TIETOISKU 8.6.215 TURUN MUUTTOVOITTO EI NÄY MUUTTOLIIKKEEN TULOKERTYMISSÄ Turun seudun muuttoliikkeessä on tapahtunut merkittävä käänne viime vuosina: Turun muuttotappio on kääntynyt muuttovoitoksi muiden seudun kuntien muuttovoiton vähennyttyä merkittävästi. Turun muuttovoitto ei kuitenkaan näy muuttoliikkeen tulokertymissä, sillä muuttoliikkeen rakenne ei ole muuttunut. saakin yhä pääosan muuttovoitostaan opiskelijoista. Varsinais-Suomen muuttoliikkeessä on viime vuosina tapahtunut merkittäviä muutoksia. Salon seudulla muuttovoitto on kääntynyt muuttotappioksi matkapuhelinvalmistuksen loputtua, kun taas Vakka-Suomessa kehitys on ollut päinvastainen autoteollisuuden myötätuulen seurauksena. Merkittävin muutos on tapahtunut kuitenkin Turun seudulla. Turun kaupunki on muutamassa vuodessa kasvanut muuttotappiokunnasta maakunnan suurimmaksi muuttovoittajaksi. Sen sijaan muiden seudun kuntien muuttovoitto on laskenut, ja niiden yhteenlaskettu nettomuutto kääntyi vuonna 2 negatiiviseksi ensimmäisen kerran sitten 1-luvun puolivälin. Muuttoliikkeen käänne kehyskunnista keskuskaupunkiin on tyypillistä laskusuhdanteessa, mutta ilmiön taustalla on nähty myös aiempaa urbaanimpia asumistoiveita. Muuttoliikkeen vaikutukset aluetalouteen ovat kuitenkin pelkkiä muuttovirtoja monimutkaisempia. Lähtökohtaisesti jokainen muuttaja aiheuttaa kunnalle sekä tulo- että menovaikutuksia. Yhtäältä muuttovoittokuntien verokertymä ja valtionosuudet kasvavat uusien asukkaiden myötä muuttotappiokuntien tulokertymän pienetessä. Toisaalta uudet asukkaat lisäävät palvelujen kysyntää ja investointien tarvetta muuttovoittokunnissa. Keskeisenä tekijänä muuttoliikkeen aluetaloudellisissa vaikutuksissa onkin muuttajien ikä ja työmarkkina-asema. Muuttoliikkeen vaikutuksia kuntatalouteen voidaan tarkastella laskennallisen tulokertymän avulla, jossa kaikkien kunnasta pois muuttaneiden yhteenlasketut tulot vähennetään kuntaan muuttaneiden tuloista. Kuvasta 2 käy ilmi, että vaikka Turun muuttotappio kääntyi vuonna 2 muuttovoitoksi, oli kaupungin laskennallinen tulokertymä yhä negatiivinen. Vastaavasti Turun seudun muiden kuntien tulokertymä ei juuri laskenut muuttovoiton merkittävästä alenemisesta huolimatta. Muilla seuduilla tulokertymän muutokset vastasivat paremmin muuttoliikkeen yleistä kehitystä. Muuttoliikkeen muutoksen aluetaloudelliset vaikutukset Turun seudulla ovat siis olleet vähäisiltä. Tämä johtuu siitä, että muuttoliikkeen määrällisistä muutoksista huolimatta sen rakenteessa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Kuvasta 3 nähdään, että sai sekä 27 että 2 eniten muuttovoittoa opiskelijaväestöstä ja menetti työssäkäyviä ja lapsia. Muun Turun seudun muuttoliikkeen rakenne oli puolestaan päinvastainen. On luonnollista, että yliopistokaupunkina un muuttaa paljon nuoria, usein melko pienituloisia opiskelijoita, jotka kasvattavat muuttoliikkeen tulokertymää vähemmän kuin työssäkäyvät Muuttovoitto tai -tappio muihin Suomen kuntiin (henkilöä) +1 +8 +6 +4 +2-2 -4-6 -8 27 28 2 21 2 2 2 2 Kuva 1 Muuttovoiton tai -tappion kehitys Varsinais-Suomen seutukunnissa. Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot. Vuoden 2 tieto on ennakollinen, luvuissa on mukana vain kotimaan muuttoliike. Jatkoanalyysissä vertaillaan keskenään korostettuja vuosia 27 ja 2. muuttajat. Toisaalta opiskelijoiden kysyntä julkisille palveluille on keskimääräistä pienempi, joten heidän aluetaloudellinen menovaikutuksensa on myös esimerkiksi lapsiperheitä pienempi. Aluetaloudellisesti merkittävämpää onkin se, että työssäkäyvien muuttotappio oli Turussa vuonna 2 selvästi pienempi kuin viisi vuotta aiemmin. Kuntien välisen muuttoliikkeen taloudellisia vaikutuksia voidaan tarkastella myös eri tuloluokkiin kuuluvien nettomuuttovirtojen avulla. Kuvista 5 8 nähdään, miten vuonna 2 pienituloisten pääasialliset nettomuuttovirrat suuntautuvat un ja keskituloisten Turusta pois, lähinnä muihin seutukunnan kuntiin. Kaikkein suurituloisimpien nettomuuttovirrat suuntautuvat myös Turusta poispäin, mutta selvästi suppeammalle alueelle Turun ydinkaupunkiseudulle. Huomionarvoista on myös kaikissa tuloluokissa vuonna 2 ilmenevä nettomuuttovirta Salosta un. MUUTTOVOITTO MUUTTOTAPPIO
TIETOISKU 8.6.215 Muuttovoitto tai -tappio (henkilöä) Laskennallinen tulokertymä (milj. ) +1 +4 +75 +5 +8 +18,3 Muuttovoitto tai -tappio (henkilöä) Laskennallinen muuttoliikkeen aiheuttama tulokertymä (milj. ) 2 +3 +2 Muuttovoitto tai -tappio (henkilöä) Laskennallinen tulokertymä (milj. ) +1 +4 27 +75 +3 +5 +2 +25 +1-25 -1-5 -2-75 -3-1 -4 +831 +25,5 +221 +,3 +, +25 +3 +1,5 +47 +1,6 +152 +3,8 +1-2 -45-25 -2,5-8, -25-1,6-1 -,5-46 -5-2 -75-3 -1-34,5-4 -21-671 Kuva 2 Kuntien välinen nettomuutto ja laskennallinen muuttoliikkeen aiheuttama tulokertymä seutukunnittain vuosina 2 ja 27. Laskennallinen tulokertymä määritetään vähentämällä kunnan lähtömuuttajien yhteenlasketut tulot tulomuuttajien yhteenlasketuista tuloista. Luvut pohjautuvat verohallituksen verotietokannan valtionveronalaisia tuloja koskeviin tietoihin vuodelta 2. Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot.
TIETOISKU 8.6.215 Muuttovoitto tai -tappio väestöryhmittäin (henkilöä) +1 5 2 Muuttovoitto tai -tappio väestöryhmittäin (henkilöä) +1 5 27 +1 +1 +5 +5-5 Eläkeläiset ja muut työvoimaan kuulumattomat Työlliset Työttömät Alle 15-vuotiaat Opiskelijat -5-1 -1-1 5-1 5 Kuva 3 Eri väestöryhmien vaikutus kuntien väliseen nettomuuttoon Varsinais-Suomen seutukunnissa vuosina 2 ja 27. Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot.
TIETOISKU 8.6.215 Alle vuodessa ansaitsevien nettomuutto 31 vuodessa ansaitsevien nettomuutto 18 65 1 1 65 47 24 1 22 58 15 2 53 1 47 1 Kuva 4 Alle vuodessa ansaitsevien nettomuutto vuonna 2. Kuva 5 31 vuodessa ansaitsevien nettomuutto vuonna 2. Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot. Kuvassa ei esitetä alle 1 henkilön nettomuuttovirtoja. Kartta perustuu verohallituksen verotietokannan valtionveronalaisia tuloja koskeviin tietoihin vuodelta 2. Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot. Kuvassa ei esitetä alle 1 henkilön nettomuuttovirtoja. Kartta perustuu verohallituksen verotietokannan valtionveronalaisia tuloja koskeviin tietoihin vuodelta 2.
TIETOISKU 8.6.215 32 51 vuodessa ansaitsevien nettomuutto Yli 52 vuodessa ansaitsevien nettomuutto 6 24 54 42 2 4 3 17 5 2 5 18 6 Kuva 6 32 51 vuodessa ansaitsevien nettomuutto vuonna 2. Kuva 7 Yli 52 vuodessa ansaitsevien nettomuutto vuonna 2. Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot. Kuvassa ei esitetä alle 1 henkilön nettomuuttovirtoja. Kartta perustuu verohallituksen verotietokannan valtionveronalaisia tuloja koskeviin tietoihin vuodelta 2. Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot. Kuvassa on esitetty vähintään 1 henkilön muuttovirrat sekä muista kartoista poiketen katkoviivalla 5 hengin muuttovirrat hyvätuloisten muuttajien muita pienemmästä määrästä johtuen. Kartta perustuu verohallituksen verotietokannan valtionveronalaisia tuloja koskeviin tietoihin vuodelta 2.