Julkisen hallinnon ja palveluiden kehittäminen soten kaatumisen jälkeen - etenemispolkuja? Hallintopolitiikan alivaltiosihteeri Päivi Nerg 22.5.2019
Väestön ikääntyminen heikentää julkista taloutta Työikäinen väestö supistuu Terveys-, hoiva- ja eläkemenot kasvavat Talouden kasvu hidastuu Julkinen talous heikkenee 2
Julkisen hallinnon on yhdessä varmistettava julkisen talouden kestävyys Julkista hallintoa on kehitettävä kokonaisuutena. Toimivat ja tehokkaat palvelut Valtionhallinnon ja kuntien ja mahdollisen itsehallinnollisen alueen välisen uudistuvan työnjaon ja yhteistyön tehokas toimeenpano on varmistettava julkisen talouden kestävyyden turvaamiseksi. Tuottavuus Uudistusten toimeenpano Yhteiskunnan perustoimintojen jatkuvuus Uudistusten toimeenpanossa on tunnistettava, millä hallinnon tasolla parhaiten varmistetaan yhteiskunnan perustoimintojen jatkuvuus, missä on saavutettavissa parhaiten tuottavuushyötyjä ja miten varmistetaan toimivat ja tehokkaat palvelut. 3
Julkisen hallinnon tilannekuva - Kunnat eriytyvät ja erilaistuvat voimakkaasti toisistaan (väestökehitys, taloudellinen kantokyky) - Digitalisaation avulla on mahdollista toteuttaa ajasta ja paikasta riippumattomia palveluja. - Kansalaiset luottavat julkisiin palveluihin trendi ollut kuitenkin laskeva. - Julkisen hallinnon keskinäinen yhteistyö on vahvaa myös yksityinen sektori on mukana kehitystyössä. - Digitaaliset palvelut ovat arkipäivää. Julkinen hallinto pystyy tarjoamaan digitaalisia palveluja laajasti, mutta se ei aina ole kansalaisille tai yrityksille ensisijainen tapa asioida. - Tiedon ja tekoälyn hyödyntämisen potentiaali on mittava. Sosiaalinen Ekologinen Taloudellinen - Kuntatalouden uhkana pysyvä tulojen ja menojen epätasapaino. Ilman merkittäviä tasapainotustoimia kriisikuntien määrä kasvaa. - Suomen valtionhallinnon koko suhteessa väestömäärään on yksi Euroopan pienimpiä - Valtion yhteiset konsernipalvelujen (ICT; talous- ja henkilöstöhallinto ja hankinnat) avulla on saatu merkittäviä säästöjä. - Digitalisaatio on merkittävä investointi toiminnan muuttamiseksi tuottavammaksi. Investointeja on johdettava systemaattisemmin yhteentoimivuuden parantamiseksi ja yhteisten ratkaisujen käytön vahvistamiseksi. VAHVUUDET: Toimiva hallinto; vakaa, turvallinen ja luottamukseen perustuva yhteiskunta; korkea koulutus; kattavat ja laadukkaat julkiset palvelut; kattavan sosiaalivakuutuksen luoma turvaverkko ja riskinkantokyky. HEIKKOUDET: Väestörakenteen kehitys; julkisen talouden ohuet puskurit ja suuret laki- ja sopimussidonnaiset velvoitteet, harvaan asuttu maa; asumisen kalleus kasvukeskuksissa; poikkihallinnollisen yhteistyön vähäisyys. MAHDOLLISUUDET: Uusien teknologioiden, digitalisaation ja tietovarantojen hyödyntäminen; palvelujärjestelmän ja sosiaaliturvan uudistaminen; työvoiman toimialoittaisen, ammatillisen ja alueellisen liikkuvuuden edistäminen, suotuisan investointiympäristön vahvistaminen, parhaista kansainvälisistä käytännöistä oppiminen. UHAT: Ilmastonmuutos; maailmantaloudesta tai politiikasta Suomeen leviävät häiriöt; uudistuskyvyttömyys, yhteiskunnallisten erojen kärjistyminen; alueellinen eriytyminen; Digitaaliseen toimintaympäristöön kohdistuvat uhat ja häiriöt. Valtiovarainministeriön virkamiespuheenvuoro 4.2.2019 4
Julkinen hallinto uudistuu kokonaisuutena ja toimii hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn parhaaksi Julkisia palvelujen kehitetään kokonaisuutena uudistaen palvelujen järjestämisen ja tuottamisen tapoja erityisesti digitalisaation, tekoälyn, ICT-ratkaisujen ja tietojohtamisen avulla. Sote-uudistus on osa tätä kokonaisuutta. Uudistuksista käydään avointa yhteiskunnallista keskustelua. Kansalaisten osallisuutta ja palvelujen käyttäjien roolia toiminnan kehittämisessä korostetaan. Ilmiöpohjainen, strateginen investointiajattelu otetaan valtioneuvoston ohjaamisen ja poikkihallinnollisten hankkeiden perustaksi. Julkista hallintoa johdetaan tiedon, tekoälyn ja teknologioiden eettiseen käyttöön. Jatkuvaan oppimiseen on panostettava. Osaamista on pystyttävä hyödyntämään joustavammin yli organisaatio-, hallinnonala- ja sektorirajojen. Tuottavuus Osallistava Avoin Yhdenvertainen Vaikuttava ja kustannustehokas Yhteistyö yli sektorirajojen Kestävä julkinen talous Yhteiskunnan perustoimintojen jatkuvuus Uudistusten toimeenpano Toimivat ja tehokkaat palvelut 5
Case SOTE ; Uudistukset Pääministeri Matti Vanhasen hallitus 2003 2007 HE Paras I 2007 Pääministeri Matti Vanhasen II hallitus 2007 2011 HE Paras II 2010 Pääministeri Jyrki Kataisen hallitus 2011 2014 HE Kuntauudistus 2013 HE Orpo-Backmanin työryhmän esitys 2014 Pääministeri Alexander Stubbin hallitus 2014 2015 HE Sote-järjestämislakiesitys 2014 Sosiaali- ja terveysvaliokunnan esitys 2015 Pääministeri Juha Sipilän hallitus 2015-2019 HE Maakunta- ja sote-uudistus 2017 SEURAAVA TUOTANTOKAUSI TYÖN ALLA! 6
Sote-uudistuksen tavoitteet 23.8.2018 7
23.8.2018 8
Palveluverkko 5 yliopistosairaalaa 20 keskussairaalaa + aluesairaalat Yli 100 erikoislääkärijohtoista sairaalaa (keskussairaalat, psykiatriset sairaalat ja erikoislääkärijohtoiset tk:t) 240 yleislääkärijohtoista terveyskeskussairaalaa tai vuodeosastoa 570 erillistä terveysasemaa Terveydenhuollon ympärivuorokautisia päivystyspisteitä yli 60 Sosiaalipalveluja tuottavat Suomessa kaikki kunnat joko itsenäisesti tai yhteistyössä muiden kanssa päivystys järjestetty heterogeenisesti
8.1.2019 10
Onko kansanterveyden edistäminen jäänyt sivuasiaksi sote-uudistuksessa? Terveydenhuolto 10-20 % Perintötekijät 10-30 % Elintavat ja ympäristö 60-80 % Ravinto 30-50 % Liikunta 10-20 % Tupakka 10-15 % Alkoholi 10-20 % Muu 10-30 % (Yhdistelmä arvioista, Puska 2014) 8.1.2019 11
Palvelujen yhteen sovittaminen tavoitteena Vastuu sosiaali- ja terveyspalveluista on oltava koko maassa riittävän vahvoilla toimijoilla, joilla on taloudellisesti ja toiminnallisesti (ml. ohjaus) riittävät edellytykset palveluiden järjestämiseen. Kustannustehokkuuden sekä yhdenvertaisen palvelujen saatavuuden kannalta on tärkeää, että kokonaisvoimavaroja hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti. Siksi perus- ja erikoistason sosiaali- ja terveyspalvelut tulee yhteen sovittaa sekä varmistaa sujuvat palveluketjut ja oikea-aikainen palvelun saanti. Palvelut on koottava asiakkaan näkökulmasta tarkoituksenmukaisiksi kokonaisuuksiksi. Uudistuksessa on vahvistettava perustason palveluja ja ennaltaehkäisevää työtä. 12
Kustannusten kasvun hillinnästä ja kustannusvaikuttavuudesta huolehdittava Peruspalvelujen turvaaminen ja julkisen talouden kestävyyden varmistaminen edellyttää sote-palvelujen kustannusten hillintää tukevia mekanismeja; valtion ja sote-järjestäjien tiivistä vuoropuhelua järjestelmän toteutustavasta riippuen esimerkiksi rahoituskehystä ja kannusteita kustannustehokkuuteen ja sairausriskien alentamiseen. Kaikissa olosuhteissa on varmistettava myös kuntien kannusteet hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Erityistä huomiota tulee kiinnittää tiedon integraatioon ja tiedolla johtamisen edellytyksiin sekä digitalisaation luomien mahdollisuuksien hyödyntämiseen kansallisesti (yhteistyössä valmisteltaviin, määrityksiin perustuen ja yhteisiin ratkaisuihin kannustaen). 13
Nykyjärjestelmän kehittäminen huomioitava Hallituskauden alussa olisi määritettävä suuntaviivat sille, miten nykyjärjestelmän pohjalta edetään lähivuosina Suuntaviivat voisivat koskea esim. palvelujen yhteensovitusta, vapaehtoisia rakenneratkaisuja, digitalisaation ja tiedolla johtamisen edistämistä, lähivuosien rahoituksen kestävyyttä ja tarvetta lainsäädännön täydentämiseen nykypohjalta. Halutun kehittämissuunnan tueksi on määritettävä riittävät kannusteet ja etenemisen seurantaa varten todennettavissa olevat kriteerit. Mikäli kehitys ei ole asetettujen tavoitteiden näkökulmasta riittävää, tulee hallituksen viimeistään puoliväliriihessä sopia lainsäädännöllisistä jatkotoimista, jollei jo hallitusohjelmassa? 14
Sote-uudistus toteutettava huolellisesti osana julkisten palvelujen kehittämiskokonaisuutta Sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisuudistamisen olisi pitemmän aikavälin laajan hyväksyttävyyden vuoksi perustustuttava laajaan ja eri osapuolia osallistavaan, esimerkiksi parlamentaariseen valmisteluun. Laajan valmistelun osalta on otettava realistisesti huomioon sen vaatima aika (poliittisen valmistelun vaihe, lainvalmistelu ml. perustuslaillinen tarkastelu, mahdolliset vaalit ja niihin liittyvät aikavaateet, toimeenpanoon tarvittava aika jne.), jotta valmistelun kaikki vaiheet voidaan tehdä laadukkaasti. Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus tulisi sovittaa laajempaan kustannusvaikuttavuutta ja asiakaslähtöisyyttä tavoittelevaan julkisten palvelujen kehittämiskokonaisuuteen, jossa tavoitteena on uudistaa julkisten palvelujen järjestämisen ja tuottamisen tapoja erityisesti digitalisaation, tekoälyn, ICT-ratkaisujen ja tietojohtamisen avulla. Sote uudistus tulee yhteensovittaa koko julkisten palvelujen kokonaisuuden kehittämiseen 15
Kriittisiä menestystekijöitä ja kehittämisalueita Luottamus Avoimuus Johtaminen 16