RAKENNUSVALVONTAVIRASTO SADE- JA PERUSTUSTEN KUIVATUSVESIEN POISJOHTAMINEN Ohje: Marraskuu 2004, korvaa ohjeen 10/2000 Vuoden 2014 syksyllä voimaan astuvaa sääntelyä ei ole huomioitu ohjeessa. Ohje päivitetään myöhemmin. YLEISTÄ Tämä ohje koskee niitä toimenpiteitä, jotka rakennusluvan hakijan tulee selvittää, ottaa huomioon ja noudattaa sadeja perustusten kuivatusvesien poisjohtamiseksi rakennuslupaa haettaessa, rakennustyötä suoritettaessa sekä sitä valvottaessa. Ei-luvanvaraisissa tapauksissa, joissa on kysymys sade- tai perustusten kuivatusvesien johtamisesta, on noudatettava samoja säännöksiä, jotka koskevat luvanvaraista rakentamista. Suorat lainaukset säädöksistä on tässä ohjeessa lihavoituina. Säädöksistä käytetyt lyhenteet ovat: MRL = Maankäyttö- ja rakennuslaki MRA = Maankäyttö- ja rakennusasetus VHL = Vesihuoltolaki HKRJ = Helsingin kaupungin rakennusjärjestys RakMK = Suomen Rakentamismääräyskokoelma SÄÄDÖKSET Sade- ja perustusten kuivatusvesien poisjohtamiseen liittyvät keskeisesti mm. seuraavat säädökset: Rakennusluvan myöntämisen edellytyksenä asemakaava-alueella on, että: 5) vedensaanti ja jätevedet voidaan hoitaa tyydyttävästi ja ilman haittaa ympäristölle; sekä 6) rakennusta ei sijoiteta tai rakenneta niin, että se tarpeettomasti haittaa naapuria tai vaikeuttaa naapurikiinteistön sopivaa rakentamista. (MRL 135 ) Jos rakennuspaikkana olevan kiinteistön maanpinnan luonnollista korkeutta muutetaan tai suoritetaan muita toimenpiteitä, jotka muuttavat luonnollista vedenjuoksua kiinteistöllä, kiinteistön omistaja tai haltija on velvollinen huolehtimaan siitä, ettei toimenpiteistä aiheudu huomattavaa haittaa naapureille. Mikäli kiinteistön omistaja tai haltija laiminlyö velvollisuutensa, kunnan rakennusvalvontaviranomaisen on hakemuksesta määrättävä haitan korjaamisesta tai poistamisesta. Mitä 1 momentissa säädetään, koskee myös kadun, liikennealueen tai muun yleisen alueen omistajaa. (MRL 165 )
Pihamaan korkeusaseman on sopeuduttava olemassa olevan ympäristön korkeusasemiin. Pihamaan korkeussuhteita ei saa ilman rakennusvalvontaviranomaisen lupaa olennaisesti muuttaa siitä, mitä rakennusluvan myöntämisen yhteydessä vahvistetut piirustukset osoittavat. Rakennuksen rakentamisen tai sen laajentamisen yhteydessä pihamaa on suunniteltava ja toteutettava niin, ettei rakentamisella lisätä pinta- ja sadevesien valumista tontin rajan yli naapurin puolelle. (HKRJ 15 ) Katolle ja pihamaalle sekä salaojiin kertyviä vesiä varten on tontille rakennettava sadevesijärjestelmä, josta vedet johdetaan yleiseen sadevesiviemäriin tai maaperäolosuhteiden niin salliessa imeytetään omalla tontilla. Erityistapauksissa vedet voidaan johtaa toimivaan avo-ojajärjestelmään. Imeyttäminen tontilla edellyttää pohjatutkimusta ja sen perusteella tehtyä pohjarakennesuunnitelmaa. Pihamaan rakentaminen ja sade- ja pintavesien poisjohtaminen on toteutettava siten, ettei luonnollisen vedenjuoksun muuttamisesta aiheudu huomattavaa haittaa naapurille. Rakennuksen rakentamista tarkoittavaan lupahakemukseen on liitettävä selvitys sade-, salaoja- ja pintavesien johtamisesta sadevesijärjestelmään. Rakennuslautakunta voi edellyttää, että omistajat tai haltijat yhteisesti suunnittelevat ja toteuttavat useampia tontteja koskevat sade- ja pintavesijärjestelyt. (HKRJ 17 ) Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella oleva kiinteistö on liitettävä laitoksen vesijohtoon ja viemäriin. Kiinteistöllä ei kuitenkaan ole velvollisuutta liittyä viemäriin huleveden ja perustusten kuivatusveden poisjohtamiseksi, jos alueella ei ole erillistä verkostoa tarkoitusta varten ja kiinteistön hulevesi ja perustusten kuivatusvesi voidaan poistaa muutoin asianmukaisesti. (VHL 10 ) Kunnan ympäristösuojeluviranomainen myöntää hakemuksesta kiinteistölle vapautuksen 10 :ssä tarkoitetusta liittämisvelvollisuudesta tässä pykälässä säädetyin perustein. Ennen vapautuksen myöntämistä vesihuoltolaitokselle, kiinteistön omistajalle tai haltijalle ja alueelliselle ympäristökeskukselle on varattava tilaisuus tulla kuulluiksi. Lisäksi kunnan ympäristösuojeluviranomaisen on pyydettävä vapauttamisesta kunnan terveydensuojeluviranomaisen lausunto. Vapautus liittämisvelvollisuudesta on myönnettävä, jos: 1) liittäminen verkostoon muodostuisi kiinteistön omistajalle tai haltijalle kohtuuttomaksi, kun otetaan huomioon liittämisestä aiheutuvat kustannukset, vesihuoltolaitoksen palvelujen vähäinen tarve tai muu vastaava erityinen syy; 2) vapauttaminen ei vaaranna vesihuollon taloudellista tai asianmukaista hoitamista vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella; 3) sekä lisäksi: c) huleveden ja perustusten kuivatusveden poisjohtamista varten tarkoitettuun viemäriin liittämisestä vapautettavan kiinteistön hulevesi ja perustusten kuivatusvesi voidaan poistaa muutoin asianmukaisesti. (VHL 11 ) Kiinteistön alueella olevat pinnat, joihin sadevesi ei pysty imeytymään, on varustettava sadevesilaitteistolla. Kerääntynyt sadevesi on johdettava pois tarkoituksenmukaisella tavalla. (RakMK D1, 4.2 Määräys) Kiinteistön salaojavedet on johdettava siten, ettei niistä aiheudu haittaa kiinteistön jäte- ja sadevesilaitteistolle. Jäte- ja sadevesiä ei saa johtaa salaojiin. (RakMK D1, 4.5 Määräykset) Suomen Rakentamismääräyskokoelman osa D1 luku 4 sisältää määräykset ja ohjeet sade- ja salaojavesilaitteistoista. MÄÄRITELMIÄ Sadevesi maan pinnalta, rakennuksen katolta tai muilta vastaavilta pinnoilta poisjohdettava sade- tai sulamisvesi Perustusten kuivatusvesi
rakennuspohjaan, rakennuksen perustusten ja alapohjan alapuolisiin maakerroksiin kapillaarivirtauksin nouseva sekä maanpinnalta perustusten viereisiin maakerroksiin imeytyvä vesi, joka johdetaan kuivatusjärjestelmän avulla pois Helsingin Veden toiminta-alue kiinteistö tai rakennuspaikka kuuluu Helsingin Veden toiminta-alueeseen, kun Helsingin Veden omistaman yleisen, putkitetun sadevesiviemärin etäisyys kiinteistön tai rakennuspaikan rajasta on enintään 20 metriä. RAKENNUSLUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemukseen liitettävät asiakirjat (sade- ja perustusten kuivatusvesiasiaa koskien) - rakennuslupakartta eli kartta-aineisto, joka sisältää mm. tonttikorkeusilmoituksen - pintavaaituskartta ja pohjatutkimus - liitoskohtalausunto - selvitys sade- ja perustusten kuivatusvesien poisjohtamisesta. Tonttikorkeusilmoitus tilataan ja annetaan asiakkaalle kiinteistöviraston kaupunkimittausosastolta kartta-aineiston yhteydessä. Tonttikorkeusilmoitus voidaan hankkia myös suoraan asemakaavaosastolta. Tontin kulmapisteiden korkeudet on merkittävä asemapiirustukseen tonttikorkeusilmoituksen mukaisesti. Maanpinnan luonnollinen korkeusasema ei yleensä ilmene pohjakartasta sillä tarkkuudella, jota rakentaminen ja rakennuksen sovittaminen maastoon edellyttää, joten rakennuslupahakemukseen tulee liittää pintavaaituskartta, josta ilmenee maanpinnan luonnollinen korkeusasema tontilla ja naapuritonttien korkeusasemat rajan läheisyydessä siinä laajuudessa kuin lupahakemuksen käsittely edellyttää. Pintavaaitus ja rakennuksen perustamistavan selvittämiseksi tarvittava pohjatutkimus on tarkoituksen mukaista suorittaa samanaikaisesti. Pohjatutkimuksen tulee sisältää myös pohjavesipinnan korkeusaseman määrittely. Liitoskohtalausunnossa, jonka asiakas tilaa Helsingin Vedeltä, annetaan aina tiedot jäte- ja sadevesiviemäreistä. Jos sadevesiviemäriä ei ole kiinteistön tai rakennuspaikan lähellä, liitoskohtalausuntoon tulee tästä maininta. Mikäli osana sadevesijärjestelmää toimii avo-oja, joka on Helsingin Veden ylläpitämä, liitoskohtalausunnossa ilmoitetaan myös niiltä osin liittymis- ja padotuskorkeudet. Asemapiirrokseen tulee merkitä viemäriliittymäpaikat ja niiden liitoskorkeudet liitoskohtalausunnon mukaisesti. Rakennuslupahakemukseen tulee sisältyä selvitys sade- ja perustusten kuivatusvesien poisjohtamisesta. Selvitys ei ole tarpeen, jos lisärakentamisella ei ole vaikutusta tontin sade- ja perustusten kuivatusvesijärjestelmiin (esim. ullakkorakentaminen) rakennus on vähäinen ja sijoitettu tontille siten, että sadevedet eivät johdu naapuritontille (esim. autotalli/talousrakennus). Erityisesti tämä selvitys tulee olla lupahakemuksen liitteenä, kun sade- ja perustusten kuivatusvesien johtamiseksi ei ole tontin läheisyydessä sadevesijärjestelmää, johon Helsingin Vesi antaisi liitoskohtalausunnon. Näitä tapauksia käsitellään tarkemmin seuraavassa kohdassa. Menettelytavat, kun kiinteistö tai rakennuspaikka sijaitsee Helsingin Veden toiminta-alueella a) Liittyminen sadevesiviemäriin Sade- ja perustusten kuivatusvedet tulee johtaa Helsingin Veden ylläpitämään sadevesiviemäriverkostoon. Lupahakemukseen liitetään yllä mainitut asiakirjat, joista liitoskohtalausunto on tärkein. b) Vapautus sadevesiverkostoon liittymisestä Tärkeillä pohjavesialueilla, puupaaluperustaisten rakennusten vaikutusalueella tai herkästi painuvien rakennusten viereen aiotusta rakentamisesta tai muusta perustellusta syystä johtuen sadevedet tulee imeyttää maaperään. Tällöin rakennusluvan hakijan on haettava vapautusta sadevesiverkostoon liittymisestä Helsingin ympäristökeskukselta. Sade- ja/tai perustusten kuivatusvesien imeyttämisen edellytykset tontilla tulee selvittää ja esittää vapautushakemuksen liitteenä (ks. kohta Sade- ja perustusten kuivatusvesien imeyttäminen omalla tontilla ). Selvitykset imeyttämisen edellytyksistä on liitettävä myös rakennuslupahakemukseen.
Menettelytavat, kun kiinteistö tai rakennuspaikka sijaitsee Helsingin Veden toiminta-alueen ulkopuolella Kiinteistön tai rakennuspaikan sijaitessa Helsingin Veden toiminta-alueen ulkopuolella, sade- ja perustusten kuivatusvesien poisjohtamisratkaisu käsitellään rakennuslupahakemuksen yhteydessä rakennusvalvontavirastossa. Näissä tapauksissa ei haeta vapautusta sadevesiverkostoon liittymisestä Helsingin ympäristökeskukselta. Seuraavassa käsitellään mahdollisia vaihtoehtoja sade- ja perustusten kuivatusvesien poisjohtamiseen ja mitä niissä edellytetään rakennusluvan hakijalta lupakäsittelyn yhteydessä. a) Kiinteistöön tai rakennuspaikkaan rajoittuvat tai sen läheisyydessä olevat avo-ojat Aiottaessa johtaa sade- ja/tai perustusten kuivatusvesiä johonkin avo-ojaan, ensimmäiseksi rakennusluvan hakijan on selvitettävä kyseisestä ojasta sen toimivuus osana sadevesijärjestelmää ja sen kunnossapitotaho. Kunnossapitotahoja voivat olla Helsingin Vesi tai Helsingin kaupungin rakennusviraston katu- ja puisto-osasto, joista luvan hakijan tulee asia tarkistaa. Avo-ojiin johdettaessa sade- ja/tai perustusten kuivatusvesiä ne eivät saa aiheuttaa huomattavaa haittaa naapureille missään olosuhteissa. Lvi-suunnittelijan on esitettävä sadantatilastoihin perustuen ne vesimäärät, jotka aiotaan johtaa avo-ojaan. Rakennusluvan hakijan tulee hankkia ja liittää rakennuslupa-asiakirjoihin kirjallinen lupa sade- ja perustusten kuivatusvesien johtamiseksi avo-ojaan kyseisen ojan kunnossapitotaholta: Puistoalueella sijaitsevat, Helsingin Veden kunnossapitämät avo-ojat: Liitoskohtalausunnon antaa Helsingin Vesi. Puistoalueella sijaitsevat, HKR:n katu- ja puisto-osaston kunnossapitämät avo-ojat: Luvan myöntää HKR/katu- ja puisto-osaston palvelutoimisto alueiden käyttöyksikkö. Puistoalueella sijaitsevat avo-ojat, jotka eivät ole HKR:n katu- ja puisto-osaston kunnossapitämiä: Luvan myöntää HKR/katu- ja puisto-osaston palvelutoimiston alueiden käyttöyksikkö. Katualueeseen rajoittuvat avo-ojat: Luvan myöntää HKR/katu- ja puisto-osaston palvelutoimiston alueiden käyttöyksikkö. Kaavoittamattomien alueiden avo-ojat: Luvan myöntää kiinteistöviraston tonttiosasto. Tonttien väliset raja-ojat: Rakennusluvan hakijan on selvitettävä, onko tonttien välisen raja-oja osa alueen suurempaa, toimivaa avo-ojajärjestelmää. Tämä selvitys on tehtävä yllä mainituilta tahoilta siihen mahdollisen johtamisluvan saamiseksi. Muussa tapauksessa niihin ei pidä johtaa sade- ja /tai perustusten kuivatusvesiä. b) Sade- ja perustusten kuivatusvesien imeyttäminen omalla tontilla Rakennuslupahakemuksessa luvan hakijan on pystyttävä luotettavasti osoittamaan imeyttämisen edellytysten olemassaolo tontilla. Tämä tarkoittaa sitä, että on laskettava (lvi-suunnittelija) sadantatilastoihin perustuen ne vesimäärät, jotka aiotaan imeyttää. Lasketulle vesimäärälle on laadittava (pohjarakennesuunnittelija) imeytyssuunnitelma perustuen tontille tehtyyn maaperätutkimukseen. Imeytyssuunnitelmassa tulee esittää yksityiskohtainen imeytysjärjestelmä, joka on rakennettava laskennallisesti määritetylle vesimäärälle. Siinä tulee ehdottomasti huomioida, ettei imeyttämisestä aiheudu naapureille huomattavaa haittaa. c) Helsingin Veden toiminta-alueen ulkopuolella oleva sadevesiviemäri Mikäli ei ole olemassa kiinteistön tai rakennuspaikan läheisyydessä avo-ojamahdollisuutta ja/tai ei ole tontilla edellytyksiä imeyttämiselle, rakennusluvan hakijan on ylipäätään selvitettävä liittymismahdollisuus kauempana (yli 20 m) mahdollisesti olevaan sadevesiviemäriin (tai mahdollisesti sekavesiviemäriin), jota voidaan edellyttää ainoana hyväksyttävänä ratkaisuna. Lupa-asiakirjoihin tarvitaan tällöin Helsingin Vedeltä liitoskohtalausunto. Lupamääräykset Rakennuslupapäätökseen voidaan asettaa erityissuunnitelma- tai toimintamääräyksiä, joilla luvan hakijan on tarkennettava lupahakemukseen toimitettuja perusselvityksiä sade- ja perustusten kuivatusvesien johtamisesta rakennusvalvontaviranomaiselle ennen ao. töihin ryhtymistä. Pääsääntö kuitenkin on, että lupahakemuksen liitteiksi toimitetut
selvitykset ovat riittävän yksityiskohtaiset sadevesien hallinnan ja johtamisen osalta ennen rakennusluvan myöntämistä. Sade- ja perustusten kuivatusvesien johtamisasiaan lupakäsittelyn yhteydessä ottaa kantaa myös rakennustekninen osasto. Vapautuspäätöksen odottaminen sadevesiviemäriverkostoon liittymisestä Helsingin ympäristökeskukselta ei ole välttämätöntä ennen rakennusluvan myöntämistä, mutta sen saamisesta tulee kuitenkin olla ennakkotieto ympäristökeskukselta. Tällöin on asetettava lupamääräys, ettei niitä koskeviin töihin saa ryhtyä ennen kuin vapautuspäätös sadevesiviemäriverkostoon liittymisestä on olemassa. Myöskään niitä koskevia erityissuunnitelmia ei voida toimittaa rakennusvalvontavirastoon ennen kuin vapautuspäätös on esittää. Perustusten kuivatussuunnitelman toimittaminen tulee aina asettaa lupamääräykseksi, kun kysymyksessä on rakennuksen tai laajennuksen rakentaminen. Sadevesisuunnitelman toimittaminen on uudisrakentamisen osalta välttämätön ja muissakin tapauksissa, mikäli olemassa oleviin sadevesijärjestelyihin tehdään oleellisia muutoksia tai täydennyksiä. Sadevesisuunnitelman pohjaksi on yleensä tarpeen laatia pihasuunnitelma. Pihasuunnitelma on välttämätön, jos tontilla on olennaisia tasoeroja, jotka edellyttävät luonnollisen maanpinnan tasoittamista tai täyttämistä tai, jos asemapiirustuksessa ei ole mahdollista esittää lopullista pihajärjestelyä maastokorkeuksineen riittävällä tarkkuudella. Lupahakemukseen tulee liittää ainakin alustava pihasuunnitelma, joka sisältää pinnantasaus- ja sadevesien hallintatiedot. Tällöin lopullisen pihasuunnitelman toimittaminen rakennusvalvontavirastoon ennen pihatöihin ryhtymistä asetetaan lupamääräykseksi. ERITYISSUUNNITELMIEN TOIMITTAMINEN Pääsuunnittelijan velvollisuutena on varmistaa rakennus- ja erityissuunnitelmien yhteensopivuus myös sade- ja perustusten kuivatusvesien ja niiden poisjohtamisen osalta ennen kuin erityissuunnittelijat toimittavat omia erityissuunnitelmiaan rakennusvalvontaviranomaiselle. Pihasuunnitelma Pihasuunnitelma laaditaan yleensä 1:200 mittakaavaan. Laajoja tontteja tai aluekokonaisuuksia koskevat pihasuunnitelmat voidaan esittää 1:500 mittakaavassa. Pihasuunnitelmassa esitetään mm. d) teiden, pihojen, pysäköintialueiden yms. lopulliset korkeusasemat maaston tasauskäyrinä ja korkeuslukuina e) naapureiden tonttikorkeudet rajoilla f) maastomuodot tontin rajoilla tarvittavin leikkauksin esitettyinä g) maanpinnan korkeudet rakennusten vierillä lupapäätöksen korkojen mukaisesti h) istutukset, päällystemateriaalit, pihakalusteet ja rakennelmat i) alustavat sadevesikaivojen ja kourujen sekä rännikaivojen paikat. Pihasuunnitelma toimitetaan erityissuunnitelmana kaupunkikuvaosastolle lupakäsittelijälle. Sadevesisuunnitelma Sadevesisuunnitelma perustuu pihasuunnitelmaan. Sadevesisuunnitelman laatii ensisijaisesti rakennesuunnittelija tai pohjarakennesuunnittelija. Sadevesisuunnitelma käsittää sade- ja sulamisvesien johtamisen kattopinnoilta ja vettä läpäisemättömiltä maan pinnoilta maastokallistuksin tai pintavesikouruin sadevesikaivoihin, joista edelleen sadevesiviemäriverkostoon tai muuhun luvalliseen liittymäpaikkaan tai omalle tontille hyväksyttyyn imeytysjärjestelmään. Sadevesisuunnitelmassa tontin kaikkien pintojen kallistukset tulee esittää tasauskäyrin todellisilla koroilla varustettuna, mukaan lukien myös maanpinnan kallistukset rakennuksista poispäin (>1:20). Tonttien rajakohdat tulee esittää leikkauksin sade- ja sulamisvesien hallitsemiseksi omalla tontilla. Sadevesisuunnitelma toimitetaan erityissuunnitelmana rakennusteknisen osaston rakenneyksikköön rakennepiirustusten yhteydessä. Sadevesi- ja pihasuunnitelmiin sisältyvät sadevesilaitteistot määrittelee lvi-suunnittelija vesi- ja viemäripiirustuksissa, jotka toimitetaan rakennusteknisen osaston lvi-yksikköön.
Perustusten kuivatussuunnitelma Perustusten kuivatussuunnitelman laatii rakennesuunnittelija yhteistyössä pohjarakenne- ja lvi-suunnittelijan kanssa. Perustusten kuivatussuunnitelmassa tulee esittää yksityiskohtaisesti rakennuspohjan ja perustusrakenteiden kuivana pito materiaali- ja korkotietoineen taso- ja leikkauspiirrosten avulla. Suunnitelmassa tulee ottaa huomioon ja esittää pohjaveden korkeusasema sekä purkupaikan liittymis- ja padotuskorkotiedot. Perustusten kuivatussuunnitelma toimitetaan erityissuunnitelmana rakennusteknisen osaston rakenneyksikköön perustusten rakennepiirustusten yhteydessä. RAKENNUSAIKAINEN VALVONTA Rakennustyön valvontaa koskevat keskeiset säännökset Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava siitä, että rakennus suunnitellaan ja toteutetaan rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä myönnetyn rakennusluvan mukaisesti. Hänellä tulee olla hankkeen vaativuus huomioon ottaen riittävät edellytykset sen toteuttamiseen sekä käytettävissään pätevä henkilöstö. (MRL 119 ) Kunnan rakennusvalvontaviranomaisen tehtävänä on yleisen edun kannalta valvoa rakennustoimintaa sekä osaltaan huolehtia, että rakentamisessa noudatetaan, mitä tässä laissa tai sen nojalla säädetään tai määrätään. Valvontatehtävän laajuutta tai laatua harkittaessa otetaan huomioon rakennushankkeen vaativuus, luvan hakijan ja hankkeen suunnittelusta ja toteuttamisesta vastaavien henkilöiden asiantuntemus ja ammattitaito sekä muut valvonnan tarpeeseen vaikuttavat seikat. (MRL 124 1 ja 2 mom) Viranomaisvalvonnassa huomio kohdistetaan pääosin siihen, että hankkeen toteuttamisesta vastuulliset täyttävät lupapäätöksessä tai aloituskokouksessa heille määrätyt tai muutoin kuuluvat velvollisuutensa. (RakMK A1 3.3.1 Määräys) Viranomaiskatselmukset Lupamääräyksissä voidaan määrätä suoritettavaksi viranomaiskatselmuksia. Niissä on tarkoituksena todeta, ovatko tiettyyn rakennusvaiheeseen kuuluvat toimenpiteet ja tarkastukset sekä tarvittavat selvitykset tehty ja onko havaittujen epäkohtien tai puutteiden johdosta edellytetyt toimenpiteet suoritettu (MRA 76 ). Rakennuspohjan ja perustusten kuivatuksen toteutuksen osalta viranomaisvalvontaa suoritetaan pohja- ja rakennekatselmusten yhteydessä. Tontin sadevesijärjestelyjen toteutuksen viranomaisvalvontaa suoritetaan tapauskohtaisesti lupamääräysten pohja-, rakenne-, kvv- ja loppukatselmuksissa. Kiinteistöviraston kaupunkimittausosaston (KMO) toimesta tontilla suoritetussa sijaintikatselmuksessa (MRA 75 ) todetaan rakennuksen paikka ja korkeusasema perustusten ja sokkelin rakentamisen tai sitä vastaavan rakentamisvaiheen valmistuttua. Tämän katselmuksen tiedoilla ei suoranaisesti ole merkitystä sade- ja perustusten kuivatusvesien johtamiseen, välillisesti vaikutusta voi kuitenkin olla. Pihan korkeusasemaa KMO:n toimesta ei katselmuksessa tarkasteta, ellei sitä erikseen edellytetä. VALVONTA MRL 165 :N JA HKRJ 17 :N TARKOITTAMIEN TOIMENPITEIDEN JOHDOSTA Kaikkia kiinteistöillä tehtäviä toimenpiteitä, joissa on kysymys sade- ja/tai perustusten kuivatusvesien johtamisesta tai luonnollisen vedenjuoksun muuttamisesta, koskee edellä esitetyt säädökset, määräykset ja ohjeet riippumatta siitä, ovatko ne luvanvaraisia vai eivät. Mikäli tehtävät toimenpiteet eivät edellytä lupaa, niihin mahdollisesti liittyvä viranomaisvalvonta ja toimenpiteet käsitellään ensisijaisesti kaupunkikuvaosaston jatkuvan valvonnan yhteydessä.
YHTEYSTIEDOT Helsingin Vesi Ilmalankuja 2A PL 1100 puh. 09-310 1681 fax. 09-310 33001 www.helsinginvesi.fi Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Pohjoinen Makasiinikatu 9 PL 1508 puh. 09-310 3900 fax. 09-310 39001 www.hkr.hel.fi Puhelinnumerot ja yhteystiedot päivitetty 19.10.2007