Sauli Rouhinen 18.12.2014 1 Väittelijä väittää Sauli Rouhinen 18.12.2014 2 Sauli
LisätiedotTosiasiallinen yhdenvertaisuus ja sen edistäminen sosiaalialalla. Panu Artemjeff Erityisasiantuntija
Tosiasiallinen yhdenvertaisuus ja sen edistäminen sosiaalialalla Panu Artemjeff Erityisasiantuntija Amartya Sen:in haaste Demokratia sisältää kaksi ydinlupausta: Kaikkia kohdellaan oikeudenmukaisesti ja
LisätiedotValtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030
Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030 Suomen ympäristökeskuksen asiantuntijalausunto Mikael Hildén, Sampo Soimakallio Suomen ympäristökeskus, Talousvaliokunta,
Lisätiedot1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?
Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2
LisätiedotOECD:n hallintoministerikokous Helsinki
OECD:n hallintoministerikokous Helsinki 28.10.2015 Ensimmäinen Suomessa koskaan järjestetty OECD:n ministeritason kokous Suomi isännöi OECD:n hallintoministerien kokousta Helsingissä 28.10.2015. Kokouksen
LisätiedotAjankohtaiset asiat EU:ssa. 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS
Ajankohtaiset asiat EU:ssa 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS Ajankohtaiset haasteet EU:ssa Heikko talouskasvu Korkea työttömyys, erityisesti nuorisotyöttömyys Investointien vähäisyys
LisätiedotAvoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu
Avoin hallinto Open Government Partnership Suomen toimintaohjelman valmistelu Mikä on Open Government Partnership? Open Government Partnership (avoimen hallinnon kumppanuushanke) eli OGP käynnistettiin
LisätiedotPRACTICE DICTATION. 1. min 163 syll/min. ja sosiaalineuvoston alaisuudessa toimivalla poliittisella foorumilla on keskeinen rooli tässä prosessissa.
Cagliari 2019 1/8 PRACTICE DICTATION Olemme tekemässä historiallisesti merkittävää päätöstä. Päätämme rakentaa kaikille ihmisille paremman tulevai/suuden. Me voimme olla ensimmäinen sukupolvi, joka onnistuu
LisätiedotEU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.
EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.fi Kaksi rahoituslähdettä Yhteisön kehitysyhteistyön rahoitus
LisätiedotKepan strategia. Hallituksen esitys Kepan syyskokoukselle
Kepan strategia Hallituksen esitys Kepan syyskokoukselle 26..2 Kepan toiminta-ajatus: Kepa kokoaa ja innostaa suomalaista kansalaisyhteiskuntaa toimimaan rohkeasti oikeudenmukaisen maailman puolesta Hyväksytty
LisätiedotDigitalisaation hyödyntäminen kansainvälisessä luonnonvarapolitiikassa
Digitalisaation hyödyntäminen kansainvälisessä luonnonvarapolitiikassa Osastopäällikkö Juha S. Niemelä, maa- ja metsätalousministeriö, Digitalisaatiotyöpaja 7.6.2018, Elinkeinoelämän keskusliitto EK 6.6.2018
LisätiedotRakennetaan älykästä ja avointa Eurooppaa
Rakennetaan älykästä ja avointa Eurooppaa EU:n merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ulkomaankaupasta 2/3 EU-sisämarkkinoilla Työntekijöiden liikkuminen vaivatonta Sijoituskannasta 80 % EU-maissa Neuvotteluvoima
LisätiedotIlmastorahoitus ja Suomen toimeenpanosuunnitelmat
Ilmastorahoitus ja Suomen toimeenpanosuunnitelmat Ilmastobisnestä yrityksille seminaari Ilmastorahoitusvelvoitteen taustaa YK:n ilmastonmuutosta koskeva puitesopimus (UNFCCC) Teollisuusmaaosapuolilla tukivelvollisuus
LisätiedotIlmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri
Ilmastonmuutos Ihmiskunnan suurin haaste Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 1 2 Ilmastonmuutos edelleen tosiasia Maapallon keskimääräinen lämpötila noussut 100 vuoden aikana 0,74 C 15 lämpimintä vuotta
LisätiedotLapsen oikeudet toteutuvat arjessa - perusoppimäärä lapsen oikeuksista kuntapäättäjille
Lapsen oikeudet toteutuvat arjessa - perusoppimäärä lapsen oikeuksista kuntapäättäjille Lapsen oikeudet ovat ihmisoikeuksia Ihmisoikeudet ovat jakamattomia, toisistaan riippuvaisia, yleisiä, luovuttamattomia,
LisätiedotISO KUVA, OHJELMATYÖ JA TYÖRYHMÄ- ORGANISAATIO
ISO KUVA, OHJELMATYÖ JA TYÖRYHMÄ- ORGANISAATIO ISO KUVA Elämme historiallista murroskautta Jälkiteollisesta ajasta ollaan siirtymässä ajanjaksoon, joka on oraalla, mutta jonka lopullisesta muodosta ei
LisätiedotMaailman metsät paljon vartijana
Maailman metsät paljon vartijana Jussi Viitanen Neuvonantaja Ulkoasianministeriön kehityspoliittinen osasto Metsät maapallolla Metsät peittävät 31 prosenttia maapallon maa-alueesta yli neljä miljardia
LisätiedotToimittaneet Juhani Koponen Jari Lanki Mariko Sato Anna Kervinen KEHITYKSEN TUTKIMUS. Johdatus perusteisiin
Toimittaneet Juhani Koponen Jari Lanki Mariko Sato Anna Kervinen KEHITYKSEN TUTKIMUS Johdatus perusteisiin Copyright 2016 kirjoittajat ja Gaudeamus Helsinki University Press. Gaudeamus Oy www.gaudeamus.fi
LisätiedotPUBLIC 15693/17 1 DG C LIMITE FI. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. joulukuuta 2017 (OR. en) 15693/17 LIMITE PV/CONS 76 RELEX 1114
Conseil UE Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. joulukuuta 2017 (OR. en) 15693/17 LIMITE PUBLIC PV/CONS 76 RELEX 1114 EHDOTUS PÖYTÄKIRJAKSI Asia: Euroopan unionin neuvoston 3587. istunto (ulkoasiat),
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 16/ (5) Kaupunginvaltuusto Asia/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/2018 1 (5) 242 Valtuutettu Jenni Pajusen aloite YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisesta Helsingissä HEL 2018-001302 T 00 00 03 Päätös katsoi valtuutettu Jenni
LisätiedotTervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus
Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Huomisen eväskori pakataan kasvatustyössäkin jo tänään Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Ketkä ovat
LisätiedotSelonteosta puuttuu johdonmukaisuus. Kehitettävää. Kiitettävää. Maa- ja metsätalousvaliokunta
Maa- ja metsätalousvaliokunta 13.3.2017 Asia: Kepan lausunto aiheesta valtioneuvoston selonteko kestävän kehityksen globaalista toimintaohjelmasta Agenda2030:sta Kestävän kehityksen Suomi pitkäjänteisesti,
LisätiedotTurun yliopiston ylioppilaskunnan hallitukselle,
Turun yliopiston ylioppilaskunnan hallitukselle, Turun yliopiston ylioppilaskunnan kehitysyhteistyösiipi on jatkuvasta 0,7 -kohteesta luopumisen jälkeen päivittänyt 0,7 % -kohteet vuodelle 2015. Kehitysyhteistyösiiven
LisätiedotJärjestöjen hallitusohjelmasuositukset
maailmantalouden tekijät Järjestöjen hallitusohjelmasuositukset Kasvava eriarvoisuus on aikamme suurimpia maailmanlaajuisia haasteita. Vaikka tuloihin perustuva absoluuttinen köyhyys on vähentynyt, tulo-
LisätiedotMAAILMANPOLITIIKKA Globaali poliittinen talous GLOBALISAATIO KESKINÄISRIIPPUVUUS. Liisa Laakso. finanssimarkkinoiden vapautuminen
MAAILMANPOLITIIKKA Globaali poliittinen talous Liisa Laakso GLOBALISAATIO finanssimarkkinoiden vapautuminen o USA:n pankkikriisi o uusliberalismi (Washingtonin konsensus) uusliberalismi (Washingtonin konsensus)
LisätiedotAsiantuntijakuuleminen: Pariisin ilmastosopimus jatkotoimet ja allekirjoittaminen U 8/2016 vp, U-jatkokirje, E-kirje
Asiantuntijakuuleminen: Pariisin ilmastosopimus jatkotoimet ja allekirjoittaminen U 8/2016 vp, U-jatkokirje, E-kirje Harri Laurikka Sähköposti: etunimi.sukunimi@ymparisto.fi Twitter: @paaneuvottelija 18.03.2016
LisätiedotPARIISIN SOPIMUKSEN EVÄÄT PALKANSAAJILLE
PARIISIN SOPIMUKSEN EVÄÄT PALKANSAAJILLE Media-aamiainen Eurooppa-salissa 24.2.2016 Pia Björkbacka elinkeinopoliittinen asiantuntija 1 TAUSTAA Ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestö ITUC edustaa YK:n
LisätiedotSuomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus
Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus Visio: Luonnon kantokyvyn rajoissa hyvinvoiva Suomi "Vuonna 2050 Suomessa jokainen ihminen on arvokas yhteiskunnan jäsen. Suomi on hyvinvointiyhteiskunta,
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 35/ (5) Kaupunginhallitus Asia/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 35/2018 1 (5) 577 V 26.9.2018, Valtuutettu Jenni Pajusen aloite YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisesta Helsingissä HEL 2018-001302 T 00 00 03 Esitys esitti
Lisätiedoton ihmisen kasvot Ilmastonmuutoksella Ilmastonmuutoksen torjumisessa ja sen negatiivisiin vaikutuksiin sopeutumisessa on kysymys ihmisarvoisesta
Ilmastonmuutoksella on ihmisen kasvot Ilmastonmuutoksen torjumisessa ja sen negatiivisiin vaikutuksiin sopeutumisessa on kysymys ihmisarvoisesta elämästä ja monilla alueilla taistelusta eloonjäämisestä.
LisätiedotIlmastosodat. Antero Honkasalo
Ilmastosodat Antero Honkasalo Ilmastonmuutos etenee Ilmastonmuutos etenee päästöjen rajoittamisesta huolimatta; muutos on huomenna suurempi kuin tänään Lämpötila nousee Merten pinta nousee Sään ääri-ilmiöt
Lisätiedot6082/17 ht/msu/jk 1 DG E 1A
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 10. helmikuuta 2017 (OR. en) 6082/17 ENV 111 DEVGEN 19 ONU 24 RELEX 109 FIN 89 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö Pysyvien edustajien komitea
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0392/23. Tarkistus. Tamás Meszerics Verts/ALE-ryhmän puolesta
5.12.2018 A8-0392/23 23 8 kohta 8. kehottaa EUH:ta, komissiota, neuvostoa ja yksittäisiä jäsenvaltioita toimimaan strategisesti soveltamalla yhdennettyä lähestymistapaa ja käyttämällä kaikkia käytettävissään
LisätiedotValtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko VNS 6/2016 vp. Kepan lausunto ulkoasiainvaliokunnalle
Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko VNS 6/2016 vp Kepan lausunto ulkoasiainvaliokunnalle 6.10.2016 1. Välittävä ja kansainvälinen Suomi kantaa globaalin vastuunsa Selonteko nostaa
LisätiedotEuroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017
Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n
LisätiedotErityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö. Yhdenvertaisuus ja osallisuus perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta tarkasteltuna
Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö Yhdenvertaisuus ja osallisuus perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta tarkasteltuna 1 Amartya Sen Demokratia sisältää kaksi ydinlupausta: Kaikkia kohdellaan
LisätiedotErityissäätiöiden Abilis, Kios ja Siemenpuu lausunto kehityspoliittisen ohjelman luonnoksesta
SIEMENPUU FOUNDATION Ulkoasiainministeriölle 9.10.2007 Erityissäätiöiden Abilis, Kios ja Siemenpuu lausunto kehityspoliittisen ohjelman luonnoksesta Erityissäätiöt haluavat kiittää mahdollisuudesta saada
LisätiedotTOIVON TIEKARTTA SUOMEN LÄHETYSSEURAN STRATEGIA
TOIVON TIEKARTTA SUOMEN LÄHETYSSEURAN STRATEGIA 2017-2022 Suomen Lähetysseura on perustettu vuonna 1859 ja se on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja sen seurakuntien lähetysjärjestö. Lähetysseuran
LisätiedotKyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:
KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2281 tutkimus 2006 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä.
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 25. syyskuuta 2017 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 25. syyskuuta 2017 (OR. en) 12255/17 AGRI 481 DEVGEN 199 ENV 752 ONU 115 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö Maatalouden erityiskomitea
LisätiedotKyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:
KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2282 Kehitysyhteistyötutkimus 2007 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti
LisätiedotHakukierros 2009 Hakemusten arvioinnin prosessi. Kansalaisjärjestöseminaari Matti Lahtinen, UM/KEO/Kansalaisjärjestöyksikkö
Hakukierros 2009 Hakemusten arvioinnin prosessi Kansalaisjärjestöseminaari Matti Lahtinen, UM/KEO/Kansalaisjärjestöyksikkö Tässä esitellään hankehakemusten arviointia ulkoasiainministeriön kansalaisjärjestöyksikössä.
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0482/25. Tarkistus
9.1.2019 A8-0482/25 25 Johdanto-osan 1 a kappale (uusi) (1 a) Jäsenvaltioiden talous kaipaa pikaisesti sosiaalista, taloudellista ja alueellista yhteenkuuluvuutta varten suunnattua julkista investointisuunnitelmaa,
LisätiedotPEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY
PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY 10.12.2018 PEFC Suomen STRATEGIA 2019-2021 Johdanto PEFC Suomen strategiaan vuosille 2019-21 PEFC on kansainvälinen metsäsertifiointijärjestelmä, joka edistää ekologisesti,
LisätiedotMIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2004(INI)
EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Kehitysvaliokunta 11.5.2015 2015/2004(INI) MIETINTÖLUONNOS kehitysmaiden paikallisviranomaisten roolista kehitysyhteistyössä (2015/2004(INI)) Kehitysvaliokunta Esittelijä:
LisätiedotKOOSTE KAUPUNGINJOHTAJIEN KÖÖPENHAMINAN KONSENSUSLAUSUMASTA
KOOSTE KAUPUNGINJOHTAJIEN KÖÖPENHAMINAN KONSENSUSLAUSUMASTA Terveempiä ja onnellisempia kuntia kaikille Muutokseen tähtäävä toimintamalli turvallisten, osallistavien, kestävien ja selviytymiskykyisten
LisätiedotKepan strategia 2018-
Kepan strategia 2018- Hyväksytty kevätkokouksessa 26.4.2017 1. Mikä Kepa on? Kepa on globaalin oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen kattojärjestö ja asiantuntija. Kepa vaikuttaa tuomalla ihmiset
LisätiedotYK:n lapsen oikeuksien yleissopimus lapsen oikeuksien perustana
YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus lapsen oikeuksien perustana Reetta Kallio Asiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto Etelä-Pohjanmaan LAPE -seminaari 9.2.2018 Lastensuojelun Keskusliitto Armfeltintie
LisätiedotMiksi tarkastelun kohteena yksittäinen kehitysmaa?
Kehitysmaatutkimuksen johdantokurssi ti 11.9.2012 klo.16-18 Kehitysmaayhteiskunta: Bolivia Yhteydenotot: eija.ranta-owusu@helsinki.fi Miksi tarkastelun kohteena yksittäinen kehitysmaa? Kehityskäsitteiden
Lisätiedot