Vuosituhattavoitteiden jälkeinen YK:n kehitysagenda: tulevaisuus, jonka haluamme kaikille Kommentoitu tiivistelmä

Transkriptio

1 THL/RW Vuosituhattavoitteiden jälkeinen YK:n kehitysagenda: tulevaisuus, jonka haluamme kaikille Kommentoitu tiivistelmä Vuosituhattavoitteet (MDG:t) ovat auttaneet kohdistamaan huomiota ja resursseja kehityksellä tavoiteltuihin vaikutuksiin mutta näiden tulosten aikaansaamisen edellyttämät prosessit ja tavoitteiden keskinäiset riippuvuudet ovat jääneet vähälle huomiolle. Kaikkia ei tulla saavuttamaan 2015 mennessä. Ja 2015 tavoitetasokaan ei vielä edusta kaikissa maissa ihmisarvoista elämää. Maiden välinen ja sisäinen eriarvoisuus jäi MDG:issä huomiotta. Koko YK-järjestelmää edustanut tiimi on tuottanut uudenlaisen kehikon vuoden 2015 jälkeisen kehitysagendan pohjaksi. Se - toisin kuin MDG:t - noudattaa selkeätä loogisen viitekehyksen ajattelua. Kärkeen nostetaan arvot, ihmisoikeudet, tasa-arvo ja kestävyys. Globaali poliittisesta visiosta edetään tavoitteisiin ja keinoihin ottaen myös huomioon kehityksen mm. institutionaaliset edellytystekijät ja esteet. Uutta rehellistä realismia edustaa myös se, että mm. väestönkehitys on sisäistetty ajatusmalliin toisin kuin MDG-kehikossa, jossa asiaa välteltiin. Prosessi jatkuu laajalla kuulemiskierroksella, johon Suomi monin tavoin aloitteellisesti osallistuu. YK:n Yleiskokouksen suosituksen mukaan Pääsihteeri asetti syyskuussa 2011 YK-järjestelmän Työtiimin (UN System Task Team) konsultoimaan eri asianosaisia ja laatimaan vision sekä tiekartan vuoden 2015 jälkeiselle kehitysagendalle. Työtiimin ensimmäinen raportti julkaistiin heinäkuussa Se hahmottaa prosessia ja rakennetta, joilla vältettäisiin Vuosituhattavoitteiden (MDGs) laadinnassa ja lopputuloksessa esiintyneet puutteet. Samalla päivitetään lähtökohtia: globaalit haasteet liittyvät globalisaation hyötyjen epätasaiseen jakautumiseen, luonnon kestokyvyn rajojen lähestymiseen, eriarvoisuuteen sekä konflikteihin. Raportti toteaa että entinen meno ei voi jatkua Business as usual cannot be an option. YK:n pääsihteeri nimittää myös korkean tason paneelin kehittelemään uutta agendaa Rio+20 kokouksen lopputuleman ja vuosituhattavoitteiden päivittämiseksi tuleviksi kestävän kehityksen tavoitteiksi. Yhteiset arvot lähtökohdaksi Vuosituhatjulistus perusti eksplisiittisesti arvolähtökohdille: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus, erilaisuuden sekä luonnon kunnioittaminen sekä jaettu vastuu kehityksestä. Näiden arvolähtökohtien näkyvyys ja ohjausvaikutus teknisissä MDG tavoitteissa jäi vähäiseksi ja monet kehityksen kannalta tärkeät (tärkeimmät) ulottuvuudet jäivät kokonaan huomiotta. Esimerkiksi väestönkehitys, sosiaalisten ongelmien syvyys sekä alueelliset, maakohtaiset ja paikalliset olosuhteet, eriarvoisuus sekä institutionaaliset edellytykset jäivät teknisen keskiarvojen seurailun varjoon. Raportti luettelee MDG kehikosta puuttuvia keskeisiä kehityskysymyksiä: työ,

2 naisiin kohdistuva väkivalta, sosiaaliturva, eriarvoisuus, biodiversiteetti, aliravitsemus, ei tarttuvat sairaudet, lisääntymisterveys, väestödynamiikka, rauha ja turvallisuus, hyvä hallinto, oikeusvaltio periaate sekä ihmisoikeudet. Selkeähköt ja mitattavat tavoitteet olivat polttopisteessä, mutta niiden saavuttamisen keinoihin MDG kehikko ei antanut ohjausta. Se ei myöskään selkeästi määritellyt kehityskumppanuuksien tulosvastuita. Monet MDG kehikon puutteet paikallistetaan niiden laadintaprosessin ei-osallistavaan luonteeseen luvun lopullahan OECD, IMF ja Maailmanpankki olivat kehitysagendan johtavia toimijoita sekä maatasolla ja globaalisti kun YK menetti mm. rahapulan ja hajanaisuutensa takia otteensa esimerkiksi Sosiaalisen kehityksen huippukokouksen tavoitteiden täytäntöönpanosta ja globaalin sosiaalipolitiikan agendasta. Looginen viitekehys kokonaisuudessaan - käyttöön MDG:iden tavoitehierarkia: päämäärät/ kehitystavoitteet (goals), tavoittearvot (targets) ja indikaattorit on sinänsä todettu hyväksi logiikaksi. Todettakoon, että kehitysammattilaisille ja kehityspoliitikolle puutteet ovat myös olleet ilmiselvät: kaikki loogisen viitekehyksen elementit eivät ole mukana ja linkkiä arvoihin, globaaliin visioon ja missioon ei rakennettu. Yhteydet eri tavoitteiden välillä puuttuvat kokonaan. Sellainen kehikko ei inspiroi, ei ohjaa, ei jaa vastuita, eikä luo edellytyksiä seurantaan, joka perustuisi ihmisoikeusperiaatteelle, että ihmiset ja heidän oikeutensa globaaliyhteisön jäseninä olisivat keskipisteessä ja järjestelmät ovat vastuunkantajia näiden oikeuksien toteutumisesta. Raportti hahmottelee kehikkoa, jolla vältettäisiin joitain MDG -viitekehyksen puutteita. Inhimillinen kehitys ja köyhyyden poistaminen tulee edelleen kehityksen päämäärinä. On kuitenkin otettava huomioon, että sitten vuoden 2000 uusia ongelmia on noussut esiin - tai ne on tiedostettu. Raporttilistaa seuraavat: maiden sisäisen ja maiden välisen eriarvoisuuden vähentäminen; ilmastonmuutoksen hallinta ja kehityksen kestävyyden saavuttaminen; luonnonkatastrofien hallinnan parantaminen; väestödynamiikan ja sairauksien epidemiologian huomioonottaminen; kaupunkien kasvun hallinta; rauhan ja turvallisuuden takaaminen; hallinnon ja hallituksien toimintakyvyn parantaminen; ihmisoikeuksien ja kulttuurisen erilaisuuden kunnioittaminen. Tästä näyttäisi alkavan uusi ostoslista. Mutta raportti muistuttaa, että tällaiset teemat tulee nähdä osana laajempaa kokonaisuutta. Globaali poliittinen visio kärkeen ja kokonaisvaltainen ote sen toteutuksen edellytyksiin Laaja-alaisuuden ja yksityiskohtaisuuden yhteensovittamiseksi raportin resepti on seuraavanlainen: Lähtökohdaksi tulee ottaa globaali poliittinen visio, jonka arvot ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo ja kestävyys Tarvitaan kokonaisvaltaisempi, systeeminen ote, jossa neljä ulottuvuutta: 1. Kaikki mukaan ottava laajapohjainen sosiaalinen kehitys (inclusive) 2. Kaikki mukaan ottava, laajapohjainen taloudellinen kehitys 3. Ympäristökestävyys 4. Rauha ja turvallisuus

3 Mukaan kehikkoon tulee liittää myös kehityksen mahdollistajat, yleiset systeemitason edellytystekijät, jotka liittyvät a) Maailmankauppaan, finanssimarkkinoihin, teknologiaan, talouspolitiikkaan b) Luonnonvarojen, saasteiden sekä kriisien kestävään hallintaan c) Globaaliin hallintajärjestelmään, ihmisoikeuksien turvaamiseen ja konfliktien hallintaan d) Kestävään ruokaturvaan, peruspalveluiden ja perusturvan saatavuuteen sekä muuttoliikkeiden hallintaan Kiinnitytään käynnissä oleviin prosesseihin ja otetaan huomioon niiden tulokset erityisesti Rio +20:n lopputulema. Käydään laajapohjaisia konsultaatiokierroksia. MDG prosessista opittiin että osallistavammalla prosessilla olisi päästy parempaan tulokseen Kuten MDG prosessissakin, globaalin konsensuksen saavuttamien on keskeinen onnistumistekijä. Mutta nyt on kiinnitettävä enemmän huomiota kehitystavoitteiden ja välitavoitteiden vuorovaikutukseen, toimijoiden ja kehityskumppanuuksien työnjakoon ja tulosvastuuseen. Lyhyesti reseptin voisi tulkita seuraavanlaiseksi: - Yhteisten universaalisten arvojen ja globaalin vision inspiroivista periaatteista käytäntöön. - Loogisen viitekehyksen tavoin ongelmapuusta tavoite - keino hierarkiaan - ottaen huomioon systeemiset edellytykset, mahdollistajat (enablers) ja esteet - sekä tavoitteiden saavuttamisen edellyttämät yhteistyörakenteet, työnjako ja vastuut. Seuraavat askeleet Raportti on siis noin viidenkymmenen YK- järjestelmään liittyvän toimijan yhteistyön tulos. Seuraaviksi askeleiksi esitetään laajaaa kuulemis- ja neuvottelukierrosta sekä yleiskokouksen 68 istunnossa ( ) pidettävää erityistapahtumaa ( special event ), jossa pohjustettaisiin uutta konsensusta. Mahdollisesti se esittää vuodelle 2014 YK:n kehityshuippukokousta, joka sopisi uudesta globaalista kehitysagendasta. Pääsihteerin korkean tason paneeli on aloittanut työnsä heinäkuussa 2012 ja sen tulisi antaa raporttinsa 2013 ensimmäisen neljänneksen kuluessa. Raportin kannessa on lapsi, joka pitää maapalloa kädessään. Se muistuttaa meitä, että lapsilla on oikeus kestävään kehitykseen ja me, nykyinen päättäjäsukupolvi, olemme vastuunkantajia siitä, että kehitys kääntyy tielle, joka on eettisesti, sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävää. Nykyinen meininki ei sitä ole. Lähde: Realizing the Future We Want for All. UN System Task Team Report to the Secretary General June F2- RW/THL /

4

5