KESKI-SATAKUNNAN KUNTAJAKOSELVITYS VARHAISKASVATUS, OPETUS JA VAPAA-AJANPALVELUT - TYÖRYHMÄN VÄLIRAPORTTI 15.1.2014

2 1. Johdanto Keski-Satakunnan kuntajakoselvitystä varten perustettiin kuusi valmistelevaa työryhmää. Tämän työryhmän tehtäväalue on varhaiskasvatus, opetus ja vapaa-ajanpalvelut. Työryhmään kuuluvat: Leena Aalto-Setälä, sivistysjohtaja, puheenjohtaja, Kokemäki Hannele Tähtinen, sivistystoimenjohtaja, Harjavalta Tommi Aalto, rehtori, Luvia Pekka Varheensalo, sivistysjohtaja, Nakkila Ilkka Heikkilä, rehtori, Eurajoki Riitta Hanhilahti, varhaiskasvatuspäällikkö, sihteeri, Kokemäki Työryhmien tehtävänä on tätä väliraporttia varten kuvata varhaiskasvatuksen, opetuksen ja vapaaajanpalveluiden nykytilaa kunnissa. Nykytilan arviossa selvitetään palveluiden järjestämistapaa, nykytilannetta ja kehittämistarpeita, palveluverkkoa sekä pohditaan kuntien palveluiden yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia. Työryhmä työskentelyn nykytilan arviointi vaiheessa keskityttiin tehtävänannon ja päätöksenteon kannalta keskeiseen informaatioon. Nykytilan kuvausvaiheessa ei ole vielä tehty yhteistyötä muiden työryhmien kanssa, mutta uutta kuntaa suunniteltaessa yhteistyö on välttämätöntä esimerkiksi moniammatillisen yhteistyön suuntaviivoja pohdittaessa. Työryhmä tehtäväalue kattaa: varhaiskasvatuksen o päiväkodit, ryhmäperhepäivähoito, perhepäivähoito perusopetuksen o esiopetus, perusopetus, aamu- ja iltapäivätoiminta, toisen asteen koulutuksen o lukiokoulutus o toisen asteen ammatillinen koulutus vapaan sivistystyön o kansalaisopistot vapaa-aikatoimen o kulttuuritoimi o kirjastot o nuorisotyön o museot o liikuntatoimen Väliraporttiin sisältyy seuraavia liitteitä: varhaiskasvatuksen ja opetustoimen toimipisteet osoitetietoineen ja niitä koskevat karttaliitteet, vapaa-aikatoimen sektorikohtaisia tietoja, luettelo käytössä olevista kasvatus- ja opetustoimen hallinnon ohjelmista. Nykytilaselvityksen laadinnassa on hyödynnetty suuresti samaan aikaan tehtävän Porin kaupunkiseudun tehtäväalueen nykytila-arvioita sekä lisäksi viime vuosien aikana laadittuja selvityksiä: Porin kaupunkiseutu, rajat ylittävät palvelut, Koulutuksen alaryhmän raportti, 2007; Harjavallan, Kokemäen, Nakkilan ja Ulvilan kuntaliitosselvitys; Varhaiskasvatus, opetus ja vapaa-ajan palvelut - valmistelutyöryhmän esitys 2008; rakenne muutoksessa entä koulupalvelut? Paras ARTTU -ohjelman tutkimuksia nro 26, 2013.

3 2. Nykytilan ja kehittämistarpeiden kuvaus 2.1. Palvelujen järjestämistapa 2.1.1. Varhaiskasvatus- ja perusopetus Valtakunnallinen koulutuspoliittinen päätöksentekojärjestelmä ja lainsäädäntö luovat varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen järjestämiselle muodolliset ja sisällölliset perusraamit. Tästä seuraa, että monissa asioissa kuntien toimintatavat palvelujen järjestämisessä ovat hyvin samansuuntaisia. Palveluiden nykytilan arviointi osoittaa kuitenkin näiden reunaehtojen sisällä erilaisia kuntakohtaisia periaatteita, painotuksia ja käytänteitä. Varhaiskasvatus- ja koulutuspalveluissa kunta on pääsääntöinen palveluiden järjestäjä. Kunnallisia yksikköjä alueella on: päiväkodit 9 ryhmäperhepäiväkodit 7 perhepäivähoitajia 93 peruskoulut 26 o alakoulut 21 o yläkoulut 4 o yhtenäiskoulut 1 Osassa alueen kunnista joitakin palveluista järjestää joku toinen kunta, järjestö tai yksityinen palveluntuottaja. 1 yksityinen päiväkoti (Luvia), 3 yksityistä perhepäivähoitajaa (Eurajoki, Harjavalta, Luvia). Oppilashuollon palveluissa kunnat käyttävät myös yksityisiä palvelun tuottajia, esim. psykologipalveluiden osalta (Kokemäki) Erityisopetuksessa kuntien joitakin oppilaita opiskelee Porin ja Rauman erityiskouluissa. Aamu- ja iltapäivätoiminta järjestetään pääsääntöisesti kunnan omana toimintana. Eurajoella yhden ryhmän toiminnan järjestää kyläyhdistys. Varhaiskasvatus ja perusopetus ovat lähipalveluita. Työryhmän näkemyksen mukaan tämä merkitsee, että varhaiskasvatuksessa: päivähoito arkisin klo 6.00-21.00 on lähipalvelua yö- ja viikonloppuhoito laajemman alueen palvelua o tarvittaessa täydennetään joustavilla lapsen edun huomioivilla ratkaisuilla palvelusetelit o pohdittavaksi yö- ja viikonloppuhoitopaikkojen tarkoituksenmukainen sijoittuminen hoidon tarpeen mukaan ja perusopetuksessa: kouluverkko rakennetaan niin, että koulumatkat ovat mahdollisimman toimivat ja turvalliset. Koulumatkat tulee pystyä järjestämään vähintään perusopetuslain 32 :n mukaisesti.

4 2.1.2. Toisen asteen koulutus Selvitysalueen kunnista Eurajoki, Harjavalta, Kokemäki ja Nakkila järjestävät lukiokoulutusta. Aikuisille suunnattua lukiokoulutusta on alueella tarjolla Kokemäen lukion iltalinjalla. Toisen asteen ammatillista koulutusta järjestävät selvitysalueella Länsirannikon Koulutus Oy WinNova ja Sataedu Satakunnan koulutuskuntayhtymä. 2.1.3. Vapaa sivistystyö Selvitysalueen kunnat järjestävät kansalaisopistotoimintaa erilaisin ratkaisuin. Kokemäellä toimii kunnan oma kansalaisopisto. Muut kunnat ostavat kansalaisopistotoiminnan: Harjavalta Huittisten seudun kansalaisopistolta Eurajoki Rauman kansalaisopistolta Luvia ja Nakkila Otsolan opistolta Porista. 2.1.4. Vapaa-aikatoimi Vapaa-aikapalvelut ( kirjasto-, kulttuuri, liikunta, museo ja nuorisopalvelut) tuotetaan pääosin kuntien järjestämänä. Kolmannen sektorin merkitys on kuitenkin varsinkin kulttuuri- ja liikuntapalveluiden järjestäjänä tärkeä. Lisäksi kunnat käyttävät ostopalveluita palvelujen järjestämisessä. 2.2. Palvelujen määrittely ja rakenne 2.2.1. Varhaiskasvatus Varhaiskasvatus koostuu tavoitteellisesta hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuudesta, jota järjestetään lasten päivähoidosta annetun lain ja asetuksen mukaisesti 9 kk-6-vuotiaille lapsille paikallisen varhaiskasvatussuunnitelman avulla. Varhaiskasvatusta toteutetaan yhteistyössä laajan, lasta ja hänen perhettään palvelevan verkoston kanssa. Kunnan on huolehdittava siitä, että lasten päivähoitoa on saatavissa kunnan järjestämänä tai valvomana siinä laajuudessa ja sellaisin toimintamuodoin kuin kunnassa esiintyvä tarve sitä edellyttää. (Laki lasten päivähoidosta 36/1973) Varhaiskasvatuspalvelujen rakennetta alueen kunnissa kuvataan seuraavassa taulukossa: päivähoidossa olevien lasten prosentuaalisella määrällä kunnan vastaavanikäisestä väestöstä päivähoitopalveluiden järjestämistavalla (päiväkoti (PK) ryhmäperhepäivähoito (ryhmis) perhepäivähoito (PPH))

5 Päivähoidossa olevien lasten määrä /% Päiväkodit vastaavanikäisestä lkm Ryhmikset väestöstä lkm * PPH kotona Sotkanet 1-2-v. 1-2-v. 3-5-v. 3-5-v. (%) Yksit. Yksit. Yksit. 2012 (lkm) (%) (lkm) Eurajoki 52 31,7 149 60,9 1 0 5 0 27 1 Harjavalta 52 38,8 133 72,3 3 0 0 0 20 1 Kokemäki 49 37.4 142 67,6 3 0 1 0 18 0 Luvia 18 27,3 64 45,7 1 1 0 0 12 1 Nakkila 18 14,6 134 76,6 1 0 1 0 16 0 Yhteensä 189 622 9 1 7 0 93 3 Päivähoitopalveluiden rakennetta pohdittaessa keskeistä on kunnan ikäluokan koko ja alueen päivähoitopalveluiden käyttö. 1-2-vuotiaiden päivähoidossa olevien lasten prosentuaalinen määrä vaihtelee Nakkilan 15 %:sta Harjavallan lähes 39 %:iin ja 3-5-vuotiaiden määrä Luvian noin 46 %:sta Nakkilan noin 77 %:iin. Alueen kunnista Harjavallassa ja Eurajoella on käytössä kotihoidon tuen kuntalisä. Yksityisen hoidon kuntalisää maksaa Luvia. Avointa varhaiskasvatustoimintaa järjestetään Harjavallassa ja Eurajoella. Varhaiskasvatuspalveluiden järjestämisessä työryhmä pitää tärkeänä alueellisesti kattavaa päiväkotiverkkoa, jonka nykytilaa pidettiin melko hyvänä. Päiväkotiverkon lisäksi etenkin hajaasutusalueilla ja pienten lasten hoitomuotona osa kunnista pitää tärkeänä toimivaa perhepäivähoitoa. Osa kunnista on taas luopumassa perhepäivähoidosta. Ryhmäperhepäivähoito on alueen kunnissa vähenemässä. Varhaiskasvatuksen henkilöstö Kasvastushenkilöstön lukumäärä (henkilötyövuosina 2012) Joht. LTO Last.hoit. VK, erityisopettaja Eurajoki 1 5 8 1 Harjavalta 2 8 13 1 Kokemäki 3 6,5 16 1 Luvia 1 3 7,5 1 Nakkila 1 3 10 0 Yhteensä 8 25,5 54,5 4

6 Alueen kunnissa eläköityy vuoteen 2018 mennessä arviolta lastentarhanopettajat 3 lastenhoitajat 7 perhepäivähoitajat o kotona työskentelevät 14 o muualla työskentelevät 5 Varhaiskasvatuksen henkilöstön osalta saatavuusongelmia rekrytoinnissa on alueella ollut perhepäivähoitajien, varhaiskasvatuksen erityisopettajien ja lastentarhanopettajien osalta. Näiden ongelmien arvioidaan jatkuvan myös vuoteen 2018. Varhaiskasvatuksen kustannukset Kust. / lapsi / vuosi # Tilastokeskus 31.12.2012 PK PPH Eurajoki 9138 9043 Harjavalta 8220 12015 Kokemäki 10243 5898 Luvia 6435 9638 Nakkila 8072 6963 kohtaisia kustannuseroja varhaiskasvatuksessa selittävät mm.: perhepäivähoidon varahoidon järjestämistapa ryhmäperhepäiväkotien määrä päiväkotien täyttöaste henkilökohtaiset avustajat (tukea tarvitsevien lasten määrä) kuntakohtaiset toimintatavat 2.2.2. Esi- ja perusopetus on perusopetuslain 4 :n mukaan velvollinen järjestämään sen alueella asuville perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna esiopetusta. Esiopetus Esiopetusta voidaan järjestää koulussa, päivähoidossa tai muussa soveltuvassa paikassa. Esiopetuksen laajuus on vähintään 700 tuntia eli neljä tuntia päivässä. Esiopetusta toteutetaan noudattamalla esiopetuksen opetussuunnitelmaa.

7 Esioppilaiden määrä ja esiopetuksen järjestämispaikka lv. 2013-2014 on kunnissa seuraava: Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila 70 pääosa kouluissa 62 päiväkoti ja koulu 76 koulu 50 päiväkoti 57 koulu Selvityskunnissa esiopetusta järjestetään sekä koulussa että päiväkodissa. Ratkaisuun ovat vaikuttaneet toisaalta kuntakohtaiset realiteetit kuten toimintaan käytettävissä olevat tilat toisaalta kunnan strategiset linjaukset, esim. näkemys esiopetuksen ja perusopetuksen saumattomasta jatkumosta ja tällä perusteella kouluilla annetun esiopetuksen hyödyistä. Esiopetus on tällä hetkellä lapselle subjektiivinen oikeus, jonka käyttämisestä huoltaja päättää. Esiopetus on muuttumassa velvoittavaksi ja koko ikäluokkaa koskevaksi 1.8.2015 alkaen. Muutoksella ei ole toiminnallista tai taloudellista merkitystä selvityskunnissa. Perusopetus Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisenä ja yhteiskunnan jäseninä. Perusopetuksen järjestämistä ohjataan opetusta koskevan lainsäädännön, opetussuunnitelman valtakunnallisten perusteiden ja paikallisen opetussuunnitelman avulla. Uusi opetussuunnitelmaprosessi on alkamassa ja Porin ja Rauman seudun koulutoimen johtajien kesken on sovittu seudullisen opetussuunnitelman laatimisesta, mikä on merkittävä asia myös mahdollisia kuntarakennemuutoksia ajatellen. Uudet perusopetuksen opetussuunnitelmat otetaan käyttöön 1.8.2016. Perusopetusta järjestetään selvityskunnissa 21 alakoulussa, 4 yläkoulussa ja 1 yhtenäiskoulussa. kohtaiset oppilasmäärä, koulujen lukumäärät ja kunnan ryhmäkokojen keskiarvo ovat seuraavat: lukuvuosi 2013-2014 1-6 lkt 7-9 lkt alakoulujen lukumäärä yläkoulujen lukumäärä yhtenäis koulut Ryhmäkoko ala-koulut keski-arvo ylä-koulut keski-arvo yht. koulut keskiarvo Eurajoki 418 196 7 1 16,3 14,5 Harjavalta 450 251 2 1 18,2 17,2 Kokemäki 478 236 6 1 15,8 18 Luvia 256 118 1 17 Nakkila 426 197 6 1 13 25 Yhteensä 2028 998 21 4 1

8 Kunnat eroavat toisistaan kouluverkkoratkaisujen suhteen. Osassa kunnista alakoulujen kouluverkko on keskitetty (Harjavalta, Luvia) ja osassa tiheä (Eurajoki, Kokemäki, Nakkila). Opetusryhmäkoolla on merkitystä laadukkaan opetuksen mahdollistavana tekijänä. Taulukkoon on kerätty keskiarvo kunnan opetusryhmien koosta. Keskiarvo antaa kokonaiskuvan alueen tilanteesta, joskin jättää huomioimatta luokkakohtaiset vaihtelut ja erityistarpeet. Perusopetuksen laatukriteerien mukaan opetusryhmien suositeltava enimmäiskoko on keskimäärin 20-25, joten tästä lähtökohdasta alueen tilannetta voi pitää hyvänä. Aamu- ja iltapäivätoiminta Perusopetuslain mukainen koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta on tarkoitettu 1. ja 2. vuosiluokan oppilaille sekä muiden vuosiluokkien erityisopetukseen otetuille tai siirretyille oppilaille. voi järjestää aamu- ja iltapäivätoimintaa itse, yhdessä muiden kuntien kanssa tai se voi hankkia palvelut esimerkiksi eri järjestöiltä tai yhteisöiltä. Kunnilla ei kuitenkaan ole velvollisuutta tarjota toimintaa. Kun kunta järjestää perusopetuslain mukaista koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa, se saa siihen valtionosuutta. Toimintaan osallistumisesta voidaan periä kohtuullisia asiakasmaksuja. Osallistuminen on lapselle vapaaehtoista. Eurajoki Ryhmät Kuinka monta ipryhmää lv 2013-2014 Kuinka monta apryhmää Oppilaat ryhmissä Lapsia ap-iptoiminnassa % 1.- lk:sta % 2.- lk:sta % 3-9 - lk:sta Kokonaistuntimäärä / vuosi 5 3 90 41 37 10682 Harjavalta 3 0 64 65,6 34,4 0 2805 Kokemäki 5 0 69 57,8 27 0,14 4104 Luvia 1 1 51 55 40 0,76 7533 Nakkila 3 3 59 50 40 0,1 3310 Yhteensä 18 7 333 Pääsääntöisesti aamu- iltapäivätoiminta järjestetään alueen kunnissa omana toimintana. Eurajoella yksi ryhmä toimii kyläyhdistyksen järjestämänä. Harjavalta ja Kokemäki järjestävät ainoastaan iltapäivätoimintaa, kun taas Eurajoella, Luvialla ja Nakkilassa on myös aamupäivätoimintaa.

9 Perusopetuksen henkilöstö Opetushenkilöstön lukumäärä (henkilötyövuosina 2012) Opettajat Erityisopettajat Koulukäyntiavustajat / koulunkäynninohjaajat Eurajoki 61 7 20 Harjavalta 53 8 7 Kokemäki 61 7 19,7 Luvia 30 4 13 Nakkila 40,5 5 14 Yhteensä 245,5 32 73,7 Arvio alueella v. 2018 mennessä eläköityvästä koulujen henkilöstöstä: perusopetuksen opettajat 36 erityisopettajat 3 koulunkäyntiavustajat, -ohjaajat 5 Tällä hetkellä kunnat kokevat opetushenkilöstön saatavuuden melko hyväksi. Ongelmia saatavuudessa on erityisopettajien ja joidenkin aineenopettajaryhmien osalta. Lisäksi koulupsykologien saatavuudessa on suuria haasteita, mikä aiheuttaa lisäongelmia etenkin uuden oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevan lainsäädännön myötä. Perusopetuksen kustannukset Alla olevassa taulukossa on esitetty perusopetuksen kustannukset kunnittain vuonna 2012 (Opetushallitus 20.12.2013). Valtakunnallinen keskiarvo kaikkien koulujen osalta on 4844 /oppilas, opetus ja 8343 /oppilas, kulut yhteensä. / oppilas, / opp, opetus OPH yhteensä 2012 OPH 2012 Eurajoki 5319 8052 Harjavalta 4497 7662 Kokemäki 5672 8877 Luvia 6008 8793 Nakkila 5145 8115

10 Perusopetuksen kustannukset vaihtelevat kunnittain paikallisten olosuhteiden perusteella kouluverkko kunnan koko ja maantieteelliset olosuhteet - koulukuljetukset erilaisia tukitoimia tarvitsevien oppilaiden määrä kunnan toimintakulttuuri Lukio Selvitysalueen kunnista muut paitsi Luvia järjestävät lukiokoulutusta. Alueen lukioverkko on kattava ja opiskelijamäärään nähden tiheä. Lukiokoulutus koetaan kunnissa kuitenkin tärkeäksi ja toiminnallisesti merkitykselliseksi osaltaan myös yläkoulun laadukkaan toiminnan takia (yhteiset aineenopettajat). Opisk. (lkm) Perusop. päättäneistä aloitti lukiossa % Muiden kuntien opisk. aloittaneista 2013-2014 Muiden kuntien oppilaita kokonaisopisk. määrästä Opisk.koht. kulut / opiskelija Opis.koht. kulut opetus / opisk Eurajoki 146 50 18 32 8463 5831 Harjavalta 96 37 1 4 11026 7585 Kokemäki 118 40 0 0 8032 6363 Luvia 45 Nakkila 88 48 1 5 8023 6010 Yhteensä 448 20 41 Pääsääntöisesti alueen lukiot palvelevat oman kunnan opiskelijoita poikkeuksena Eurajoen lukio, jossa opiskelee myös lähinnä Luvialta tulleita opiskelijoita. Lukiokoulutuksen kustannusten vaihteluun vaikuttaa: lukion oppilasmäärä kurssitarjonnan laajuus kunnan ja lukion toimintakulttuuri

11 vakinaiset lukion opettajat eläköityvien määrä 2014-2018 vakinaiset lukion ja perusop. yhteiset opettajat eläköityvien vakinaiset määrä 2014-2018 perusop. ja lukion yhteiset opettajat eläköityvien määrä 2014-2018 Eurajoki 2 1 6 1 17 1 Harjavalta 8 2 6 2 Kokemäki 1 Nakkila 8 Yhteensä 19 3 9 1 4 7 15 2 28 4 36 3 Opettajien virkojen sijoittelussa kunnilla on erilaisia käytänteitä. Lukion ja perusopetuksen yhteisten opettajien määrä alueella on merkittävä verrattuna ainoastaan lukion viroissa oleviin, mikä osaltaan kuvastaa lukion merkitystä myös perusopetuksen aineenopetuksen järjestämiselle. Lukion opettajien eläköityminen ei tule aiheuttamaan rekrytointiongelmia. Kansalaisopisto Kansalaisopistotoiminta on kuntalaisia lähelle tulevaa palvelua ja sitä järjestetään alueen kunnissa kymmenissä paikoissa. Hallinnollisesti kansalaisopistotoimintaa voidaan järjestää eri tavoin kuten selvitysalueen kunnissa onkin tehty. Opetustunnit Asukasmäärä Tunteja / asukas Eurajoki 1700 5922 0,3 Harjavalta 3759 7486 0,5 Kokemäki 3189 7893 0,4 Luvia 1550 3360 0,5 Nakkila 1170 5745 0,2 Yhteensä/ka 11368 30406 0,4 Määrällisesti kansalaisopistotoimintaa järjestetään kunnissa samantasoisesti, jos asiaa tarkastellaan tunteja/asukas. Ohjelmallisesti toiminnassa on vaihteluita, jotka johtuvat kuntakohtaisista kansalaisopistotoiminnan perinteistä, kuntalaisten toiveista ja kansalaisopiston opetusohjelman tarjonnasta.

12 2.2.5. Kasvatus- ja opetustoimen hallinto Johto- ja asiantuntijatehtävät lv 2013-2014 Toimistohenkilökunta (sisältää koulusihteerit) lv 2013-2014 Eurajoki 1,5 3,5 Harjavalta 1 3,8 Kokemäki 2 4 Luvia 0.6 1,1 Nakkila 1 2 Yhteensä 6,1 14,4 Kasvatus- ja opetustoimen hallintohenkilöstö on kunnissa suhteellisen vähäinen. Päätoiminen kasvatus- ja opetustoimen johtaja on 3 kunnassa. 2.2.6. Vapaa-aikatoimen palvelut Kuntien järjestämiä vapaa-aikapalveluita kuvataan seuraavalla taulukolla. Huomioitavaa on, että kunnassa voi olla muitakin merkittäviä vapaa-aikapalvelujen palveluja kuin kunnan järjestämät (esim. Eurajoella talkoovoimin rakennettu ja ylläpidetty maatalousmuseo) tai liikuntatiloja (esim. Kokemäellä Sataedun palloiluhalli). Museot (valt.os.p iirissä) Kirjastot Jäähallit Uimahallit Huolletut urheilukentät Palloiluhallit Liikuntasalit 200 m2 > Nuorisotilat Leirintäalueet Bruttomenot Eurajoki 1 1 1 4 2 1 1 233 253 Harjavalta 1 1 1 1 1 1 1 1 1 2 124 000 Kokemäki 1 1 1 9 1 2 2 1 028 227 Luvia 1 1 1 1 1 219 000 Nakkila 1 1 4 1 2 1 875 061 Yhteensä 1 5 4 3 16 3 10 7 2 Liitteellä 3 on tietoja kuntien kulttuuri-, museo-, kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimen taloudesta ja henkilöstömääristä eri kunnissa.

13 2.3. Palvelutarpeiden kehitys Tilastokeskus 2012 6-vuotiaat 2013 2018 2023 2028 Eurajoki 71 64 64 69 Harjavalta 60 68 69 65 Kokemäki 79 68 71 77 Luvia 41 33 32 33 Nakkila 58 69 68 67 Yhteensä 309 302 304 311 Palvelutarpeen määrällisen kehityksen arvioimiseksi käytettiin Tilastokeskuksen arvioita kuntien 6- vuotiaiden lapsien lukumäärän kehityksestä vuosina 2013, 2018, 2023 ja 2028. Taulukko osoittaa, että ikäluokkien koossa on alueen joissakin osissa lievää kasvua, joissain laskua, mutta kokonaisuus huomioon ottaen kasvatus- ja opetustoimen palvelutarjonnassa tulee varautua vuoden 2028 osalta määrällisesti samanlaiseen tasoon, joka alueella on tällä hetkellä. Laadullisesti palvelutarjontaa tulee kehittää vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Perusopetuksen palvelutarpeen kehitys antaa pohjaa myös lukiokoulutuksen palvelutarpeen kehityksen arviointiin. Lukiokoulutuksen tarvetta pohdittaessa on huomioitava lukiokoulutukseen alueella hakeutuvien osuus ikäluokasta ja ennakoitava koulutuksen vetovoimaisuuden mahdollisia muutoksia. Lukiokoulutuksen saatavuus tulee myös ottaa huomioon. 2.4. Huomiot ja johtopäätökset alueen nykytilasta ja mahdollisista kehittämistarpeista Työryhmä pohti kasvatus- ja opetustoimen nykytilaa ja kehittämistarpeita kuntien keskeisimmiksi kokemien toiminnan haasteiden ja kehittämistarpeiden pohjalta. Alueen varhaiskasvatuksen toiminnan keskeisimmiksi haasteiksi koettiin: lasten erilasiin tarpeisiin vastaaminen (erityisen tuen tarve ja monikulttuurisuus) palvelurakenteisiin liittyvät haasteet (haja-asutus alueiden päivähoidon turvaaminen, varahoidon, ilta- ja yöhoitojen järjestäminen) tilojen ajanmukaisuus talouden ja toiminnan yhteensovittamisen haasteet Varhaiskasvatuksen keskeisimpiä kehittämistarpeita ovat: johtamisen kehittäminen henkilöstön työhyvinvointi, tiedottaminen ja täydennyskoulutus palvelurakenteen monipuolistaminen moniammatillisen yhteistyön kehittäminen Perusopetuksen keskeisimpinä haasteina nähtiin: opetukseen liittyvät haasteet (pedagogiset haasteet, erilaiset oppijat) kouluverkon muutostarpeet

14 lasten ja nuorten pahoinvointi ja sen vaikutukset koulutyöhön; tukea tarvitsevien lasten lukumäärän kasvu ja koulun riittämättömät mahdollisuudet vastata haasteisiin koulujen peruskorjaustarpeet Perusopetuksen tärkeimpänä kehittämisalueena pidetään opetuksen monipuolista kehittämistä (opetuksen kehittäminen - opetussuunnitelmauudistus -, tieto ja viestintätekniikan pedagoginen hyödyntäminen) muita kehittämisalueita ovat: o henkilöstön hyvinvointi ja yhteistyö o syrjäytymisen ennaltaehkäiseminen o oppilashuolto Lukiokoulutuksen nykytilan haasteet: lukioiden kustannukset monipuolisen opetustarjonnan säilyttäminen opiskelijoiden tukipalveluiden järjestäminen sähköiset ylioppilaskirjoitukset ja informaatioteknologian käyttö osana opetusta valtionosuusjärjestelmän muutoksen tuomat vaikutukset Lukiokoulutuksen kehittämistarpeet: tavoitteena tulee olla laadukas lukiokoulutus tasa-arvoisena palveluna tietoja viestintätekniikan pedagoginen hyödyntäminen opetuksen monipuolistaminen (mm. lähiopetuksen turvaaminen, etä-/video-opetuksen lisääminen ja oppimisympäristöjen kehittäminen) yhteistyön lisääminen lukioiden välillä lukiokoulutuksen vetovoima Kansalaisopiston nykytilan haasteet: toimintaedellytykset (talouden haasteet, valtionosuusjärjestelmän muutos) haja-asutusalueella osallistujien vähyys, kurssien peruuntuminen tuntiopettajatilanteen vuosittaiset vaihtelut Kansalaisopiston kehittämistarpeet: opetustarjonnan ja laadun kehittäminen kansalaisopistopalvelujen jakaantuminen monipuolisesti ja alueiden erikoispiirteiden huomioiminen sähköisten oppimisympäristöjen mahdollisuudet Vapaa-aikapalveluiden haasteet: palveluiden säilyminen lähellä kuntalaisia, saavutettavuus taloudelliset haasteet, määrärahojen suuruus tilojen, paikkojen ja välineiden kunto ja taso Vapaa-aikapalveluiden kehittämistarpeet: yhteistyö kolmannen sektorin kanssa on vapaa-aikatoimelle vahvuus. Kansalaistoiminnan tukemisesta ja yhteistyöstä kunnan ja yhdistysten kesken tulee huolehtia. Liikunta, nuorisotyö ja kulttuuri tulevat olemaan enenevässä määrin koko väestön hyvinvointitekijä huomioitava palvelutuotannossa nuorisotyön haasteet, uudenlaiset painotukset o moniammatillinen yhteistyö, syrjäytymisen ehkäiseminen

15 2.4.2. Huomiot ja johtopäätökset kuntien yhtäläisyyksistä ja eroavaisuuksista ja liitoksen mahdollisuuksista Huomioita eroista ja yhtäläisyyksistä: Varhaiskasvatus ja perusopetus vaikka varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa on selkeä valtakunnallinen normi- ja informaatio-ohjaus kuntien toimintakulttuureissa ja periaatteissa on eroja: o varhaiskasvatus: kuntakohtainen varhaiskasvatussuunnitelma päiväkotien täyttöasteen määrittäminen periaatteet lasten moniammatillisesta tukemisesta jne. o perusopetus kuntakohtainen opetussuunnitelma tuntijako koulujen tuntikehyksen määräytyminen oppilashuollon periaatteet koulukuljetusperiaatteet kieliohjelma (A2-kieli) jne. nämä aiheuttavat haasteetta uuden kunnan suunnitteluun keskeistä luoda varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen toimintaa ohjaavat periaatteet suunnittelussa tärkeää prosessin läpinäkyvyys, rehellinen palveluiden tarkastelu. Koska kunnissa eroja palvelujen järjestämisessä uuden kunnan myötä osa palveluista paranee, osa heikkenee tärkeää yhteisen laatukriteeristön määrittäminen tavoitteena tulee olla laadukkaat kasvatus- ja oppimisympäristöt Lukiokoulutus lukion merkitys yläkoululle (yhteiset opettajat) kunnissa tärkeä lukioon hakeutumisessa eroja kuntien välillä, perusopetuksen päättäneistä lukioon hakeutuvien osuus vaihtelee 37%-50% toimintakulttuurien erot Kokemäen lukiossa aikuislinja Kansalaisopistotoiminta eroja hallinnollisessa järjestämistavassa opistojen kurssitarjonnassa eroja - selittyvät osaltaan myös asiakkaiden toiveiden eroilla Vapaa-aikatoimi

16 kuntien välisiä eroja maksuissa ja vuokrissa eroja vapaa-aikasektorin avustusten määrissä vapaa-aikatoimi on kaikissa kunnissa pieni yksikkö; tehtäväkirjo on laaja ja eri kunnissa tehdään samoja asioita pienellä henkilöstömäärällä kirjasto toimii jo nykyisellään maakuntamallin mukaisesti, kirjastopalveluiden sähköiset järjestelmät on harmonisoitu Työryhmän pohdintojen perusteella haasteellisinta Uuden kunnan muodostamisessa tulee olemaan ydinpalveluita koskevan laadukkaan palvelurakenteen ja verkon suunnitteleminen ja toteuttaminen. Selvityskuntien johtavat viranhaltijat ovat vuosia tehneet hyvää yhteistyötä muiden Porin ja Rauman seudun kasvatus- ja opetustoimen johtavien viranhaltijoiden kesken. Laajalti hyväksytty yhteinen näkemys on että kasvatus- ja opetustoimessa on paljon osa-alueita joissa yhdessä tekeminen olisi toiminnallisesti ja taloudellisesti mielekästä. Tällä hetkellä merkittävin hanke on alueellisen kasvatus- ja opetushenkilöstön täydennyskoulutusjärjestelmän vakiinnuttaminen Porin ja Rauman seudun kuntiin Osaava Satakunta-hankkeen päätyttyä. Muita vastaavia osa-alueita ovat mm. seudullisen tietoja viestintästrategian työstäminen, seudullinen opetussuunnitelmatyö, kansainvälisyys, laatutyö. Työryhmän näkemyksen mukaan kuntarakenteen muutosten suunnittelu tarjoaa tilaisuuden tarkastella myös alueen sivistystoimen hallinnon kehittämistä ja suuremman hallinnollisen yksikön mahdollisuuksia toiminnallisesti järkevien kokonaisuuksien muodostamiseen, asiantuntijuuden kehittymiseen ja sivistystoimen kehittämistyön resursointiin.